Äitini meni uudelleen naimisiin lesken kanssa, jolla oli edesmenneen vaimon kanssa keskinäinen testamentti, missä määrättiin omaisuus vaimovainaan sukulaisille. Omia lapsia ei ollut.
Mies teki uuden testamentin, jossa halusi antaa oman puolikkaansa uudelle puolisolle, äidilleni. Mietityttää se, että miten käy, jos äitini kuoleekin ensin, puolet äitini omaisuudesta menee puolisolle. Sitten puolisokin kuolee.
Onko niin, että äitini puolikas perinnöstä, mikä annettiin puolisolle, puolet siitä loppujen lopuksi päätyy puolison edesmenneen vaimon sukulaisille?
Äitini perinnössä on osa myös isäni perintöä.
Onko kokemuksia?, kiitos mahd. vastauksista
Mies teki uuden testamentin, jossa halusi antaa oman puolikkaansa uudelle puolisolle, äidilleni. Mietityttää se, että miten käy, jos äitini kuoleekin ensin, puolet äitini omaisuudesta menee puolisolle. Sitten puolisokin kuolee.
Onko niin, että äitini puolikas perinnöstä, mikä annettiin puolisolle, puolet siitä loppujen lopuksi päätyy puolison edesmenneen vaimon sukulaisille?
Äitini perinnössä on osa myös isäni perintöä.
Onko kokemuksia?, kiitos mahd. vastauksista
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletan, että äidilläsi ja uudella miehellään ei ole avioehtoa. Tasinko lasketaan niin, että
lasketaan äitisi omaisuus miinus hänen velkansa, saadaan hänen nettovarallisuutensa.
Sitten lasketaan äitisi lesken varallisuus miinus hänen velkansa, saadaan lesken nettovarallisuus. Sitten näitä kahta nettovarallisuutta verrataan keskenään ja vähemmän omistava saa tasinkoa, jotta kummankin varallisuudet ovat yhtä suuret. Äitisi leski voisi siis saada puolet äitisi nettovarallisuudesta vain jos leski on täysin (netto)varaton. Leski saattaa siis saada tasinkoa, jos hän on vähempivaraisempi, mutta muuten äitisi kyllä perii hänen oma sukunsa, ellei hänellä ole testamentttia (jolloin rintaperillisillä on ainakin lakiosaoikeus).
Äitisi leskenkin kuoltua (oletan, että heillä ei ole yhteisiä lapsia) lesken pesä jaetaan kolmeen osaan eli ensimmäiseltä vaimolta tullut omaisuus menee hänen sukuunsa (kuten testamentissaan määräsi), loppu jaetaan lesken perillisten ja äitinne perillisten kesken, toki kummankin testamentit huomioon ottaen.
Itse asiassa, jos äitinne leskellä ei ole jäljellä lainkaan perillisiä (ei vanhempia, sisaruksia tai puolisisaruksia eikä näiden jälkeläisiä, ei isovanhempia, setiä eikä tätejä), eikä, huom.!, testamenttia, hänen edesmenneen leskensä eli äitinne suku perii hänet.
"Äitini perinnössä on osa myös isäni perintöä." Mitä tarkoitat?
Jos äiti on saanut tasinkoa isäsi kuoltua, se on hänen omaisuuttaan ja tosiaan tasinkoa, ei perintöä. Jos hän on perinytkin, ilman että perittävä on laittanut testamentissaan omaisuudelle toissijaissaajaa tai muita ehtoja äitinne kuoltua, omaisuus on äitinne ja siten esim. avio-oikeuden alaista, jos äitinne avioituu uudestaan.
Vai onko niin, että äitisi käyttää lesken hallintaoikeutta kotiinsa, mutta ainakin osan asunnosta omistaa kuolinpesä tai perilliset, silloinhan äitinne uusi avioliitto ei vaikuta asunnon omistussuhteisiin.
nnj,
kiitos vastauksesta. Itselläni ei ole lainkaan hallussa perintöasiat, joten annoit ajattelemisen aihetta. Äitini on ilmeisesti saanut tasinkoa isäni kuoltua, kuten arvelitkin.
Äidilläni on elinikäinen hallintaoikeus nykyisen miehensä nimissä olevaan asuntoon , heillä ei yhteisiä lapsia, eikä avioehtoa. Miehellä ei ole elossa olevia sukulaisia. Leski ja äitini ovat eläneet 20v yhdessä ja kerryttäneet omaisuutta, miten nämä myöhemmät säästöt vaikuttavat perinnönjakoon, saako enimmäisen vaimon veljenlapset osan tästäkin myöhemmin kertyneestä omaisuudesta?
Kiitos vastauksista :)
Lesken leskeysaikanaan ansiotoiminnalla tai lahjana/perintönä saamasta eivät hyödy hänen aiemmin kuolleen puolisonsa perijät, jos leskellä on omiakin perillisiä ja/tai testamentti.