Kirjailijattaren kuolema III

Vene



Aamut, ja niitä seuraavat tunnit, tuntuivan olevan identtisiä. Tunsin eläväni yhtä ja samaa harmaata päivää, joka lopulta syöksyi yön absoluuttiseen pimeyteen. On luultavasti perjantai.
En havainnut minkään muun muuttuneen ympärilläni kuin sen että päällysvaatteeni lojuivat eri paikassa kuin eilen. Todiste jostain. Aika saattoi olla huoneessa seuranani. Se saattoi istua nojatuolissa ja pyöritellä kaulakoruaan etusormensa ympärillä, ja olla hieman kuin minäkin, toimettoman ja neuvottoman oloinen, eksynyt. Laitoin napit korviini. Minulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Suunnitelmat pelastivat tavoitteellisuudellaan ihmisolennon tällaisesta kauhun kierteestä, jossa ei ollut mitään havainnoitavaa, mitään tapahtuvaa. Oli vain tietoisuus, ei mitään muuta. Musiikki tuki ajatustani. Se piti minusta sellaisena kuin olin. Se oli ystäväni niin monin eri tavoin ja tyylein, että suorastaan rakastin sitä, koska se rakasti minua. Musiikki oli ainoa asia maailmassa, joka oli löytänyt minut, ja saanut seinäni hehkumaan. Suunnittelin jotain kirjoitettavaa, mutta havaitsin sen järjettömäksi. En osannut kirjoittaa mitään etukäteen. Aika nyökytti minulle päätään ja nappasi korun ilmasta käteensä. Se katosi kuin taikaiskusta. Molemmat.

Aloin tottua kylmyyteen. En enää vapissut niin herkästi. Saatoin seistä ajattomia aikoja meren äärellä vähissä vaatteissa ja antaa sen velloa itsessäni. Meri oli kutsukirje. Kotini oli myöntänyt minulle audienssin.
Aallot olivat laantuneet, ja selittämätön pelottomuus minussa väistynyt. Hiljainen meri tuntui uhkaavammalta kuin myrskyävä. Luulin toisinaan sen jopa katselevan rannalla seisovaa hahmoani kuin jättiläiskalmari, syvyyksien hirviö. Meri ei räpäyttänyt silmäänsä koskaan. Se katsoi meitä alati. Herkeämättä. Sillä oli kaikki maailman aika, ja kaikki maailman voima takanaan.

Kuva särkyi palasiksi kuullessani moottoriveneen äänen. Niemenkärjen takaa ilmestyi esiin vene, joka oli suuntaamassa ulommas saaristoon. Alumiinialusta ohjasi oranssi mies, joka oli ainoa väripilkku maisemassa. Näky oli niin järkyttävä, että leukani luultavasti putosi muutaman portaan alemmas. Kalastaja katsoi suoraan minuun, vaikka en matkalta nähnyt hänen kasvoja, enkä siten erottanut persoonallisuuden piirteitä. Katsoimme toisiamme loputtomalta tuntuvan ajan. En voinut liikahtaakaan, vaan minut oltiin ankkuroitu kiinni kallioon niille sijoilleni.

Todellisuuden muodot alkoivat valua hiljalleen takaisin suoniini. Moottori metelöi tasaisena. Kalastaja tuijotti suuntaani, minä hänen suuntaansa. Harmaa helmikupla kaartui ympärilläni. Olin kuin suuren pallon sisällä sen keskipiste. Olin kaikkeuden ydin, jossa ajeltiin veneellä. Lainehdin, huojuin ja humisin puissa. Olin vakaa, pysyvä ja ikuinen, hetken leimahdus.
Sitten kalastaja veneestään nosti kätensä pystyyn ja heilutti minulle kuin tutulle. Hän teki sen niin näkyvästi kuin vain merelläkävijät sen tekivät. Kaari oli laaja ja näkyvä, kauaskantoinen.
Jäin katsomaan kalastajan perään, kun tämä avasi kaasun ja päästi koneensa valloilleen. Ei kulunut kauaa, kun näky oli kadonnut, ja todellisuus jälleen palautumassa takaisin suoniini. Viilenin, vaikka en tuntenut sitä enää itse.

13

291

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minun piti meilata tämä kuva kuudelle ihmiselle, kunnes sen merkitys avautui. Kuva on ollut henkilökohtainen arvoitus siitä hetkestä lähtien, kun sen ensimmäisen kerran näin. Yleensä pystyn ymmärtämään kaiken näkemäni, mutta tätä en. Se ei puhunut minulle, vaan oli sietämättömän hiljaa.

      Nyt tiedän mikä se on.

      (Naurua)


      https://www.youtube.com/watch?v=sdl7PZmlGQI

      • toivoryynänen

        Kuvilla ei ole merkitystä. Urgh. Sanoilla on merkitys-kieliopin rajoissa. Tutustu vaikka roomalaiseen oikeusoppiin. Urgh ja hähhää.

        Kuvilla ei voi olla mitään henkilökohtaisia arvoituksia. Kuva on = mestari Eckhartin ja Jeesukseen ynnä muiden juppien sekä buddhanopin selityksen mukaan aina projisointi. Ilmentyen havainnoitsijan rajoittuneeseen aistilliseen kykyyn eksyttäen, sekä estäen estää havainnoitsijaa näkemästä näiden kuvien todellisen luonteen. Kuvan merkitys ei voi milloinkaan avautua havainnoitsijalle oli tämä joko ihminen tai Ihminen tai persu. Hän joka väittää ymmärtävänsä jonkin kuvan ja sen merkityksen valehtelee.

        Kuva ei voi olla henkilökohtainen arvoitus. Kuvan tulkinta on henkilökohtainen, mutta eihän se ole kuva vaan kuvan tulkinta. Tämä tulkinta on aina tulkitsijan oman vajavaisen harhan luoma illuusio Kuvasta. Huomaatko kuinka päädymme tulkinnan tulkintaan.

        Tuossa linkittämässäsi kuvassa tämä kuvan ymmärtämisen illuusio tulee "kuvannähtävästi" esiin.


      • toivoryynänen kirjoitti:

        Kuvilla ei ole merkitystä. Urgh. Sanoilla on merkitys-kieliopin rajoissa. Tutustu vaikka roomalaiseen oikeusoppiin. Urgh ja hähhää.

        Kuvilla ei voi olla mitään henkilökohtaisia arvoituksia. Kuva on = mestari Eckhartin ja Jeesukseen ynnä muiden juppien sekä buddhanopin selityksen mukaan aina projisointi. Ilmentyen havainnoitsijan rajoittuneeseen aistilliseen kykyyn eksyttäen, sekä estäen estää havainnoitsijaa näkemästä näiden kuvien todellisen luonteen. Kuvan merkitys ei voi milloinkaan avautua havainnoitsijalle oli tämä joko ihminen tai Ihminen tai persu. Hän joka väittää ymmärtävänsä jonkin kuvan ja sen merkityksen valehtelee.

        Kuva ei voi olla henkilökohtainen arvoitus. Kuvan tulkinta on henkilökohtainen, mutta eihän se ole kuva vaan kuvan tulkinta. Tämä tulkinta on aina tulkitsijan oman vajavaisen harhan luoma illuusio Kuvasta. Huomaatko kuinka päädymme tulkinnan tulkintaan.

        Tuossa linkittämässäsi kuvassa tämä kuvan ymmärtämisen illuusio tulee "kuvannähtävästi" esiin.

        Mjoo

        "Kuva minussa" ei ole ulkopuolella itseäni, vaan sisälläni. Toisin sanoen minun ulkopuolellani ei ole mitään. Kuvat ja kuvien ideat ovat minussa.

        (Naurua)


    • jokuajatus

      Hienoimmat kirjailijat osaavat kuvata arkisia tapahtumia kuin spiraaleina nykyhetken ytimeen. Kiinnostavaa on päästä tällä tavalla toisen ihmisen ajatuksiin/tapaan hahmottaa todellisuutta - suurin osa kirjallisuudestahan on vain todellisuuden jäljittelyä.

      • Mjoo

        Kommenttisi huimasi minua. Spiralisoi.

        Tuohon kotrastipuoleen mennäkseni, niin mitä syvemmälle itsessään kulkee, niin sitä kaukaisemmalta kaikki muu tuntuu. Mielestäni tämä ei ole tarkoitushakuista, vaan silkka vahinko.

        (Reps)


      • jokuajatus
        donnadonatello kirjoitti:

        Mjoo

        Kommenttisi huimasi minua. Spiralisoi.

        Tuohon kotrastipuoleen mennäkseni, niin mitä syvemmälle itsessään kulkee, niin sitä kaukaisemmalta kaikki muu tuntuu. Mielestäni tämä ei ole tarkoitushakuista, vaan silkka vahinko.

        (Reps)

        Valehtelisin, jos sanoisin tietäväni mistä puhut, mutta kuulostaa todelta. Se myös näkyy tekstissä, koska on kuin itsekin olisit yllättynyt synnyttämistäsi ajatuksista ja vaikutelmista.

        Mutta tämänkin aivoistasi varisseen tekstin edellyttäjänä on varmasti tuhansia työtunteja niin kuin missä tahansa taidokkaassa suorituksessa, jonka vaikutelma on helppo ja kevyt.


      • jokuajatus kirjoitti:

        Valehtelisin, jos sanoisin tietäväni mistä puhut, mutta kuulostaa todelta. Se myös näkyy tekstissä, koska on kuin itsekin olisit yllättynyt synnyttämistäsi ajatuksista ja vaikutelmista.

        Mutta tämänkin aivoistasi varisseen tekstin edellyttäjänä on varmasti tuhansia työtunteja niin kuin missä tahansa taidokkaassa suorituksessa, jonka vaikutelma on helppo ja kevyt.

        15 min.

        Helppo juttu.


      • jokuajatus
        donnadonatello kirjoitti:

        15 min.

        Helppo juttu.

        Helppoa, kun sen osaa.


    • Olihyvä

      Ihana. Kuin karkkia mielelle. Tuli sellainen olo, kuin olisi ollut riippukeinussa, silmät kiinni.

      • Davidonsöpö

        ....niin, riippumatossa tietenkin. Silmät kiinni tätä kirjoitin.


      • Davidonsöpö kirjoitti:

        ....niin, riippumatossa tietenkin. Silmät kiinni tätä kirjoitin.

        Mjoo

        Itseasiassa todella vaikeassa asennossa. En erityisemmin pidä mielihyvästä.

        En tiedä syytä.


        (Hihitystä)


      • Jenseits_der_Klöster
        donnadonatello kirjoitti:

        Mjoo

        Itseasiassa todella vaikeassa asennossa. En erityisemmin pidä mielihyvästä.

        En tiedä syytä.


        (Hihitystä)

        Mielihyvä aiheuttaa stagnaatiota.

        Sen vuoksi ihminen haluaa aina enemmän. Sen vuoksi jokaisen mielihyvän hetken takana on uusi tyytymättömyys.

        Ja sen vuoksi haluaminen ei ole pahasta. Buddhalaiset ovat väärässä: haluaminen on edellytys liikkeen syntymiselle.

        Se ei tarkoita, että kaikki halut olisivat toteuttamisen arvoisia. Mutta se vapauttaa haluamaan ilman syyllisyyttä. Sillä haluamattomuus on yhtä kuin kuolema.


    • nettilääkäri

      Hyvä trippistoori, mitä aineita veditkään?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään

      "Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El
      Maailman menoa
      125
      6659
    2. MTV3 - Auerin poika todistaa videolla, miten Anneli pahoinpiteli lapsia!

      Kello 10.04 – Ainakin kerran viikossa se löi. Löi muitakin sisaruksia, mutta ei isosiskoa. Nuorinta siskoa en ole nähny
      Henkirikokset
      57
      5723
    3. Orpon hallitus paskoi kaikki hommat

      ja "yllätäen" ilmestyi raportti Marinin hallituksen tuhlailusta, raportti tuli kuin TILAUKSESTA.
      Maailman menoa
      85
      4467
    4. NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu

      narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun
      Maailman menoa
      90
      4345
    5. Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois

      Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja
      Maailman menoa
      139
      4161
    6. Mikä piirre kaivatussa on sinulle se juttu?

      Tunnetko kaivattuasi vai onko hän haavekuva, jota et edes tunne? Joskus tää asia ei ole niin selvää.
      Ikävä
      84
      1486
    7. Tylsille treffeille

      Hiljaisen ukon kans nuotiolle?
      Tunteet
      379
      1368
    8. HihhuIi-Päivi täpinöissään Viktorin tapaamisesta

      Eiköhän nyt kaikille ole vihdoin selvää kenen joukoissa tämäkin putinisti seisoo. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a
      Maailman menoa
      29
      1298
    9. Anteeksi kaikesta...

      Olin tosi hölmö...
      Ikävä
      81
      1287
    10. Onko kaivattusi muuttunut sinä aikana

      Kun olet hänet tuntenut? Jos, mihin suuntaan? Mistä epäilet muuttumisen johtuneen?
      Ikävä
      41
      1064
    Aihe