Ydinvoiman vakavimmat ongelmat

Suomessa yhteyttä ydinaseisiin ei ole sillä plutonium jää käytettyyn polttoaineeseen. Ei siis ongelmaa.
Käytetylle polttoaineelle on rakennettu loppusijoitustila. Ei siis ongelmaa.
Ydinonnettomuuden riski on tiukkojen turvallisuusmääräysten ja erityisesti niiden valvonnan vuoksi hyvin pieni. Ei siis ongelmaa.

29.10.2018 17:18
Ydinvoiman kolme vakavinta ongelmaa ovat mielestäni nämä:
- ydinonnettomuuden mahdollisuus
- ydinjäte
- yhteydet ydinaseisiin

Palstatollo murehtii turhaan. Suomen ydinvoimaloissa:
- ydinonnettomuuden vaikutukset jäävät reaktorirakennuksen sisääna, Väestölle ei vaaraa.
- ydinjäte loppusijoitetan syvälle kallioon. Väestölle ei varaa
- ydinjätteet loppusijoitetaan, eikä käytetä ydinaseisiin: Väestölle ei vaaraa.

Käydäänpä läpi:

> - ydinonnettomuuden mahdollisuus
Vakavia ydinonnettomuuksia on historiassa, hieman laskutavasta riippuen, 2-4 kappaletta. Seuraukset ovat olleet varsin pieniä. Todennäköisyys on minimaalinen. Tilastollisesti ydinvoima on turvallisin tapa tuottaa sähköä (en ole ihan varma geotermisestä, pääseekö samoihin tai jopa alle).

> - ydinjäte
Ei ongelma maissa, joissa loppusijoitus on suunniteltu. Näihin kuuluu mm. Suomi.

> - yhteydet ydinaseisiin
Osa ydinvoimaloista voisi tuottaa ydinaseisiin soveltuvaa materiaalia, mutta ei tuota. Ydinasevaltiot olisivat tuottaneet tarvitsemansa materiaalin joka tapauksessa, joten hyvä että tuottivat sen samalla tuottaen sähköä.

Kuten huomaat, ongelmat ovat pieniä. Onneksi on ydinvoimaa.

Yksi ydinvoiman vakavimmista ongelmista on se, että säteilystä hysterisoivan greenpeacen ja kavereidensa politikoinnin vuoksi on sen tuotannosta ja ydinvoimaloiden rakentamisesta tehty hyvin hankalaa ja kallista. Nyt kun ydinvoimaloita tarvittaisiin ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi nopeassa tahdissa satoja lisää niin niiden rakentaminen ei tule onnistumaan ajoissa.

Menneiden vuosien pelottelupolitiikka on siis ydinvoiman vakavin ongelma. Siitä vihreät ovat Suomessa hiljakseen pääsemässä eroon mutta änkyrät vaikuttavat siellä vielä pitkään.

Vakava ydinonnettomuus ydinvoimalassa on tapahtunut maapallolla noin 20 vuoden välein:

1956: ydinvoima kaupallistettiin
1979: TMI (Harrisburg)
1986: Tshernobyl
2011: Fukushima

Aiemmin olen toivorikkaasti kertonut tapahtumaväliksi noin 25 vuotta, mikä on kahden viimeisimmän vakavan ydinonnettomuuden tapahtumaväli.

Onneksi ydinvoima on melkein kymmenen kertaa turvallisempaa kuin tuulivoima.

"Tuulivoimaonnettomuudet ovat vuoteen 2006 mennessä aiheuttaneet 32 kuolemantapausta. Tuotettuun energiaan suhteutettuna tuulivoima aiheutti vuoteen 2000 mennessä noin 0,15 kuolemantapausta TWh:ta kohti. Vastaava luku hiilivoimalle on noin 0,18, vesivoimalle 0,11 ja ydinvoimalle 0,02."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima

Toisessa keskustelussa nimimerkki St**** antoi ymmärtää, että MOX - polttoaine olisi ydinaseiden tuotannon kannalta helpommin hyödynnettävissä kuin normaali käytetty ydinpolttoaine. Lisäksi hän sanoi, että "Fukushiman läheltä löytyi kolme eri plutoniumtyyppiä." Tuota lausetta en oikein ymmärtänyt. Ilmeisesti tarkoitti sitä, että Fukushiman aiheuttamassa laskeumassa oli havaittavissa plutoniumin kolmea eri isotooppia. Se on aika luonnollinen seuraus siitä, että päästö oli peräisin käytetystä ydinpolttoaineesta.

Käytetyssä ydinpolttoaineessa on aina plutoniumin eri isotooppeja useampaa lajia. Sieltä löytyy ainakin 239Pu, 240Pu ja 241Pu sekä 242Pu, joita kolmea jälkimmäistä muodostuu 239Pu:n absorboidessa lisää neutroneita. Nimimerkki St**** höpötti myös jotakin siitä, että mahdollisuus jonkin niistä olevan ydinpommikelpoista kasvaisi. En tuotakaan lausetta ymmärtänyt, kun tuo eniten muodostuva plutoniumin isotooppi 239Pu joka tapauksessa on nimenomaan se mitä ydinaseissa on käytetty. Mitä ENEMMÄN niitä muita plutoniumin isotooppeja ydinpolttoaineessa esiintyy sitä VAIKEAMPI on asekelpoista 239Pu - isotooppia rikastaa esille niiden joukosta. Aseplutoniumia tuotettaessa reaktorin polttoaineen käyttöaika joudutaan rajoittamaan hyvin lyhyeksi nimenomaan plutoniumin muiden isotooppien osuuden rajoittamiseksi.

MOX - polttoaineessa käytetty plutonium MGPu on plutoniumin isotooppien seos, jossa seoksessa pomminrakentajan kannalta hankalan 240Pu isotoopin osuus on vähintään 30%. Kyseinen isotooppi riittävässä määrin esiintyessään käytännössä estää plutoniumin käytön ydinaseessa. Syynä se, että 240Pu hajoaa myös spontaanin fission kautta tuottaen koko ajan neutroneita. Ne aiheuttaisivat plutoniumista valmistetun pommin ketjureaktion syttymisen aivan liian varhaisessa vaiheessa räjähteillä tapahtuvaa puristusta, jolloin pommin teho jäisi hyvin pieneksi (ISBN 978-0-387-26931-3). Asekelpoiseksi nimitetyssä plutoniumissa WGPU on isotoopin 240Pu:n osuus yleensä alle 7%.