Vene
Aamut, ja niitä seuraavat tunnit, tuntuivan olevan identtisiä. Tunsin eläväni yhtä ja samaa harmaata päivää, joka lopulta syöksyi yön absoluuttiseen pimeyteen. On luultavasti perjantai.
En havainnut minkään muun muuttuneen ympärilläni kuin sen että päällysvaatteeni lojuivat eri paikassa kuin eilen. Todiste jostain. Aika saattoi olla huoneessa seuranani. Se saattoi istua nojatuolissa ja pyöritellä kaulakoruaan etusormensa ympärillä, ja olla hieman kuin minäkin, toimettoman ja neuvottoman oloinen, eksynyt. Laitoin napit korviini. Minulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Suunnitelmat pelastivat tavoitteellisuudellaan ihmisolennon tällaisesta kauhun kierteestä, jossa ei ollut mitään havainnoitavaa, mitään tapahtuvaa. Oli vain tietoisuus, ei mitään muuta. Musiikki tuki ajatustani. Se piti minusta sellaisena kuin olin. Se oli ystäväni niin monin eri tavoin ja tyylein, että suorastaan rakastin sitä, koska se rakasti minua. Musiikki oli ainoa asia maailmassa, joka oli löytänyt minut, ja saanut seinäni hehkumaan. Suunnittelin jotain kirjoitettavaa, mutta havaitsin sen järjettömäksi. En osannut kirjoittaa mitään etukäteen. Aika nyökytti minulle päätään ja nappasi korun ilmasta käteensä. Se katosi kuin taikaiskusta. Molemmat.
Aloin tottua kylmyyteen. En enää vapissut niin herkästi. Saatoin seistä ajattomia aikoja meren äärellä vähissä vaatteissa ja antaa sen velloa itsessäni. Meri oli kutsukirje. Kotini oli myöntänyt minulle audienssin.
Aallot olivat laantuneet, ja selittämätön pelottomuus minussa väistynyt. Hiljainen meri tuntui uhkaavammalta kuin myrskyävä. Luulin toisinaan sen jopa katselevan rannalla seisovaa hahmoani kuin jättiläiskalmari, syvyyksien hirviö. Meri ei räpäyttänyt silmäänsä koskaan. Se katsoi meitä alati. Herkeämättä. Sillä oli kaikki maailman aika, ja kaikki maailman voima takanaan.
Kuva särkyi palasiksi kuullessani moottoriveneen äänen. Niemenkärjen takaa ilmestyi esiin vene, joka oli suuntaamassa ulommas saaristoon. Alumiinialusta ohjasi oranssi mies, joka oli ainoa väripilkku maisemassa. Näky oli niin järkyttävä, että leukani luultavasti putosi muutaman portaan alemmas. Kalastaja katsoi suoraan minuun, vaikka en matkalta nähnyt hänen kasvoja, enkä siten erottanut persoonallisuuden piirteitä. Katsoimme toisiamme loputtomalta tuntuvan ajan. En voinut liikahtaakaan, vaan minut oltiin ankkuroitu kiinni kallioon niille sijoilleni.
Todellisuuden muodot alkoivat valua hiljalleen takaisin suoniini. Moottori metelöi tasaisena. Kalastaja tuijotti suuntaani, minä hänen suuntaansa. Harmaa helmikupla kaartui ympärilläni. Olin kuin suuren pallon sisällä sen keskipiste. Olin kaikkeuden ydin, jossa ajeltiin veneellä. Lainehdin, huojuin ja humisin puissa. Olin vakaa, pysyvä ja ikuinen, hetken leimahdus.
Sitten kalastaja veneestään nosti kätensä pystyyn ja heilutti minulle kuin tutulle. Hän teki sen niin näkyvästi kuin vain merelläkävijät sen tekivät. Kaari oli laaja ja näkyvä, kauaskantoinen.
Jäin katsomaan kalastajan perään, kun tämä avasi kaasun ja päästi koneensa valloilleen. Ei kulunut kauaa, kun näky oli kadonnut, ja todellisuus jälleen palautumassa takaisin suoniini. Viilenin, vaikka en tuntenut sitä enää itse.
Kirjailijattaren kuolema III
13
273
Vastaukset
Minun piti meilata tämä kuva kuudelle ihmiselle, kunnes sen merkitys avautui. Kuva on ollut henkilökohtainen arvoitus siitä hetkestä lähtien, kun sen ensimmäisen kerran näin. Yleensä pystyn ymmärtämään kaiken näkemäni, mutta tätä en. Se ei puhunut minulle, vaan oli sietämättömän hiljaa.
Nyt tiedän mikä se on.
(Naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=sdl7PZmlGQI- toivoryynänen
Kuvilla ei ole merkitystä. Urgh. Sanoilla on merkitys-kieliopin rajoissa. Tutustu vaikka roomalaiseen oikeusoppiin. Urgh ja hähhää.
Kuvilla ei voi olla mitään henkilökohtaisia arvoituksia. Kuva on = mestari Eckhartin ja Jeesukseen ynnä muiden juppien sekä buddhanopin selityksen mukaan aina projisointi. Ilmentyen havainnoitsijan rajoittuneeseen aistilliseen kykyyn eksyttäen, sekä estäen estää havainnoitsijaa näkemästä näiden kuvien todellisen luonteen. Kuvan merkitys ei voi milloinkaan avautua havainnoitsijalle oli tämä joko ihminen tai Ihminen tai persu. Hän joka väittää ymmärtävänsä jonkin kuvan ja sen merkityksen valehtelee.
Kuva ei voi olla henkilökohtainen arvoitus. Kuvan tulkinta on henkilökohtainen, mutta eihän se ole kuva vaan kuvan tulkinta. Tämä tulkinta on aina tulkitsijan oman vajavaisen harhan luoma illuusio Kuvasta. Huomaatko kuinka päädymme tulkinnan tulkintaan.
Tuossa linkittämässäsi kuvassa tämä kuvan ymmärtämisen illuusio tulee "kuvannähtävästi" esiin. toivoryynänen kirjoitti:
Kuvilla ei ole merkitystä. Urgh. Sanoilla on merkitys-kieliopin rajoissa. Tutustu vaikka roomalaiseen oikeusoppiin. Urgh ja hähhää.
Kuvilla ei voi olla mitään henkilökohtaisia arvoituksia. Kuva on = mestari Eckhartin ja Jeesukseen ynnä muiden juppien sekä buddhanopin selityksen mukaan aina projisointi. Ilmentyen havainnoitsijan rajoittuneeseen aistilliseen kykyyn eksyttäen, sekä estäen estää havainnoitsijaa näkemästä näiden kuvien todellisen luonteen. Kuvan merkitys ei voi milloinkaan avautua havainnoitsijalle oli tämä joko ihminen tai Ihminen tai persu. Hän joka väittää ymmärtävänsä jonkin kuvan ja sen merkityksen valehtelee.
Kuva ei voi olla henkilökohtainen arvoitus. Kuvan tulkinta on henkilökohtainen, mutta eihän se ole kuva vaan kuvan tulkinta. Tämä tulkinta on aina tulkitsijan oman vajavaisen harhan luoma illuusio Kuvasta. Huomaatko kuinka päädymme tulkinnan tulkintaan.
Tuossa linkittämässäsi kuvassa tämä kuvan ymmärtämisen illuusio tulee "kuvannähtävästi" esiin.Mjoo
"Kuva minussa" ei ole ulkopuolella itseäni, vaan sisälläni. Toisin sanoen minun ulkopuolellani ei ole mitään. Kuvat ja kuvien ideat ovat minussa.
(Naurua)
- jokuajatus
Hienoimmat kirjailijat osaavat kuvata arkisia tapahtumia kuin spiraaleina nykyhetken ytimeen. Kiinnostavaa on päästä tällä tavalla toisen ihmisen ajatuksiin/tapaan hahmottaa todellisuutta - suurin osa kirjallisuudestahan on vain todellisuuden jäljittelyä.
Mjoo
Kommenttisi huimasi minua. Spiralisoi.
Tuohon kotrastipuoleen mennäkseni, niin mitä syvemmälle itsessään kulkee, niin sitä kaukaisemmalta kaikki muu tuntuu. Mielestäni tämä ei ole tarkoitushakuista, vaan silkka vahinko.
(Reps)- jokuajatus
donnadonatello kirjoitti:
Mjoo
Kommenttisi huimasi minua. Spiralisoi.
Tuohon kotrastipuoleen mennäkseni, niin mitä syvemmälle itsessään kulkee, niin sitä kaukaisemmalta kaikki muu tuntuu. Mielestäni tämä ei ole tarkoitushakuista, vaan silkka vahinko.
(Reps)Valehtelisin, jos sanoisin tietäväni mistä puhut, mutta kuulostaa todelta. Se myös näkyy tekstissä, koska on kuin itsekin olisit yllättynyt synnyttämistäsi ajatuksista ja vaikutelmista.
Mutta tämänkin aivoistasi varisseen tekstin edellyttäjänä on varmasti tuhansia työtunteja niin kuin missä tahansa taidokkaassa suorituksessa, jonka vaikutelma on helppo ja kevyt. jokuajatus kirjoitti:
Valehtelisin, jos sanoisin tietäväni mistä puhut, mutta kuulostaa todelta. Se myös näkyy tekstissä, koska on kuin itsekin olisit yllättynyt synnyttämistäsi ajatuksista ja vaikutelmista.
Mutta tämänkin aivoistasi varisseen tekstin edellyttäjänä on varmasti tuhansia työtunteja niin kuin missä tahansa taidokkaassa suorituksessa, jonka vaikutelma on helppo ja kevyt.15 min.
Helppo juttu.- jokuajatus
donnadonatello kirjoitti:
15 min.
Helppo juttu.Helppoa, kun sen osaa.
- Olihyvä
Ihana. Kuin karkkia mielelle. Tuli sellainen olo, kuin olisi ollut riippukeinussa, silmät kiinni.
- Davidonsöpö
....niin, riippumatossa tietenkin. Silmät kiinni tätä kirjoitin.
Davidonsöpö kirjoitti:
....niin, riippumatossa tietenkin. Silmät kiinni tätä kirjoitin.
Mjoo
Itseasiassa todella vaikeassa asennossa. En erityisemmin pidä mielihyvästä.
En tiedä syytä.
(Hihitystä)- Jenseits_der_Klöster
donnadonatello kirjoitti:
Mjoo
Itseasiassa todella vaikeassa asennossa. En erityisemmin pidä mielihyvästä.
En tiedä syytä.
(Hihitystä)Mielihyvä aiheuttaa stagnaatiota.
Sen vuoksi ihminen haluaa aina enemmän. Sen vuoksi jokaisen mielihyvän hetken takana on uusi tyytymättömyys.
Ja sen vuoksi haluaminen ei ole pahasta. Buddhalaiset ovat väärässä: haluaminen on edellytys liikkeen syntymiselle.
Se ei tarkoita, että kaikki halut olisivat toteuttamisen arvoisia. Mutta se vapauttaa haluamaan ilman syyllisyyttä. Sillä haluamattomuus on yhtä kuin kuolema.
- nettilääkäri
Hyvä trippistoori, mitä aineita veditkään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?951877- 881330
- 1101143
- 761037
- 1191010
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57873- 47791
- 36782
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis48741- 33693