Kenraalimajuri B. F. Jalander on kertonut julkaisemattomissa muistelmissaan, (jotka kirjoitti hänen vaimonsa Aino Ackte-Jalander hänen kertomansa perusteella), kuinka hän ei voinut pitää Mannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä.
Mannerheim oli lausunut katsantokantanaan Manchester Guardianille antamassaan haastattelussa, josta Hufvudstadsbladetissa oli lyhyt ote joulukuun 4.päivänä 1918. Siinä sanottiin mm. "Hän ei taistellut Venäjää vaan bolsevismia vastaan". Nämä Mannerheimin sanat soivat aina Jalanderin mielessä, eikä hän voinut pitää Mannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä.
Lisäksi Mannerheim oli Jalanderin mielestä "sattumaylipäällikkö", joka tuskin olisi ottanut osaa toimintaan Venäjää vastaan, jos tsaarinvalta tai Kerenskin hallitus olisi pysynyt pystyssä.
Sivulla 13 kerrotaan näin:
"Niinpä kenraali Jalanderin muistelmissaan lausuma tuomio, ettei hän voinut pitää Mannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä, oli hänen oman käsityksensä mukaan suorastaan murskaava argumentti, mutta esimerkiksi Venäjällä palvelleiden upseerien silmissä sitä saattoi pitää jopa positiivisena ilmaisuna. Nämä sotilaat näet pitivät kunnianaan, että olivat valalleen uskollisina palvelleet tsaaria loppuun saakka ja pitivät vihollisvaltiosta, Saksasta, sotaoppia hakemaan lähteneitä isänmaan pettureina."
Lähteenä: Käsikirjoitus "Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia itsenäisyytemme alkutaipaleelta", Bruno Jalanderin kokoelma, kansioi 3, KA
Aiheesta on mainio kirjoitus Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 2003,
Veli-Matti Syrjö: Mannerheim ja muut kenraalit s. 7-33
Mannerheim ei ollut suomalainen itsenäisyysmies?
48
346
Vastaukset
- ProvinssiRock
Entäs Mannerheimin tekemät käännöt ja liikut?
"Tullinpuomin nimeksi pitäisi vaihtaa Pettureiden portti. Siitä alkaa Mannerheimin tie. Kun Keisarin upseeri komentaa kapinallisten joukkoa provinssissa, vaikka Keisarin perhettä on vielä elossa..."
Tuolta kommenteista poimittua...
14. lokakuuta 2006
Väkivallan ihannoinnista
http://kemppinen.blogspot.com/2006/10/vkivallan-ihannoinnista.html - Saahan-sitä-sanoa
Jalander oli kyllä innokas isenäisyys- ja laillisuusmies. Silti Mannerheimin tuomitseminen jonkun hänen lausuntonsa perusteella haiskahtaa.
Kyllä M:n rooli 1918-1919 oli monin verroin tärkeämpåi itsenäisyyden säilyttämisen kannalta kuin Jalanderin. Kaikki kunnia hänen toiminnalleen silti.
Jalander oli käynyt Haminan Kadettikoulun ja palvellut 7 vuotta Suomen sotaväessä edeten alikapteeniksi. Siviilissä hän puuhaili kaikenlaista ja toimi sitten Uudenman läänin maaherrana 1917-32. Hän oli sotaministeri ja puolustusministeri 1920-23.Hän sai kenraalimajurin arvon 1920.
Muistelmat taitavat olla paljolti puolison eli laulajatarAino Ackten työtä.- LuetunYmmärrystä
<Jalander oli kyllä innokas isenäisyys- ja laillisuusmies. Silti Mannerheimin tuomitseminen jonkun hänen lausuntonsa perusteella haiskahtaa.>
<Muistelmat taitavat olla paljolti puolison eli laulajatarAino Ackten työtä.>
Et siis ymmärtänyt lukemaasi. Kysehän oli M:n itsensä antaman haastattelun tekstistä! Siinä sanottiin mm. "Hän ei taistellut Venäjää vaan bolsevismia vastaan".
Kuten avauksessa kirjoitin:
Mannerheim oli lausunut katsantokantanaan Manchester Guardianille antamassaan haastattelussa, josta Hufvudstadsbladetissa oli lyhyt ote joulukuun 4.päivänä 1918. Siinä sanottiin mm. "Hän ei taistellut Venäjää vaan bolsevismia vastaan". - Ihan-sama-miten
miten yksittäistä lausumaa väännellään.
Mannerheim taisteli Suomen itsenäsiyyden puolesta kolmessa sodassa ja teki lisäksi hartiavoimin töitä sen hyväksi 30-luvulla. Hän toimi kahdesti valtion päämiehenä.
Vuoden 1917 jälkeen hän ei taistellut kertaakaan entisen tsaarin Venäjän puolesta.
On aivan sama,miten asiayhteydestäö irrotetua lausuntoa suhtautumisesta Venäjään vääristellään.
- kerenski
Asia nyt pitäisi ymmärtää alkeellisella psykologiallakin. Mannerheimin suurin unelma tietysti oli bolsevismin romahtaminen,. Köyhä ja naurettavn pieni Suomi oli venäläiselle vain jonkinlainen pakkorako.
- muuten.orjiksi
Ja mikähän Venäjä sitten oli 1918!? Rikkauksia pursuava tunkioko. Venäläiset selvisivät ilman uutta maaorjuutta Saksan lännessä kärsimän tappion takia. Kolmen päivän päästä tietenkin kuulemme miten Venäjän ja Serbian resuarmeijat pelastivat koko maailman.
Mannerheim oli suomalainen itsepäisyysmies.
- Pätevä-todiste
"Kenraalimajuri B. F. Jalander on kertonut julkaisemattomissa muistelmissaan, (jotka kirjoitti hänen vaimonsa Aino Ackte-Jalander hänen kertomansa perusteella), kuinka hän ei voinut pitää Mannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä. "
Siis joku on kertonut jollekin, ettei joku voi pitääMannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä?
Mikä on todistusarvo?- Anonyymi
<<Mikä on todistusarvo?>>
Kuten avauksessa kerrotaan:
"Mannerheim oli lausunut katsantokantanaan Manchester Guardianille antamassaan haastattelussa, josta Hufvudstadsbladetissa oli lyhyt ote joulukuun 4. päivänä 1918. Siinä sanottiin mm. "Hän ei taistellut Venäjää vaan bolsevismia vastaan". Nämä Mannerheimin sanat soivat aina Jalanderin mielessä, eikä hän voinut pitää Mannerheimia suomalaisena itsenäisyysmiehenä."
Suomen sotahistoriallinen aikakauskirja 22
https://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 16-30 digitoidut/
http://sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
Lyhennetty ja toimiva linkki PDF-tiedoston lataamiseen.
https://tinyurl.com/y7am34ro
- linnankoski
Mannerin ja sen venäläismyönteisyys on ollut aina selvä. Kullervo jätti punikkeja tapettaviksi ja otti haavoittuneita venäläisiä mukaan paetessaan Viipurista Petrogradiin. Mannerheim huusi 1918 'viattomien slaavien' puolesta ja selitti Karjalan ruuhkaisten teiden olevan syy miksi nasut saivat tuoda vain 163.divisoonan Suomen linjoille. Etninen suomalainen vasemmisto ja oikeisto olisi ollut paljon lähempänä toisiaan, jos Marskilla olisi täällä ollut yhtä suuri venäläisistä koostunut armeija kuin Judenitsilla oli Virossa. Mannerheimin tiesi hänen ja venäläisten pakolaisten olevan kuoleman omia ilman Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Valkoiset voittivat, koska terrorisoivat ja parjasivat venäläisiä enemmän kuin punaiset. Helsingin ja Viipurin venäläiset olisi aidon kommunismin mukaan pitänyt hävittää luokkavihollisina käytännössä kokonaan. Mannerheim laski alleensa kuullessaan Viipurin kaunistelun olleen käynnissä.
- TästäOliKyse
Päälahtarilla oli yllättävän monta vihamiestä kenraalikunnassa ja hänet pelasti ryssänupseerien erottamisvimman aiheuttamasta erottamisesta / puhdistuksesta vai se, että hän oli jo syrjässä saksalaismielisten jääkärien vihalta. Ryssänupseerit pitivät suomesta Saksaan lähteneitä maanpettureina ja monen jääkärin saamaa upseerikoulutusta he pitivät korkeintaan saksalaisen aliupseerin koulutusta vastaavana.
Innokkain vihamies näyttää olleen Löfström ja sitten nämä vähän kesymmät Kivekäs ja Jalander. Löfström oli sikäli erikoinen tapaus, että bänen uransa Venäjällä oli Mannerheimin uraa sivuava sotakokemuksen osalta ja he olivat Haminan aikaisia kadettitovereitakin. Löfström alias Toll kertoi mm. Mannerheimin Yrjönristin saamisen erikoiset taustat ja erityisen kitkerä hän oli Viipurin valtaukseen liittyvän glorian hupenemisesta muille. Riita kärjistyi kirjekampanjaksikin Donnerin Mannerheimista tekemän elämänkerran ilmestyttyä ja sen ruotsinkielisen painoksen teksteistä koskien vuoden 1924 upseerilakkoa.
Lisäsyynä lienee ollut vielä, ettei Mannerheim oikein pitänyt Löfströmin joukkojen tekemästä Viipurin joukkoteurastuksesta ja aiheuttamasta kansainvälisestä kohusta.
Aiheesta on mainio kirjoitus Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 2003,
Veli-Matti Syrjö: Mannerheim ja muut kenraalit s. 7-33- Oikaistaanpa-vähän
Punikki: "Päälahtarilla oli yllättävän monta vihamiestä kenraalikunnassa ja hänet pelasti ryssänupseerien erottamisvimman aiheuttamasta erottamisesta / puhdistuksesta vai se, että hän oli jo syrjässä saksalaismielisten jääkärien vihalta."
Kenraaleilla oli 1918 paljonkin erimielisyyttä. Mannerheim ylipäällikkkönä piti kuitenkin ohjat käsissään sotatoimien ajan. Myös jääkärit ilmoitivat hyväksyvänsä hänet ylipäälliköksi.
Entisten tsaarinupseerien erottaminen/eroaminen alkoi 1924 ankaran poliittisen väännön jälkeen ns, jääkärikapinalla. Heitä jäi kuitenkin palvelukseen koko joukko, lähinnä vapaussotaan osallistuneita.
" Ryssänupseerit pitivät suomesta Saksaan lähteneitä maanpettureina ja monen jääkärin saamaa upseerikoulutusta he pitivät korkeintaan saksalaisen aliupseerin koulutusta vastaavana."
Jääkärit puolestaan katsoivat Venäjän palveluksessa olleita epäpäteviksi Suomen armeijan kehittämiseen ja olivat siinä oikeassa.
"Innokkain vihamies näyttää olleen Löfström ja sitten nämä vähän kesymmät Kivekäs ja Jalander."
Löfström oli kaikessa eri mieltä Mannerheimin kanssa, mutta hävisi kiistat. Hän kävi koko 1920-luvun vihakampanjaa Mannerheimia vastaan. Hän oli hyvin vaikea persoona.
Kivekäs tuli Suomeen vasta kesällä 1918 ja herätti jääkärien ja muidenkin raivon esiintymällä venäläisen kenraalin asepuvussa ja saamalla jopa vt. ylipäällikön nimityksen pariksi kuukaudeksi 1919.
Jalander oli lähinnä hallintomies, joka joutui piileskelemään taisteluvaiheen 1918.Hän oli pitkään Uuudenmaan läänin maaherra ja sotaministerikin 1921-23. - TästäOliKyse
Mikä sinä luulet olevinasi ja miksi alat vieläpä nimittelemään ihmisiä?
Mitä sinä luulet oikaisevasi kun kaikki avauksen tiedot on suoraan tästä kirjasta ja -artikkelista?
Aiheesta on mainio kirjoitus Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 2003,
Veli-Matti Syrjö: Mannerheim ja muut kenraalit s. 7-33 - Täsmensin-vain
juttuasi.
Mannerheimia nimittelevät "päälahtariksi" vain punikit ja muut valehtelijat.
Tekstisi on muutenkin asiallisesti ja ajallisesti epätäsämällinen. Et hallitse asiaa, mutta eihän sitä punikilta voi vaatiakaan. - TästäOliKyse
<<Tekstisi on muutenkin asiallisesti ja ajallisesti epätäsämällinen. Et hallitse asiaa>>
Lueppa Syrjön juttu tuolta ihan itse ja palataan sitten asiaan!
VELI-MATTI SYRJÖ
Mannerheim ja muut kenraalit 7-33
https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf - Syrjö-on-pätevä
TästäOliKyse kirjoitti:
<<Tekstisi on muutenkin asiallisesti ja ajallisesti epätäsämällinen. Et hallitse asiaa>>
Lueppa Syrjön juttu tuolta ihan itse ja palataan sitten asiaan!
VELI-MATTI SYRJÖ
Mannerheim ja muut kenraalit 7-33
https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdftutkija. Tuossa hänen kirjoituksessan ei tosin ole mitään uutta asiaan perehtyneelle. Nuo seikat on jauhettu lukuisissa tutkimuksissa läpi.
Puutuin sinun tekstisi epätäsmällisyyksiin ja virheisiin, jotka antoivat väärän kuvan Syrjön tekstistä. - Tästä-oli-kyse
Kenraalien kiistoissa 20-luvulla oli oleellista, että Mannerheimin takana oli tiukasti hänen 1918 sodan ajan Päämajansa upseeristo eli mm kenraalit Ignatius, Wetzer, Åkerman, Theslöf ja Wallden sekä ruotsalainen Linder.
Nämä erosivat M:n kanssa ja palasivat valtionhoitajakaudella.
Heillä oli tiukka ote mm. virallisiin Vapaussotahistorioihin, joihin tuli ns. valkoinen totuus.
- TästäOliKyse
VELI-MATTI SYRJÖ: Mannerheim ja muut kenraalit 7-33
https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
Linkki lyhennettynä ja toimivana:
https://tinyurl.com/y9fcv7ju - sinne.oli.kaipuu
Jos bolsuhallinto neukkulandiassa olisi kaatunut 1920-luvulla ja valkoiset saaneet taas vallan olisi m-heimin ylin tavoite ollut palauttaa Suomi äiti-Venäjän helmaan ja palkkiona päästä itse taas hoviin uutta tsaaria liehittelemään.
- Lykkäät-pötyä
Missä Mannerheim ilmaisee tällaisen tavoitteen?
Yhteistoiminta valkoisten kenraalien kanssa kaatui nimenomaan siihen, että he eivät hyväksyneet Mannerheimin ykkösvaatimusta eli Suomen itsenäisyyttä. - O.S.Car
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
Missä Mannerheim ilmaisee tällaisen tavoitteen?
Yhteistoiminta valkoisten kenraalien kanssa kaatui nimenomaan siihen, että he eivät hyväksyneet Mannerheimin ykkösvaatimusta eli Suomen itsenäisyyttä.----Missä Mannerheim ilmaisee tällaisen tavoitteen? ----
Laukatessaan pitkin poikin Länsi-Eurooppaa 1918-19 hakiessaan liittokuntaa hyökkäämään Neuvosto-Venäjälle hän ilmaisi syvimmän halunsa. Piti sitten tulla Suomeen kun valmista ei tullut.
On enemmän kuin todennäköistä, että virallinen Suomi olisi uskalluksensa mukaan mennyt ennen sotia innosta puhkuen mukaan bolsua kaatamaan. - mää-vähä-reknaan
Ratkiriemukasta lukea spekulointia kaverilta, millä ei mitään käryä asiasta :)
- Valehtelet-taas
O.S.Car kirjoitti:
----Missä Mannerheim ilmaisee tällaisen tavoitteen? ----
Laukatessaan pitkin poikin Länsi-Eurooppaa 1918-19 hakiessaan liittokuntaa hyökkäämään Neuvosto-Venäjälle hän ilmaisi syvimmän halunsa. Piti sitten tulla Suomeen kun valmista ei tullut.
On enemmän kuin todennäköistä, että virallinen Suomi olisi uskalluksensa mukaan mennyt ennen sotia innosta puhkuen mukaan bolsua kaatamaan."Laukatessaan pitkin poikin Länsi-Eurooppaa 1918-19 hakiessaan liittokuntaa hyökkäämään Neuvosto-Venäjälle hän ilmaisi syvimmän halunsa."
Kenelle ja missä hän ilmoitti halunsa palata Venäjlle ja tsaarin hoviin?
"Piti sitten tulla Suomeen kun valmista ei tullut."
Mannerheim haki kyllä halukkaita hyökkääjiä, mutta muu on omaa pöpinääsi.
"On enemmän kuin todennäköistä, että virallinen Suomi olisi uskalluksensa mukaan mennyt ennen sotia innosta puhkuen mukaan bolsua kaatamaan."
Valehtelet. Presidentti Ståhlberg nimenomaan kieltäytyi sotapolitiikasta ja solmi Tarton rauhan Venäjän kanssa 1920.
Suomen sotasuunnitelmat olivat yksinomaan puolustuksellisia.
- tuulia-haisteli
Mannerheim oli mitä tyypillisin opportunisti, tuulen haistelija. Oli aina sillä kannalla mikä näytti takaavan hänelle itselleen suurimmat henkilökohtaiset edut. Pysyviä periaatteita hänellä ei ollut. Ei Suomen itsenäisyyttä eikä mitään muutakaan.
- Lykkäät-pötyä
Tutkijat ovat täysin toista mieltä. Mannerheim riskeerasi Suomen itsenäisyyden eteen kaiken sekä 1918, 1919, 1939 että vielä -44.
- tuulia-haisteli
#Yhteistoiminta valkoisten kenraalien kanssa kaatui nimenomaan siihen, että he eivät hyväksyneet Mannerheimin ykkösvaatimusta eli Suomen itsenäisyyttä#
Taitaa tuokin olla yksi niitä m-heim myyttejä, ukon glorian katteetonta kirkastamista. Ei kai hän silloin yksin päättänyt mitä ulkopolitiikkaa Suomi tekee ja mitä ei. Eikös päätökset tehnyt hallitus eikä m-heim yksin.- Lykkäät-pötyä
Marski oli valtionhoitajana ulkopolitiikan johtaja. Hallitus noudatti hänen näkemyksiään itsenäisyyden tunnustamisesta, mutta ei halunnut hyökkäystä Pietariin. Siihen kaatuivat myös vähäisetkin mahdollisuudet presidentiksi.
- valehtelee-se
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
Marski oli valtionhoitajana ulkopolitiikan johtaja. Hallitus noudatti hänen näkemyksiään itsenäisyyden tunnustamisesta, mutta ei halunnut hyökkäystä Pietariin. Siihen kaatuivat myös vähäisetkin mahdollisuudet presidentiksi.
....Marski oli valtionhoitajana ulkopolitiikan johtaja.....
Nimenomaan ei ollut yksin. Mutta se, että Pietariin hyökkäämättömyyden syynä olisi ollut se kun valkokenraalit eivät muka tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä on enemmän mystiikkaa ja uskontoa kuin totuutta. Tästä kun on vain m-heimin oma sana ja sehän korostaa hänen rooliaan muka Suomen itsenäisyyden pelastajana. Kukaan ei liene valkokenraaleilta tätä asiaa tiedustellut edes jälkikäteen. - Tarkistan-vielä
Mannerheim asetti ehdoksi avulleen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen. Valkokenraalit halusivat ratkaista sen asian, kunhan vanha valta olisi palautettu. Eli tuskin.
Mannerheim halusi hyökkäyksen tueksi länsivaltojen rahallisen ja sotilaallisen avun sekä suostumuksen Itä-Karjalan liittämiselle. Britit panivat ehdot nauruksi. Ranska oli myönteisempi ja myi aseita.
Hallituksen ministereistä vain kaksi oli hyökkäyksen kannalla. Eduskunta oli vastaan. Olisiko M:lla ollut riittävä vaikutusvalta sen toteuttamiseen?
Marski uskoi saavansa 70 000 vapaaehtoista hyökkäyksen miesvoimaksi, siis vakinaisen armeijan lisäksi. Tosiasassa siis koko Valkoinen Armeija olisi siis kuviteltu ilmoittautuvan riviin! Luulen, että 10 000 olisi ollut katto.
Lisäksi armeija ei olisi ollut toimintakykyinen ilman lisämateriaalia. Sitä saatiin Ranskalta vasta syksyllä -19.
Armeijan miehistössä puolet oli punikkeja. Koulutustaso ja varustus oli kehno. Entiset tsaarin upseerit ja jääkärit tappelivat keskenään. Mikä sen taistelukyky olisi ollut ?
Mannerheimin heikkoon kannatukseen presidentinvaalissa oli myös yhtenä syynä hänen sotapolitiikkansa. Bolsevikkien kaataminen tai Itä-Karjalan liittäminen kiinnosti varsin pieniä kiihkosuomalaisia piirejä. Nekin tappelivat keskenään.
Sotaretki Pietariin, bolsevikkihallinnon kaataminen ja Suur-Suomen synnyttäminen oli siis epärealistinen haavekuva.
Se taas on totta, että bolsevikit olisi ehkä voitu kukista vielä 1919-20, mutta tuskin sen jälkeen.
Länsivallat halusivat kuitenkin päästä sodasta irti. - Anonyymi
Tarkistan-vielä kirjoitti:
Mannerheim asetti ehdoksi avulleen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen. Valkokenraalit halusivat ratkaista sen asian, kunhan vanha valta olisi palautettu. Eli tuskin.
Mannerheim halusi hyökkäyksen tueksi länsivaltojen rahallisen ja sotilaallisen avun sekä suostumuksen Itä-Karjalan liittämiselle. Britit panivat ehdot nauruksi. Ranska oli myönteisempi ja myi aseita.
Hallituksen ministereistä vain kaksi oli hyökkäyksen kannalla. Eduskunta oli vastaan. Olisiko M:lla ollut riittävä vaikutusvalta sen toteuttamiseen?
Marski uskoi saavansa 70 000 vapaaehtoista hyökkäyksen miesvoimaksi, siis vakinaisen armeijan lisäksi. Tosiasassa siis koko Valkoinen Armeija olisi siis kuviteltu ilmoittautuvan riviin! Luulen, että 10 000 olisi ollut katto.
Lisäksi armeija ei olisi ollut toimintakykyinen ilman lisämateriaalia. Sitä saatiin Ranskalta vasta syksyllä -19.
Armeijan miehistössä puolet oli punikkeja. Koulutustaso ja varustus oli kehno. Entiset tsaarin upseerit ja jääkärit tappelivat keskenään. Mikä sen taistelukyky olisi ollut ?
Mannerheimin heikkoon kannatukseen presidentinvaalissa oli myös yhtenä syynä hänen sotapolitiikkansa. Bolsevikkien kaataminen tai Itä-Karjalan liittäminen kiinnosti varsin pieniä kiihkosuomalaisia piirejä. Nekin tappelivat keskenään.
Sotaretki Pietariin, bolsevikkihallinnon kaataminen ja Suur-Suomen synnyttäminen oli siis epärealistinen haavekuva.
Se taas on totta, että bolsevikit olisi ehkä voitu kukista vielä 1919-20, mutta tuskin sen jälkeen.
Länsivallat halusivat kuitenkin päästä sodasta irti.Oikeasti Länsi halusi bolshevikit valtaan.
- SemmoisetMitalit
Mannerheimin Yrjön risti hylättiin 2 kertaa Yrjön Duuman toimesta. Kyseinen 7 -henkinen Yrjön ristin saaneista henkilöistä koostunut duuma yksimielisesti päätti, onko henkilö ansainnut kunniamerkkinsä. Jos kunniamerkki 1. käsittelyssä hylättiin, saatettiin vaatia uusintakäsittely, jonka duuma koostui eri henkilöistä kuin 1. kerralla. Toisessakin käsittelyssä Mannerheimin Yrjön risti hylättiin äänin 6-1. Mannerheim sai lopulta Yrjön ristinsä suoraan Nikolai II:lta. Kaartijoukkojen komentaja, kenraali Besobrasoff, näet saattoi tehdä tällaisen esityksen ohi normaalin käytännön.
Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2003, Veli.Matti Syrjö, Mannerheim ja muut kenraalit, s.20
http://www.mannerheim.fi/13_erity/kunniamerkit/51.htm
51. Pyhän Yrjön Ritarikunta IV luokka
Venäjä. Korkein sotilasritarikunta, myönnetty 18.12.1914
Tältä sivulta löydät C.G.E. Mannerheimille myönnetyt kunniamerkit
http://www.mannerheim.fi/13_erity/kunnmerk.htm
Kertoja oli siis Löfström, joka sai oman Yrjön ristin 7-jäsenisen Duuman yksimielisellä päätöksellä taistelusta, jossa hän menestyi ja jossa Mannerheim ei menestynyt.
Löfström piti M:n kunniamerkkiä vähempiarvoisena kuin omaansa.
P.S. M taisi kantaa kaunaa L:lle Viipurin putschista, jossa M:lle niin rakkaita Venäjän alamaisia teurastettiin L:n johdolla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918
Puhdistuksen toteuttivat kenraalimajuri Ernst Löfströmin komentaman valkoisten Itäarmeijan joukot ja niistä erityisesti majuri Martin Ekströmin komentama Vaasan rykmentti sekä luutnantti Elja Rihtniemen komentama Kajaanin sissirykmentti.Niille epäilijöille, jotka miettii jutun todenperäisyyttä, linkki juttuun:
Suomen sotahistoriallinen aikakausikirja 22
Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2003, Veli-Matti Syrjö,
Mannerheim ja muut kenraalit, s.20 -
https://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 16-30 digitoidut/
http://sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
Linkki toimivana:
https://tinyurl.com/y7am34ro - Anonyymi
Tämä on kiinnostava juttu!
- Anonyymi
Mannerheim oli suomalainen itsenäisyymies enemmän kuin kukaan muu paitsi Svinhufvud, joka ylsi samalle tasolle Mannrheimin kanssa.
- Anonyymi
Aino Ackten kirjoittamilla Jalanderin käsityksillä ei ole mitään todistusvoimaa.
Mannerheim oli ehdottomasti kyvykkäin saatavilla oleva kenraali perustamaan ja komentamaan Valkoista Armeijaa.
Jonkun toisen johdossa tuskin olisi samaan lopputulokseen päästy.
Tietysti Saksan avulla olisi voitu voittaa, jos se Punaisesta Suomesta olisi edes kiinnostunut.- Anonyymi
Julkaistuisssa Jalanderin muistelmissa ei ole avauksen kuvausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Julkaistuisssa Jalanderin muistelmissa ei ole avauksen kuvausta.
"Kenraalimajuri B. F. Jalander on kertonut julkaisemattomissa muistelmissaan"
Ihan pöhvelöitä olette!
Acte kirjoitti Jalanderin sanelut ylös, kuten Sotahistoriallisessa sikakauskirjan artikkelissa kerrotaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kenraalimajuri B. F. Jalander on kertonut julkaisemattomissa muistelmissaan"
Ihan pöhvelöitä olette!
Acte kirjoitti Jalanderin sanelut ylös, kuten Sotahistoriallisessa sikakauskirjan artikkelissa kerrotaan.Asia on selvitetty toisessa saitissa Kenraalit Mannerheim ja Jalander.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Julkaistuisssa Jalanderin muistelmissa ei ole avauksen kuvausta.
Ei tietenkään ole. Tarkistin asian juuri saamastani muistelmakirjasta, jonka kerronta päättyy alkuvuoteen 1918 ja Jalanderin piiloutumiseen Helsingissä kun levottomuudet alkoivat muuttua sodaksi.
Syrjön lähteenä on ollutkin nimenomaan julkaisemattomassa osassa kerrotut asiat! Jos ja kun BJ on kertonut kielteisiä näkemyksiään Mannerheimista, niin ymmärrän hyvin ettei niitä haluttu julkaista Mannerheimin ollessa laillaan vapaussankarin maineessa.
Ackté, Aino: Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia Kaukasiasta ja Suomen murroskaudelta. 1932.
- Anonyymi
Lapualaiset olivat isänmaallisia. He vaativat Mäntsälässä Jalanderin eroa maaherran virasta. He olisivat halunneet Mannerheimin Suomen johtajaksi
- Anonyymi
Jalander ei kirjoittanut muistelmiaan. Jalandert vaimo Aino Ackte esitti avauskirjopituksessa esitettyjä näkemykssiä Mannerheimista. Ne voidan jättää kuitenkin omaan arvoonsa, sillä Aino Ackte tunnetaan hyvin subjektiivisena kirjoittajana.
B. F: Jalander palveli Venäjän armeijassa Mannerheimin tavoin, mutta Jalander ei yltänyt sotilaana lähellekään Mannerheimin ansioita. Jalander ylsi nippa nappa kenraaliksi (kenraalimajuri), mutta siihen sotilasura sitten jäi. Onkin arvioitu, että kunnianhimoinen Aino Ackte vuodattaa vain omaa ja miehensä katkeruutta Mannarheimin menestyksen jalkoihin jäämisestä. - Anonyymi
Tämän ketjun otsikossa ei ole järkeä.Mnnerheim oli mitä suurimmassa määrin itsenäisyysmies. Syksyllä 1917 hän kannatti Suomen itsenäisyyttä päinvastoin kuin esimerkiksi sosialidemokraatit, jotka äänestivät eduskunnassa 6.12.1917 Suomen itsenäistymistä vastaan.
Vapaussodassa Mannerheim teki kaikkensa, jotta Suomi vapautuisi Venäjästä. Mannerheim toki toivoi, että Venäjän valkoiset kukistaisivat syksyllä 1917 vallan kaapanneet bolsevikit, mutta se ei tarkoittanut sitä, että Mannerheim olisi halunnut Suomen jäävän Venäjän yhteyteen. Mannerheim tarjosi Venäjän valkoisille apuaan, mutta vain sillä ehdolla, että he tunnustavat Suomen itsenäisyyden. - Anonyymi
Jotkut EI näemmä halua ymmärtää eroa Jalanderin julkaistujen muistelmien ja julkaisemattomien muistelmien välillä. Kyseessä on siis ihan eri muistelmakäsikirjoitus ja vieläpä eri aikakausia käsittelevä!
Halutaan siis tarkoituksella sekoittaa KAKSI eri muistelmaa / kirjaa keskenään.
Nämä maininnat löytyvät tästä 1932 julkaistusta muistelmakirjasta:
Sivulla 247 alkaen kuvataaan Jalanderin osallistumista sotilaskomiteaan, jossa pohdittiin vapaustaisteluun valmistautumista. Siihen kuului mm. Wilkman, Ignatius, Gerich, joka tosin oli jo mennyt Pohjanmaalle ja Charpentier, josta oli kaavailtu ylipäällikköä.
Sivulla 251 "Jalander lausui silloin mielipiteenään -aseman vakavuuteen katsoen- että sotilaalliseksi johtajaksi tarvittaisiin mies, joka olisi tarmokas, häikäilemätön ja siksi luja, että hän sivuseikkoihin takertumatta panisi tahtonsa täytäntöön. Nämä ominaisuudet oli - kuuleman mukaan - Mannerheimilla, ja niinpä Jalander puolestaan kannatti, että ylin johto uskottaisiin hänelle."
Vuonna 1932 julkaistuissa BJ:n muistelmissa ei tietenkään ole tätä Veli-Matti Syrjön maitsemaa asiaa kerrottu eli Mannerheimia ei ole kritisoitu tai haukuttu molempien (M ja BJ) vielä eläessä, eikä kirjan käsittelemä aikajana edes ulotu sinne saakka. Tarkistin asian äskettäin ostamastani muistelmakirjasta, jonka kerronta "muistelmia Kaukaasiasta ja Suomen murroskaudelta" päättyy alkuvuoteen 1918 eli Jalanderin piiloutumiseen Helsingissä kun levottomuudet alkoivat muuttua sodaksi. Ihan viimeisillä sivuilla 261-262 kerrotaan muutamalla lauseella piilottelemisen loppuvaiheen tapahtumista ja saksalaisten tulosta, sekä Helsingin vapauttamisesta.
Ackté-Jalander, Aino: Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia Kaukaasiasta ja Suomen murroskaudelta. 1932, Otava.
Kirjan tekstin on MUISTIIN KIRJOITTANUT Aino Ackté-Jalander.
Veli-Matti Syrjön lähteenä on ollutkin nimenomaan julkaisemattomassa osassa kerrotut asiat eli "muistelmia itsenäisyytemme alkutaipaleelta". Kun BJ on siis kertonut kielteisiä näkemyksiään Mannerheimista, niin ymmärrän hyvin ettei niitä haluttu julkaista Mannerheimin ollessa laillaan vapaussankarin maineessa ja vielä molempien henkilöiden eläessä. Muistelmien tekstin on MUISTIIN KIRJOITTANUT Aino Ackté-Jalander, joka kuoli jo 1944.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bruno_Jalander
Veli-Matti Syrjön tekstin lähteenä: Julkaisematon käsikirjoitus "Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia itsenäisyytemme alkutaipaleelta", Bruno Jalanderin kokoelma, kansioi 3, KA- Anonyymi
"Vuonna 1932 julkaistuissa BJ:n muistelmissa ei tietenkään ole tätä Veli-Matti Syrjön maitsemaa asiaa kerrottu eli Mannerheimia ei ole kritisoitu tai haukuttu molempien (M ja BJ) vielä eläessä, eikä kirjan käsittelemä aikajana edes ulotu sinne saakka. Tarkistin asian äskettäin ostamastani muistelmakirjasta, jonka kerronta "muistelmia Kaukaasiasta ja Suomen murroskaudelta" päättyy alkuvuoteen 1918 eli Jalanderin piiloutumiseen Helsingissä kun levottomuudet alkoivat muuttua sodaksi. Ihan viimeisillä sivuilla 261-262 kerrotaan muutamalla lauseella piilottelemisen loppuvaiheen tapahtumista ja saksalaisten tulosta, sekä Helsingin vapauttamisesta."
Valehtelet.
Kirjan XXI luvussa ss. 247-252 kerrotaan Mannerheimin valinnasta Sotilaskomitean pj:ksi ja Jalanderin innokkaasta kannatuksesta hänelle.
Se,mitä hän on sanonut myöhemmin, on toinen asia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vuonna 1932 julkaistuissa BJ:n muistelmissa ei tietenkään ole tätä Veli-Matti Syrjön maitsemaa asiaa kerrottu eli Mannerheimia ei ole kritisoitu tai haukuttu molempien (M ja BJ) vielä eläessä, eikä kirjan käsittelemä aikajana edes ulotu sinne saakka. Tarkistin asian äskettäin ostamastani muistelmakirjasta, jonka kerronta "muistelmia Kaukaasiasta ja Suomen murroskaudelta" päättyy alkuvuoteen 1918 eli Jalanderin piiloutumiseen Helsingissä kun levottomuudet alkoivat muuttua sodaksi. Ihan viimeisillä sivuilla 261-262 kerrotaan muutamalla lauseella piilottelemisen loppuvaiheen tapahtumista ja saksalaisten tulosta, sekä Helsingin vapauttamisesta."
Valehtelet.
Kirjan XXI luvussa ss. 247-252 kerrotaan Mannerheimin valinnasta Sotilaskomitean pj:ksi ja Jalanderin innokkaasta kannatuksesta hänelle.
Se,mitä hän on sanonut myöhemmin, on toinen asia.<<Valehtelet.
Kirjan XXI luvussa ss. 247-252 kerrotaan Mannerheimin valinnasta Sotilaskomitean pj:ksi ja Jalanderin innokkaasta kannatuksesta hänelle.>>
Katoppas pöhveliä kun jäit pahasti kiinni!
Tuossa allahan on aamulla kirjoittamani SANATARKKA lainaukseni sivua 251 koskien:
Ackté-Jalander, Aino: Kenraali Bruno Jalanderin muistelmia Kaukaasiasta ja Suomen murroskaudelta. 1932, Otava.
Kirjan tekstin on MUISTIIN KIRJOITTANUT Aino Ackté-Jalander.
<<<Nämä maininnat löytyvät tästä 1932 julkaistusta muistelmakirjasta:
Sivulla 247 alkaen kuvataaan Jalanderin osallistumista sotilaskomiteaan, jossa pohdittiin vapaustaisteluun valmistautumista. Siihen kuului mm. Wilkman, Ignatius, Gerich, joka tosin oli jo mennyt Pohjanmaalle ja Charpentier, josta oli kaavailtu ylipäällikköä.
Sivulla 251 "Jalander lausui silloin mielipiteenään -aseman vakavuuteen katsoen- että sotilaalliseksi johtajaksi tarvittaisiin mies, joka olisi tarmokas, häikäilemätön ja siksi luja, että hän sivuseikkoihin takertumatta panisi tahtonsa täytäntöön. Nämä ominaisuudet oli - kuuleman mukaan - Mannerheimilla, ja niinpä Jalander puolestaan kannatti, että ylin johto uskottaisiin hänelle."<<<
- Anonyymi
Tässäpä onkin asiaa kerrakseen.
- Anonyymi
Ennen Venäjän vallankumousta ei m-heim ollut yhtään kiinnostunut Suomen itsenäisyydestä.
- Anonyymi
Ei kokkaritkaan olleet itsenäisyysmiehiä vaan halusivat tehdä Suomesta Saksan vasallivaltion.
Sosialistit eivät olleet myöskään itsenäisyysmiehiä, koska halusivat liittää Suomen osaksi neukkulaa.- Anonyymi
Kooomuken edustajat ovat olleet kärkipäässä rakentamassa ja puolustamassa Suomen itsenäisyyttä.
Näin on aina ollut ja näin on aina oleva,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458670Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472479Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja282297- 382182
- 951768
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811757Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai221550Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091167Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik71050Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni51034