Mikä vika on täystiilitalossa?

>Ei kai sitä mitenkään halveksita.

Samaa mieltä.

>harkoista muuraamalla koska:
>- haluttiin rapattu julkisivu

Tuo ehkä suurimpia syitä. Kaikkia ei tiilipinta miellytä ulkona, eikä sisällä.

>- vain yksi muuraus vs tiiliseinän kaksi
>- 20x60cm harkkoja tarvitsee muurata aika paljon vähemmän kuin tiiliseinässä. Varsinkin kun tiiliseiniä pitäö tehdä kaksi päällekkäin = nopeampi ja halvempi runkopystytys

Jeps, kyllä tiiliseinä on paljon monimutkaisempi ja työteliäämpi.
Samalla virheherkempi, esim ilmatiiveyden ja kosteuden hallinnan osalta.

>- ei erillistä lämmöneristettä vaan massiivirakenne, silti parempi lämmöneristys kuin tiili-villa-tiili yhdistelmällä
>Tiilen hyvä puoli on kyllä siinä että ei tarvitse välttämättä rapata tai tasoittaa seiniä. Tosin silloin pitää olla osaava muurari kun kädenjälki jää näkyviin, ja mistäs sellaisen löytäisi...

Jos tasaista seinää haluaa, voikin tiili sitten olla työläämpi.
Hyvät muurarit on yleensä olleet hinnoissaan ja ylityöllistettyjä...

Meillä päätettiin latoa harkot "kuiviltaan" päällekäin ja lurauttaa juotosbetonit sisään.
Kätevää mutta kalliimpaa toki, mm. koska betonikulu on korkea.

Harmi ettei noista ole valmiilla pinnalla olevia versioita. Meinaan olisi tosia nopeaa ja yksinkertaista rakentamista, jos sisä- ja ulkopinnat tulisivat samalla kun seinää nousisi. Ilmeisesti tuohon on jotkut tekniset syyt, joita mun on vaikea hahmottaa, kun kerran tiilipinta itsessään on kestäväksi osoittautunut vuosituhansien kokemuksella. Siis jos oikein muistan, niin rappauksen tarvetta perusteltu saumojen falskaamisella. Eikö niihin saisi lämpöä pitävämmän pystyponttauksen? Tai vaihtoehtoisesti "tiivisterappauksen" eli saumojen kohdissa olisi kulmaurat, joihin vain painettaisiin tiilien väristä sopivan jäykkää valmislaastia tuubista?

miksi tiili on ympäristöystävällistä?

Rakentamisessa käytettävä betoni on yksi suurimmista kasvihuonpäästöjen lähteistä.

adsf143 kirjoitti:

Rakentamisessa käytettävä betoni on yksi suurimmista kasvihuonpäästöjen lähteistä.

Spämmään vanhoja...

Olen aiemmin koettanut laskeskella erilaisten taloratkaisuiden hiilijalanjälkeä.

Uutena havaintona huomasin tutkimuksen jossa arvioitiin betonirakenteiden sitoneen ilmakehän hiilidioksidia 4.5 miljardia tonnia vuosien 1930...2013 välissä.
Ilmiö johtuu betonien karbonisoitumisesta joka alkaa kun betoni on lujittunut ja kuivunut.
betonin pinnalla karbonisoituminen on nopeaa ja hidastuu aikaa myöden kun karbonisoituminen siirtyy syvemmälle betoniin.
Jossain vaiheessa betoni on karbonisoitunut niin että hiilinielu pysähtyy.
Kun betoni murskataan ja käytetään esim. maanrakentamisessa, karbonisoituminen on kaikkein tehokkainta, näin ollen prosessi jatkuu betonirakenteen elinkaaren jälkeenkin.

On arvioitu että ainakin 43% valmistuksessa syntyneestä CO2:sta sitoutuu takaisin betoniin aikain saatossa.

Jos vertaa puurakentamiseen niin tulee huomata että CO2 vaikutus on ehkä sama kuin eristetyissä puutaloissa.
Hirsitalon hiilinielun määrään ei tietenkään päästä, mutta siinä taas sekin että elinkaaren lopussa hirsitalon hiili taas vapautuu kiertoon.
Hiilinielun ja maapallon kannalta paras lienee energiatehokas liimapuu-elementtitalo selluvillaeristeillä, energia tuotettuna hiilineutraalisti ja rakennetaan ja käytetään niin huolella että rakennus säilyy useita satoja vuosia. (uudelleen rakentaminen kun aina tuottaa CO2:sta)

Tiiveyden ja varaavuuden tuoma energiansäästö sekä kestävyys auttaa hieman kompensoimaan "betonitalon" aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

En osaa sanoa kuinka suuri on tiilitalon hiilijalanjälki. EI varmaan pieni sekään.