aurinko paistaa ja erilajien sukulaisemme visertävät kilpaa katsontaetäisyydessä olevalle kumppanilleen. Miten lie talvikiireidensä keskellä kunkin pesän laita? On perustettu yhtiöt ja tiirailtu kukin mitenkin vieraisiin pesäpuihin.Välillä olen ollut huomaavinani amorinkin nuolenkärkien tekemää jälkeä ,mikä vain lisääntyköön. Tervetuloa kaikki lintujengiläiset kevättä odottamaan sekä pajunkissojen puhkeamista sekä toisistamme huolenpitoa pitämään.
lintujengi pesäpuuhastelussako?
kottarainen
943129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 94
Vanhimmat
kohta pönttöö katselee. Vai onko pönttö vieressä?
nimittäin pesä- sekä sahtipöntön. Nyt on vaan keittäjää ville valmista. Kuhankeittäjä ei kelpaa, täytyy olla sahdinkeittäjän rangas jalassa, ja pettämätön perämela. :))
Näyttääpi sahdit käyvän ja valmistakin osa lie kirjoituksestasi päätellen...
Se sorsa siinä pöntön päällä vasta huutelee houkuttelevia kurlutusääniä, ikäänkuin kutsuisi luokseen, mutta taitaa vaan härnätä - haaska :)))
Tein näköjään liian nopean johtopäätöksen että ottanut on.
Ei sillei kutsu, on varattu. Nimierkki on tosin monimielinen ja kaksikielinen. Muuten kyllä houkuttelee mukaan leikkiin...
...erkki eli hyökkäävä nimi paras puolustus näissä pönttötaistoissa. Mutta kyllä tälläinen koukkunokkainen koiras muutenkin nämä pöntötykset hoitelee.
jos terve koiras on. Mutta haaska lintu ei ole sama kuin ilolintu. Mutta kuten vihjaisin, haaska lintu on vähintään kaksimielinen ja -kielinen.
kalakukkomaan kotkotuksia, ei ainakaan nokkaani muu pahemmin haiskahda. Sen verran on sullakin sulat pörhöllään näin pakkasella, ettei oikein ole selvää saanut pidätkö munat sarjassa vai vasemmassa höyherössä? :)))
savolaista monimielisyyttä vaikken savolainen olekaan vaan täällä etelässä pesin. Tai pesiminen on ehkä väärä sana, kun munat on jo munittu tässä elämässä. Nyt vaan pidetään haaskaa niin kuin savolainen sanoisi...
yöhaaskalta on palailtu. Tais mennä pitkään, kun vasta iltapäivällä on sulat suoristeltu, ja kynnet viilattu. Vai menikö aamupäivä talipallojen haussa?
...heräsin tosin nälkäisenä kun aurinko paistoi vuoteeseen. Ja kello oli silloin paljon...
aukko etelään päin, kun aurinko niin häikäisee. Sitä shampanja-aamiaistako siellä odottelet - kukahan ehtii ensin ;))
ei tosin ole etelään, kello ei ollut ihan niin paljon. Voi kun olisikin shampanjaa ihan aamusta, mutta ei sentään. Puuro oli valmiina, tosin jo jäähtyneenä odotteli...
Sinä vasta puuroa nokkaan ja minun jo tekee mieli avata iltaoluset, että saadaan vähän tirlittania tähän pakkaspäivään. Tai johan tuo aurinko näyttää painuvan kaukometsän taa, että ...
...että tirlittania...dirlantaa...Varohan ettet putoa oksalta! Minä lähden iltalennolle pakkaslumille ja tuonne läntisen metsäntaahan tuo lämpökone näyttää täälläkin painuvan...
ei ala vielä kello kuus, mutta auringonnousun aikaan kurkistelen, ja kokeilen onko pönttöni kunnossa - toivottavasti.
Lämpöiset ajatukset ovat mielessäsi, kottarainen. Vaikutat kultaiselta linnulta...
Enpä tiedä, jaksanko näin siipirikkona kovin pitkiä matkoja vielä lennellä...
Pesäni suuaukko on jo hämähäkin seittien peitossa, enkä ketään saanut ruikuttamallakaan putsailemaan paikkojani. Pesäni kylläkin on aina lämmin...
Itse lupasin jo heti alkajaisiksi tarjota kermavaahtoa, ja jopa imuroida tehosuulakkeellani, mutta kukaan ei tullut edes kostealla paikkojani ja nurkkiani pyyhkimään...
:(((
Luonto & retkeily
Luontoihmisten oma keskeskustelupaikka. Olipa harrastuksenasi retkeily, kalastus tai bongaus, täältä löydät seuraa ajatusten vaihtoon.
Et varmaankaan ole yhtään lintuaiheista jutustelua tältä palstalta lukenut?
Jos olisit lukenut, olisit huomannut, että täällä jutellaan niin paljon kaikesta muustakin kuin luonnosta, retkeilystä ja kalastukseta - tai edes bongailuista...! Täällä metsässä me ELÄMME! Etko sinä sitä taitoa taida?
...täällä pysytään, sanoivat "palstapolliisit" mitä hyvänsä!
Elämme ja kuolemme.
Täällä nauramme ja itkemme. Nukumme ja valvomme. Kidumme. Iloisemme ystävistämme. Yritämme. Onnistumme ja erehdymme. Petymme. Voitamme.
Tämä on paikkamme. Säästäkää lintumetsä.
Teemme uutta pesää. Käki ja minä. Rakennamme sen kuuseen. Alas metrin korkeudelle se tulee. Vaneripesä jossa on 3 koppia ja yhteinen einehtimistila. Käelle on pieni poreamme. Olemme aika innoissamme.
Usko pois.
Pitää mennä kantamaan käen kanssa noita vanereita.
Ettei väärinkäsityksiä pääse tulemaan, onko tämä käkikaverisi edelleen sama käkönen, jonka minä aikoinaan lentoon laitoin?
Jos on samainen käki kaverinasi vielä, on pakko sanoa, että sinun hoivissasi hänellä varmasti on ollut hyvä olla... Vaikuttaa niin kovin ryhdistäytyneeltä... Jaa, että poreamme? No, se minun exäni ainakin oli melkoisen mukavuudenhaluinen käki...
Sanoit, että erehdymme, että petymme... Oletkos johonkin juuri täällä metsässä kovinkin pahasti pettynyt...? Erehtynyt jonkun linnun suhteen? Pettynyt johonkin tiettyyn lintuun?
Näköjään rakennatte uutta pesäänne melko lähelle minun pesäpuutani! Näen teistä vilauksen silloin tällöin. Yläpuoleltanne seurailen touhujanne... Täältä ylhäältä oksaltani katselen.
Oletkos muuten varma, että vaneripesä tulee kestämään kevättalven tuulet ja tuiskut? Betoni sentään oli betonia. Ainakin se kesti kovatkin talvimyrskyt. Kesti siihen asti, kunnes itse sen hajotitte... Hyvä pesä se oli. Uskon, että vaneripesästännekin hyvä tulee, mutta ennen kaikkea toivon, että se tulee kestämään...
Hän se on.
Hän teki kierroksen ja tallusteli takaisin. Hyvä että tuli. Olin kovin yksinäinen. En tehnyt oikeastaan mitään. Nukuin yöt vajojen alla ja pusikoissa. Nyt meillä on taas suunnitelmia. Nokat käyvät kun rakennamme tätä vaneripesää. Emme tiedä tuleeko tämä kestämään. Mikään ei ole ikuista.
Pettymyksiä tulee. Ehkä ne ovat pettymyksiä omaan itseen. Virman jälkeen kuljimme nokka maassa kauan. Se virma oli nopea pyrähdys jossain. Hiljaa olisi tullut parempaa.
Olemme nähneet sinut puussasi. Istut siellä korkealla ja katsot tänne alas. Käki ei ole lentänyt pitkään aikaan. Eikä voi nyt lentääkään kun hänellä on haalarit ja iso naulapussi.
Kun saamme tämän johonkin malliin niin voisitko tulla käymään. Siivouksen tarvetta on. Olisi jo nyt mutta pitää tehdä pesä ensin loppuun.
Ensi yön nukumme tuossa asuntovaunussa. Siinä on sauna ja piljardipöytä ynnä vessa plus jääviileäkaappi sekä kaasuhella.
Menen lämmitäämään saunaa nyt. Tuli niin hämärää raksalle.
vaikka muita alueita esittelisist. Tämä on meidän oma metsämmme ,jonne sinäkin olet tervetullut.Ainakin kokeilemaan viihdytkö seurassamme vai hakeudutko bongauspalstoille. Toivon ,että viihdyt.
maailma...!
Minulla on ikävä.
Minulla on sunnaton ikävä.
Ikävä, joka tietää kuitenkin suunnan...
:(((
Kirjoitusvirheitä tulee herkästi kyyneleisin silmin.
Ei kyyn eleisin, vaan kyyneleisin.
Suunnaton ikävä, jolla on suuntansa...
Tiedät. En halua roikkua pyrstössäsi. Olisi vain niin kivaa kuulla sinusta edes joskus jotakin...
Nyt ajattelin haastaa tuon käkikäkeni mesen kautta pelaamaan Miinaharavaa. Olen siinä aika haka...;)
Kuulemme sinua.
Kumpikin meistä. Tunnemme saman ikävän minä ja käki.
Tuparit ovat ohi. Niistä olisi paljonkin kertomista. Mutta jotain puuttui. Jotain tärkeää.
Emme ymmärrä miksi poissaolosi tuntuu yhtä voimakkaalta kuin jos olisit ollut iltamme sankaritar. Läsnä tässä. Lähellä.
Miinaharava. Luin viestisi ja kun käki kuuli tuon miinaharava-sanan hän vaipui taas johonkin. Makaa vatsallaan tuolla sohvalla.
Hän ei ole päässyt sinusta eroon. Ei ole.
Hän itkee jotain. On mentävä kysymään.
ja voi teittii! Aivan kuten kirjosiepon sanoja lainaisin...
En ollut tupareissa, en. Mutta, kultaseni, etkö uskalla näin mustaa valkoisella puhua niistä siivous- ja sisustamisjutuista, joita yhdessä touhusimme tupareitten jälkeen...? ;)
Ihanaa oli. Ihanaa oli myös se, että se kaappi killuttimineen ei vieläkään jäänyt pysyvästi siihen sille kuuluvaan nurkkaansa... Aina voi myöhemminkin siirrellä kaappia edestakaisin ja kuulostella, milloin se on mitenkin hyvin paikallaan... Maltillisesti, rauhallisesti.
Todella lämmittävää oli kuulla sinusta! Ja käestäkin - kai... Tapaammeko taas milloin?
Mitä vanerimajaanne nyt kuuluu?
Ei ole kukkuuta eikä muitakaan lintujen lauluja sieltäpäin kuulunut... Oletteko kunnossa siellä? Onko kaikki hyvin? Varmasti hyvin?
Täällä on ikävää ja masentunutta olemista - jälleen. En haluaisi valittaa, mutta jotakin puuttuu... Jotakin on liikaa ja jotakin puuttuu. Tiedät.
Oli ongelmia saada - jälleen kerran - viestiä tähän kohtaan läpi! Lopulta homma onnistui, ja viesti näkyikin, mutta missä se nyt on???
Voi hemmetti näitä systeemejä välillä...!
Ei tämä pesä nyt kestä.
Vaneripesä oli huono ratkaisu. Noita liitoksia emme saaneet onnistumaan. Pohja on pudonnut neljä kertaa ja yksi seinä on nyt maassa. Tuparit pidimme tuossa pihalla.
Betonipesää on ikävä. Se sentään kesti kaiken. Paitsi meitä.
Tässä mietitään käen kanssa että korjataanko vai ei. Tai tehdäänkö laudoista koko homma. Vai muutetaanko hotelliin. Tai veneen alle.
Jos sinulla on aikaa tuletko käymään. Mennään kävelylle tuonne rantaan. Voimme tehdä eväät ja viettää loppupäivän siellä. Laitetaan kaakaota ja sämpylöitä reppuun ja mennään.
Löydät meidät sieltä.
Menen tekemään eväitä käen kanssa.
Nähdään siellä, Sirkkumme.
Töitä on vielä ainakin vähän aikaa, mutta tietenkin tulen rantaan kanssanne kuljeskelemaan. Rauhallisesti retkeilemään.
Muutenkin olen hieman rauhallisempi tänään kuin aikoihin. Katselin juuri vain noita etusivun "uusia" juttuja, ja suoraan sanoen kauhistelin mielessäni tämän "uuden", toiselta palstalta tulleen henkilön yksinpuheluita... Kuten kauhistelen hänen ilkeyttäänkin. Henkilö on jo tullut tutuksi, ja taidanpa täällä lintumetsässä uskaltaa sanoa, että enpä toivoisi hänen jäävän pysyvästi tänne saatuaan häädön toiselta puolelta... Parempi vain olla kommentoimatta siellä, koska tuollainen henkilö innostuu kommenteista terrorisoimaan entistäkin enemmän... Ikävää. Mutta jutelkoon niin kauan kuin juttelee yksikseen...
Teistä oli taas lämmittävää kuulla. Ikävä on ollut. Nähdään rannalla jossakin vaiheessa...!;)
Pomoni lähti silloin rantaan tapaamaan teitä, mutta ei ollut nähnyt vilaustakaan edes pyrstöistänne... Ollut nyt viikon päivät kovin alakuloinen... Joku häiriköi täällä... Ja pahasti häiriköikin... Estää teidänkin näkymisenne...!?
:(((
..mistä tietää, ettei jokainen ilman halki kiitävä lintu ole valtaisa hurmion maailma, jonka meiltä sulkevat viisi aistiamme.
Aivan varmasti niin onkin!
Itse näin siipirikkona pyrähtelen toistaiseksi vain pieniä matkoja kerrallaan...
Ja niin jälleen jäin nytkin jumiin tähän...:)))
P.S. Kun olet hkihki-lintu, niin ei kai se tarkoita hik-hik-lintua...?;)
hik-hik, tällä kertaa ;)
turhaakaan etsiskelyä kannata murehtia? Ehkä olemisen ajatus onkin juuri sen etsimistä.
No mutta. Nyt kerrankin ennätit jengiin mukaan jo alkumetreillä!
Minkäs tyyppinen noin niinkuin tipusena olet?
Ja voi pahus! Enhän minä nyt täällä metsässä saisi olla... Voi rähmä. Näin siinä liian usein käy... Siipirikkona vielä. Ja vieläkin.
Nyt sydämelläni on kuitenkin kypärä ja pesäpallomaila, jotta osaisin puolustautua, enkä enää niin pahasti sydämeeni niitä haavoja saisi... Kun vain vielä osaisin olla viileä luonteeltani... Sinä tunnet minut, ja tiedät, että minä en siihen kykene. Sydämeni on lämmin. Myös pesäni on lämmin...;)
sinä minut tiedät. Olen lomalintuna joten on aikaa on pyrähtää sinne tänne. Tänään kiisin miltei liki entistä pesäpuutasi, mitä kaikkea mieleeni tulikaan....
näillä säillä, mutta nyt kutsuu pesäkolo ja hetkeksi pää siiven alle. Aurinkoista kevätmieltä kaikille :).
... on ollut kylmän kohmeessa kun ystäväni Varasteleva Harakkakin on luullakseni löytänyt paremman pesäpuun:(. Aamulla oli -18 ja pakkasta!!! Ei kukaan metsikön lintu kuullut avunhuutojani, palelen, palelen. Päiväsellä onnekseni aurinko vähän lämmitti.
Iskihän minuunkin amorinnuoli, luulin linnuksi, ei ollut. Tuli, oli ja meni. Niiskutan pankolla mummulinnun pyyhkeeseen. Paha on olla, huomenissa linnunaivoillani voin ehkä paremmin.
Hyvää yötä jengi.
Olikos se juuri tämä Varasteleva Harakka, joka sen nuotionsa avulla sinuakin lämmitti?
Vai iski nuoli sinuunkin. Ne ovat katalia nuo Amorin nuolet. Yksi sellainen iski minuunkin - ja satutti niin kovin, kovin paljon. Tuntuu vieläkin, että noidannuolikin olisi ollut helpompi kestää...
Konetta olin sulkemassa kun näin viestisi. Luulin Varastelevaa Harakkaa omaksi talkkarikseni vaan taitaa olla sinunkin? (ei haittaa).
Se nuoli tekee kipeää, se pitäisi poistaa, mutta olen nyt heikko voimiltani enkä jaksa itse sitä pois repäistä, auttaisitko? Voisi olla aamusella oloni pirteämpi.
Nyt kuitenkin pesään, yksin ;-((
Varasteleva Harakka ei ole minun talkkarini...
Ei ole talkkaria minulla lainkaan...
Voisinhan tullakin auttamaan sen nuolen poisrepäisyssä, mutta kokemuksesta jo olen oppinut, ettei se nuolen jättämä jälki ainakaan aivan heti parane...! Mutta toki ystävien apu tekee aina hyvää.
Yksin minäkin täällä siis olen. Eikös kuulostakin hassulta ajatus kaivautumisesta omaan pesäänsä...?;)
ja lunta sataa hiljalleen, pakkastakin on, ja on kaunista. Kauniit juhlatkin on tulossa ... elämän hyvät puolet pilkistää ... toivottavasti Teille kaikille muillekin ... ihana lomapäivä !:)
Onpa kylmä päivä.
Kaunista joo ja aurinkoista täälläkin. Tehdään käen kanssa tätä pesää vielä. Aurinkopaneelit tulee katolle. Sähkölämmitys.
Meilläkin on juhlat tulossa. Tuparit huomenna ja porukkaa taas tulossa. Toivottavasti tämä koppi kestää kaiken.
Eilen pyrähti tuossa lunnikin. On muuten naurettavan näköinen tipu. Hassu nokka. On saanut väriä elämäänsä. Ja oli sillä jutut. Naurattaa vieläkin.
Nappasivat sen sitten heinolan lintutarhaan. Reppanan.
Pitää mennä käen kanssa koorautaan nyt. Rautalankaa ja sikafleksiä pitää ostaa. Ja lattiakaivo. Käellä käy jo mopo. Menen.
että ahkeroitte sovussa taas ... onnea uuteen koppiin ! Kyllä se varmaan koossa pysyy, kunhan maltatte juhlia silleen kauniisti !:)
Lunni onkin muuten aika harvinainen lintu. Miten ihmeessä se reppana sinne teille eksyi ?:)
Ahkeroikaa maltillisesti, t.kirjosieppo
mikä päivä ollut tänään... Eivätkä kaikki kiireeni kokonaan ohi ole vieläkään! Tarkoitan noita jyvänhankintatöitä...
Oli kuitenkin tultava vilkuilemaan, josko edes tänne metsään kuuluisi jotakin rauhallista, kivaa, mukavaa, hauskaa, rentoa, railakasta meininkiä... Ja tuntuuhan tänne ihan hyvää kuuluvan. Onneksi. Tuolla muualla näytti ainakin iltapäivällä olevan melkoisen levotonta touhua... Ennätin vain hetken otsikoita vilkuilla, ja aikamoisen rauhatonta touhua tuntui olevan... Ikäänkuin ei omissa jyvänhankintatöissäni ja elämässäni muutenkin jo tarpeeksi paineita olisi...
No, enhän minä niistä sinänsä paineita ottanut. Hiukan purin itseäni siellä, minkä jälkeen jatkoin taas omia hommiani. Voi, kun olisikin kivaa kuulla täältä metsästä edes muutama hauska ja rentouttava sananen... Laulakaa edes vaikka joku hauska laulun pätkä! Voisi tulla aidosti parempi mieli...
Sinun tsirputuksen tähden, laulan laulun kauneimman
Sinun tsirputuksen tähden, taivaan tähdet tavoitan
lallaaa-laaa. Hitto. ROCK!! :)
tankorinssini!
Oloni piristyi heti. Ilman tulppia korvissani.
Olipa mukavaa.
Nyt laulattaa jo itseänikin...
Lalalallatilallatilaa, hauska metsässä on asustaa...!:)
Se lintutarha siellä Heinolassa vaikuttaakin kivalta paikalta, tais lunnilla käydä hyvä tuuri kun pääsi sinne hoitoon, ehkäpä jopa tervehtyy siellä !:)
varmaankin vähän haittaa lintujen kevätmuuttoja ja -töitä ... työniloa kuiteskin ... ja stressitöntä päivää lintukotoon !:)
Lunni viihtyy siellä.
Laittoi äsken tekstarin. Siellä on kivaa porukkaa ja on kovasti kiitollinen että pääsi sinne. Oli raukka eksynyt pahasti ja loppu oli lähellä. Melkein meinasi jäädä moottorikelkan alle. Siitä tulikin hieno selviytymistarina.
Meillä jatkuu tämä pesälaatikon viimeistely. Käki tapetoi tuota omaa huonettaan nyt. Liisterissä koko lintu.
No. Ennen tupareita pesen sen painepesurilla.
Pitää mennä katsomaan. Huudosta päätelleen se on taas jäänyt kiinni tapettiin.
Sinulla on painepesuri.
Minulla on imuri tehosuulakkeineen.
Sääli on, etteivät useammin toimi yhtä aikaa...
Pesäni suuaukko on edelleen täynnä hämähäkkien seittejä. Kostuttamista ja pyyhkimistä myös pesäni kaipaisi. Jokainen nurkka huutaa painepesuria.
Pitäisiköhän ruveta vikittelemään sitä käkeä takaisin luokseni...?;)
No ei sentään; sinun luonasi HÄNELLÄ on varmasti aivan hyvä olla. Kävithän hakemassa juuri hänet sieltä Heinolan lintutarhastakin pois... Pelastit hänet takaisin luoksesi. Enkä aidosti HÄNTÄ takaisin kaipaa.
Olen vain ruvennut harkitsemaan koko pesäpuuni vaihtoa... Sama metsä, uusi pesäpuu... Mietin. Mietin. Mietin.
Minähän en edes talveksi täältä minnekään lähtenyt. Nyt kuitenkin muuttoa olen ruvennut harkitsemaan. Tässä pesäpuussani en viihdy. Kaikki tässä puussa tuntuu ahdistavalta ja tunkkaiselta, masentavalta ja rauhattomalta. Ahdastakin on, vaikka yksin elelenkin.
Kiitos sinulle kannustuksestasi! Eilinen päivä oli kauhean kiireinen. Rankka päivä. Vieläkin hieman kiirettä pitää, mutta onneksi ei aivan sellaista stressiä ole päällä kuin eilen...!:)
Olet arvoituksellinen.
Pesäpuun vaihtoko sinulla mielessä. Miksi. Menetkö meistä kauemmaksi vai muutatko tuohon viereiseen kuuseen.
Äsken teetauolla juteltiin käen kanssa sinusta. Aina kun hän keskeyttää puuhastelunsa hän jää mietimään jotain. Tapetoidessaan kuulin iloista kukahtelua mutta kun hän istui tuohon maalipöntön päälle hän hiljeni. Katseli tyhjästi eteensä ja oli liikkumatta.
En kysynyt mitä hän ajatteli.
Hän kertoi sinusta ikävän kaiku jokaisessa sanassa. Luulen että rakentaessaan hän yrittää rakentaa samalla itselleen uutta elämää.
Olemme juoneet teet ja jatkamme taas. Käki ompelee tuolla verhoja. Menen katsomaan.
Enhän arvoituksellinen ole...;) Suoraanhan puhuin. Tämä pesäpuu, jossa nyt asustelen, on oikeastaan koko täällä asumiseni ajan ahdistanut minua. Muuttohommat ovat jo kauan olleet mielessäni, mutta nyt päätin katsella uutta pesäpuuta itselleni toden teolla...
Äsken pyrähdin pienen matkan sellaisessa mese-nimisessä paikassa. En siis hese-nimisessä. Nuorin poikasistani lähetti sitä kautta minulle joulun tienoilla otettuja kuvia... Ja tiedätkö mitä...? Et tiedä. Tiesin sen.:) Jostakin ihmeellisestä syystä odotin näkeväni myös kuvia exästäni. Käestä siis. Miksiköhän? Poikaseni ovat vasta viime aikoina päässeet olemaan hiukan enemmän hänen kanssaan yhteydessä. Kyllä hän siis ryhdistäytynyt on...! Sinun seurassasi.
Jos tästä puusta pois muutankin, en muuta kauemmaksi teistä kuin olen nytkään. En, en. Kauas lähelle muutan. Lähelle kauas. Niin lähellä, mutta niin kaukana olette nytkin... Pieniä vilahduksia teistä työn touhussa näen aina silloin tällöin. Salapoliisina ei ole tarvinnut olla; näin teidät heti, kun kuulin, missä majailette...;) Hauskaa!
Jotkut puut ahdistavat.
Se meidän betonikoivukin ahdisti. Puilla on sielu. Ja tällä metsälläkin.
Pelkäsimme että muutat kauas. Ei tämä metsä olisi sama ilman sinua. Puut olisivat samoja ja oksat. Neulaset ja kesän lehdet olisivat samoja mutta niistä ei muodostu tämä metsä.
Näetkö sieltä nyt tämän laatikkomme. Näetkö hernekeittopurkkisavupiipun josta tupruaa mustaa savua. Käki polttaa niitä vanhoja kumisaappaita. Osti aamulla uudet vähän pienemmät. Kirpparilta löydettiin halvat. Ostettiin kolme pientä pyttyäkin käen palkintokaappiin. Sitten käytiin sivassa ostamassa mysliä ja kaksi pakettia reinpoun valmiita pitsapohjia illaksi. Ostettiin lisäksi tsiliä. Käki osti kuminaakin mutta en tiedä mitä hän sillä tekee.
Tuletko illalla käymään. Olisi asiaa.
Pitää nyt mennä. Käki köhii tuolla kaminan vieressä.
Näen teistä vilauksia silloin tällöin. Pakko on kylläkin kertoa, että esimerkiksi tänään en ole kovin paljoa edes uskaltanut sinnepäin katsella. Joskus näkemisenne voi satuttaakin...
Tämä metsä ei minua ahdista, vaikka joskus olen harkinnut jopa metsän vaihtoa. Juuri tähän metsäänhän kuitenkin aikoinaan halusin tulla, ja tästä metsästä olen aidosti pitänytkin. Olen tähän kiintynytkin, vaikka alussa kaikki täällä oli minulle uutta ja vierasta.
Tämä puu minua ahdistaa. En pidä myöskään tuosta puurykelmästä, mikä on liian lähellä minun pesäpuutani. Tulin alunperinkin juuri tähän puuhun vain katsellakseni uutta pesäpuuta sen jälkeen, kun olen tätä metsää paremmin oppinut tuntemaan. Nyt katselen. Katselen vaivihkaa myös sinnepäin... Jos en teitä näekään, vihellyksenne kuulen lähes jatkuvasti.
Jospa se betonikoivu ahdisti teitä vain sen takia, että minä asuin liian lähellä puutanne ja bunkkerianne? Tiedän kyllä, että jos toiseen metsään muuttaisin, ei tämä metsä entisenlaisensa enää olisi. Ajattelen kylläkin niin, että tämä metsä voisi siinä tapauksessa olla jopa parempi paikka ainakin teidän asua... Ei mikään metsä ole hyvä paikka asua, jos siipirikkoisia lintuja asuu koko ajan ympärillä.
Juuri näin siipirikkoisena lintuna olen siis minäkin ajatellut pesäpuuni vaihtamista sellaisten pienten kävelymatkojen päähän paikoista, joissa joudun joka tapauksessa käymään - töittenikin takia. Laulurastasta en välitä aina olla avukseni pyytämässä. Laulis saisi muutenkin ainakin välillä viipyillä omassakin pesäpuussaan... Ei ole kivaa kuunnella hänenkään moittimistaan siitä, kuinka täyttä ja ahdasta minulla täällä on. Työni vievät varmasti puolet koko kotoni tilasta. Joka paikka on täynnä tavaraa. Sitten joku laulis tulee ja kiroilee tätä tavaramäärää... Nyt tekisi minun mieleni kiroilla, mutta en kiroile täällä metsässä...!
Illalla käymään? Mutta eikös teillä tänään ole ne tuparit? Ette kai nyt tupareita unohtaneet? Jos niin on käynyt, aiotteko tarjota kaikille pelkkää mysliä valmiitten pizzapohjien päällä? :)))
Aistin sinut kaikesta.
Joskus sen näkee linnun katseesta. Silmistä. Se alakulo siirtyy tapaan liikkua. Nyt tässä voin vain lukea sen sanoistasi.
En minäkään ole tyytyväinen elämääni. En joka hetki. Joskus tämä kevätaurinko pistää niin että sattuu. Aurinko pitäisi saada tänne sisään. Sydämeen. Auringon paikka on lähellä eikä tuolla hemmetin taivaalla pilvien välissä. Nyt sitä ei aina näe.
Et voi etkä saa olla aina siipirikkoinen. Ja vaikka olisitkin emme halua että lähdet tästä metsästä. Onhan meillä mennyt täällä paljon rikki. Virmat ja betonipesät ja puut. Sydämetkin. Mutta uutta rakennetaan. Ei me käen kanssa haluta pysähtyä. Siipirikkoisia olemme mekin. Minä en ole lentänyt koskaan. Käki ei ole lentänyt viiteen viikkoon. Nyt sillä on tuo mopo. Minä juoksen.
Pidämme sinusta. Olet aina lähellä vaikka olisitkin kaukana. Sinä tunnet meidät kummatkin. Siksi meidän on tässä metsässä niin hyvä olla. Usko se.
Tule tupareihin ja sen jälkeen voisimme siivota yhdessä. Voisimme sisustaa tämän loppuun samalla. Kaappi seisoo tuossa ja voisimme etsiä sille jonkun kolon.
Menen nyt. Käki on katolla. Laitamme huovat katolle.
kauniista sanoistasi.
Kyllähän minä jo pieniä pyrähdyksiä pystyn tekemään. Pitkiä matkoja vain en uskalla vielä ajatellakaan. En myöskään uskalla ajatella liian korkealle lentämistä, sillä sieltä putoaminen sattuu todella kovasti. Sydämeen.
Oikaisen ajatuksiasi sen verran, että juuri nyt tällä hetkellä en oikeastaan (kai) ole alakuloinen, vaan olen enemmänkin hermostunut ja kiukkuinen. Minä, joka siis olen tunnettu rauhallisuudestani ja kärsivällisyydestäni! Katsopas nytkin kelloa. Tiedät systeemin. En pysty järjestämään edes päivieni aikataulua aina välttämättä oman työrytmini mukaan! Vain silloin, kun on aivan pakko. Yleensä kaikki menee luontevasti näin - teenhän töitäni kotona - mutta joskus tuppaa hermostuttamaan. Kyllä sinä tiedät. Ymmärrätkin varmasti mitä tarkoitan.
Tiedät ja ymmärrät niin paljon muutakin.
Huvittaa muuten ajatus, että käellä on mopo...! Aikoinaan hänellä piti kaiken olla viimeisen päälle uutta ja kallista. Oli oltava mersut ja rolexit ja viimeisimmän muodin mukaiset kalliit puvut...:)))
samassa puussa, ja silti niin kaukana, voi teittii ... mutta niinhän se on, että linnun lento kohti tuntematonta on välillä vaikeaa. Pakko kuitenkin sanoa, että nauttikaa hyvistä hetkistänne, maltillisesti, unelmien siivin !:)
Hauskaa tupari-iltaa, t.kirjosieppo
Niin lähellä, mutta niin kaukana kuitenkin...
Niin kaukana, mutta niin lähellä kuitenkin...
Eivät samassa puussa pesämme ja majamme ole, eivät samassa puussa painepesurimme ja tehosuulakkeemme... Tässä metsässä niin lähekkäin asumme ja elämme kuitenkin, että välimatkaa ei tunnu olevan sittenkään. Sydän taitaa ollakin se, joka sen välimatkan mittaa...
Sydän tietää niin paljon muutakin... Minun sydämeni sanoo nyt, että kirjosieppo puhuu viisaita. Maltillisesti, rauhallisesti lentäen pääsee siipirikkoinenkin lintu eteenpäin. Välillä jokainen lintu voi lennellä myös aatosten ja unelmien siivin...
Mietin tuossa töitä tehdessäni vielä muutamia lausumiasi sanoja... Kyllä minulla aurinko sydämessäni asuu. Sydämeni on aina pitänyt ainakin osan auringosta sisällään. Sydämeenkin tuntuu vain aina välillä noita pilviäkin kerääntyvän ja yrittävät ne sitten estää aurinkoa paistamasta sydämestä ulospäin. Joskus onnistuvatkin, ja silloin päivät ovat juuri niitä kaikkein harmaimpia päiviä... Auringon kun pitäisi päästä heijastamaan puolin ja toisin sekä valoaan että lämpöään molempiin suuntiin - ulkoa sydämeen ja sydämestä ulospäin.
Ajattelin, että viettäisitte te railakkaan tupari-illan muiden siivekkäiden kanssa ruokineen ja juomineen. Jos sinulle käy, minä tulen vanerimajaanne muiden lähdettyä ja vasta käen nukahdettua...!;) Niin voisimme kahdestaan ensin jutella, sitten siivoilla ja lopuksi sisustaa ja kalustaa... Maltillisesti, rauhallisesti ja nautinnollisesti.
Jos vieraita vielä ei ole tullut, miettikääpä käen kanssa erästä asiaa. Ovatko nuo käen ja minun jälkeläiset käkisirkkuja vai sirkkukäkiä? Käen sirkkuja tai sirkun käkiä ne ainakaan pelkästään eivät voi olla. Ajattelin, että jos nuo kaksi vanhempaa olisivat käkisirkkuja ja nuorin olisi sirkkukäki, vai menisiköhän se toisinpäin...? Hassu juttu. Nuorin poikasistamme kylläkin joskus vaikuttaa hieman liikaakin käkikäeltä... Koiraskäkihän se exäni joka tapauksessa on, ja koska munat aikoinaan pesääni toi, jompia kumpiahan poikastemme täytyy olla... Kenen munat lienee heittänyt, mutta munat ku munat...:))) Miettikääpä sitä!
voi teittii .... eipä tässä enää muuta
"viisaskaan" lintu osaa laulella ... !:)
Kuules Tsirppuni, nyt ne laulut vasta alkaa. Kato kun ens viikolla alkaa se viinakauppojen lakko, niin tartti käydä varustautumassa globalisaatiovaikutuksiin oikeen huolella. Niin paljo on pottuja auton perässä,ettei kehtaa sisään kantaa ennenku tulee pimee ja naapurit ei nää..
Tulit siinä heti ostoksiani tutkiessani mieleeni kun luin sun vaihtavan pesäpuuta. Yhdessä talvinamipullossa (semmosta kermanväristä nougattiherkkua) kun lukee että nussbaum (heh, ostin piruuttani-eihän sitä koskaan tiä..) .
Niin että jos sinne nussbaumiin muutat, niin voisin ajatella kans tulevani kylään, jos sallit?
=)
oksalla sinä lauleletkaan, viserteletkään, olipa hankalia sanoja kirjoittaa...
Ekana. En ole sanonut vaihtavani ainakaan heti pesäpuutani. Olen vain viserrellyt katselevani uutta pesäpuuta itselleni. Tähän metsään jään, mutta muutamat puut ovat niin lähellä minua, että kaikki niissä asuvat lintuset näkevät lähes kaiken mitä puuhailen. Minun puuhanihan eivät edes katselemisen arvoisia ole... Ja kuitenkin lähemmäs muita lintusia haluan! On linnuillakin elämä joskus vaikeaa...
Tokana. Lukeeko siinä eväspaketin kyljessä varmasti Nussbaum? Nussbaum. Mmmmm. En ole kuullut. Vaikuttaa kivalta ja hyvältä ja herkulliselta... Ettei lue Nutzbaum? Se taas voisi viitata hyötypuuhun. Niiiin, miksikäs ei...? Onko sinulla koskaan todettu lukivikaa? Se on kovin yleistä meillä nykynuorilla...;) Se nussbaumisi koostumus; kermanvärinen nougatmönjä kuulostaa kyllä ihanalta, mutta ah, niin petolliselta...
Mutta Rudi kiltti! Laulele edes sinä minulle! Olet ennenkin saanut minut piristymään! Sinä osaat sanat ja sävelet. Muutkin osaavat, mutta eivät minusta välitä... Byääääh. Ei vaan, en vaivu itsesääliin, vaikka metsässä hiljaista onkin! En. En halua. En suostu vaipumaan. Olen mieluiten hiljaa ja kuuntelen muita, jos on ikävä ja alakuloinen olo...
Joku suokurppakin oli hetkessä kyllästynyt metsäämme ja vain pari kertaa käytyään muuttanut täysin uuteen metsään... Perustanut sinne oman yhdyskuntansa.
Laulujasi odotan. Tiedätkö mitä? Et tietenkään. Minulla on ollut kiire, mutta lueskelin minäkin juuri vähän aikaa sitten yhtä vanhaa jutustelua, jossa joku sanoi: "Mutta saalis on maukas jos se on jahtaamalla saatu, eikö?"... Jos se näin on, pyrähdän minäkin kohta karkuteilleni... Hahaa...;) *livahtaa vaivihkaa viereiselle oksalle*...
en todellaan "aikonut" mitääm uutta metsää perustaa... olen edelleen samaa mieltä, olet empaattinen lintu....
suokurppa, mutta en todellakaan tunne aina olevani empaattinen enkä sympaattinenkaan lintunen! Minulla on huonoja päiviäni, minullakin, melko useinkin, mutta silloin yritän pysytellä pois ainakin täältä metsästä...!
Ongelmiahan siitä tietenkin seuraa. Muualla en paljoa edes ennätä - enkä välttämättä välitäkään - viserrelläkään, joten painan yleensä pääni siipeni alle ja olen hiljaa seuraten hiljaa muitten menoa... Mieleni tekisi pyrähdellä joskus muuallakin, mutta olen aina kiireinen ja täällä metsässä yleensä aina tulee sellainen pelkkä hyvän olon tunne... Juuri tämä empaattisuus toisiamme kohtaan... Om du vet, vad jag menar... Hoppas att du har allt bra!
tähän saumaan yhden kommenttini - tai oikeammin ihmettelyni:
MIKSI IHMEESSÄ MINUN KONEENI EI NÄYTÄ PARIA VIIMEKSI TÄNNE METSÄÄN TULLUTTA VIESTIA???
Etusivu näyttää määrät ja kelloajat, mutta täällä mitään näy...! Kele. Vaikeaa muutenkin.
Ne viestit sensuroitu, sensuroitu. Kutsu pesän rakennukseen = treffipalstan asia. Pesimäpuuha = seksiä. Sitäpaitsi, lajien kesken kuhertelua = interracial sex.
mutta vaikka nyt viestit yhtäkkiä näkyivät kaikki kerrallaan, YOU LOST A LOT OF YOUR POINTS.
I´m really very sorry but it was so silly how much I hoped you to be nice and a friendly bird, and a friend of all of us, too. I was wrong. You didn´t even want to be. You´re not a friend, not even a bird at all. You don´t feel anything as we do. Your last sentences told me so.
So, so sorry. So sad. And this feeling seems to get on... I´m so sad and disappointed. I´m so sorry.
Now, it's my turn to be disappointed. Your message dumped me in a sorry plight but still though perceptible complaints I'll definitely persist in my statement. It's not a matter of opinion; friendship is possible of course, but even the faintest clue of intimate relationship between species would be a perverted abomination!
Kyllä se on nussbaum. Ite näin silmillä. Vai muka vikaa..? Kyllä mä Tsirppu olen ihan viaton. Etkös sitä muka tiänny? Sankarillinen viaton =)
jaa taas tarttis laulaa..no vartoos hetki..
*köhii kankkuskarheudet kurkkusestaan*
..eiks tää olis sulle aika hyvä..? =)
Where's your momma gone
(Where's your momma gone)
Little baby bird
(Little baby bird)
Where's your momma gone
(Where's your momma gone)
Far far away far far awayayay...
Last night I heard my momma singing this song
Ooh wee chirpy chirpy cheep cheep
Woke up this morning and my momma was gone
Ooh wee chirpy chirpy cheep cheep
Chirpy chirpy cheep cheep chirp
Where's your momma gone
(Where's your momma gone)
Little baby bird
(Little baby bird)
Where's your momma gone
(Where's your momma gone)
Far far away
Where's your poppa gone
(Where's your poppa gone)
Little baby bird
(Little baby bird)
Where's your poppa gone
(Where's your poppa gone)
Far far away far far awayayay...
*tuulettaa-kumartaa-ottaa vastaan kukkalähetykset-suutelee naisia-lähettää äitille terveisiä*
Eivätkös ne juomat olleet ensi viikkoa varten???
Hääää....;)
Siitäs sait, kun hosuit...;)
Mutta se piisi. Se oli mahtava. Upea.
Uuuuuui, tsööppi tsööppi tsiip tsiip...
Sä et kuitenkaan usko, että muutenkin mulla toi piisi soi usein mielessäni, kun täällä lintumetsässä pyrähtelen...! ;) Oli muuten oikein todella upeaa, kun sanatkin muistit noin hyvin!
Vieläkös Pyhäjärvi on paksunkin jään peitossa?
Jos on, vetäisitkös huomenna minua taas pulkassa Viikinsaareen? Patukka mukanas tietty...!;)))
Kyllä lakkotärpätit on ihan neitseellisesti edelleen koskemattomina. Eilinen darrakarheus juonsi juurensa yksinkertaisesti siitä, että heikko luonteeni ajoi mut perjantai-illan huumaan eli hunningolle. Sitä nyt tässä katuessani ilolla muistelen ja siitä Herraa kiitän:)
Pyhäjärven jää meidät taatusti kestäis, mutta paremmin sopis nyt kuvaan hiukka pienemmän lätäkön jäällä tapahtuva pulkassaveto. Lähden nimittäin iltapäivällä mökille länteen ja pakkaslukemista päätellen liikunnalliset harrastukset saatais olla hyvinkin toivottavia. Ja patukkaa on mukana. Tietty! =)
tulla mukaan, saanko? Tapani on vähän ikävä, valitsen pesän paikan, autan pesän tekemisessä, mutta sitten kun alkaa munia ilmestyä, minä lähden toisten poikien kanssa ulapalle sukeltelemaan ja lähden sitten lämpimiin vesiin. Muistan kyllä joskus, että minulla on lapsia, lukumäärää en tiedä koskaan, yhtäkään en tunnista.
Lintujen koollekutsujasta ei tunnu nyt kuuluvan mitään, mutta yleensähän täällä metsässä on ollut tapana, ettei mukaan pääsystä erikseen ole kysellä tarvinnut. Yleensä ystävällinen asenne elämään ja muihin lintusiin on riittänyt.
Ikävä tapahan se on tuollainen poikastensa unohtaminen, mutta koska et ole läheskään ainoa lintu, jolla sellaiseen on taipumusta, en uskoisi sen täällä paljoa merkitsevän. Koska et niitä jälkeläisiäsi edes tunnistaisi enää, eihän koskaan tiedä, vaikka johonkin läheiseenkin sukulaiseesi täällä törmäisit...;)
Sukulaiseen - ehkäpä.
Eniten houkuttelee tavata koskikara. Sillä on vastakkainen tapa. Poika saa huolehtia lapset, tyttö lentää pois. Sopisimme ehkä yhteen.
vesilinnuista kovinkaan paljoa tiedä. Tuolla metsälammikon rannalla näyttävät ilakoivan ja välillä tappelevankin.
Haahkapoika ja koskikaratyttö...?
Mahtaisitkohan sinä kohteliaana lintuna viihtyä sellaisen naarastipun seurassa? Ai niin, mutta tapanasi siis sinullakin on pyrähtää pois aivan, aivan liian aikaisin... Jaa-a... Että koskikara...? No, aikahan kaiken näyttää, joten toivotan onnea etsinnässä!;)
lintumetsässä jo... Joko lienevät kaikki lintuset päänsä siiven alle pistäneet? Kuka omansa, kuka toinen toisensa siiven alle...
Kaunista on katsella hiljaistakin lintumetsää. Kovin on rauhallisen ja tasapainoisen kuuloista elämää viime aikoina muutenkin ollut. Upealta tuntuu, jos lintuset tyytyväisiä oloonsa ovat. Jokaisella on joskus niitä huonojakin päiviä, mutta ilman niitä emme osaisi hyville päiville arvoa antaakaan.
Pomoni varmaan vielä töittensä kanssa ahertaa...? Vai lieneekö lähtenyt siivoilemaan ja sisustamaan? Päättänyt pistää itsensä kerrankin vapaalle...?;)
Se on tämä kylmä ilma mikä tekee metsän hiljaiseksi. Ei kannata tuhlata energiaa, kun vähä ruoka kuluu lämmön tuottamiseen, ja rasva se paras lämmön lähde, on vaikeasti saatavilla.
Nyt istutaan oksalla runkoa vasten, pää siiven alla, jalat vatsahöyhenien peitossa, aivan hiljaa. Odotetaan aamua, toivotaan, että se aamu vielä jokaiselle meistä koittaa.
kaikille linnuille ... ja tervetuloa lintumetsään haahkapoika, minunkin puolestani !:)
Metsä ei ole minun lajin tyypillinen paikka, suojaisa kyllä. Kirjosieppo myös on metsässä vähän outo lintu, ruokaa olisi enemmän pihojen, peltojen maisemassa, ja siellä laulu kuuluisi. Vieno lyhyt huiluääni hukkuu puiden huminaan. Minulle metsässä vaikeinta on lentoon nousu, tilaa ei oikein ole tarpeeksi siivet levittää.
Sieppo rakastaa luonnonniittyjä ja kukkia siellä, mutta ... taidanpa olla jonkinmoinen oman tieni lentelijä, koska rakastan myös metsää ja metsän puita. Metsässä voi tepastella, jos ei mahdu lentelemään ... merellä, saaristossa ja niityillä voi sitten lennellä mielin määrin minne nokka näyttää ... kyllä sinäkin lintumetsään totut, toivotaan niin !:)
olet niin empaattinen lintunen, harva tänä päivänä omaa sen kyvyn.
Eikö metsässä ole petoja? Minä olen tottunut pelkäämään kettua, se rannalla myös hiipii.
Tepastelu on siksi vaarallista. Lentämään metsässä pystyy, lentoon lähtö vaatii tilaa ja siksi arastan.
metsässä kaikenlaisia elukoita, jos kuitenkin lentoonlähtönopeus on rivakkaa, niin kyllä sitä jotenkuten pärjäilee ... nyt pitää kuiteskin räpsytellä asioille ... mukavaa lauantaita metsän asukeille, t.tepastelija~sieppo
myös lintumetsässä.Ei tämäkään ihan paratiisi ole,mutta mukava paikka olla ja luritella . Pesäkin on lämmin ja pohjatuuli ei tähän tuule. Maailma on nykyään hyvin ennalta arvaamaton paikka .SEn näkee myös täältä lintuperspektiivistä. Meillähän nuo petolinnut ovat kiusana ,mutta kun livahtaa alta pois niin henkikulta säilyy. Pärjäillään .
Petolinnuista viis veisataan!
Ei ainakaan alle mennä, eihän?
Hyökätään parvena kimppuun, jos uhkaaman alkavat...!
Ja lintuaiheisilla kuorolauluillamme ne taaksemme jätämme
- loppujen lopuksi...! :)
pesäni yllä ja ääntelevät uhkaavasti.Joskus auttaa kuorolaulut joskus ei.Mutta pesäni on lämmin ja maailman uhkat seinien ulkopuolella.Kuuntelen naapurin antamaa ilmaiskonserttia ; ihanaa huilun soittoa. Olen ihan ekstaasissa.Siivet vipattavat ja nokka tärisee .. Kuitenkin aina rauha ja rakkaus kaiken voittaa.
ja omituista on myös se, että "Ei lintu verkkoa näe, vaikka näkee sitä levitettävän" (sananlasku). Mutta ... ollaan tarkkana, yritetään ainaskin, niin pärjäillään !:)
Sunnuntaiterveisin kirjosieppo
tuestasi! niitä verkkojaan kun levittelevät ,niin
saa silmä kovana tehdä lentomatkoja.Kyllä me pärjätään. Hyvää alkavaa viikkoa.