Kuinka moni on katsonut kuinka hirveästi ko kone vie talvella sähköä kun jäätymisuoja on liian suurella ja kenno lämpiää 24 h per päivä, on muuten kova sähkönsyöjä.
Ilmanvaihtokone..
penmus
106246
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se puoli hoidetaan puhaltimien pysäytyksillä. Ei ole väliä, millä huoneilma lämmitetään - varsinkaan sähkölämmitystalossa.
Sulatus toiminto toimii termostaatilla. Jos tuo termostaatti on liian suurella niin sulatus menee päälle aina kun jäteilman lämpötila on alle asetetun.
Jos jäätymissuoja on asetettu esim. 6°C niin sulatus huonontaa koneen hyötysuhdetta aika reippaasti verrattuna siihen että suoja olisi asetettu 2°C.
Minusta tuollainen termostaattiviritys on typerä. Jäätymissuojan pitäisi toimia siten että _jäätyminen_ tunnistetaan joko valokennolla tai paine-ero anturilla.
Aloittajalle: ihmiset eivät oikeasti huomaa eroa.
sinunkin ilmanvaihtokoneessa on sähkövastus, jos on koneellinen ilmanvaihto ? Pysähtyy jos menee jäähän kyllä...
(Turha)Etulämmitin on vain joissakin koneissa.
Jälkilämmitin ei vaikuta energian kulutukseen. Jos jälkilämmitystä ei käytetä ilma tulee viileämpänä huoneisiin ja huonetermostaatit vain naksuttavat enemmän ja korvaavat "puuttuvan" lämmön.
on tietysti yksinkertainen mutta edellyttää älyä tiedon käsittelyssä, koska ilmavirtaa voidaan muuttaa. Pienellä kierrosluvulla käy muuten niin ettei paine-ero nouse riittävästi, vaikka siirrin olisi umpijäässä.
on kyllä aivan toinen vempain kuin mitä ilmeisesti on tarkoitettu ilmaista.
Jäätymissuoja estää vesilämmityspatterin veden jäätymisen ja siten patterin rikkoutumisen nesteen lämpötilan laskiessa avaamalla säätöventiilin täysin auki ja lauetessaan pysäyttämällä puhaltimet ja sulkemalla pellit.
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti huurteensulatusta. (Huurteenesto myös on väärä tavoite, eihän huurtumista kannata estääkään, koska silloin lämmönsiirto on tehokkaimmillaan.)
"eihän huurtumista kannata estääkään, koska silloin lämmönsiirto on tehokkaimmillaan" Näinhän se menisi hienosti, mutta joissakin koneissa sulatustoiminto menee päälle kun jäteilmassa oleva termostaatti naksahtaa 6°C:ssa.
Huurtumisen voi estää vain huonontamalla hyötysuhdetta (levysiirtimellä tms). Tarkoitatko, että pitäisi vielä entisestään huonontaa, ojasta allikkoon?
Levysiirrin on p**ka laite, joka ei sovellu lämmöntalteenottolaitteeksi näillä leveysasteilla näin pienillä kennoilla. Isommat ovat eri juttu kun niihin saa lohkosulatuslaitteistoja. Kummallista että kojevalmistajat jaksavat kehittää siihen kaikenlaisia sulatustoimintoja, jotka eivät edes toimi.
Tilanne muistuttaa isompien kojeiden tilannetta pari vuosikymmentä sitten, kun levysiirtimiä käytettiin lähes yksinomaan. Tänä päivänä roottori on ensisijainen ja levysiiriintä tai glykolipatteriparia käytetään vain jos erityiset syyt sitä vaatii.
Jossain vaiheessa järkeä tullee myös pienkoneitten valmistajille.
joissakin koneissa sulatus aloitetaan ennenkuin kenno tarvitsee sulatusta. Toisissa koneissa tunnistetaan että kennossa on oikeasti jäätä, eli käytetään jotain fiksumpaa menetelmää jään tunnistukseen(paine-ero tms.) kuin termostaatti.
Vuosihyötysuhde todella surkea jos kone ei ikinä jäähdytä jäteilmaa alle 6°C. Jos kennoa sulatetaan vain tarvittaessa niin sulattelu ei ole niin suuri ongelma.
Millainen on lohkosulatuslaitteisto?
että jos asetus on 6 astetta, poistoilmasiinä reunassa, jossa ulkoilma tulee siirtimeen on nollassa tai allekin, kennon keskellä se oi olla 6 ja toisessa reunassa 10 tms. Joten pelkästään lukema 6 ei kerro koko totuutta, anturin paikalla on oleellinen merkitys. lisäksi vaikka ilma tulee raosta keskimmärin 6-asteisena, se osa ilmavirrasta, joka on kosketuksessa siirtimeen voi olla pakkasen puolella.
Lohkosulatus tarkoittaa, että siirrin on jaettu rakojen suuntaisin levyin 3-5 lohkoon ulkoilmapuolelta. Kun huurtumista ilmenee, yhden lohkon kohdalta sulkeutuu pelti peltimoottorin ohjaamana. Siirtimen poistopuolella ilma kulkee koko ajan tasaisesti ja suljetun lohkon kohdalta kulkeva poistoilma sulattaa kennon. Muu osa siirrintä toimii normaalisti ja tämän suljetun osan ilmavirta jakautuu muille osille. Toiminta on yleensä sarjoitettu siten, että toiminnan alettua kaikki lohkot sulkeutuvat peräkkäin ja kierroksen jälkeen tunnustellaan onko tarvetta toiminnan jatkumiselle. Laitteistossa on siis 3-5 peltimoottoria ja ohjainlaitteisto. Lisäksi usein kennolle on ohituslohko. Systeemi ei ole aivan halpa, joten sitä ei näihin pieniin kannata ajatella. Isoissa laitteissa asialla on merkitystä jälkilämmityksen tehontarpeeseen ja siten joskus jopa kokonaislämmitystehon tarpeeseen eli kattilakokoon, kaukolämpöliittymään tms