Ilta-Sanomat on saanut haltuunsa tuoreimmat tiedot ay-keskusjärjestöjen varsinaisista jäsenmääristä. Liitot yrittävät niitä pimittää ja viimeeksi televisiohaastattelussa Aalto valehteli, että jäseniä on kaksi miljoonaa. Ei ole. SAK:n jäsenmäärä on laskenut neljässä vuodessa sadalla tuhannella ja oli viime kesänä 607 000. STTK:n jäsenmäärä on myös ollut laskussa ja oli kesällä 330 000. Akavan jäsenmäärä on ollut kasvussa ja on 430 000. Yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon kuuluu yli 400.000 jäsentä ja määrä on kasvussa.
Luvut ovat virallisia lukuja, jotka liitot ilmoittavat Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestölle. Kuluneen syksyn poliittiset työtaistelutoimet maan hallitusta vastaan ovat saaneet monet eroamaan liitosta. Kukaan ei halua lakkoilla ja perustuslain mukaisen Eduskunnan kiristäminen katsotaan toiminnaksi, missä ei haluta olla mukana. Ansiosidonnaisen saa halvemmalla YTK:sta ja sopimukset koskevat kuitenkin kaikkia liittoon kuulumattomiakin yhtä lailla, kun on ns. yleissitovuus.
Luottamus ay.keskusjärjestöjen toimintaan on romahtanut, Yritykset ja työntekijät yhdessä tietävät paikallisesti paljon paremmin tarpeet, minkä takia paikallisen sopimisen toivotaan lisääntyvän. Asioiden, joiden halutaan koskevan kaikkia, pitää kirjoittaa lakiin eikä työehtosopimuksiin.
AKT on esimerkki liitosta, joka tuskin täyttää yleisitovuuden ehdot. Monet alan yritykset voisivat maksaa enemmän palkkaa työntekijöilleen, mutta liitto vaatii noudattamaan sopimuksia. Kiristämällä palkkojen maksu johtaa irtisanomisiin. Vain rusinat pullasta -politiikka ei toimi.
Luvut ovat virallisia lukuja, jotka liitot ilmoittavat Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestölle. Kuluneen syksyn poliittiset työtaistelutoimet maan hallitusta vastaan ovat saaneet monet eroamaan liitosta. Kukaan ei halua lakkoilla ja perustuslain mukaisen Eduskunnan kiristäminen katsotaan toiminnaksi, missä ei haluta olla mukana. Ansiosidonnaisen saa halvemmalla YTK:sta ja sopimukset koskevat kuitenkin kaikkia liittoon kuulumattomiakin yhtä lailla, kun on ns. yleissitovuus.
Luottamus ay.keskusjärjestöjen toimintaan on romahtanut, Yritykset ja työntekijät yhdessä tietävät paikallisesti paljon paremmin tarpeet, minkä takia paikallisen sopimisen toivotaan lisääntyvän. Asioiden, joiden halutaan koskevan kaikkia, pitää kirjoittaa lakiin eikä työehtosopimuksiin.
AKT on esimerkki liitosta, joka tuskin täyttää yleisitovuuden ehdot. Monet alan yritykset voisivat maksaa enemmän palkkaa työntekijöilleen, mutta liitto vaatii noudattamaan sopimuksia. Kiristämällä palkkojen maksu johtaa irtisanomisiin. Vain rusinat pullasta -politiikka ei toimi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuten sanotaan, niin hyvä kantaa.
Ei ole pakko kuulua liittoon. Palkankorotukset saa muutenkin. Jos siirtyy YTK:n jäseksi, niin varmistaa ansiosidonnaisturvan. Silloin pitää tarkistaa, ettei työnantaja enää peri suoraan palkasta liiton jäsenmaksua. Se on hullua homma sekin. Saisi jäsenet maksaa itse omat jäsenmaksunsa.
SAK:n jsenkato on todellisuutta. YTK rules.
Ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus on vastoin perustuslakia. Siitä voisi Perustuslakivaliokunta kutsua 20 asiantuntijaa sanomaan mielipiteensä.
Jokainen veronmaksaja joutuu maksamaan tuon 200 miljoonan verovähennyksen, noin 50 euroa/ nuppi vuodessa.
SAK on demokratian rikkuri.
Todellista puhetta.
SAK -n sosialidemokratia on jäänne 1800 luvulta.
Ammattiliittojen ja SDP tavoitteena on täydellinen sosialidemokratia jonka päätepisteenä
tulisi olemaan kommunistinen sosialismi.
Painukoot sossarit ja kommarit Pohjois-Koreaan katsomaan, miten heidän ihannoimansa kommunismi toimii käytännössä.