Oli alkamassa kerrankin hyvä keskustelu, mutta se hävisi viiden kommentin jälkeen. Keskustelu koski ateistiteologiaa. Kokeilen uudestaan, mutta niitä hyviä kommentteja ei saa ehkä enää takaisin. Niin, mitä mieltä olette?
Ateistiteologia?
toivoin.keskustelua
65
707
Vastaukset
- he.ovat.niitä
mummomuori ja dogmatikos
- juuri.he
Juuri he.
- ovat.kirkon.leivissä
juuri.he kirjoitti:
Juuri he.
samaa mieltä.
Ihan hanurista nuo poistot. Itseltäni lähti kahteen kertaan aloitus Laura Huhtasaaresta.
Hyvä ketju.
pistän sen tähän:
Laura lausui: Kokoomus on vasemmistopuolue
qwertyilija
7.11.2018 23:23
Valemaisteri Huhtasaaren viimeisin aivopieru kuuluu: Kokoomus on vasemmistopuolue
Persut siis myöntää olevansa poliittisella puoluekartallamme äärioikeistoa, koskapa kokoomus on persujen näkökulmasta vasemmistopuolue.
Tämä oli hyvä ja selventävä ulostulo Huhtasaarelta, koska nyt kaikki tietää, että persut on äärioikeistoa eli samalla kohdalla poliittista karttaa kuin uusnatsit.
Lisäksi voidaan havaita, että persut elää omassa mielikuvitusmaailmassaan ja järkevä poliittinen yhteistyö heidän kanssaan on jatkossa yhtä toivotonta kuin keskusteluyhteyden luominen fundamentalistiin.
ps jännityksellä odotan, mitä nerokasta Laura seuraavaksi keksii. Lauran tapauksessa kaikki näyttää olevan mahdollista.
http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263797-kokoomus-on-vasemmistopuoluekompassipyörii
10.11.2018 22:53
qwertyilija kirjoitti:
>> Mutta oletko yrittänyt todistaa asiaa toiseen suuntaan? <<
Juuri sitähän minä silloin aikoinaan, kuukausi kaupalla , lähes epätoivoisesti, yritin.
Kun kuvittelin, etten tyhmyyttäni ymmärrä miksi sitä vapaata tahtoa ei muka olisi ja aina uudelleen ja uudelleen, lähestyin asiaa mistä kulmasta tahansa, päädyin aina lopulta siihen ettei sitä ole.
Silloin en edes ajatellut jotain jumaluskoa, en siis määritellyt itseäni ateistiksi, sen enempää kuin teistiksikään. Se asia ei vain silloin yksinkertaisesti kiinnostanut.
Mutta vapaa tahto kiinnosti ja sitä päädyin pohtimaan.
Näytä lisää
voi sentään onpas pienen piskiläisen omistajalla ollut tosi vaikeaa kun ei tiedä kuka on miksi on ja mihin menossa.
onnea vaan ikisumuusi.
Kaikkien keskusteluketjujen poistot on aivan syvimmästä hanurista. Minusta pastalaiset voisivat itse päättää, haluavatko he keskustella ko asiasta vai eivätkö halua.
Henkilöön menevät aloitukset, pois lukien poliitikot ja vastaavat henkilöt ovat eri asia.
>> Ateistiteologia? <<
Mielenkiintoinen aihe, vaikka en moista tiedä olevan olemassakaan.- pois.pois.kaikki.pois
Pitäisikö tämäkin aloitus pyytää poistoon?
En ole pyytänyt, mutta täällä fudut taitaa pyytää kaikki itselleen kiusalliset aloitukset poistoon, joten miksi en tekisi samoin?
Miten on fundamentalistit, pyydetäänkö vuoronperään kaikki aloitukset poistoon?
ps ylläpitäjää tuskin kiinnostaa mitä poistetaan
KAIKKI POISTOON?usko.vainen kirjoitti:
Haluatko selvittää mitä sinä tarkoitat kun sanot fudut😉❓
No kaikkihan tietävät, että ateistit eivät usko jumaliin.
- viimeinen.tuomio.2
torre12 kirjoitti:
No kaikkihan tietävät, että ateistit eivät usko jumaliin.
Ateistit nimenomaan uskovat jumaliin ja jopa keksivät kaikenlaisia uusia koko ajan. Koko ideologia perustuu siihen paradoksiin, että ensin pitää TÄYSIN JA EPÄILEMÄTTÄ uskoa joku Pyhä Kirjoitus todeksi, että sitä voi vastustaa. Useimmat atet ovat tässä paljon tietävämpiä ja innokkaampia vaikkapa Raamatun lukijoita kuin muut eli siis vielä tuplasti enemmän kiinni jossain tekstissä tai uskomuksessa --- johon eivät siis usko. Nyt perustelkaa tämä minulle.
:D
Olettaisi että rationaalinen ja kaiken elämänsä muuten tieteeseen perustava ihminen, jollaisia monet atet haluavat esittää olevansa hihhuleihin verrattuna, ymmärtäisi, ettei usko satuihin, kuten Raamattu, jos se on satua. Mutta sanopa tämä niin kiihkouskikselle kuin kiihkoatelle - ihan samalla vimmalla tulee niskaan tulta ja tulikiveä :D
- outoa.tämä.on
Kaikki vähänkin mielenkiintoinen häipyy, sen sijaan "jyrätään kirkot" aloitukset ja ateismipalstala vierailevan pallihikeilijän tyhmät ja lapselliset henkilövittuiluyritykset miehittävät palstaa.
Hyvät tyypit täällä, olisiko aika siirtyä esim. Redditiin? - ILoveYouDearDavidThanks
Liberaali on ateisti. Esim. 1.17 - 1.19 siinä puhutaan valinnanvapaudellisesti Jumalalle tottelemattomista. Koko Davidin puhe on mannaa.
https://www.youtube.com/watch?v=ad3GB99Gwbk - hyvä.niin
Yliopistoteologia on ateistista ja hyvä niin. Olisihan se aika erikoista jos yliopistossa opetettaisiin uskomaan Jumalaan josta ei ole mitään todisteita olemassa. Tieto muuttaa ajattelua. Yliopiston tehtävä on antaa oikeaa perusteltua tietoa. Monet ovat tulleetkin pois uskomuksistaan ja uskostaan.
- lukija
Muistaakseni Kotimaa -lehdessä oli äskettäin kirjoitus jossa teologi nimitti itseään ateistiteologiksi. Uskontojen uhrien tuki ry:n Muutos -lehdessä oli kirjoitus entisestä helluntailaisesta joka oli tullut pois uskostaan ja aloitti teologian opinnot yliopistossa. Hän nimitti itseään myös ateistiteologiksi ja kertoi yliopisto-opetuksen ja oman kriittisen ajattelun auttaneen hänet pois peloista joista hän oli aikaisemmin kärsinyt. Teologian opiskelu voi olla myös terapiaa ja hyödyllistä oman mielenterveytensäkin kannalta.
<<Teologian opiskelu voi olla myös terapiaa ja hyödyllistä oman mielenterveytensäkin kannalta.<<
Nimenomaan. Teologiaa heikosi tuntevat tällä palstalla yrittävät pelotella, teologiaa tuntevat vapauttaa.
En kannata "ateistiteologiaa", vaan uskoa Jumalaan ja kristinuskon sisältöön, kannatan tieteellistä teologiaa. Joutuu jatkuvasti törmäämään seikkaan, että monen varmana pitämä erikoisuus perustuu vain kouluttamattomuuteen tai raamattukoulun valikoituneeseen oppiin.
Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille. Sellainen teologia ei vakuuta nykyaikaisia ihmisiä.- lukija
Dogmatikos kirjoitti:
<<Teologian opiskelu voi olla myös terapiaa ja hyödyllistä oman mielenterveytensäkin kannalta.<<
Nimenomaan. Teologiaa heikosi tuntevat tällä palstalla yrittävät pelotella, teologiaa tuntevat vapauttaa.
En kannata "ateistiteologiaa", vaan uskoa Jumalaan ja kristinuskon sisältöön, kannatan tieteellistä teologiaa. Joutuu jatkuvasti törmäämään seikkaan, että monen varmana pitämä erikoisuus perustuu vain kouluttamattomuuteen tai raamattukoulun valikoituneeseen oppiin.
Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille. Sellainen teologia ei vakuuta nykyaikaisia ihmisiä.Eikö "tieteellinen teologia" ole aina kuitenkin ateistista? Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisesti todentaa. Tutkimme jumalauskoa tieteellisesti, emme Jumalaa.
lukija kirjoitti:
Eikö "tieteellinen teologia" ole aina kuitenkin ateistista? Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisesti todentaa. Tutkimme jumalauskoa tieteellisesti, emme Jumalaa.
Ei tieteelinen toiminta ota mitään kantaa ateismiin, ei puolesta eikä vastaan. Uskonnollista kantaa ei kielletä eikä opetea yliopistossa. Se saadaan kotoa, kirkossa tai molemmissa.
lukija kirjoitti:
Eikö "tieteellinen teologia" ole aina kuitenkin ateistista? Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisesti todentaa. Tutkimme jumalauskoa tieteellisesti, emme Jumalaa.
Hyvä kysymys ja minä odotan paljon asioista tietävän Dogmatikoksen vastausta mielenkiinnolla.
Dogmatikos kirjoitti:
<<Teologian opiskelu voi olla myös terapiaa ja hyödyllistä oman mielenterveytensäkin kannalta.<<
Nimenomaan. Teologiaa heikosi tuntevat tällä palstalla yrittävät pelotella, teologiaa tuntevat vapauttaa.
En kannata "ateistiteologiaa", vaan uskoa Jumalaan ja kristinuskon sisältöön, kannatan tieteellistä teologiaa. Joutuu jatkuvasti törmäämään seikkaan, että monen varmana pitämä erikoisuus perustuu vain kouluttamattomuuteen tai raamattukoulun valikoituneeseen oppiin.
Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille. Sellainen teologia ei vakuuta nykyaikaisia ihmisiä."Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille."
"Usko" ei liity millään muotoa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin, ei sen enempää teologiassa, kuin muissakaan tieteen aloissa. Uskomusten sisältö toki voi olla tieteellisen tutkimuksen kohteena, mutta ei koskaan noiden uskomusten oletettu kohde, eli vaikkapa Jumala, taivas, helvetti jne. Jos teologialla käydään tarkoittamaan uskomusten kohteiden tutkimusta ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä, ei kyseessää ole enää tieteellinen tutkimus, vaan jotakin aivan muuta.
Tieteelliset normit täyttävä tutkimus on jo vuosisatojen ajan lytännyt uskonnollisten uskomusten olettamukset, osoittaen siis ne kerta toisensa jälkeen todellisuuden vastaisiksi. Kristilliseltä uskomusjärjestelmältä on tieteellistä menetelmää käyttäen massiivisilla todisteilla viety koko pohja, puhumattakaan tuolle olemattomalle pohjalle rakennetuista irrationaalisista kyhäelmistä. Mutta tästäkös uskonnollinen "usko" piittaa?pilkkuviivaviiva.novikov kirjoitti:
"Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille."
"Usko" ei liity millään muotoa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin, ei sen enempää teologiassa, kuin muissakaan tieteen aloissa. Uskomusten sisältö toki voi olla tieteellisen tutkimuksen kohteena, mutta ei koskaan noiden uskomusten oletettu kohde, eli vaikkapa Jumala, taivas, helvetti jne. Jos teologialla käydään tarkoittamaan uskomusten kohteiden tutkimusta ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä, ei kyseessää ole enää tieteellinen tutkimus, vaan jotakin aivan muuta.
Tieteelliset normit täyttävä tutkimus on jo vuosisatojen ajan lytännyt uskonnollisten uskomusten olettamukset, osoittaen siis ne kerta toisensa jälkeen todellisuuden vastaisiksi. Kristilliseltä uskomusjärjestelmältä on tieteellistä menetelmää käyttäen massiivisilla todisteilla viety koko pohja, puhumattakaan tuolle olemattomalle pohjalle rakennetuista irrationaalisista kyhäelmistä. Mutta tästäkös uskonnollinen "usko" piittaa?Dogmatikos: "Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille."
Lauseeni tarkoittaa sitä, että jos teologian tutkimukseen vaikuttaa oma uskonnollinen kanta, se ei ole tieteellistä vaan vie harhateille. Tällainen on esimerkiksi käsitys. että teksti on Jumalan sanelemaa, jolloin siinä noudatettaisiin muuta kuin yleistä kirjallisuudentutkimuksen metodia.
Ennen teologia on tarkoittanut oikean uskon selville saamista, mutta ei enää pitkään aikaan. Siitä muistumana on vielä oppialan nimi, teologia, joka aikaisemmin suomennettin jumaluusopiksi.Dogmatikos kirjoitti:
Dogmatikos: "Jos teologia ei ole tieteellisen tutkimuksen normeja täyttävää, uskokin tuppaa perustumaan todellisuudenvastaisille olettamuksille."
Lauseeni tarkoittaa sitä, että jos teologian tutkimukseen vaikuttaa oma uskonnollinen kanta, se ei ole tieteellistä vaan vie harhateille. Tällainen on esimerkiksi käsitys. että teksti on Jumalan sanelemaa, jolloin siinä noudatettaisiin muuta kuin yleistä kirjallisuudentutkimuksen metodia.
Ennen teologia on tarkoittanut oikean uskon selville saamista, mutta ei enää pitkään aikaan. Siitä muistumana on vielä oppialan nimi, teologia, joka aikaisemmin suomennettin jumaluusopiksi."Lauseeni tarkoittaa sitä, että jos teologian tutkimukseen vaikuttaa oma uskonnollinen kanta, se ei ole tieteellistä vaan vie harhateille. "
No hyvä. Tuo on sataprosenttista asiaa. Eri asia kuitenkin on, miksi "usko" ei kykene hyväksymään tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja myöntämään, vaan yhä edelleen tuppaa perustumaan todelliseeden vastaisille oletuksille.pilkkuviivaviiva.novikov kirjoitti:
"Lauseeni tarkoittaa sitä, että jos teologian tutkimukseen vaikuttaa oma uskonnollinen kanta, se ei ole tieteellistä vaan vie harhateille. "
No hyvä. Tuo on sataprosenttista asiaa. Eri asia kuitenkin on, miksi "usko" ei kykene hyväksymään tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja myöntämään, vaan yhä edelleen tuppaa perustumaan todelliseeden vastaisille oletuksille.Uskonnollisuus on evoluution tuottama ominaisuus. joka on voimistunut siten, että uskonnollisesti orientoituneet ovat saaneet ja pystyneet säilyttämään hiukan enemmän lapsia lisääntymisikäiseksi asti, ja siten sattumoisin syntyneet edulliset alleelit ovat runsastuneet populaatiossa. Siis ihan normaalin evoluution mukaan.
Uskontotieteilijät ovat havainneet, että uskonnollisuus ei ole vähenemässä eikä lisääntymässä, mutta on saanut aina erilaisia ja uusia muotoja. Uskonnollisuus ei ole suinkaan jumaluskoa. Myös muut todistamattomat käy. Esimerkiksi halu olla elossa on suurimmalle osalle niin selvä, etteivät he edes sitä ajattele, mutta tieteellisesti ei voi perustella, että pitkäikäisyys olisi parempi kuin lyhytikäisyys.
Evoluutioon on sisäänrakennettu, että elämä pyrkii säilymään. koska valinta aina valitsee keskimäärin elämää säilyttävämmät geenimuunnelmat. Monisoluinen organismi tulee jossakin vaiheessa niin virheelliseksi ja kuona-aineiden täyttämäksi, että on energiatehokkaampaa luoda uusi yksilö kuin korjailla vanhaa.
Nykyisiä uskonnollisuuden muotoja ovat muun muassa psykologismi. suuri osa lääkehoidosta, vaihtoehtohoidot, illuusio vapaasta tahdosta ja kultit. Kun ihminen elää näiden perusteella, hän ei pysty lainkaan näkemään harrastavansa jotakin uskontoa. Hän on niin kuin varhaisihminen, joka ei millään muotoa ajatellut, että hänen maailmakuvansa sisälsi piirteitä, joille ei ollut muuta perustetta kuin halu.
Täysin uskonnoton maailmakuva on tieteellinen, mutta se ei monelle ollenkaan riitä. Vähintäänkin useimmat rakentavat halulleen välttää kipua, olla iloinen ja elää pitkään. Ei niille ole tieteellistä perustetta, mutta tiede kyllä kertoo, miten ne ovat syntyneet.
Uskonnollinen taipumus on genettinen, kuten taipumus oppia kieli, mutta geenit eivät määrää, millaisen uskonnon tai kielen omaksuu. Sitä pyrkii selvittämään uskontotieteellinen ja uskontososiologinen tutkimus. Tehtävä on vaikea, mutta erilaisten uskonnonmuotojen olemassaolosta ei voi olla epäilystä.
Ja vielä tieteellisyyden tärkein kriteeri. Se ei pyri selvittämään, miten pitäisi olla, vaan miten on.
<<...miksi "usko" ei kykene hyväksymään tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja myöntämään, vaan yhä edelleen tuppaa perustumaan todelliseeden vastaisille oletuksille.<<
Syitä on runsaasti. Jos uskonnollinen taipumus on voimakas, se voittaa ajattelun. Geneetisestikin ihmiset ovat erilaisia, miksi he siis käyttäytyisivät samalla tavalla. Sosiaalinen paine vaikuttaa eri yksilöihin eri tavalla. Toveripiirin ja kodin vaikutteet ovat erilaisia. Kyky ymmärtää on eritasoinen ja eri faktoreita hyödyntävä. Itse asiassa kysymyksesi sivuaa kaikkia käyttäytymiseen liittyviä asioita.Dogmatikos kirjoitti:
Uskonnollisuus on evoluution tuottama ominaisuus. joka on voimistunut siten, että uskonnollisesti orientoituneet ovat saaneet ja pystyneet säilyttämään hiukan enemmän lapsia lisääntymisikäiseksi asti, ja siten sattumoisin syntyneet edulliset alleelit ovat runsastuneet populaatiossa. Siis ihan normaalin evoluution mukaan.
Uskontotieteilijät ovat havainneet, että uskonnollisuus ei ole vähenemässä eikä lisääntymässä, mutta on saanut aina erilaisia ja uusia muotoja. Uskonnollisuus ei ole suinkaan jumaluskoa. Myös muut todistamattomat käy. Esimerkiksi halu olla elossa on suurimmalle osalle niin selvä, etteivät he edes sitä ajattele, mutta tieteellisesti ei voi perustella, että pitkäikäisyys olisi parempi kuin lyhytikäisyys.
Evoluutioon on sisäänrakennettu, että elämä pyrkii säilymään. koska valinta aina valitsee keskimäärin elämää säilyttävämmät geenimuunnelmat. Monisoluinen organismi tulee jossakin vaiheessa niin virheelliseksi ja kuona-aineiden täyttämäksi, että on energiatehokkaampaa luoda uusi yksilö kuin korjailla vanhaa.
Nykyisiä uskonnollisuuden muotoja ovat muun muassa psykologismi. suuri osa lääkehoidosta, vaihtoehtohoidot, illuusio vapaasta tahdosta ja kultit. Kun ihminen elää näiden perusteella, hän ei pysty lainkaan näkemään harrastavansa jotakin uskontoa. Hän on niin kuin varhaisihminen, joka ei millään muotoa ajatellut, että hänen maailmakuvansa sisälsi piirteitä, joille ei ollut muuta perustetta kuin halu.
Täysin uskonnoton maailmakuva on tieteellinen, mutta se ei monelle ollenkaan riitä. Vähintäänkin useimmat rakentavat halulleen välttää kipua, olla iloinen ja elää pitkään. Ei niille ole tieteellistä perustetta, mutta tiede kyllä kertoo, miten ne ovat syntyneet.
Uskonnollinen taipumus on genettinen, kuten taipumus oppia kieli, mutta geenit eivät määrää, millaisen uskonnon tai kielen omaksuu. Sitä pyrkii selvittämään uskontotieteellinen ja uskontososiologinen tutkimus. Tehtävä on vaikea, mutta erilaisten uskonnonmuotojen olemassaolosta ei voi olla epäilystä.
Ja vielä tieteellisyyden tärkein kriteeri. Se ei pyri selvittämään, miten pitäisi olla, vaan miten on.
<<...miksi "usko" ei kykene hyväksymään tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja myöntämään, vaan yhä edelleen tuppaa perustumaan todelliseeden vastaisille oletuksille.<<
Syitä on runsaasti. Jos uskonnollinen taipumus on voimakas, se voittaa ajattelun. Geneetisestikin ihmiset ovat erilaisia, miksi he siis käyttäytyisivät samalla tavalla. Sosiaalinen paine vaikuttaa eri yksilöihin eri tavalla. Toveripiirin ja kodin vaikutteet ovat erilaisia. Kyky ymmärtää on eritasoinen ja eri faktoreita hyödyntävä. Itse asiassa kysymyksesi sivuaa kaikkia käyttäytymiseen liittyviä asioita."Uskonnollisuus on evoluution tuottama ominaisuus. joka on voimistunut siten, että uskonnollisesti orientoituneet ovat saaneet ja pystyneet säilyttämään hiukan enemmän lapsia lisääntymisikäiseksi asti"
Evoluutiolla lienee sormensa pelissä, mutta ehkä ei aivan noin. Ihmisillä on taipumus uskoa auktoriteetteja, kenellä vahvemmin, kenellä vähemmän. Ihmiskunnan varhaisina aikoina lapsista ne, jotka olivat muita taipuvaisempia uskomaan vanhempiaan ja välttämään nukkuvan leijonan herättämistä palleille potkimalla elivät pidempään ja lisääntyivät runsaammin, kuin toverinsa jotka eivät neuvoista piitanneet.
Ihmisen aivoilla on myös taipumus kehitellä merkityksiä maailman eri ilmiöille. Kyse on myös yksilön selviytymiselle tärkeästä ominaisuudesta. Pedon "tarkoitus" on syödä minut! Huomio on nopeampi, kuin analyyttinen lähestymistapa ja pohdinta kohti tulevan leijonan ominaisuuksista ja intentioista. Uskonnollisuus lienee näiden lajimme säilymisen kannalta hyödyllisten ominaisuuksien sivutuote, väärä tulkinta todellisuudesta. Asiasta kirjoittaa mainiosti mm. Daniel Dennett.pilkkuviivaviiva.novikov kirjoitti:
"Uskonnollisuus on evoluution tuottama ominaisuus. joka on voimistunut siten, että uskonnollisesti orientoituneet ovat saaneet ja pystyneet säilyttämään hiukan enemmän lapsia lisääntymisikäiseksi asti"
Evoluutiolla lienee sormensa pelissä, mutta ehkä ei aivan noin. Ihmisillä on taipumus uskoa auktoriteetteja, kenellä vahvemmin, kenellä vähemmän. Ihmiskunnan varhaisina aikoina lapsista ne, jotka olivat muita taipuvaisempia uskomaan vanhempiaan ja välttämään nukkuvan leijonan herättämistä palleille potkimalla elivät pidempään ja lisääntyivät runsaammin, kuin toverinsa jotka eivät neuvoista piitanneet.
Ihmisen aivoilla on myös taipumus kehitellä merkityksiä maailman eri ilmiöille. Kyse on myös yksilön selviytymiselle tärkeästä ominaisuudesta. Pedon "tarkoitus" on syödä minut! Huomio on nopeampi, kuin analyyttinen lähestymistapa ja pohdinta kohti tulevan leijonan ominaisuuksista ja intentioista. Uskonnollisuus lienee näiden lajimme säilymisen kannalta hyödyllisten ominaisuuksien sivutuote, väärä tulkinta todellisuudesta. Asiasta kirjoittaa mainiosti mm. Daniel Dennett.Vaikka ideoitten säilytäminen kirjoittamalla hiukan sotkeekin, karkeasti voi havaita, että uskonnonmuodossa heijastuu kunkin uskonnon syntyaikojen yhteiskunnallinen kehitys.
Uskonnollisuus geneettisenä ilmiönä ei ole perimätavaltaan yksigeeninen vaan monigeeninen. Varmasti myös taipumus auktoriteettiuskoon on uskonnollisuuden yksi faktori.
- lukija
Ateistiteologiassa on jotain hyvin kiehtovaa. Siinä sanoudutaan irti maagisesta raamatuntulkinnasta, kreationismista, eheytyshoidoista ym. hömpästä, antiikin ajan uskomuksista henkimaailmoihin ja maailmankäsityksiin, mutta voidaan ottaa Jeesuksen eettiset opetukset hyvinkin vakavasti ja toteuttaa niitä käytännössä mm. diakoniatyössä. Sanana "ateistiteologia" särähtää kyllä korvaan mutta itse olen siitä hyvin kiinnostunut. Minusta piispa John Selby Spong olisi hyvä esimerkki ateistiteologista.
- lukija
Heikki Räisänen antoi positiivisen merkityksen sanalle "kulttuurikristitty". Jos ymmärsin oikein, silloin annetaan myös epäilylle tilaa ja ateistikin voidaan vanhurskauttaa koska uskomisesta on tehty suoritus. Onko kaikki tässä ja nyt, sitä emme tiedä. Henkilökohtaisena ajatuksenaan hän piti sitä että kuolemanhetkellä se oli sitten siinä, mutta usko elämään kannattaa. Räisänen ei kuitenkaan opettanut ateismia yliopistossa. Hän oli rehellinen tutkimustyölleen, itselleen ja muille jota edelleen suuresti arvostan.
- tois.pualt.jokke
lukija kirjoitti:
Heikki Räisänen antoi positiivisen merkityksen sanalle "kulttuurikristitty". Jos ymmärsin oikein, silloin annetaan myös epäilylle tilaa ja ateistikin voidaan vanhurskauttaa koska uskomisesta on tehty suoritus. Onko kaikki tässä ja nyt, sitä emme tiedä. Henkilökohtaisena ajatuksenaan hän piti sitä että kuolemanhetkellä se oli sitten siinä, mutta usko elämään kannattaa. Räisänen ei kuitenkaan opettanut ateismia yliopistossa. Hän oli rehellinen tutkimustyölleen, itselleen ja muille jota edelleen suuresti arvostan.
Minusta kirkon kriisi on aiheutunut siitä kun halutaan olla kaille hörhöille mieliksi. Meillä Turussa mm. Mikaelinseurakunnassa mielistellään ja kosiskellaan kaiken maailman fuduja, helluntailaisia ym. ja samalla kriittinen ja tieteellinen tutkimus torjutaan. Näin ajattelevat ja tietävät ihmiset ajetaan ulos kirkosta. Kirkkoon kutsutaan kuuluisia pölhökustaita ja tangokuninkaallisia uskon esimerkeiksi. On metallimessua ja vaikka mitä. Minä kaipaisin älyllistä keskustelua ja tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa tietoa myös uskonnoista. Yliopistollinen eksegetiikka loistaa poissaolollaan. Luterilainen dogmatiikka on myös pannassa ko. kirkossa. Itse käyn siellä vain urkukonserteissa koska siellä on hyvä urkuri ja aivan loistavat urut.
- kaikki.käy
tois.pualt.jokke kirjoitti:
Minusta kirkon kriisi on aiheutunut siitä kun halutaan olla kaille hörhöille mieliksi. Meillä Turussa mm. Mikaelinseurakunnassa mielistellään ja kosiskellaan kaiken maailman fuduja, helluntailaisia ym. ja samalla kriittinen ja tieteellinen tutkimus torjutaan. Näin ajattelevat ja tietävät ihmiset ajetaan ulos kirkosta. Kirkkoon kutsutaan kuuluisia pölhökustaita ja tangokuninkaallisia uskon esimerkeiksi. On metallimessua ja vaikka mitä. Minä kaipaisin älyllistä keskustelua ja tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa tietoa myös uskonnoista. Yliopistollinen eksegetiikka loistaa poissaolollaan. Luterilainen dogmatiikka on myös pannassa ko. kirkossa. Itse käyn siellä vain urkukonserteissa koska siellä on hyvä urkuri ja aivan loistavat urut.
Kirkossa saa kuka tahansa muodollisen pappistutkinnon suorittanut toimia pappina kunhan osaa tietyn kielipelin. On sanottava olevansa uskossa ja luterilainen niin kaikki käy. Tästä esimerkkinä mainitsen jo edesmenneen evankelista-rovasti Kalevi Lehtisen. Hän oli tyypillinen helluntailaissaarnaaja ratkaisuineen mikä oli hänelle koko uskon ydin. Hän vaikeni tyystin mm. kirkon sakramenteista mitkä ovat kuitenkin hyvin tärkeitä kirkon opetuksessa. Voiko Lehtistä pitää edes kristittynä hänen eriskummallisen oppinsa takia jossa hän kertoo ettei ratkaisun tehneen uskovaisen tarvinnnut enää pyytää mitään syntejään anteeksi Jumalalta? Hyvin hän kuitenkin sai kirkossa toimia ja oli suosittu.
kaikki.käy kirjoitti:
Kirkossa saa kuka tahansa muodollisen pappistutkinnon suorittanut toimia pappina kunhan osaa tietyn kielipelin. On sanottava olevansa uskossa ja luterilainen niin kaikki käy. Tästä esimerkkinä mainitsen jo edesmenneen evankelista-rovasti Kalevi Lehtisen. Hän oli tyypillinen helluntailaissaarnaaja ratkaisuineen mikä oli hänelle koko uskon ydin. Hän vaikeni tyystin mm. kirkon sakramenteista mitkä ovat kuitenkin hyvin tärkeitä kirkon opetuksessa. Voiko Lehtistä pitää edes kristittynä hänen eriskummallisen oppinsa takia jossa hän kertoo ettei ratkaisun tehneen uskovaisen tarvinnnut enää pyytää mitään syntejään anteeksi Jumalalta? Hyvin hän kuitenkin sai kirkossa toimia ja oli suosittu.
Sinä valahtelet taas Lehtisestä 😂😂😂
- kerettiläinen
Joskus tuntuu, että kovat ateistit, kuten nyt vaikka palstalla olevat kovat ateistit, kunnioittavat hyveitä, esim. rehellisyyttä, paljon enempi kuin kovat uskovat.
Voihan olla, että jos taivas ja Jumala ovatkin jossain muodossa olemassa, nämä ateistit ovatkin taivaassa ja Jumalan kanssa rauhassa ja ilossa mutta uskovilla ja epäilijöillä on kiirastulen aika, kunnes he kärsivät rangaistuksensa loppuun ja tulevat tuntemaan rehellisyyden.
Näin olen monesti ajatellut.Minä taas sanoisin, että ateisteille kaikista parasta mitä tietäväton hyveet ja rehellisyys ja yrittävät niitä kosostamalla olla hyviä ihmisiä tai käyttää niitä lyömäaseita uskovia kohtaan. Ethän koskaan ole täälläkään lukenut, että toinen ateisti haukkuisi tai solvaisi toista ateistia epärehelliseksi tai muutenkaan huonoksi ihmiseksi?
usko.vainen kirjoitti:
Minä taas sanoisin, että ateisteille kaikista parasta mitä tietäväton hyveet ja rehellisyys ja yrittävät niitä kosostamalla olla hyviä ihmisiä tai käyttää niitä lyömäaseita uskovia kohtaan. Ethän koskaan ole täälläkään lukenut, että toinen ateisti haukkuisi tai solvaisi toista ateistia epärehelliseksi tai muutenkaan huonoksi ihmiseksi?
No ei ole ollut mitään syytä solvata muita ateisteja. Sinä olet sen alan osaaja.
Ateisteilla on ollut ihan hyvää antia.- nysät
Se surkastuu samalla tavalla kuin torren hampaatkin....
- h-h-
Exänsä luokse Jampaa muutti jo tammikuun lopussa.
h-h- kirjoitti:
Exänsä luokse Jampaa muutti jo tammikuun lopussa.
Täällä on valehtelun kulttuuri. Ja mitään ei tiedetä, vaikka asiat on sanottu.
- uskistollot
Yrittävätkö uskistollot tehdä pilaa omasta uskostaan vai mistä he repivät tuollaisia mitään merkitsemättömiä sanakuvatuksia.
Ateismi - käsitys jumalien olemattomuudesta
Ateisti - ihminen joka ei usko jumalien olevan olemassa
Teologia - jumaluusoppi, tutkii tieteellisesti ja järjestelmällisesti jumalia ja niihin liittyviä aiheita. Jakautuu kahteen alalajiin, tieteellinen ja uskonnollinen teologia.
Teologi - teologiaa tutkiva henkilö
Tieteellinen teologia ei ole sidoksissa uskontoon vaan tutkii yleisemmällä tasolla jumaluuksiin liittyviä kysymyksiä.
Uskonnollisen teologian lähtökohta on taas aina ko. uskontokunnan omat opit ja niiden tutkimus ja tulkinnat uskonnon omista lähtökohdista. Sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisesti oikean tieteen kanssa, vaikka tietysti siinäkin voidaan käyttää tieteellisiä menetelmiä. Niiden käyttäminen ei kuitenkaan muuta uskonnollisen teologian tutkimusta tieteelliseksi koska lähtökohta on tieteen ulkopuolella.
Tieteellisessä teologiassa teologin uskonnollisella vakaumuksella, tai sen puutteella, ei ole mitään merkitystä. Uskonnollisessa teologiassa taas lienee vaikeaa löytää oikeaa asennetta ilman uskonnollista vakaumusta mutta ei kai se mahdotontakaan ole.
Joten ateistiteologiaa ei ole olemassakaan. Ateisti voi kyllä olla teologi mutta se ei muuta teologiaa ateistiseksi. Eikä ateismia teologiseksi.
Ateismiin liittyvät teologiset kysymykset on erittäin nopeasti läpi käyty ja vastaus niihin kaikkiin on "jumaluuksia ei ole". Siitä ei oikein riitä eväitä omaksi ateismiteologian oppialaksi.- tämä.on.totta
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan laitos on saanut jo muistaakseni kolmena viisivuotiskautena tutkimuksen huippuyksikön aseman ja statuksen, Tieteellisen teologian arvostus on nousussa.
- onko.vaikeaa
Opiskelen yliopistossa teologiaa, mutta en usko Jumalan olemassaoloon. Olen ateistiteologi.
onko.vaikeaa kirjoitti:
Opiskelen yliopistossa teologiaa, mutta en usko Jumalan olemassaoloon. Olen ateistiteologi.
Tästä ketjusta jäi vähän ontto olo muutenkin.
- uskistollot
onko.vaikeaa kirjoitti:
Opiskelen yliopistossa teologiaa, mutta en usko Jumalan olemassaoloon. Olen ateistiteologi.
Vakaumus voi vaikuttaa tieteessä tutkittavan aiheen valintaan mutta vakaumus ei vaikuta itse tieteelliseen työhön.
Ei ole olemassa erikseen tieteellistä teologiaa kristityille, muslimeille, ateisteille tai muille uskonnoille. On vain tieteellistä teologiaa.
Uskonnollinen teologia on toinen juttu mutta se ei taas puolestaan ole tiedettä. - onko.vaikeaa
uskistollot kirjoitti:
Vakaumus voi vaikuttaa tieteessä tutkittavan aiheen valintaan mutta vakaumus ei vaikuta itse tieteelliseen työhön.
Ei ole olemassa erikseen tieteellistä teologiaa kristityille, muslimeille, ateisteille tai muille uskonnoille. On vain tieteellistä teologiaa.
Uskonnollinen teologia on toinen juttu mutta se ei taas puolestaan ole tiedettä.Minulla ei ole mielestäni mitään uskonnollista vakaumusta, mutta olen kyllä kiinnostunut uskonnoista koska ne vaikuttavat niin paljon ihmisten käyttäytymiseen psykologisesti. Mikään homma ei ole mielekästä jos siitä ei ole kiinnostunut.
- onko.vaikeaa
sage8 kirjoitti:
Tästä ketjusta jäi vähän ontto olo muutenkin.
Mitä olisit halunnut?
onko.vaikeaa kirjoitti:
Mitä olisit halunnut?
Monipuolisempaa keskustelua, koska myös olen kiinnostunut uskonnosta vaikka olenkin jonkinlainen sivullinen olemalla tapakristitty, kulttuurikristitty ja agnostikko.
- anna.palaa
sage8 kirjoitti:
Monipuolisempaa keskustelua, koska myös olen kiinnostunut uskonnosta vaikka olenkin jonkinlainen sivullinen olemalla tapakristitty, kulttuurikristitty ja agnostikko.
Mikset sitten keskustele?
- minun.kokemukseni
sage8 kirjoitti:
Monipuolisempaa keskustelua, koska myös olen kiinnostunut uskonnosta vaikka olenkin jonkinlainen sivullinen olemalla tapakristitty, kulttuurikristitty ja agnostikko.
Aihe on vaikea teologeille ja erityisesti papeille. Heidät mielletään uskon asiantuntijoiksi. Vain harva uskaltaa rehellisesti tunnustaa ettei usko jumalaan. Siitähän saattaisi seurata työpaikan menetys ja kun lainatkin on vielä maksamatta. Dogmatikos on hieman raottanut kaappinsa ovea koska hän on jo eläkkeellä. Aivan hyviä kommentteja hänellä on ollut, mutta tietty raja hänelläkin on. Aika harva pappi sanoo että Raamattu ei ole historiallisesti ja eettisesti erehtymätön vaikka tämäkin on selvää teologiaa opiskelleille. Räisänen oli harvinainen poikkeus. Hänen rehellisyyttään kaipaan.
anna.palaa kirjoitti:
Mikset sitten keskustele?
Nytkin katsoin vaimoni kanssa tv:stä TTK:a joten kyllä välillä keskustelenkin. Sinua en kyllä muista keskustelemassa milloinkaan, taidat olla näitä multinikkinä herjailevia.
minun.kokemukseni kirjoitti:
Aihe on vaikea teologeille ja erityisesti papeille. Heidät mielletään uskon asiantuntijoiksi. Vain harva uskaltaa rehellisesti tunnustaa ettei usko jumalaan. Siitähän saattaisi seurata työpaikan menetys ja kun lainatkin on vielä maksamatta. Dogmatikos on hieman raottanut kaappinsa ovea koska hän on jo eläkkeellä. Aivan hyviä kommentteja hänellä on ollut, mutta tietty raja hänelläkin on. Aika harva pappi sanoo että Raamattu ei ole historiallisesti ja eettisesti erehtymätön vaikka tämäkin on selvää teologiaa opiskelleille. Räisänen oli harvinainen poikkeus. Hänen rehellisyyttään kaipaan.
Samaa mieltä, ja erikoisesti Räisästä minäkin kaipaan. Joskus olen täällä puhunut Räisäsestä ja vain muutamat nikit ovat hänestä tienneet ja kunnioittaneet, yleisesti suhtautuminen on ollut penseää, jopa vihamielistä.
sage8 kirjoitti:
Nytkin katsoin vaimoni kanssa tv:stä TTK:a joten kyllä välillä keskustelenkin. Sinua en kyllä muista keskustelemassa milloinkaan, taidat olla näitä multinikkinä herjailevia.
Et sinä ikinä mitään keskustele, samaa solvauslyäsi vingutat 😉
usko.vainen kirjoitti:
Et sinä ikinä mitään keskustele, samaa solvauslyäsi vingutat 😉
Oletko lääkkeissä kun noin sekoilet.
sage8 kirjoitti:
Oletko lääkkeissä kun noin sekoilet.
Ei minulla ole lääkkeitä kuten sinulla korkean ikäsi tähden on😂
Olet sinä lapsellinen papparainen.usko.vainen kirjoitti:
Ei minulla ole lääkkeitä kuten sinulla korkean ikäsi tähden on😂
Olet sinä lapsellinen papparainen.Just joo.
usko.vainen kirjoitti:
Ei minulla ole lääkkeitä kuten sinulla korkean ikäsi tähden on😂
Olet sinä lapsellinen papparainen.Sinäkö kuvittelet jatkuvan naljailun olevan jotenkin aikuismaista?
- mage69
torre12 kirjoitti:
Sinäkö kuvittelet jatkuvan naljailun olevan jotenkin aikuismaista?
Oletko lääkkeissä kun noin sekoilet?
sage8 kirjoitti:
Just joo.
Minusta sage8 on suurin valehtelija ja kieroilija palstalla. Katsopa vaan hänen kirjoitteluaan johon kuuluu kaikki vastenmieliset elementit, kuten rasismi, epätasa-arvo ja heikkojen hylkääminen.
- vaihda.vaippasi
usko.vainen kirjoitti:
Minusta sage8 on suurin valehtelija ja kieroilija palstalla. Katsopa vaan hänen kirjoitteluaan johon kuuluu kaikki vastenmieliset elementit, kuten rasismi, epätasa-arvo ja heikkojen hylkääminen.
Puhut itsestäsi paskanjauhaja.
vaihda.vaippasi kirjoitti:
Puhut itsestäsi paskanjauhaja.
Sinulla taitaa olla taas oikein kestovitutus päällä - ja monella nikillä 😂😂😂
usko.vainen kirjoitti:
Sinulla taitaa olla taas oikein kestovitutus päällä - ja monella nikillä 😂😂😂
Onko niin, että viimeisin uskonto tehtiin vuonna 613?
Nykyään ei kukaan uskontoja perusta.- sivuhuomautus
Onhan noita paljonkin perustettu, jos nyt ottaa esimerkiksi abrahimilaisten uskontojen evoluutiosta esimerkiksi kristinuskon, niin suht uusia uskontoja on esim. luterilaisuus, kalvinismi, anglikaanit; onhan noita. 1500-1700 uskontoja syntyi kuin sieniä sateella. Seuraava suuri uususkontojen aalto oli 1800-1920 jenkkilässä, missä syntyi monia uususkontoja esim. mormonismi, jehovalaisuus ja helluntalisuus – nämäkin ovat jo jakautuneet useammaksi sadaksi eri uskontokunnaksi, joita on vaikea ellei mahdoton enää nähdä saman uskontona.
Moni toki väittää, että kristityt olisivat homogeeninen joukko, mutta käytännössä kaikki kristittyjen uskontojen pääsuunnat (n. 3000) ovat erimielisisiä siitä mikä on jumala ja niin ollen niitä ei voi pitää samana uskontona, vaikka samaa uskontoperhettä ovatkin. - qehh5
sivuhuomautus kirjoitti:
Onhan noita paljonkin perustettu, jos nyt ottaa esimerkiksi abrahimilaisten uskontojen evoluutiosta esimerkiksi kristinuskon, niin suht uusia uskontoja on esim. luterilaisuus, kalvinismi, anglikaanit; onhan noita. 1500-1700 uskontoja syntyi kuin sieniä sateella. Seuraava suuri uususkontojen aalto oli 1800-1920 jenkkilässä, missä syntyi monia uususkontoja esim. mormonismi, jehovalaisuus ja helluntalisuus – nämäkin ovat jo jakautuneet useammaksi sadaksi eri uskontokunnaksi, joita on vaikea ellei mahdoton enää nähdä saman uskontona.
Moni toki väittää, että kristityt olisivat homogeeninen joukko, mutta käytännössä kaikki kristittyjen uskontojen pääsuunnat (n. 3000) ovat erimielisisiä siitä mikä on jumala ja niin ollen niitä ei voi pitää samana uskontona, vaikka samaa uskontoperhettä ovatkin.Kristityillä on perusasioista täysin yhtenäinen kanta jonka voi lukea Raamatusta. Mutta toki pieniä nyanssieroja löytyy kuten kaikissa asioissa.
- sivuhuomautus
Juu niin tietysti; eli esimerkiksi kysymys Jeesuksen jumalallisuudesta, kolminaisopin oikeellisuudesta, sakramentit ja niiden määrä sekä miten pelastus saavutetaan ovat vain ”pieniä nyanssi eroja”?
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Paskakaivo Kuhmo
Moniko teki uuden saostuskaivon, joka erittelee paskan ja nesteet imeytyskenttineen maassa taloissa. Kaikkien talojen pi634010Uskotko yliluonnolliseen?
Mitä jos tämä ns. kaivattusi on loitsunut sinut? Olettekos sitä ajatelleet, niinpä. Ette todellakaan. :D783638- 423165
Mitä kuuluu?
Toivottavasti sulla oli hyvä päivä tänään. Täällä on taas ollut niin negatiivista juttua. Oli pakko tulla sanomaan sinul192538Keilahalli
Onneksi rakennettiin aikoinaan se keilahalli, se pelastaa eläinpuistoyhtiöiden sekä koko Ähtärin kaupungin talouden!222387Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa462105- 481985
- 471758
- 361690
- 301556