koulutustavat

Ensimmäinen koirani oli lapinkoiratyttö tai onhan se vieläkin, vanha ja raihnainen =) Ja olen tämän kouluttanut todella pehmeästi. Kun kiellän tytöltä jotain sanon tälle "Mimmi ei mene" mutta kun meille tuli tuo riiseni minun täytyi oikeasti itsekkin opetella se jämäkkä ja ehdoton äänensävy. Esim, kun poikaa joudun kieltämään sanon kovalla ja tiukalla äänellä "EI". Ja kun BH-kokeeseen treenataan Käytän kyllä kunnolla ääntä liikkeestä istumiseen ja maahan menoon. Tyyliin "herätän" tuon pojan kuuntelemaan mikäli sen ajatukset ovat jossain muualla. Tuon kanssa ei kyllä sillä pehmeällä koulutuksella olisi pärjännyt mutta eipä noita rotuja voi toisiinsa edes verrata. Ja siis sehän on että käsky on aina niin kova kuin pehmein niistä mikä oikeasti riittää =)

Jenna kirjoitti:

Ensimmäinen koirani oli lapinkoiratyttö tai onhan se vieläkin, vanha ja raihnainen =) Ja olen tämän kouluttanut todella pehmeästi. Kun kiellän tytöltä jotain sanon tälle "Mimmi ei mene" mutta kun meille tuli tuo riiseni minun täytyi oikeasti itsekkin opetella se jämäkkä ja ehdoton äänensävy. Esim, kun poikaa joudun kieltämään sanon kovalla ja tiukalla äänellä "EI". Ja kun BH-kokeeseen treenataan Käytän kyllä kunnolla ääntä liikkeestä istumiseen ja maahan menoon. Tyyliin "herätän" tuon pojan kuuntelemaan mikäli sen ajatukset ovat jossain muualla. Tuon kanssa ei kyllä sillä pehmeällä koulutuksella olisi pärjännyt mutta eipä noita rotuja voi toisiinsa edes verrata. Ja siis sehän on että käsky on aina niin kova kuin pehmein niistä mikä oikeasti riittää =)

Lue lisää

On selvästi liian itsestäänselvää sinulle että tuo "kovempi käskeminen" auttoi koirallesi...

Mutta uskallan väittää että olisi pelkkä kuiskaus riittänyt käskemiseen jopa todella kovapäiselle koiralle.
Kyse on siitä miten kouluttaa, ei mitä kouluttaa ;)

snadi kirjoitti:

On selvästi liian itsestäänselvää sinulle että tuo "kovempi käskeminen" auttoi koirallesi...

Mutta uskallan väittää että olisi pelkkä kuiskaus riittänyt käskemiseen jopa todella kovapäiselle koiralle.
Kyse on siitä miten kouluttaa, ei mitä kouluttaa ;)

Lue lisää

Itse parivuosikymmentä koiria kouluttaneena olen kehitellyt oman tapani. Kotona juttelu on tehtäiskö näin, istuppa varsin-tyyliin, meneppä makuulle jne, jossa puhe on seurustelua ja ajanvietettä "kotosalla". Koulutuksessa ilman ohjaajaa pihalla, kentällä tms, on iloiset istu, tänne maahan jne. Kun liikkeitä sahataan edestakaisin niin iloinen kannustus on mukana ja kehut "ylitsevuotavia". Koepäivänä teen pienet treenit ja käskyt ovat "hymyttömät" istu, maahan jne. Silloin koira terästäytyy, tietää heti, että nyt tehdään tosi tärkeää ja nyt kaikki vaistot hereille. Joku herättelikin koiraa, mikä on erittäin suotavaa, silloin jää ylimääräiset asiat koiran päässäkin taka-alalle. Silloin se keskittyy 110 prosenttisesti. Snadi lienee kokematon kouluttaja vielä. Tämä on minun koulutusmetodini, jokaisella voi/ja saa/tai pitää olla omansa. Pääasia että tulosta syntyy.

itsestään selvää kirjoitti:

Itse parivuosikymmentä koiria kouluttaneena olen kehitellyt oman tapani. Kotona juttelu on tehtäiskö näin, istuppa varsin-tyyliin, meneppä makuulle jne, jossa puhe on seurustelua ja ajanvietettä "kotosalla". Koulutuksessa ilman ohjaajaa pihalla, kentällä tms, on iloiset istu, tänne maahan jne. Kun liikkeitä sahataan edestakaisin niin iloinen kannustus on mukana ja kehut "ylitsevuotavia". Koepäivänä teen pienet treenit ja käskyt ovat "hymyttömät" istu, maahan jne. Silloin koira terästäytyy, tietää heti, että nyt tehdään tosi tärkeää ja nyt kaikki vaistot hereille. Joku herättelikin koiraa, mikä on erittäin suotavaa, silloin jää ylimääräiset asiat koiran päässäkin taka-alalle. Silloin se keskittyy 110 prosenttisesti. Snadi lienee kokematon kouluttaja vielä. Tämä on minun koulutusmetodini, jokaisella voi/ja saa/tai pitää olla omansa. Pääasia että tulosta syntyy.

Lue lisää

Yhtä hyvin voisin väittää eriävän mielipiteen omaavana saman lauseen takaisin: olet ilmeisen aloitteleva kouluttamaan...

Tee miten lystäät, mutta enemmän se on kiinni kouluttajasta kuin koiran älykkyydestä ;-)

snadi kirjoitti:

On selvästi liian itsestäänselvää sinulle että tuo "kovempi käskeminen" auttoi koirallesi...

Mutta uskallan väittää että olisi pelkkä kuiskaus riittänyt käskemiseen jopa todella kovapäiselle koiralle.
Kyse on siitä miten kouluttaa, ei mitä kouluttaa ;)

Lue lisää

Joskus kauan sitten, eli A-pentueestamme yksi oli varsin kovapäinen ja omistajansa kertoi, että vaikka miten kiljuu peräsuoli pitkällä, niin koiruus suurinpiirtein huokailee, vaan ei tottele. Kehotinkin sitten kokeilemaan kuiskaamista, jolloin omistaja katsoi kuin ois aaveen nähnyt. Sanoi, ettei tehoa Samiin kylläkään. Kokeiltuaan oli pakko hänen myöntää, että tehos tuhannen kertaa paremmin kuin se kiljuminen. Eihän esim. näyttelykehässään just muuta voi, kuin kuiskailla ne komennot. Mutta kuten meillä on monta koiruutta tässä jaloissa, niin niille ei tosiaankaan laumassa kuiskailu ole mistään kotoisin, vaan kyllä tarvii monastikin käyttää niitä tehostesanoja ja jämäkkää äänenpainoa. Mutta sitten taas vastaavasti, vaikka minkä kanssa treenailee yksistään, niin johan se kuiskailukin kuullaan, kun on pakko olla skarppina. Jämäkkyys ja se, että oli komento mikä tahansa, niin se viedään ihan loppuun saakka, eikä jätetä kesken. Silloin koiralle tulee helposti ajatus, että puhu sinä minä pitelen (oma teoriani).

snadi kirjoitti:

Yhtä hyvin voisin väittää eriävän mielipiteen omaavana saman lauseen takaisin: olet ilmeisen aloitteleva kouluttamaan...

Tee miten lystäät, mutta enemmän se on kiinni kouluttajasta kuin koiran älykkyydestä ;-)

Lue lisää

siis istu, maahan, seiso,....jos älykkyytesi riittää niin tee niin!!!!

Hassua. Meillä kun pitää lelusta, tai mistä vain pitää päästää irti, niin se on sitten että irti, ja "ei ota" on ei koske, ja tarkoittaa mm. paskakasoja ulkona, ruokaa joka jäähtyy jne.


Mutta niin, minä tajusin juuri että olen (ainoa?) jonka koirat ei käy näyttelyissä / kokeissa, vaan ovat "puhtaasti kotikoiria.." :) Ehkä sillä on osuutta asiaan.

yön_tytär kirjoitti:

Hassua. Meillä kun pitää lelusta, tai mistä vain pitää päästää irti, niin se on sitten että irti, ja "ei ota" on ei koske, ja tarkoittaa mm. paskakasoja ulkona, ruokaa joka jäähtyy jne.


Mutta niin, minä tajusin juuri että olen (ainoa?) jonka koirat ei käy näyttelyissä / kokeissa, vaan ovat "puhtaasti kotikoiria.." :) Ehkä sillä on osuutta asiaan.

Lue lisää

eihän missään koulutuksissa ja näyttelyissä varmastikaan käy suurin osa vaan vähemmistö koirakansasta. näin olen päätellyt. ja miksi tarvitsisikaan? eivät kaikki siitä pidä.

mekään emme ole vielä kokeisiin asti päässeet, eikä varmasti muutamaan vuoteen ainakaan päästäkään näillä koulutusajoilla. no, parempi hissukseen kuin liian nopeasti. ehkä sitten joskus. minulle rauniokoulutuksessa käyminen on semmoista terapiaa tästä kotona junnaamisesta ja kun koirakin nauttii niin mikäs sen ihanampaa.

koirienystävä kirjoitti:

eihän missään koulutuksissa ja näyttelyissä varmastikaan käy suurin osa vaan vähemmistö koirakansasta. näin olen päätellyt. ja miksi tarvitsisikaan? eivät kaikki siitä pidä.

mekään emme ole vielä kokeisiin asti päässeet, eikä varmasti muutamaan vuoteen ainakaan päästäkään näillä koulutusajoilla. no, parempi hissukseen kuin liian nopeasti. ehkä sitten joskus. minulle rauniokoulutuksessa käyminen on semmoista terapiaa tästä kotona junnaamisesta ja kun koirakin nauttii niin mikäs sen ihanampaa.

Lue lisää

Ihan pitää uteliaisuuttaan kysäistä, millaista käyttäytymistä / luonnetta rauniokoiralta odotetaan?

Ajattelin Hiiliä joskus, mutta epäröin sitten. Se on hyvin varovainen, rakastaa kiipeilyä, tasapainottelua ja innostuu hillitysti. Mutta.. Se ei haistele. Se katsoo, visualisoi, mutta ei kuonoaan käytä juurikaan paljoa.

yön_tytär kirjoitti:

Ihan pitää uteliaisuuttaan kysäistä, millaista käyttäytymistä / luonnetta rauniokoiralta odotetaan?

Ajattelin Hiiliä joskus, mutta epäröin sitten. Se on hyvin varovainen, rakastaa kiipeilyä, tasapainottelua ja innostuu hillitysti. Mutta.. Se ei haistele. Se katsoo, visualisoi, mutta ei kuonoaan käytä juurikaan paljoa.

Lue lisää

koiran pitää tykätä ihmisistä, että viitsii etsiä niitä. ei missään nimessä saa pelätä niitä.

pitää osata haukkua, että osaa ilmaista löytönsä. (on rullakoiriakin, mutta meillä ei tuolla ole ollut koskaan kait)

pitää pystyä hyppäämään, eikä saa pelätä pahojakaan paikkoja, eikä pimeää.

ei saa pelätä ampumista, eikä kovaa melua.esim moottorisaha tms. niin eikä savua ja tulta saa pelätä.

pitää pysyä vapaana hanskassa.

koiran pitää myös osata odottaa autossa rauhallisesti mahd pitkiäkin aikoja eli rauhoittuminen suorituksen välillä pitää osata.

voi olla muutakin, mutta nyt ei muistu mieleeni...

kyllähän se oppii sitä kuonoaan käyttämään kun harjoittelee. ja melkein kaikki muukin on opetettavissa. paukkuarkuus tai muu yleinen arkuus on sitten sellainen juttu, ettei silloin ole ainesta raunioille.

koirienystävä kirjoitti:

koiran pitää tykätä ihmisistä, että viitsii etsiä niitä. ei missään nimessä saa pelätä niitä.

pitää osata haukkua, että osaa ilmaista löytönsä. (on rullakoiriakin, mutta meillä ei tuolla ole ollut koskaan kait)

pitää pystyä hyppäämään, eikä saa pelätä pahojakaan paikkoja, eikä pimeää.

ei saa pelätä ampumista, eikä kovaa melua.esim moottorisaha tms. niin eikä savua ja tulta saa pelätä.

pitää pysyä vapaana hanskassa.

koiran pitää myös osata odottaa autossa rauhallisesti mahd pitkiäkin aikoja eli rauhoittuminen suorituksen välillä pitää osata.

voi olla muutakin, mutta nyt ei muistu mieleeni...

kyllähän se oppii sitä kuonoaan käyttämään kun harjoittelee. ja melkein kaikki muukin on opetettavissa. paukkuarkuus tai muu yleinen arkuus on sitten sellainen juttu, ettei silloin ole ainesta raunioille.

Lue lisää

Kaikki muu menee, paitsi sitten se autossa olo. Ei se vauhkonakaan tietty ole, mutta se tärisee ja stressaa ja makaa joko sylissä tai penkin alla :(

Ja tulen lähelle se ei kamalan mielellään tietty mene, tai no. Kynttilöitä n. 4 sentin päähän alkaa olla maksimi kuonolleen, isompia tulia ei olla kokeiltu. Kaikki muu täsmäisi melko hyvin.

En sitten tiedä onko täälläpäin ollenkaan edes moista toimintaa, mutta mutta.

Pitänee joskus kokeilla jotain :)

Kiitos kun kerroit =)

yön_tytär kirjoitti:

Kaikki muu menee, paitsi sitten se autossa olo. Ei se vauhkonakaan tietty ole, mutta se tärisee ja stressaa ja makaa joko sylissä tai penkin alla :(

Ja tulen lähelle se ei kamalan mielellään tietty mene, tai no. Kynttilöitä n. 4 sentin päähän alkaa olla maksimi kuonolleen, isompia tulia ei olla kokeiltu. Kaikki muu täsmäisi melko hyvin.

En sitten tiedä onko täälläpäin ollenkaan edes moista toimintaa, mutta mutta.

Pitänee joskus kokeilla jotain :)

Kiitos kun kerroit =)

Lue lisää

kuusankoskella on rauniot. tällä hetkellä tauolla talon tuhopolton vuoksi (korjauksessa), mutta kesällä varmaan alkaa uusi kurssi.

koirienystävä kirjoitti:

kuusankoskella on rauniot. tällä hetkellä tauolla talon tuhopolton vuoksi (korjauksessa), mutta kesällä varmaan alkaa uusi kurssi.

Pitänee pitää silmät auki ja kokeilla josko tuosta johonkin olisi =)

koirienystävä kirjoitti:

koiran pitää tykätä ihmisistä, että viitsii etsiä niitä. ei missään nimessä saa pelätä niitä.

pitää osata haukkua, että osaa ilmaista löytönsä. (on rullakoiriakin, mutta meillä ei tuolla ole ollut koskaan kait)

pitää pystyä hyppäämään, eikä saa pelätä pahojakaan paikkoja, eikä pimeää.

ei saa pelätä ampumista, eikä kovaa melua.esim moottorisaha tms. niin eikä savua ja tulta saa pelätä.

pitää pysyä vapaana hanskassa.

koiran pitää myös osata odottaa autossa rauhallisesti mahd pitkiäkin aikoja eli rauhoittuminen suorituksen välillä pitää osata.

voi olla muutakin, mutta nyt ei muistu mieleeni...

kyllähän se oppii sitä kuonoaan käyttämään kun harjoittelee. ja melkein kaikki muukin on opetettavissa. paukkuarkuus tai muu yleinen arkuus on sitten sellainen juttu, ettei silloin ole ainesta raunioille.

Lue lisää

Meidän koira on n. 5kk ja ajattelin, että minkä ikäisenä voi mennä rauniokoira koulutukseen ja saako olla seropi?

Jarek kirjoitti:

Meidän koira on n. 5kk ja ajattelin, että minkä ikäisenä voi mennä rauniokoira koulutukseen ja saako olla seropi?

ihan hyvin voitte mennä. alussahan siellä pennun kanssa harjoitellaan lähinnä ihmisiin tykästymistä eli ns makkararinkiä. pikkuhiljaa hyvä tulee. hypyttämistä kannattaa vielä välttää pienen kanssa, mutta kyllä siellä jo kannattaa käydä.
sekarotuisiahan nämä minunkin koirat on ja sielä käydään. rohkeasti sekaan vaan.
kotona voitte harjoitella vaikka ensiksi haukkumista käskystä. se on tärkeä juttu osata, mutta opastaa ne teitä siellä paikanpäällä paremmin.
pitäkäähän hauskaa =)

yön_tytär kirjoitti:

Ihan pitää uteliaisuuttaan kysäistä, millaista käyttäytymistä / luonnetta rauniokoiralta odotetaan?

Ajattelin Hiiliä joskus, mutta epäröin sitten. Se on hyvin varovainen, rakastaa kiipeilyä, tasapainottelua ja innostuu hillitysti. Mutta.. Se ei haistele. Se katsoo, visualisoi, mutta ei kuonoaan käytä juurikaan paljoa.

Lue lisää

koiran tulee olla peloton ja ihmis/koira ystävällinen, toimittava vaikeissakin maastoissa
ja no miten sen nyt selittää...sellanen varma, totteleva, ei agressiivinen.

koirienystävä kirjoitti:

ihan hyvin voitte mennä. alussahan siellä pennun kanssa harjoitellaan lähinnä ihmisiin tykästymistä eli ns makkararinkiä. pikkuhiljaa hyvä tulee. hypyttämistä kannattaa vielä välttää pienen kanssa, mutta kyllä siellä jo kannattaa käydä.
sekarotuisiahan nämä minunkin koirat on ja sielä käydään. rohkeasti sekaan vaan.
kotona voitte harjoitella vaikka ensiksi haukkumista käskystä. se on tärkeä juttu osata, mutta opastaa ne teitä siellä paikanpäällä paremmin.
pitäkäähän hauskaa =)

Lue lisää

Apua, olenko pilannut pentuni jalat, kun se tykkää kovasti hyppiä, hyppää sängylle, ruokapöydän tuolille, sohvalle ja sohvan selkänojalle ja kaikki hypyttää sitä makupalojen ja lelujen kanssa. Nyt se on n. 5kk

koirienystävä kirjoitti:

koiran pitää tykätä ihmisistä, että viitsii etsiä niitä. ei missään nimessä saa pelätä niitä.

pitää osata haukkua, että osaa ilmaista löytönsä. (on rullakoiriakin, mutta meillä ei tuolla ole ollut koskaan kait)

pitää pystyä hyppäämään, eikä saa pelätä pahojakaan paikkoja, eikä pimeää.

ei saa pelätä ampumista, eikä kovaa melua.esim moottorisaha tms. niin eikä savua ja tulta saa pelätä.

pitää pysyä vapaana hanskassa.

koiran pitää myös osata odottaa autossa rauhallisesti mahd pitkiäkin aikoja eli rauhoittuminen suorituksen välillä pitää osata.

voi olla muutakin, mutta nyt ei muistu mieleeni...

kyllähän se oppii sitä kuonoaan käyttämään kun harjoittelee. ja melkein kaikki muukin on opetettavissa. paukkuarkuus tai muu yleinen arkuus on sitten sellainen juttu, ettei silloin ole ainesta raunioille.

Lue lisää

Hei! Asun Helsingissä ja kysyisin missä on rauniokoirakoulutusta? En löytänyt mitään Eniron hausta. Lähetä tietoa vaikkapa sähköpostilla, ja muutenkin on ihan mahdotonta löytää edullista koulutusta koiralleni ja koulutusta hän varmaan tarvitsee, tai miten sen nyt ottaa, ehkä se joka tarvitsee koulutusta olen minä, koska Jarek on minun ensimmäinen pentu ja edelliset koirat olemme ottaneet aikuisina.

Jarek kirjoitti:

Apua, olenko pilannut pentuni jalat, kun se tykkää kovasti hyppiä, hyppää sängylle, ruokapöydän tuolille, sohvalle ja sohvan selkänojalle ja kaikki hypyttää sitä makupalojen ja lelujen kanssa. Nyt se on n. 5kk

Lue lisää

vielä hypyttää. isoja rappusiakin kannattaa pikkupentuna välttää. mutta kuitenkin ajattelisin, että jos pentu itse hyppää jonnekin, sen voi sallia, mutta varsinaisesti kehoittaa hyppäämään ei kannata vielä. sen jalat eivät vielä ole "valmiit" siihen. näin vältyt myöhemmiltä mahdollisilta ongelmilta. maltti on valttia =)

Jarek kirjoitti:

Hei! Asun Helsingissä ja kysyisin missä on rauniokoirakoulutusta? En löytänyt mitään Eniron hausta. Lähetä tietoa vaikkapa sähköpostilla, ja muutenkin on ihan mahdotonta löytää edullista koulutusta koiralleni ja koulutusta hän varmaan tarvitsee, tai miten sen nyt ottaa, ehkä se joka tarvitsee koulutusta olen minä, koska Jarek on minun ensimmäinen pentu ja edelliset koirat olemme ottaneet aikuisina.

Lue lisää

Oletkohan vieraillut seuraavalla sivulla?

http://www.hepeko.net/index.htm

Helsingin etsintä- ja pelastuskoirilla on siis rauniokoirakoulutusta, mutta sinne taitaapi olla jonoa. :(

käy myös täällä:
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/koirakerhot.html
Osa koirakerhoista on Helsingissä.

Jarek kirjoitti:

Hei! Asun Helsingissä ja kysyisin missä on rauniokoirakoulutusta? En löytänyt mitään Eniron hausta. Lähetä tietoa vaikkapa sähköpostilla, ja muutenkin on ihan mahdotonta löytää edullista koulutusta koiralleni ja koulutusta hän varmaan tarvitsee, tai miten sen nyt ottaa, ehkä se joka tarvitsee koulutusta olen minä, koska Jarek on minun ensimmäinen pentu ja edelliset koirat olemme ottaneet aikuisina.

Lue lisää

itse en asu helsingissä eli en tiedä missä siellä olisi raunioita. saitkin toisen vastauksen toivottavasti siitä oli enemmän apua.

minulla on sellainen tapa, että kun jotain opetan, siihen liittyy aina käsimerkki. se tulee opetettua ihan itsestään ja "vahingossa". joskus tuntuu, että koira tottelee jopa paremmin pelkällä käsimerkillä. mistäköhän lie johtuisi...

kokeisiin asti en ole vielä päässyt (unelmana olisi joskus), mutta olen miettinyt, pitäisikö käyttää niissä juuri noita käsimerkkejä vain vai onko se edes sallittua. varmaan yhdistää ei saa ainakaan, siis ääni ja käsimerkkiä? en ole täysillä vielä perehtynyt noihin sääntöihin. kunhan lapset kasvaa, niin on varmaan aikaa tuohon koulustuspuoleenkin enemmän...

koirienystävä kirjoitti:

minulla on sellainen tapa, että kun jotain opetan, siihen liittyy aina käsimerkki. se tulee opetettua ihan itsestään ja "vahingossa". joskus tuntuu, että koira tottelee jopa paremmin pelkällä käsimerkillä. mistäköhän lie johtuisi...

kokeisiin asti en ole vielä päässyt (unelmana olisi joskus), mutta olen miettinyt, pitäisikö käyttää niissä juuri noita käsimerkkejä vain vai onko se edes sallittua. varmaan yhdistää ei saa ainakaan, siis ääni ja käsimerkkiä? en ole täysillä vielä perehtynyt noihin sääntöihin. kunhan lapset kasvaa, niin on varmaan aikaa tuohon koulustuspuoleenkin enemmän...

Lue lisää

Meillä kun niitä käsimerkkejä myöskin opetetaan, eli esim. kierrä. No tämä yksi "kiertämisen maailmanmestari" huomaa todellakin jokaisen oikean käteni liikkeen ja kun olen niiden kanssa tarhalla, niin yleensä on myöskin tupakka siinä käskykädessä. Sattui sitten muutaman kerran niin, että epähuomiossa karistin tuhkaa pikkasen saman tyyliin kuin mitä komento on, niin sällihän siinä pyöri kuin hyrrä ympäri kuin odottaen, että milloin toi tajuaa antaa stopseisoo-käskyn.
Mielestäni ainakin näyttelykehässä on sitä parempi, mitä eleettömämpi ja hiljaisempi itse on, sillä ainakaan silloin ei voi kanssakilpailija syyttää häiriköinnistä. Sitäkin kun kyllä esiintyy ihan kiitettävästi edelleenkin!

issu56 kirjoitti:

Meillä kun niitä käsimerkkejä myöskin opetetaan, eli esim. kierrä. No tämä yksi "kiertämisen maailmanmestari" huomaa todellakin jokaisen oikean käteni liikkeen ja kun olen niiden kanssa tarhalla, niin yleensä on myöskin tupakka siinä käskykädessä. Sattui sitten muutaman kerran niin, että epähuomiossa karistin tuhkaa pikkasen saman tyyliin kuin mitä komento on, niin sällihän siinä pyöri kuin hyrrä ympäri kuin odottaen, että milloin toi tajuaa antaa stopseisoo-käskyn.
Mielestäni ainakin näyttelykehässä on sitä parempi, mitä eleettömämpi ja hiljaisempi itse on, sillä ainakaan silloin ei voi kanssakilpailija syyttää häiriköinnistä. Sitäkin kun kyllä esiintyy ihan kiitettävästi edelleenkin!

Lue lisää

pitää seistä kädet taskussa =D

olen joskus näyttelyssä katselemassa käydessäni huomannut miten jotkut oikeesti huitoo ja heiluttelee kehän laidalla sipsipussista alkaen kaikkea ja huutaa tietty samalla! älytöntä. eikö ole heille tullut mieleen, ettei heidän koiransa ole kehässä ainoa.

koirienystävä kirjoitti:

pitää seistä kädet taskussa =D

olen joskus näyttelyssä katselemassa käydessäni huomannut miten jotkut oikeesti huitoo ja heiluttelee kehän laidalla sipsipussista alkaen kaikkea ja huutaa tietty samalla! älytöntä. eikö ole heille tullut mieleen, ettei heidän koiransa ole kehässä ainoa.

Lue lisää

sattunut juttu oli, kun takanamme olevalla oli makkarapaketti, jota sitten kiitettävästi rapisutteli ja omani herkkupeppuna oli pää kenossa väärään suuntaan. Pinna siinä paloi moisessa häiriköinnissä ja käskin viedä sinne ;=)) sen makkarapaketin. Siihen loppui paketin kanssa hilluminen, kun tuomari katsoi yllättäen suuntaamme ja mokoman myöskin näki.

koirienystävä kirjoitti:

pitää seistä kädet taskussa =D

olen joskus näyttelyssä katselemassa käydessäni huomannut miten jotkut oikeesti huitoo ja heiluttelee kehän laidalla sipsipussista alkaen kaikkea ja huutaa tietty samalla! älytöntä. eikö ole heille tullut mieleen, ettei heidän koiransa ole kehässä ainoa.

Lue lisää

olen pysäyttänyt kehän kun meteli oli niin kova etten enää tuomarin sanelua kuullut. Kerroin hyvin selvin sanoin mitä näyttelysäännöt sanovat kehän ulkopuolisesta avustamisesta. Minun puolestani avustaa saa kunhan ei huuda ja lelut vingu korviahuumaavasti. Silloin ilmoitin myös että mikäli vielä jatkuu koira hylätään auttamattomasti. Ja uskokaa tai älkää kehä hiljeni.

issu56 kirjoitti:

Meillä kun niitä käsimerkkejä myöskin opetetaan, eli esim. kierrä. No tämä yksi "kiertämisen maailmanmestari" huomaa todellakin jokaisen oikean käteni liikkeen ja kun olen niiden kanssa tarhalla, niin yleensä on myöskin tupakka siinä käskykädessä. Sattui sitten muutaman kerran niin, että epähuomiossa karistin tuhkaa pikkasen saman tyyliin kuin mitä komento on, niin sällihän siinä pyöri kuin hyrrä ympäri kuin odottaen, että milloin toi tajuaa antaa stopseisoo-käskyn.
Mielestäni ainakin näyttelykehässä on sitä parempi, mitä eleettömämpi ja hiljaisempi itse on, sillä ainakaan silloin ei voi kanssakilpailija syyttää häiriköinnistä. Sitäkin kun kyllä esiintyy ihan kiitettävästi edelleenkin!

Lue lisää

Olen rehellisesti hullu ja tykkään kokeilla kaikenlaista koirieni kanssa. Ja hosun aina käsilläni kun jotain selitän ihmisillekin niin samoin tietysti koirille. Kerran sitten istuin lattialla ja koirat puoliringissä edessäni. Rupesin lukemaan niille kirjaa ja kirjassa mainittiin sana kuu, näytin käsillä kuun mallin ja viisi silmäparia seurasi käsieni liikkeitä tiukasti. Siitä sitten innostuin ja olemme kehittäneet juttua vaikka miten pitkälle ihmis ystävieni suureksi riemuksi. Koirat oppivat nopeaan määrätyistä käsi liikkeistä saa makupalan ja toisen minkä jälkeen alkaa yleinen riehunta.
En tiedä kuka siitä enemmän nauttii minä itse tai koirat mutta hauskaa on. Ja on todella auttanut monen patti tilanteen purkuun.

issu56 kirjoitti:

sattunut juttu oli, kun takanamme olevalla oli makkarapaketti, jota sitten kiitettävästi rapisutteli ja omani herkkupeppuna oli pää kenossa väärään suuntaan. Pinna siinä paloi moisessa häiriköinnissä ja käskin viedä sinne ;=)) sen makkarapaketin. Siihen loppui paketin kanssa hilluminen, kun tuomari katsoi yllättäen suuntaamme ja mokoman myöskin näki.

Lue lisää

"kouluttaja"

olet taitava kirjoitti:

"kouluttaja"

olla sama, joka snadille vastaa, että omaa älykkyyttäsikö koulutat.
Kyllä sulla varmaan on mahtava alemmuuskompleksi, kun tuolleen alat vinoilemaan asioista, joista sulla välttämättä ei ole minkään valtakunnan tietotaitoa!! pitäisit ne mölyt mahassa, pääsisit helpommalla!!!!

issu56 kirjoitti:

olla sama, joka snadille vastaa, että omaa älykkyyttäsikö koulutat.
Kyllä sulla varmaan on mahtava alemmuuskompleksi, kun tuolleen alat vinoilemaan asioista, joista sulla välttämättä ei ole minkään valtakunnan tietotaitoa!! pitäisit ne mölyt mahassa, pääsisit helpommalla!!!!

Lue lisää

näinpä, mutta kun se nikkikään ei ole edes REKATTU, voi voi voi voviovivovivovoi.

Älykkyysosamäärä kirjoittajalla on yhtä iso kun kirjainten lukumäärä sanassa idiootti ;)

snadi kirjoitti:

näinpä, mutta kun se nikkikään ei ole edes REKATTU, voi voi voi voviovivovivovoi.

Älykkyysosamäärä kirjoittajalla on yhtä iso kun kirjainten lukumäärä sanassa idiootti ;)

Lue lisää

näinhän se taitaa mennä :=).Joillakin kestää, joillakin taas ei...siis se kantti :). Ymmärrät varmaan!

issu56 kirjoitti:

näinhän se taitaa mennä :=).Joillakin kestää, joillakin taas ei...siis se kantti :). Ymmärrät varmaan!

Mitä vastasit esitettyyn kysymykseen? Siis oletko idiootti edelleen? Turha analysoida ketään, vastaa vaan kysymyksiin, jos osaat. Jos et, niin please, side up!

koirienystävä kirjoitti:

minulla on sellainen tapa, että kun jotain opetan, siihen liittyy aina käsimerkki. se tulee opetettua ihan itsestään ja "vahingossa". joskus tuntuu, että koira tottelee jopa paremmin pelkällä käsimerkillä. mistäköhän lie johtuisi...

kokeisiin asti en ole vielä päässyt (unelmana olisi joskus), mutta olen miettinyt, pitäisikö käyttää niissä juuri noita käsimerkkejä vain vai onko se edes sallittua. varmaan yhdistää ei saa ainakaan, siis ääni ja käsimerkkiä? en ole täysillä vielä perehtynyt noihin sääntöihin. kunhan lapset kasvaa, niin on varmaan aikaa tuohon koulustuspuoleenkin enemmän...

Lue lisää

Ainakin TOKOssa tulee virhepisteitä jo käyttää kahta käskyä. Eli joko käsimerkki tai käsky, koiran pitää totella yhdestä käskystä. Ainakin myös joissain palveluskoira kokeissa on näin, en tiedä onko kaikissa.

Kisoissa ei saa enään käyttää käsimerkkiä. Ennen oli mahdollista valita joko tai, mutta molempia ei saanut käyttää ja nykyään ei saa käyttää käsiä ollenkaan. Itse jouduin luopumaan tokosta ja pk kokeista vanhan lapinkoirani kanssa koska se osaa käskyt vain käsimerkein, puhetta ei ota kuuleviin korviin =).

Jenna kirjoitti:

Kisoissa ei saa enään käyttää käsimerkkiä. Ennen oli mahdollista valita joko tai, mutta molempia ei saanut käyttää ja nykyään ei saa käyttää käsiä ollenkaan. Itse jouduin luopumaan tokosta ja pk kokeista vanhan lapinkoirani kanssa koska se osaa käskyt vain käsimerkein, puhetta ei ota kuuleviin korviin =).

Lue lisää

olisi niin kätevää jos voisi.
tiedän koiran joka on täysin kuuro ja läpäissyt käsimerkein ties mitä kokeita. sillä on varmaan sitten erityiskohtelu kuurouden vuoksi, koska saa osallistua.

Millä tavalla sitten selität sen, että esim, omat koirani kyllä osaavat nuo lauseet aivan loistavasti?

Ja kiinan kieli on todella huono vertaus; ihminenkin oppii kiinaa, jos niin haluaa.

Ja koira oppii ihmistä ymmärtämään, ja ihminen koiraa, mikäli niin haluaa.

Ja mitä tulee sivulle ohjaamisessa hihnassa jne, niin kyllä näille on riittänyt ihan vaan käsimerkki; osoitetaan tien sivuun, ja sanotaan että reunaan, ja hyvin ne ovat oppineet sen.

Eli; miksei koirilla voisi olla erioppimiskeinoja? Onhan ihmisilläkin.

eri mieltä kanssasi! Tosin kyllä pentuna on opetettava ne lyhyet ja ytimekkäät käskyt, mutta jos aatellaan, että kyseessä on YKSI koira, niin ihan taatusti se oppii myöskin ne pidemmät komennot ennen pitkään! Niin ja mitä enempi koiralle puhuu, siis tosiaankin puhuu, niin sitä enempi se myöskin siitä puheesta ymmärtää!! Ainakin meillä Ässä niin teki. Ja jos näille sanon, että kierräsivu, tai kierrästopseisoo, niin tietävät kyllä tasan, mitä niiltä vaaditaan...jopa ilman sitä makupalaa ja liikaa hössötystä. Kiitos tulee sitten myöhemmin! Meillä vapaa-käsky tarkoitta sitä, että on tosiaankin irti remmistä, täysin vapaana! Joten välttämättä oppisi ei ole yhtäpitävä kaikkien koiruuksien kanssa...valitan! -issu-

Vielä viimenen lause multa tähän keskusteluun...

Otitko huomioon ollenkaan sitä että saatat opettaa myös käskyt koiralle esimerkiksi vihanneksien nimillä. Kurkku-istu, porkkana-maahan jne, ja hyvin toimii.

Kyllä koira oppii tulehhan tänne sieltä käskyllä tulemaan, poimiiko se siitä käskystä sitten tänne sanan vai mitä, mutta oppii kyllä.
Oppii ne niin kovin äkkiä sellaisenkin rimssun kun "olisi aika ehkä ruveta mahdollisesti syömään" ;)

snadi kirjoitti:

Vielä viimenen lause multa tähän keskusteluun...

Otitko huomioon ollenkaan sitä että saatat opettaa myös käskyt koiralle esimerkiksi vihanneksien nimillä. Kurkku-istu, porkkana-maahan jne, ja hyvin toimii.

Kyllä koira oppii tulehhan tänne sieltä käskyllä tulemaan, poimiiko se siitä käskystä sitten tänne sanan vai mitä, mutta oppii kyllä.
Oppii ne niin kovin äkkiä sellaisenkin rimssun kun "olisi aika ehkä ruveta mahdollisesti syömään" ;)

Lue lisää

tuli tuosta jotenkin mieleeni, kun lapsena sanottiin silloiselle koiralle joka ymmärsi paljon puhetta, että "pitäisköhän mennä lenkkimakkaralle?" niin se oli jo ihan intona menossa lenkille =D

nuo sanojen yhdistämiset on kyllä aivan totta. minulle on joskus tultu sanomaan, että käsken koiraa väärillä sanoilla esim "kiipeä" vaikka este ei nyt niin kiivettävä olisikaan ja muuta. mutta eihän sillä sanalla oikeesti ole mitään väliä mikä se on kunhan koira tekee halutun asian.

täysin kirjoitti:

eri mieltä kanssasi! Tosin kyllä pentuna on opetettava ne lyhyet ja ytimekkäät käskyt, mutta jos aatellaan, että kyseessä on YKSI koira, niin ihan taatusti se oppii myöskin ne pidemmät komennot ennen pitkään! Niin ja mitä enempi koiralle puhuu, siis tosiaankin puhuu, niin sitä enempi se myöskin siitä puheesta ymmärtää!! Ainakin meillä Ässä niin teki. Ja jos näille sanon, että kierräsivu, tai kierrästopseisoo, niin tietävät kyllä tasan, mitä niiltä vaaditaan...jopa ilman sitä makupalaa ja liikaa hössötystä. Kiitos tulee sitten myöhemmin! Meillä vapaa-käsky tarkoitta sitä, että on tosiaankin irti remmistä, täysin vapaana! Joten välttämättä oppisi ei ole yhtäpitävä kaikkien koiruuksien kanssa...valitan! -issu-

Lue lisää

Meilläkin siis "pennusta asti" olleet nämä molemmat koirat, ja hyvin ne ovat molemmat oppineet ne komennot tosiaan pitkänä, joten miksi ei yksikin koira oppisi. Eli oli niitä kaksi tai yksi, tai kolme. Ehkä neljä alkaa olla siinä rajoilla että pitäisi olla.. Äh, kuka oikeasti kouluttaa neljää tai useampaa koiraa yhtäaikaa?

Mutta tosiaan; minä olen myös sitä mieltä että mitä enemmän koiralle puhuu, siis tosiaan ihan ihmisten kielellä, niin sitä enemmän se ymmärtää ja sisäistää sanoja.

Ja ilman makupaloja nämä ovat kaikki kyllä oppineet meilläkin, nuo "perusjutut". Eli makupaloja meillä jaellaan vaan niissä tilanteissa kun ei "muu auta", eli kun totutellaan siihen kynsien leikkuuseen ja ties mihin. Ulkona nämä eivät makupaloja ota muussa tilanteessa kun siinä, että kaupalla odottavat, ja sitten kun tulee takaisin kaupasta, niin saattavat saada jonkun namin. Sekin, ottavatko silloinkaan, riippii tilanteesta.

snadi kirjoitti:

Vielä viimenen lause multa tähän keskusteluun...

Otitko huomioon ollenkaan sitä että saatat opettaa myös käskyt koiralle esimerkiksi vihanneksien nimillä. Kurkku-istu, porkkana-maahan jne, ja hyvin toimii.

Kyllä koira oppii tulehhan tänne sieltä käskyllä tulemaan, poimiiko se siitä käskystä sitten tänne sanan vai mitä, mutta oppii kyllä.
Oppii ne niin kovin äkkiä sellaisenkin rimssun kun "olisi aika ehkä ruveta mahdollisesti syömään" ;)

Lue lisää

Muistaakseni se noin kirjoitettiin. Hän on kirjailija, joka on kirjoittanut mm. stella, strega ja flood kirjat. Niissä on pääosassa sellainen etsivä, jolla on iso koira. En muista rotua, tästä on aikaa vuosia kun luin nuo. Mutta siis; se on opettanut koiran niin, että kun jonkun kimppuun pitää hyökätä, se sanoo muistaakseni jotain tyyliin "antaa olla, käy maahan", ja sitten koira hyökkää "käskystä".

Ja paljon muutakin nurinkurista sille koiralle oli opetettu :) Mukavia kirjoja muuten, suosittelen kaikille.

Niin; itseäni ärsyttää kun ihmiset pyytävät koiralta "anna tassu". Leikittelin pitkään ajatuksella että opetan Hiilin näykkäämään hellästi jokaista, joka pyytää tassua. Luovuin ajatuksesta, kun mietin että se voi sitten olla joku pikkutyttö, jolle vanhemmat ovat panneet päähän että koirilta pitää aina pyytää tassua. Ärsyttävä tapa :|

yön_tytär kirjoitti:

Muistaakseni se noin kirjoitettiin. Hän on kirjailija, joka on kirjoittanut mm. stella, strega ja flood kirjat. Niissä on pääosassa sellainen etsivä, jolla on iso koira. En muista rotua, tästä on aikaa vuosia kun luin nuo. Mutta siis; se on opettanut koiran niin, että kun jonkun kimppuun pitää hyökätä, se sanoo muistaakseni jotain tyyliin "antaa olla, käy maahan", ja sitten koira hyökkää "käskystä".

Ja paljon muutakin nurinkurista sille koiralle oli opetettu :) Mukavia kirjoja muuten, suosittelen kaikille.

Niin; itseäni ärsyttää kun ihmiset pyytävät koiralta "anna tassu". Leikittelin pitkään ajatuksella että opetan Hiilin näykkäämään hellästi jokaista, joka pyytää tassua. Luovuin ajatuksesta, kun mietin että se voi sitten olla joku pikkutyttö, jolle vanhemmat ovat panneet päähän että koirilta pitää aina pyytää tassua. Ärsyttävä tapa :|

Lue lisää

Kielihän on vain meidän ihmisten luoma ja perustuu sopimukseen. Samoinhan jos pienelle lapselle kertoo esinee, jossa istutaan olevan vasara, alkaa hän sitä sellaiseksi nimittää. Ja enemmän koirat kuitenkin niitä äänenpainoja lukevat... ihan istu, maahan sanoilla opetettu koirani tekee kyllä samat asiat vaikka sanon pipo, päähän. Ja tuo äänenpainohan se tuppaa ongelmia aiheuttamaan, kokeessa kun ihmistä jännittää ja äänenpaino saattaa muuttua ihan erilaiseksi.

iiks kirjoitti:

Kielihän on vain meidän ihmisten luoma ja perustuu sopimukseen. Samoinhan jos pienelle lapselle kertoo esinee, jossa istutaan olevan vasara, alkaa hän sitä sellaiseksi nimittää. Ja enemmän koirat kuitenkin niitä äänenpainoja lukevat... ihan istu, maahan sanoilla opetettu koirani tekee kyllä samat asiat vaikka sanon pipo, päähän. Ja tuo äänenpainohan se tuppaa ongelmia aiheuttamaan, kokeessa kun ihmistä jännittää ja äänenpaino saattaa muuttua ihan erilaiseksi.

Lue lisää

Itse ainakin pyrin opettamaan koirani täysin ymmärtämään että istu todellakin tarkoittaa istumista ja istumistä ei siis esiinny/tarjota muussa tilanteessa kuin vain silloin kun annan vihjeen istu.

Siitähän tiedät ymmärtääkö koira oikeasti sanan istu jos laitat sen toiseen huoneeseen ja käsket sen istumaan. Jos se istuu, se ymmärtää pienen palan suomea. Jos ei , mutta istuu kun näkee sinut, on se oppinut varmasti jonkin muun esim. eleen mikä kertoo sille istumisen vihjeen (ver. sana istu)

Äänenpainolla ei siis tavallaan ole itse käskysanaa opetettaessa mitään väliä, varmuus on sitä että koira osaa istua silloin kun se sille lauletaan tai mörähdetään... Äänenpainolla on toki tärkeä tehtävä muuten, mutta sen ei pitäisi kertoa koiralle mikä käsky nyt on suorituksessa.

yön_tytär kirjoitti:

Meilläkin siis "pennusta asti" olleet nämä molemmat koirat, ja hyvin ne ovat molemmat oppineet ne komennot tosiaan pitkänä, joten miksi ei yksikin koira oppisi. Eli oli niitä kaksi tai yksi, tai kolme. Ehkä neljä alkaa olla siinä rajoilla että pitäisi olla.. Äh, kuka oikeasti kouluttaa neljää tai useampaa koiraa yhtäaikaa?

Mutta tosiaan; minä olen myös sitä mieltä että mitä enemmän koiralle puhuu, siis tosiaan ihan ihmisten kielellä, niin sitä enemmän se ymmärtää ja sisäistää sanoja.

Ja ilman makupaloja nämä ovat kaikki kyllä oppineet meilläkin, nuo "perusjutut". Eli makupaloja meillä jaellaan vaan niissä tilanteissa kun ei "muu auta", eli kun totutellaan siihen kynsien leikkuuseen ja ties mihin. Ulkona nämä eivät makupaloja ota muussa tilanteessa kun siinä, että kaupalla odottavat, ja sitten kun tulee takaisin kaupasta, niin saattavat saada jonkun namin. Sekin, ottavatko silloinkaan, riippii tilanteesta.

Lue lisää

Miten olet sitten opettanut koirasi istumaan? Pakotteen avullako?

snadi kirjoitti:

Miten olet sitten opettanut koirasi istumaan? Pakotteen avullako?

Pakotteella, kyllä.

Kun sanoo "istuppa nyt", ja painaa kevyesti peppua maahan, niin eipä sitä kovin montaa kertaa tarvitse toistaa.

Ja sama pätee maahan menemiseen. Ja omaan paikkaan. Ja kaikkeen.

Hiili on enemmän sellainen, että se on vaan itseensä tyytyväinen kun keksii jotain.
Joten pienestä asti Hiilin opetus on ollut äärimmäisen helppoa, pieni vihje; käden heilautus oikeaan suuntaan tai että itse tekee ensin, niin Hiili tekee kyllä perässä. Matkii kuin apina, raivostuttavan tarkasti välillä.

yön_tytär kirjoitti:

Pakotteella, kyllä.

Kun sanoo "istuppa nyt", ja painaa kevyesti peppua maahan, niin eipä sitä kovin montaa kertaa tarvitse toistaa.

Ja sama pätee maahan menemiseen. Ja omaan paikkaan. Ja kaikkeen.

Hiili on enemmän sellainen, että se on vaan itseensä tyytyväinen kun keksii jotain.
Joten pienestä asti Hiilin opetus on ollut äärimmäisen helppoa, pieni vihje; käden heilautus oikeaan suuntaan tai että itse tekee ensin, niin Hiili tekee kyllä perässä. Matkii kuin apina, raivostuttavan tarkasti välillä.

Lue lisää

Sinun asenteesi täysin.

Miksi et ole opettanut koiriasi positiivisen vahvisteen avulla?

snadi kirjoitti:

Itse ainakin pyrin opettamaan koirani täysin ymmärtämään että istu todellakin tarkoittaa istumista ja istumistä ei siis esiinny/tarjota muussa tilanteessa kuin vain silloin kun annan vihjeen istu.

Siitähän tiedät ymmärtääkö koira oikeasti sanan istu jos laitat sen toiseen huoneeseen ja käsket sen istumaan. Jos se istuu, se ymmärtää pienen palan suomea. Jos ei , mutta istuu kun näkee sinut, on se oppinut varmasti jonkin muun esim. eleen mikä kertoo sille istumisen vihjeen (ver. sana istu)

Äänenpainolla ei siis tavallaan ole itse käskysanaa opetettaessa mitään väliä, varmuus on sitä että koira osaa istua silloin kun se sille lauletaan tai mörähdetään... Äänenpainolla on toki tärkeä tehtävä muuten, mutta sen ei pitäisi kertoa koiralle mikä käsky nyt on suorituksessa.

Lue lisää

Minä väitän äänenpainon muuttavan koko sanan ihan toisenkuuloiseksi. Tämä tulee esiin siinä, että äidinkielenäänkin jotain kieltä puhuvan saattaa olla vaikea ymmärtää "väärällä" aksentilla lausuttua sanaa, ainakin sen ymmärtäminen kestää kauemman totutulla tavalla lausutun.
80-luvulla koirankoulutuksen aloittaessani oli vallalla "pk-meininki" ja käskyt opetettiin lähinnä huutamaan. Itseäni kisatilanteet jännittivät silloin (ja edelleen) niin, että ääni ei välttämättä toimi ihan niinkuin normaalisti. Ja ero tietysti korostuu, jos käytän ääntä suuresti. Tästä syystä siirryin nopeasti pieneen äänenkäyttöön, pienentää minun mahdollisuuksiani olla antamatta koiralle mahdollisuutta suorittaa asiaa oikein.

iiks kirjoitti:

Minä väitän äänenpainon muuttavan koko sanan ihan toisenkuuloiseksi. Tämä tulee esiin siinä, että äidinkielenäänkin jotain kieltä puhuvan saattaa olla vaikea ymmärtää "väärällä" aksentilla lausuttua sanaa, ainakin sen ymmärtäminen kestää kauemman totutulla tavalla lausutun.
80-luvulla koirankoulutuksen aloittaessani oli vallalla "pk-meininki" ja käskyt opetettiin lähinnä huutamaan. Itseäni kisatilanteet jännittivät silloin (ja edelleen) niin, että ääni ei välttämättä toimi ihan niinkuin normaalisti. Ja ero tietysti korostuu, jos käytän ääntä suuresti. Tästä syystä siirryin nopeasti pieneen äänenkäyttöön, pienentää minun mahdollisuuksiani olla antamatta koiralle mahdollisuutta suorittaa asiaa oikein.

Lue lisää

Tottakai se muuttaa _äänen_ erillaiseksi jos jännittää tai huutaa, mutta sen ei pitäisi olla koiralle se mikä kertoo että "nyt istutaan".

See what i mean?

snadi kirjoitti:

Tottakai se muuttaa _äänen_ erillaiseksi jos jännittää tai huutaa, mutta sen ei pitäisi olla koiralle se mikä kertoo että "nyt istutaan".

See what i mean?

Ei, en ymmärtänyt nyt pointtiasi. Ymmärsin kyllä aikaisemmin, mutta en enää :/ (krapulan sumentamat aivot).

iiks kirjoitti:

Ei, en ymmärtänyt nyt pointtiasi. Ymmärsin kyllä aikaisemmin, mutta en enää :/ (krapulan sumentamat aivot).

siismä tarkoitan (pysyyko mukana ;) )
Että jos koiralle huutaa käskyn niin kun käskyn sanoo hiljaa ei koira hiffaakkaan mistä puhutaan, vaan odottaa että sille huudetaan että se tajuaa.

Vähän samaan kastiin menee se kun ihmiset valittavat kun koira ei esim. osaa koirapuistossa istua ollenkaan. No sitten siihen aina: kato ei ole sitä sohvaa siinä vieressä kertomassa istumisen vihjeet, opeta sille alusta istumaan myös koirapuistossa...

Et niiku sitä mä vaan tarkoitin että ei mukavaa että se vihje koiralle on pelkkä äänenpaino suorittaa se haluttu tehtävä...

snadi kirjoitti:

siismä tarkoitan (pysyyko mukana ;) )
Että jos koiralle huutaa käskyn niin kun käskyn sanoo hiljaa ei koira hiffaakkaan mistä puhutaan, vaan odottaa että sille huudetaan että se tajuaa.

Vähän samaan kastiin menee se kun ihmiset valittavat kun koira ei esim. osaa koirapuistossa istua ollenkaan. No sitten siihen aina: kato ei ole sitä sohvaa siinä vieressä kertomassa istumisen vihjeet, opeta sille alusta istumaan myös koirapuistossa...

Et niiku sitä mä vaan tarkoitin että ei mukavaa että se vihje koiralle on pelkkä äänenpaino suorittaa se haluttu tehtävä...

Lue lisää

Rautalankaa tarvitaan tällasena päivänä :)

Juuh, nyt pysy mukana. Niin, ymmärrän mitä tarkoitat... en väitä, että koira toimii kokonaan äänensävyn mukaan, mutta että sillä on iso merkitys. Kukapa muistaisi koiran juostessa kohti autoa sanoa sillä tavallisella äänellä seis, vaan kyllä siinä ääni vaihtuu ja koiran on silti toimittava. Toisaalta taas vaikka koirani muissa tilanteissa tulee luokse millä äänellä tahansa sanotulla tänne-kutsulla, niin koetilanteessa voisi jäädä ihmetellen istumaan, tai tulisi hieman epävarmana, jos karjaisisikin saman käskyn, joka meillä yleensä on iloinen. *yrittää pitää aivot sormien kanssa yhteistoiminnassa*

snadi kirjoitti:

Sinun asenteesi täysin.

Miksi et ole opettanut koiriasi positiivisen vahvisteen avulla?

Olen selittänyt sen aiemmin. Jos oikeasti kiinnostaa muukin kuin ihmisten nälviminen jne, lue niitä aikaisempia ketjuja.

yön_tytär kirjoitti:

Olen selittänyt sen aiemmin. Jos oikeasti kiinnostaa muukin kuin ihmisten nälviminen jne, lue niitä aikaisempia ketjuja.

Mitenkähän se on nyt taas?

Sinä saat arvostella muita ihmisiä, mutta sinua ei saa arvostella?

snadi kirjoitti:

Mitenkähän se on nyt taas?

Sinä saat arvostella muita ihmisiä, mutta sinua ei saa arvostella?

missä sanoin ettei minua saa arvostella?

lopeta tuo tappelu, kun ei sinulla ole asiallista sanottavaa, mikä liittyisi mihinkään täällä käsiteltävään, tätä palstaa sivuavaan aiheeseen.

yön_tytär kirjoitti:

missä sanoin ettei minua saa arvostella?

lopeta tuo tappelu, kun ei sinulla ole asiallista sanottavaa, mikä liittyisi mihinkään täällä käsiteltävään, tätä palstaa sivuavaan aiheeseen.

Lue lisää

Siis mitä? Minä lopetan kun sinä aloitat?

ESitin asiallisen kysymyksen, täysin liittyen aiheeseen jonka jälkeen sinä rupesit tyylillesi uskollisena nillittämään... Ja nyt se on minun syy? Koita itse keskittyä aiheeseen ja älä aina inise.

snadi kirjoitti:

Siis mitä? Minä lopetan kun sinä aloitat?

ESitin asiallisen kysymyksen, täysin liittyen aiheeseen jonka jälkeen sinä rupesit tyylillesi uskollisena nillittämään... Ja nyt se on minun syy? Koita itse keskittyä aiheeseen ja älä aina inise.

Lue lisää

"olen selittänyt sen aiemmin. Jos oikeasti kiinnostaa muukin kuin ihmisten nälviminen jne, lue niitä aikaisempia ketjuja. "

Ja tästä vedän johtopäätöksen, että sinua ei kiinnosta taas muu kuin inttäminen, väittely, mustamaalaus ja ties mikä.
Mutta kerrottakoon; meillä ei positiiviset vahvistamiset juurikaan tuon kouluttamisen suhteen toimi.
Ja naura taas niin vitusti partaasi kun jaksat. Meillä vaan koko koulutus menee vituiksi, jos kehuu, koska esim. rita villiintyy kehuista, omasta nimestään, mistä vaan niin paljon, että se on uskomaton näky.
Ja namia eivät syö, eivät mitään makupalaa esim. ulkona. Ja eivät ole ikinä yhdistäneet makupaloja minkäänsortin kiitokseksi, eivät edes pentuna.

Ja kyllä, varmaan ovat ainoat koirat maailmassa, joille ei mikään makupala kelpaa jne, ja ihan ainoa julma ihminen maailmassa olen.

Älä helvetti enää jaksa, minä olen väsynyt :|

yön_tytär kirjoitti:

"olen selittänyt sen aiemmin. Jos oikeasti kiinnostaa muukin kuin ihmisten nälviminen jne, lue niitä aikaisempia ketjuja. "

Ja tästä vedän johtopäätöksen, että sinua ei kiinnosta taas muu kuin inttäminen, väittely, mustamaalaus ja ties mikä.
Mutta kerrottakoon; meillä ei positiiviset vahvistamiset juurikaan tuon kouluttamisen suhteen toimi.
Ja naura taas niin vitusti partaasi kun jaksat. Meillä vaan koko koulutus menee vituiksi, jos kehuu, koska esim. rita villiintyy kehuista, omasta nimestään, mistä vaan niin paljon, että se on uskomaton näky.
Ja namia eivät syö, eivät mitään makupalaa esim. ulkona. Ja eivät ole ikinä yhdistäneet makupaloja minkäänsortin kiitokseksi, eivät edes pentuna.

Ja kyllä, varmaan ovat ainoat koirat maailmassa, joille ei mikään makupala kelpaa jne, ja ihan ainoa julma ihminen maailmassa olen.

Älä helvetti enää jaksa, minä olen väsynyt :|

Lue lisää

Riitaanne puuttumatta, jäi mietityttämään sanomasi nami-asia. Koirasi eivät siis syö namua ulkona, mutta kuitenkin sisällä nami kelpaa (vaikkei namu ole palkinto)? Voisikohan koiriasi ahdistaa tai pelottaa jokin asia/asiat ulkona, jos eivät suostu namua ottamaan? Meillä nuorempi koira stressaantuu suuressa ihmisvilinässä niin, ettei namut kelpaa. Rauhallisemmilla seuduilla tilanne on päinvastainen. Koiralla syöminen vähentää stressiä, siksi olisi hyvä jos saisit koirasi herkuttelemaan ulkona.

yön_tytär kirjoitti:

"olen selittänyt sen aiemmin. Jos oikeasti kiinnostaa muukin kuin ihmisten nälviminen jne, lue niitä aikaisempia ketjuja. "

Ja tästä vedän johtopäätöksen, että sinua ei kiinnosta taas muu kuin inttäminen, väittely, mustamaalaus ja ties mikä.
Mutta kerrottakoon; meillä ei positiiviset vahvistamiset juurikaan tuon kouluttamisen suhteen toimi.
Ja naura taas niin vitusti partaasi kun jaksat. Meillä vaan koko koulutus menee vituiksi, jos kehuu, koska esim. rita villiintyy kehuista, omasta nimestään, mistä vaan niin paljon, että se on uskomaton näky.
Ja namia eivät syö, eivät mitään makupalaa esim. ulkona. Ja eivät ole ikinä yhdistäneet makupaloja minkäänsortin kiitokseksi, eivät edes pentuna.

Ja kyllä, varmaan ovat ainoat koirat maailmassa, joille ei mikään makupala kelpaa jne, ja ihan ainoa julma ihminen maailmassa olen.

Älä helvetti enää jaksa, minä olen väsynyt :|

Lue lisää

Tämä ei ole nälvimistä, mutta nyt kannattaa kaivaa se psykologian kirja esiin ja hakea sieltä kohta oppiminen.

POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN ei ole sama asia kuin MAKUPALA. Kysyin että miksi et ole opettanut koiraasi positiivisen vahvisteen avulla ja SINÄ et osaa suhtautua ASIAAN täysin normaalina keskusteluna (ONKO tämä MINUN vajaavuuttani, tuskin)

Että kiitoksia vaan ASIALLISESTA vastauksesta.

hauva2 kirjoitti:

Riitaanne puuttumatta, jäi mietityttämään sanomasi nami-asia. Koirasi eivät siis syö namua ulkona, mutta kuitenkin sisällä nami kelpaa (vaikkei namu ole palkinto)? Voisikohan koiriasi ahdistaa tai pelottaa jokin asia/asiat ulkona, jos eivät suostu namua ottamaan? Meillä nuorempi koira stressaantuu suuressa ihmisvilinässä niin, ettei namut kelpaa. Rauhallisemmilla seuduilla tilanne on päinvastainen. Koiralla syöminen vähentää stressiä, siksi olisi hyvä jos saisit koirasi herkuttelemaan ulkona.

Lue lisää

Ei, ei se ole stressiä.

Ne eivät vaan yksinkertaisesti syö. Piste :) Olivat sitten innoissaan, peloissaan, tai vaikka uneliaita. Toisinaan kun ovat innokkaita, pistän sen piikkiin, että ne eivät "kerkeä" niitä syömään jne. Mutta siis näiden mielestä ulkona ei vaan syödä, lukuunottamatta suoraan pensaasta poimittuja marjoja / puusta otettuja hedelmiä.

Mutta en ole nähnyt syytä, miksi niille niitä makupaloja pitäisikään kamalasti yrittää änkeä..

snadi kirjoitti:

Tämä ei ole nälvimistä, mutta nyt kannattaa kaivaa se psykologian kirja esiin ja hakea sieltä kohta oppiminen.

POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN ei ole sama asia kuin MAKUPALA. Kysyin että miksi et ole opettanut koiraasi positiivisen vahvisteen avulla ja SINÄ et osaa suhtautua ASIAAN täysin normaalina keskusteluna (ONKO tämä MINUN vajaavuuttani, tuskin)

Että kiitoksia vaan ASIALLISESTA vastauksesta.

Lue lisää

se, missä tilanteessa kyselet sitä vahvistetta, on eri asia.

ja minhin sinä nyt haluat sitten asiallisia vastauksia? Sinultakaan niitä ei ole tippunut aikoihin, ei mitään asiallisuutta mihinkään.
Väsyitkö siihen kun issu lopetti tappelemisen, että nyt sinun on yksin hyökittävä kun ei kukaan muu enää jaksa?

Ja minä voisin pyytää sinua kertomaan mikä mielestäsi on positiivista vahvistetta, mutta en tee sillä tiedolla mitään, joten jätän kysymättä.

Enkä muutenkaan jaksa sinulle kertoa mitään koirieni kohteluun liittyvää kun ei se ketään hyödytä, kaikkein vähiten minua.

yön_tytär kirjoitti:

se, missä tilanteessa kyselet sitä vahvistetta, on eri asia.

ja minhin sinä nyt haluat sitten asiallisia vastauksia? Sinultakaan niitä ei ole tippunut aikoihin, ei mitään asiallisuutta mihinkään.
Väsyitkö siihen kun issu lopetti tappelemisen, että nyt sinun on yksin hyökittävä kun ei kukaan muu enää jaksa?

Ja minä voisin pyytää sinua kertomaan mikä mielestäsi on positiivista vahvistetta, mutta en tee sillä tiedolla mitään, joten jätän kysymättä.

Enkä muutenkaan jaksa sinulle kertoa mitään koirieni kohteluun liittyvää kun ei se ketään hyödytä, kaikkein vähiten minua.

Lue lisää

...Asennevamma ei kyllä kauheen pian korjata...

"Miten olet sitten opettanut koirasi istumaan? Pakotteen avullako?"

"se, missä tilanteessa kyselet sitä vahvistetta, on eri asia"

Eli suomeksi: En saa kysyä sinulta mitään? No miksi hypit sitten silmille kun kysyin? Jätä herranujumala vastaamatta jos et halua että sinulta kysytään jotakin... Omat sormet ne siinä näppäimistöllä hyppii vai väitätkö että joku pakotti?

"Enkä muutenkaan jaksa sinulle kertoa mitään koirieni kohteluun liittyvää kun ei se ketään hyödytä, kaikkein vähiten minua."
Niin, edelleen PERÄÄNKUULUTASN SITÄ että miksi ihmeessä vastaat jos nillität muiden keskustelijoiden vajaavuutta?

Hauskaa että olet kokenut täysin hedelmättömän keskustelumme tappeluksi, itse en ole sitä näin kokenut, sillä pulssini pysyy täysin lepotilassa. Ihmetyttää ehkä, muttei kiihdytä.

Anna minulle anteeksi se ettet osaa vastata itse asiallisesti.

"Miten sinä kehut koiriasi kun ne ovat tehneet oikein? "

Riippuu täysin tilanteesta..

Eli eli.. Millaisen minä tähän esimerkiksi nyt keksisin.. Kun ei meillä niitä kouluteta oikeastaan enää juurikaan, sanan varsinaisessa muodossa, peruskäskyt kun on jo hallinnassa.

Hmm. Kerro tilanne, niin kerron miten palkitsen :D

yön_tytär kirjoitti:

"Miten sinä kehut koiriasi kun ne ovat tehneet oikein? "

Riippuu täysin tilanteesta..

Eli eli.. Millaisen minä tähän esimerkiksi nyt keksisin.. Kun ei meillä niitä kouluteta oikeastaan enää juurikaan, sanan varsinaisessa muodossa, peruskäskyt kun on jo hallinnassa.

Hmm. Kerro tilanne, niin kerron miten palkitsen :D

Lue lisää

"Mutta kerrottakoon; meillä ei positiiviset vahvistamiset juurikaan tuon kouluttamisen suhteen toimi.
Ja naura taas niin vitusti partaasi kun jaksat. Meillä vaan koko koulutus menee vituiksi, jos kehuu, koska esim. rita villiintyy kehuista, omasta nimestään, mistä vaan niin paljon, että se on uskomaton näky.
Ja namia eivät syö, eivät mitään makupalaa esim. ulkona. Ja eivät ole ikinä yhdistäneet makupaloja minkäänsortin kiitokseksi, eivät edes pentuna.

Ja kyllä, varmaan ovat ainoat koirat maailmassa, joille ei mikään makupala kelpaa jne, ja ihan ainoa julma ihminen maailmassa olen. "


Ja vielä samassa aiheessa tyyppi puhuu ittensä pussiin....

Oikeesti hei, ei ole todellinen henkilö, tai sairastaa skitsofreniaa.

yön_tytär kirjoitti:

"Miten sinä kehut koiriasi kun ne ovat tehneet oikein? "

Riippuu täysin tilanteesta..

Eli eli.. Millaisen minä tähän esimerkiksi nyt keksisin.. Kun ei meillä niitä kouluteta oikeastaan enää juurikaan, sanan varsinaisessa muodossa, peruskäskyt kun on jo hallinnassa.

Hmm. Kerro tilanne, niin kerron miten palkitsen :D

Lue lisää

No vaikka silloin kun opetitte näitä peruskäskyjä? Miten silloin esim, jos opetit istumaan vaikka sitten sillä pakotteella, mitä teit kun koira istui? Eli miten olet saanut ne ymmärtämään että totteleminen on ns. kiva asia?

Esim. meillä kun opetin pyrreä seuraamaan, pidin makupalaa oikeassa kädessä, ja koko seuraamisen ajan puhuin koiralle tyyliin "hieno poika, hyvä, Rölli seuraa hienosti jne." ja kun onnistunut matka oli saavutettu annoin makupalan ja kehuin. Nykyään, makupalan sijasta sanon "hieno poika" ja annan isot rapsutukset. =)

hahahahah kirjoitti:

"Mutta kerrottakoon; meillä ei positiiviset vahvistamiset juurikaan tuon kouluttamisen suhteen toimi.
Ja naura taas niin vitusti partaasi kun jaksat. Meillä vaan koko koulutus menee vituiksi, jos kehuu, koska esim. rita villiintyy kehuista, omasta nimestään, mistä vaan niin paljon, että se on uskomaton näky.
Ja namia eivät syö, eivät mitään makupalaa esim. ulkona. Ja eivät ole ikinä yhdistäneet makupaloja minkäänsortin kiitokseksi, eivät edes pentuna.

Ja kyllä, varmaan ovat ainoat koirat maailmassa, joille ei mikään makupala kelpaa jne, ja ihan ainoa julma ihminen maailmassa olen. "


Ja vielä samassa aiheessa tyyppi puhuu ittensä pussiin....

Oikeesti hei, ei ole todellinen henkilö, tai sairastaa skitsofreniaa.

Lue lisää

Ja kysyttiinkö sinulta tässä osiossa jotakin????

milie81 kirjoitti:

No vaikka silloin kun opetitte näitä peruskäskyjä? Miten silloin esim, jos opetit istumaan vaikka sitten sillä pakotteella, mitä teit kun koira istui? Eli miten olet saanut ne ymmärtämään että totteleminen on ns. kiva asia?

Esim. meillä kun opetin pyrreä seuraamaan, pidin makupalaa oikeassa kädessä, ja koko seuraamisen ajan puhuin koiralle tyyliin "hieno poika, hyvä, Rölli seuraa hienosti jne." ja kun onnistunut matka oli saavutettu annoin makupalan ja kehuin. Nykyään, makupalan sijasta sanon "hieno poika" ja annan isot rapsutukset. =)

Lue lisää

no käsitellään Rita ensin. Ritalla on luonnostaan voimakas tarve miellyttää. Eli Rita tekee mitä vain, mitä sen haluaa tekevän. Ja kuuntelee ja tarkkailee koko ajan, mitä teen. Eli Rita palkitaan yksinkertaisesti hymyllä, ja mahdollisilla rapsutuksilla / silityksillä, ja ylipäätään huomioimalla.
Eli Ritan kanssa en oikein tiedä, miten olen sitä opettanut, mutta se vaan oppii todella hyvin.

Ulkokäyttäytyminen toisten koirien lähellä onkin ainoa asia, mitä Ritalle ei tosiaan mene jakeluun. Eli siihen on kyllä kokeiltu namia ja vaikka mitä, ja ei se toimi; ei toimi se, että palkitsisi ulkona kun muita ei ole näkyvissä tms, sillä sille on yksinkertaisesti mahdotonta se, että ulkona söisi mitään, mikä tulee taskusta / mitä yleensä syödään sisällä. Lelutkaan eivät toimi, eli kokeiltiin sitä lelulla huomion herättämistä. Se vaan on täysjumissa koko koira, jos ja kun toisia menee ohi.

Hiilille peruskäskyn, esim, istumaan opetus. Eli sille sanottiin että "istu", painettiin kevyesti peffa maahan, ja se istui. Ja maahan opetettiin menemään sillä tavalla, että vedettiin sormea maata myöten..

Mutta miten hiiliä on palkittu.. En tiedä :D Ei sitä ole, uskoisin. Miksi se tottelee..? En tiedä. Niillä on aina ollut ruokaa, Hiilillä pienestä asti oikeastaan, että se ei ole ikinä sen takia ehkä ruuan perässä ollut. Ja hiili on niin .. itsenäinen ja jääräpäinen, että ne kehutki valuu kun vesi hanhen selästä. Eli kai se tottelee sitten vaan sen takia, että sillä on kivaa kun sitä koulutetaan? :D
Esim voisi kertoa pallon tuomisesta. Se vaan oivalti, että kun sille sanotaan "koppi", se tarkottaa melko lailla että pallo tulee yläältä, ja se saa sen kiinni, ja saa olla ylpeä. Ja että kun se tuo pallon, se heitetään uudestaan ja se saa taas juosta.
Ja sillä kai se haluaa sitten istuakin käskettäessä; pallo ei lennä tietyissä tilanteissa, ellei istu. Ja joskus pallo ei lennä, ellei mennä maahan.

Eli opetus on ehkä tehty pakotteella, mutta se sitten on ylläpidetty edelleen leikinvarjolla, joten kai se leikki on palkitsemista? :D En minä tiedä.

Hiilillä korostuu jotenkin ihan ylipaljon se, että kun se osaa jotain, esim, kun se saa pallon ilmasta kiinni, se nostaa pään niin pystyyn kun saa, ja on niin ylpeän oloinen, ettei varmaan toista koiraa ole yhtä ylpeätä :P Ja sitten; jotta se pääsee siihen ylpeyden tilaan, sen on opittava koko ajan uutta; koppi = pallo tulee ilmasta, hae = nyt leikitään varmasti , keittiö = paikka jossa saa kivoja herkkupaloja / jossa tuoksuu hyvälle , oma paikka = paikka, jossa voi rauhottua ja peseytyä, kun sohvalle ei mahdu, jne.
Hiili elää hirveän paljon tosiaan sanoilla ja visuaalisuudella. Eli se kuuntelee, ja katsoo eleitä silloin, kun se arvelee että jotain hyötyä siitä on.

Näin ollen voisi sanoa että Hiili ei itseasiassa tottelekaan; jos huvikseni sitä käskyttäisin, se varmaan kääntäisi selkänsä, ja lähtisi kävelemään. Rita sen sijaan saa rapsutuksia, ja sen kanssa voi huvikseen kokeilla, kuinka nopeasti mennään maahan ja hypätään. :)

Eikös ollut sekavasti selitetty? :D

Eli tosiaan; hiili ei välitä niistä kehuista / äänensävystä.

(Pitää vielä kertoa; kun Hiili haluaa jotain, enkä tee sen kanssa, esim. kun se haluaa että heitän palloa.. Se tulee, ja kokeilee, josko heitän palloa, kun se tunkee pallon viereeni. Sitten, ellei toimi, pallo on kohta kädessäni. Ellei se pysy kädessä / sylissä, se rupee "uhittelemaa", eli haastaa leikkiin etutassut maassa, viskoo päätään sivulta sivulle. Ellei sekään toimi, se istuu, tuijottaa, ja alkaa "murisemaan". En tarkoita perinteistä murinaa, vaan sellaista erityistä ääntä, mitä se pitää suu auki, ikäänkuin matalaa laulua, jossa on erotettavissa äänteitä, kuten Haaaau, öööörr, uuu.. jne. Eli se varmaan kuvittelee itsekin juttelevansa. Liekkö se luulee olevansa ihminen toisinaan? :) )

yön_tytär kirjoitti:

no käsitellään Rita ensin. Ritalla on luonnostaan voimakas tarve miellyttää. Eli Rita tekee mitä vain, mitä sen haluaa tekevän. Ja kuuntelee ja tarkkailee koko ajan, mitä teen. Eli Rita palkitaan yksinkertaisesti hymyllä, ja mahdollisilla rapsutuksilla / silityksillä, ja ylipäätään huomioimalla.
Eli Ritan kanssa en oikein tiedä, miten olen sitä opettanut, mutta se vaan oppii todella hyvin.

Ulkokäyttäytyminen toisten koirien lähellä onkin ainoa asia, mitä Ritalle ei tosiaan mene jakeluun. Eli siihen on kyllä kokeiltu namia ja vaikka mitä, ja ei se toimi; ei toimi se, että palkitsisi ulkona kun muita ei ole näkyvissä tms, sillä sille on yksinkertaisesti mahdotonta se, että ulkona söisi mitään, mikä tulee taskusta / mitä yleensä syödään sisällä. Lelutkaan eivät toimi, eli kokeiltiin sitä lelulla huomion herättämistä. Se vaan on täysjumissa koko koira, jos ja kun toisia menee ohi.

Hiilille peruskäskyn, esim, istumaan opetus. Eli sille sanottiin että "istu", painettiin kevyesti peffa maahan, ja se istui. Ja maahan opetettiin menemään sillä tavalla, että vedettiin sormea maata myöten..

Mutta miten hiiliä on palkittu.. En tiedä :D Ei sitä ole, uskoisin. Miksi se tottelee..? En tiedä. Niillä on aina ollut ruokaa, Hiilillä pienestä asti oikeastaan, että se ei ole ikinä sen takia ehkä ruuan perässä ollut. Ja hiili on niin .. itsenäinen ja jääräpäinen, että ne kehutki valuu kun vesi hanhen selästä. Eli kai se tottelee sitten vaan sen takia, että sillä on kivaa kun sitä koulutetaan? :D
Esim voisi kertoa pallon tuomisesta. Se vaan oivalti, että kun sille sanotaan "koppi", se tarkottaa melko lailla että pallo tulee yläältä, ja se saa sen kiinni, ja saa olla ylpeä. Ja että kun se tuo pallon, se heitetään uudestaan ja se saa taas juosta.
Ja sillä kai se haluaa sitten istuakin käskettäessä; pallo ei lennä tietyissä tilanteissa, ellei istu. Ja joskus pallo ei lennä, ellei mennä maahan.

Eli opetus on ehkä tehty pakotteella, mutta se sitten on ylläpidetty edelleen leikinvarjolla, joten kai se leikki on palkitsemista? :D En minä tiedä.

Hiilillä korostuu jotenkin ihan ylipaljon se, että kun se osaa jotain, esim, kun se saa pallon ilmasta kiinni, se nostaa pään niin pystyyn kun saa, ja on niin ylpeän oloinen, ettei varmaan toista koiraa ole yhtä ylpeätä :P Ja sitten; jotta se pääsee siihen ylpeyden tilaan, sen on opittava koko ajan uutta; koppi = pallo tulee ilmasta, hae = nyt leikitään varmasti , keittiö = paikka jossa saa kivoja herkkupaloja / jossa tuoksuu hyvälle , oma paikka = paikka, jossa voi rauhottua ja peseytyä, kun sohvalle ei mahdu, jne.
Hiili elää hirveän paljon tosiaan sanoilla ja visuaalisuudella. Eli se kuuntelee, ja katsoo eleitä silloin, kun se arvelee että jotain hyötyä siitä on.

Näin ollen voisi sanoa että Hiili ei itseasiassa tottelekaan; jos huvikseni sitä käskyttäisin, se varmaan kääntäisi selkänsä, ja lähtisi kävelemään. Rita sen sijaan saa rapsutuksia, ja sen kanssa voi huvikseen kokeilla, kuinka nopeasti mennään maahan ja hypätään. :)

Eikös ollut sekavasti selitetty? :D

Eli tosiaan; hiili ei välitä niistä kehuista / äänensävystä.

(Pitää vielä kertoa; kun Hiili haluaa jotain, enkä tee sen kanssa, esim. kun se haluaa että heitän palloa.. Se tulee, ja kokeilee, josko heitän palloa, kun se tunkee pallon viereeni. Sitten, ellei toimi, pallo on kohta kädessäni. Ellei se pysy kädessä / sylissä, se rupee "uhittelemaa", eli haastaa leikkiin etutassut maassa, viskoo päätään sivulta sivulle. Ellei sekään toimi, se istuu, tuijottaa, ja alkaa "murisemaan". En tarkoita perinteistä murinaa, vaan sellaista erityistä ääntä, mitä se pitää suu auki, ikäänkuin matalaa laulua, jossa on erotettavissa äänteitä, kuten Haaaau, öööörr, uuu.. jne. Eli se varmaan kuvittelee itsekin juttelevansa. Liekkö se luulee olevansa ihminen toisinaan? :) )

Lue lisää

Kuulosti hauskalta... varsinkin tuo leikkiin pyytäminen =)

Mukavan olisia koiria sinulla, kuulostaa siltä ettei varmasti aika käy pitkäksi.
Tosiaankin vaikuttaisi siltä että ainakin Hiilillä on palkkiona pallo=leikki, se on tosi hyvä palkkio koiralle ja niin saa hyvin opetettua monia asioita. Yksi mukava ja aika tehokas keino on myös naksutin koulutus, mutta vaatii paljon aikaa että koira ymmärtää naksuttimen merkityksen.

Fiksu koira tuo Rita kun on oppinut pelkän hymyn ottamaan palkkioksi. Meillä siihen vaadittiin ensiksi pari kertaa näyttö makupalalla, miten homma pitää tehdä ja sen jälkeen on selvitty tietyillä eleillä ja ilmeillä ja muutamilla kehu sanoilla.
Tuo keskari meillä on enempi se joka ei juuri tottele näitä istu ja maahan käskyjä jos ei makupalaa ole, mutta tottelee toki jos on selvä syy totella eli esim. vieras ihminen tulee pihaan, ja sanotaan "Poke sivulle" niin jostakin hokasee että nyt on parempi totella eikä vahtia. =)

Nämä on molemmat niin ahneita, että söisivät varmasti 15 kilon ruokapussinkin kerralla jos eteen työntäisi, siksi ovatkin olleet aika helppoja opettaa. Molemmat rodut kun ovat vähän sellaisia etteivät ole ollenkaan miellyttämisenhaluisia ja eivät sovellu tokoihin eikä muihin. Molemmilla on kyllä palveluskoira oikeudet, mutta ei näitä paljon näy tokoiluissa. Itse olen kyllä kovasti tuon pyrren kanssa suunnittelemassa tokoilua kun on alkanut nuo perusjutut ja vähän vaativimmatkin sydeemit onnistua helposti.

Aikaisempi koirani saksanpaimenkoira uros oli juuri tällainen "virtapiikki häsläri" mikään käsky ei meinannut mennä sinne korviin asti, kamala tohotus kokoajan... Ei syönyt makupaloja, ja jos sanoit "hyvä" niin lähti hulluna juoksemaan rinkiä, lelut olivat viimeinen tikki, se sekosi niistä aivan täysin... Ja viimein sitten kokeilin naksutinta... ja pikkuhiljaa poika ymmärsi mistä on kyse ja oppikin jotain. Surukseni sen elämä kuitenkin päättyi 3,5 vuotiaana pahaan lonkkavikaan ja eturauhasen kasvaimeen. =( Sitten siirryinkin näihin laumanvartijoihin, koska halusin rauhallisen koiran jossa olisi kuitenkin haastetta. No yllätys oli melkoinen kun nämä molemmat oppivat kaiken kun näyttää ensin noin 2 kertaa ja sitten ne muistavatkin sen ei tarvitse turhia toistoja. Toisin kuin esim. sakemannilla joka tarvitsi noin 30 toistoa ennenkuin ymmärsi mitä pitää tehdä. =)

Ainut mikä näissä on "harmillista" on se etteivät nämä leiki kunnolla, ei edes pentuna, ne vain on ja makaa... Pyrre jonkin verran hakee esim. palloa, mutta keskari ei niihin koske...

Luin jostain aikaisemmasta noista koiran inhimillistämisistä... Ja itselläni on yksi hauska kokemus.. edesmennyt seropi (pyreneittenkoira/labbis) narttu koira joka kerran lenkillä ollessaan sattui säikäyttämään räksän poikasen rannalla ja se tietenkin säikähdyksissään räpiköi itsensä järveen... Koira siinä vähän aikaa ihmetteli ja piipitti, ui linnun kiinni, otti varovasti niskasta ja toi rannalle, nuoli varovasti ja tökki kuonollaan ja lähti tyytyväisenä jatkamaan matkaa. =) En sitten tiedä ajatteliko itse vai oliko niin vahva pelastamisen tarve taijotain? Muutenkin oli tosi fiksu koira kaikenkaikkiaan. =)

No tästä nyt tuli maraton kirjoitus, ja meni vähän aiheen sivustakin mutta kuitenkin... kivoja koiruuksia sinulla. =)

milie81 kirjoitti:

Kuulosti hauskalta... varsinkin tuo leikkiin pyytäminen =)

Mukavan olisia koiria sinulla, kuulostaa siltä ettei varmasti aika käy pitkäksi.
Tosiaankin vaikuttaisi siltä että ainakin Hiilillä on palkkiona pallo=leikki, se on tosi hyvä palkkio koiralle ja niin saa hyvin opetettua monia asioita. Yksi mukava ja aika tehokas keino on myös naksutin koulutus, mutta vaatii paljon aikaa että koira ymmärtää naksuttimen merkityksen.

Fiksu koira tuo Rita kun on oppinut pelkän hymyn ottamaan palkkioksi. Meillä siihen vaadittiin ensiksi pari kertaa näyttö makupalalla, miten homma pitää tehdä ja sen jälkeen on selvitty tietyillä eleillä ja ilmeillä ja muutamilla kehu sanoilla.
Tuo keskari meillä on enempi se joka ei juuri tottele näitä istu ja maahan käskyjä jos ei makupalaa ole, mutta tottelee toki jos on selvä syy totella eli esim. vieras ihminen tulee pihaan, ja sanotaan "Poke sivulle" niin jostakin hokasee että nyt on parempi totella eikä vahtia. =)

Nämä on molemmat niin ahneita, että söisivät varmasti 15 kilon ruokapussinkin kerralla jos eteen työntäisi, siksi ovatkin olleet aika helppoja opettaa. Molemmat rodut kun ovat vähän sellaisia etteivät ole ollenkaan miellyttämisenhaluisia ja eivät sovellu tokoihin eikä muihin. Molemmilla on kyllä palveluskoira oikeudet, mutta ei näitä paljon näy tokoiluissa. Itse olen kyllä kovasti tuon pyrren kanssa suunnittelemassa tokoilua kun on alkanut nuo perusjutut ja vähän vaativimmatkin sydeemit onnistua helposti.

Aikaisempi koirani saksanpaimenkoira uros oli juuri tällainen "virtapiikki häsläri" mikään käsky ei meinannut mennä sinne korviin asti, kamala tohotus kokoajan... Ei syönyt makupaloja, ja jos sanoit "hyvä" niin lähti hulluna juoksemaan rinkiä, lelut olivat viimeinen tikki, se sekosi niistä aivan täysin... Ja viimein sitten kokeilin naksutinta... ja pikkuhiljaa poika ymmärsi mistä on kyse ja oppikin jotain. Surukseni sen elämä kuitenkin päättyi 3,5 vuotiaana pahaan lonkkavikaan ja eturauhasen kasvaimeen. =( Sitten siirryinkin näihin laumanvartijoihin, koska halusin rauhallisen koiran jossa olisi kuitenkin haastetta. No yllätys oli melkoinen kun nämä molemmat oppivat kaiken kun näyttää ensin noin 2 kertaa ja sitten ne muistavatkin sen ei tarvitse turhia toistoja. Toisin kuin esim. sakemannilla joka tarvitsi noin 30 toistoa ennenkuin ymmärsi mitä pitää tehdä. =)

Ainut mikä näissä on "harmillista" on se etteivät nämä leiki kunnolla, ei edes pentuna, ne vain on ja makaa... Pyrre jonkin verran hakee esim. palloa, mutta keskari ei niihin koske...

Luin jostain aikaisemmasta noista koiran inhimillistämisistä... Ja itselläni on yksi hauska kokemus.. edesmennyt seropi (pyreneittenkoira/labbis) narttu koira joka kerran lenkillä ollessaan sattui säikäyttämään räksän poikasen rannalla ja se tietenkin säikähdyksissään räpiköi itsensä järveen... Koira siinä vähän aikaa ihmetteli ja piipitti, ui linnun kiinni, otti varovasti niskasta ja toi rannalle, nuoli varovasti ja tökki kuonollaan ja lähti tyytyväisenä jatkamaan matkaa. =) En sitten tiedä ajatteliko itse vai oliko niin vahva pelastamisen tarve taijotain? Muutenkin oli tosi fiksu koira kaikenkaikkiaan. =)

No tästä nyt tuli maraton kirjoitus, ja meni vähän aiheen sivustakin mutta kuitenkin... kivoja koiruuksia sinulla. =)

Lue lisää

Hauska oli kyllä tuo linnunpelastus. Minun edellinen koirani, anu, ui sorsien kanssa lammessa. Sorsat olisivat varmaan ratsastaneetkin Anulla, jos olisivat uskaltaneet maalla olla :D

Tosiaan; meillä ei aika käy pitkäksi, jos vaan jaksaa koiruuksien kanssa touhuta. Mutta nytkin; siivosin koko kämpän koirankarvoista, ihan rätein ja kaikkineen. Koko tämän ajan molemmat ipanat makasivat keskellä eteisen lattiaa.

Arvaapa mitä nyt tehdään? Maataan yhdessä sängyllä selällään. Hitto kun ei ole toimivaa kameraa, nimittäin noista saisi juuri sellaisen kuvan että ei olisi edes uskottavaa etteivätkö poseeraisi.
Tosin, eipä minulla olisi virtaakaan tehdä mitään tällä hetkellä. Hassua silti että molemmat ovat yhtä aikaa köllöttelemässä..

Juu, minä en naksutinta tahi pilliä ole oikein ikinä osannut käyttää. Joku ystäväni käytti aikoinaan saksanpaimenkoiralleen naksutinta sitten toisella muotoa; rangaistuksena. Vaikka sitä miten opetti että naksutin on hyvä juttu, se aina naksahduksen kuullessaan luimistui ja mietti että saako sitä makupalaa ottaa edes kun noin naksuu jne. No, toimi se niinkin päin tietysti. Aina kun naksahti, koira oli kovin nöyrää tyttöä. Mutta niin; tämäkään ei siis ollut tahallinen rangaistuksella opettamaan pyrkiminen, niin vaan kävi.

Juu, minä en oikein ole ottanut selvää ritasta, että mikä ihme siinä on, että kaikkein maailman paras palkkio on tosiaan se, että saa hymyilemään / iloiseksi ihmisiä. Ei tosiaan paljoa tarvitse kun vähän suupieli nousta, ja koira on niin innoissaan että on kaksinkerroin itsensä ympäri.

Mistä tulikin mieleeni; huolestuin tänään, kun aloin siivoamaan niin Hiili heitti kuperkeikan. Ihan tahallaan; painoi päänsä maahan, niskansa siitä, ja sitten etutassuilla auttoi ja takatassuilla ponnasi. Hitto että oli sen näköistä että nyt se yrittää itsemurhaa niskojaan taittamalla.

Ritalla aikoinaan oli pitkään selkä kipeänä; Hiili aina kellii pallojen ja muiden lelujen päällä. No, jäätiin sitten Ritan kanssa kahdestaan kun Hiili ja mieheni menivät ulos. Pitihän Ritan kokeilla, miltä tuntuu olla Hiili... Eikun äkkiä vaan tennispallon päälle, Heittäytyi selälleen. Ja siinä sitten pyöri, selällään sen päällä. No, illalla meni sitten anopille hoitoon, ja anoppi huolissaan että nyt sillä on vähintäänkin selkävika ja ties mitä muuta, että hän vie eläinlääkäriin sen jne. Ei siellä mitään muuta vikaa ollut, kun lihakset vaan kipeänä. Olisi minullakin sellaisesta kiehnäämisestä.

Paljon näillä on ihan omia keksintöjä, ja kuten huomaatkin ehkä, ei aina niin kovin hyviä.

Hitto, pitäisi päivitellä noita kotisivuja koirien osalta, mutta... Kun olisi matiikankokeetkin maanantaina, eikä raaskisi mitään tehdä :|

Kun olen kentällä tai jossain missä koira on koko ajan käskyn alla niin silloin käskyl annetaan mahanpohjasta asti ja kun karjasen vaikka "maahan"...niin ääni on niin matalan vaativan ehdoton että toinen koiranikin joka seuraa kentänlaidalla menee valppaasti maahan ;)

Mutta kotosella se on "tuus nukkuu äitin kans", "istutaanhan tähän", "mäneppä nytten", "katotaan leffaa"....yms.