nyt kun on tuo D6c kotipihalla, niin tarvis isonläjän kaikenlaista kivaa...
ensinnäkin koneen sarjanumero on:
083A 00690 todenäköisesti 1967 mallia?
olisin kiinnostunut jos joltain löytyis kirjallisuutta, myynti esitteitä, kuvia tai jotain papereita rovaniemen pajalta siitä koneesta. niitä kuulemma oli metsähallituksella vuonna kuus 35kpl? en tiedä sitte.
vanhat työmaakuvat ovat myös mielenkiintoisia, löysin yheltä meidän työmaalta kuvia jostain allas työmaalta 1969 olisko ollu hirvijärvellä? siellä oli pillareita vaikka kuinka, toivottavasti ne ei heitä niitä vaan pois (pyysin laittaa talten jos alkaa roskis lähestyy).
myös alakerran osia tarvisin pian! perusketjut ala/ylä -rullia ja vetorattaat. telalaput ja etupyörät oli harvinaisen hyvässä kunnossa, onneks.
konepellin sivulevyt puuttuu myös, et jos jollain olis. ei nyt ihan heti tuu mieleen kaikki pikkunippelit joka puuttuu, joten tarjoilkaa!
topille: ihan sähköstartti malli tuo on, ei pääse penikalla pyörittään ;)
ensinnäkin koneen sarjanumero on:
083A 00690 todenäköisesti 1967 mallia?
olisin kiinnostunut jos joltain löytyis kirjallisuutta, myynti esitteitä, kuvia tai jotain papereita rovaniemen pajalta siitä koneesta. niitä kuulemma oli metsähallituksella vuonna kuus 35kpl? en tiedä sitte.
vanhat työmaakuvat ovat myös mielenkiintoisia, löysin yheltä meidän työmaalta kuvia jostain allas työmaalta 1969 olisko ollu hirvijärvellä? siellä oli pillareita vaikka kuinka, toivottavasti ne ei heitä niitä vaan pois (pyysin laittaa talten jos alkaa roskis lähestyy).
myös alakerran osia tarvisin pian! perusketjut ala/ylä -rullia ja vetorattaat. telalaput ja etupyörät oli harvinaisen hyvässä kunnossa, onneks.
konepellin sivulevyt puuttuu myös, et jos jollain olis. ei nyt ihan heti tuu mieleen kaikki pikkunippelit joka puuttuu, joten tarjoilkaa!
topille: ihan sähköstartti malli tuo on, ei pääse penikalla pyörittään ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
omaa kotisivua en oo onnistunu tekeen, jätään se oikeille nörteille :D
mutta Ibdozingin sivuille olen kuva laittanu ison läjän ;)
suoraa linkkiä ei pysty laittaan? (en mä ainaskaan)
http://discuss.ibdozing.com/discus/index.html
tällä olet aika lähellä
paina sitte
*Caterpillar (Caterpillar, Holt & Best)*
nyt olet caterpillar keskustelu palstalaa
sen jälkeen etit otsikon (listan aika yläpäässä)
*D6c information needed 02/23 02:34am*
täältä härveli löytyy ;)
Jo vain ilikiää tuollaista pihalla pitää! Ei ole joka pojalla moista harrastevempelettä. Tässähän pakkaa pituisen kateutta nostattamaan...
Itsellä niin pieni etu- ja takapiha, ettei ruohonleikkuria isommista koneista puhettakaan. Ja rahavaratkin vähän mitä sattuu.
Kimppamökillä on kuitenkin lankomiehillä kelpo traktorinkorvike, jolla olen minäkin päässyt hurjastelemaan (ja töitä tekemään) parina suvena. Liki samanlainen kuin kuvassa:
http://www.home.no/migregisteret/Bilder/zil-157.jpg
Meillä on vain matalampilaitainen lava.
Joopa, omalla pihalla seisoo samanlainen kutonen. Ylimääräisiä osia ei valitettavasti ole, mutta kerroit tuolla amerikanpoikien palstalla että vetopyörän vierestä valuu öljyä.
On nimittäin tuoreessa muistissa vetokoteloremppa joka tehtiin syksyllä, joten jotain apuja voisi tulla tältäkin suunnalta jos kerrot vähän tarkemmin vaivasta.
Ainiin, on kuulemma aika harvinaisia tälläiset mallit joissa on polttoainetankki hytin sivussa (ainakin pillarin huoltomiehen mukaan).
Metsähallitus veti näillä vinsillä oja-auraakin, ennen kaivureiden tuloa, varmaan pitkälle -70 luvulle saakka, talviaikana mm., talviteitä lumesta puhtaaksi, ja pohjantasoitusta, jotta pääsi rekat lansille, oli syvälläkin metsän sisällä, silloin ei ollut vielä metsäautoteitä joka paikkaan
Itse lopetin 6-vuotis auran vedon -70, en D6:lla vaan 7:lla(enimäkseen a-mallilla, kuin myös Stalinitsilläkin(NL:n 7 kopio, rättikytkin malli), loppuajat metsähallituksen maille
Itse käyttelin suo-ojien vedossa Intikkaa. Oli n. 18 tonnin vehje, eli suunnilleen seiskan kokoa. Missä muuten Stalinistilla ajelit? Tekikö sillä tosi hommissa mitään. Nehän oli suunniteltu enempi jonnekin turvesuolle vetokoneeksi. En itse nähnyt yhdessäkään Stalinistissa vintturia enkä edes puskulevyä.
Minulla on kokemusta 1950-luvun puolivälin paikkeilla tehdystä seiskasta (A-sarjaakohan mahtoi olla?) Kone oli varustettu suoteloilla ja vintturilla; työpainoksi mainittiin 17 tonnia. Nelimukinen kone, iskutilavuutta ämpärillisen verran. Käsikirjassa taidettiin mainita tehoja olevan 107 hevosen voimaa huimalla käyntinopeudella 1.200 varvia minuutissa. Vanhemmiten olisikohan jaksanut kiertää enää 1.100:aakaan? Mutta se ääni oli sykähdyttävän komea! Osanneeko yksikään toinen Rudolf Dieselin oppien mukaan rakennettu kone laulaa niin kauniisti?
Lokomon oja-auraa tuolla "Lotuskaksi" kutsutulla vempaimella kiskottiin ainakin 1960-luku umpeensa. 1970-luvulle tultaessa tuollaiset hommat vähenivät ja kone jäi vanhan kotitaloni pihaan jonkinlaiseksi monumentiksi (olin itse muuttanut muualle 1970).
Kevättalvisin saattoi koneelle käydä kutsu metsäautoteiden aukaisuun. Pari nykäisyä penikan kammesta ja peli alkoi säkättää (penikan sähköstartti oli joskus hajonnut eikä sitä oltu korjattu kun käynnistys onnistui niin helposti kammellakin). Paria minuuttia myöhemmin oli dieselkin tulillaan. Puolen vuoden tai vuodenkin seisominen ei tuntunut missään.
Joskus 1970-luvun alkuvuosina Lotuska oli hävinnyt pihasta. Joku oli kuulemma maksanut siitä vielä paperirahaa.
Olisipa mukava tietää tuon seiskan myöhemmistä kohtaloista! Kaikkein mukavinta tietenkin olisi, jos tuon lapsuudesta tutun laitteen saisi vielä joskus mökille leluksi ja pihan kaunistukseksi! Tuskinpa sitä puolessa vuosisadassa on saatu ajettua hajalle.
Keski lapissa enimmäkseen, oli Hysterin vinssi kuin seiskoissakin, samoin Intikka tuttu, enemmän puskuhommissa, oli vähän suolla liikaa kallisteleva, verrattuna Stalinitsiin ja D7A-malliin
Aivan oli puskulevyt kuin muissakin, niissä muutamissa oli piikit keulalla, oli pystymetsässä parempi ja kuin suora levy ja kevyempikin, ei kaatanut suoraan puita, vaan meni jo vähän sivuun, ei niin paatanut auraan sitten
kysella asiasta josta olen faijalta kuullut, eli 50-luvulla tehtiin kotipaikan peltoaukealle valtaojat kahden telakoneen kiskomalla oja-auralla. Auraa ilmeisesti hinattiin vinssilla, eika ajamlla. Kertokaapa palstan lukijat mita tiedatte moisesta puuhasta?
Vinssillä saadaan vetovoimaa vaijeriin enemmän kuin ajamalla - paikoillaan olevan koneen telojen pito on parempi kuin liikkuvan.
Kun oja-auraa kiskotaan vinssillä ja aura osuu johonkin esteeseen (kiveen, kantoon tms.), saattavat osat vaihtua hetkeksi niinpäin että aura jämähtää paikalleen mutta kone "hiihtää" vähän matkaa taaksepäin. Tässä leikissä telat kaivautuvat vähän syvemmälle ja niiden taakse muodostuu suoturpeesta pikku vallit, jolloin pito paranee, kone pysähtyy ja aura nytkähtää vuorostaan uudelleen liikkeelle.
Tai sitten ei. Oikein tiukkaan esteeseen jämähtänyt aura voidaan joutua vetämään irti paluusuuntaankin, vaijeri voi katketa tai muuta mukavaa.
Oja-auralla vedetyt ojat joka tapauksessa ovat vaatimattomia raapaisuja verrattuna kauhalla kaivettuun kunnon ojaan, joten ei ole iso ihme että auran veto on enemmänkin historiaa kuin tätä päivää. Ja osa ojitetuista soista kai pyritään palauttamaan soistuneeseen tilaan antamalla ojien umpeutua ihan mielisuosiolla.
Suosituin painoluokka oja-aurojen vedossa taisi olla 15 ja 20 tonnin välisessä haarukassa. Pienemmissä ei piisannut teho eikä paino, isommat olivat vetelille soille turhankin painavia. Aurat painoivat ehkä viitisen tonnia.
olisko missään näytillä, tai olisko kellään tuollasta auraa nurkilla? olis kiva nähä et minkälainen se vekotin on ollu aikoinaan :)
näin jonku tyyppisen jätti kyntöauran kihniön turvemuseolla, oliskohan se ollu jotain sinnepäin?
http://www.kantapuu.fi/search.phtml?s_class=1
Pane kokotekstihakuruutuun sopivia, aiheenmukaisia hakusanoja: oja-aura, telaketjutraktorit, Caterpillar jne. Kaikilla pitäisi löytyä jotakin.