Hyvä potrettilinssi?

Swisdg

Miiähän olisi hyvä objektiivi ihmis- ja studiokuvaukseen (saan käyttää koulun studiotiloja)? Nykyinen putki on Canonin 70-200mm f2.8, mutta se on omaan makuuni liian pitkä muotokuvaukseen. Myin vanhat objektiivini pois (canonin 50mm 1.8II sekä 18-55mm 3.5), joten tarvitsisin ns "yleisobjektiivin".

Olen miettinyt Sigman 30mm f1.4 art, mutta onko se sopiva tälläiseen käyttöön? Ostoslistallani on Samyang 28mm f1.4 taivaskuvausta ajatellen, mutta ilmeisesti e ei käy laajiksena muotokuvaukseen. Olen avoin uusille ideoille, mutta hintaa saisi olla käytettynä mielellään alle 500e. Arvostan nopeaa ja skarppia tarkennusta sekä hyvää kuvanlaatua.

24

1666

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Canonisti

      Perinteiset muotokuvaus lasit ovat 50, 85 ja 135 mm kinokoossa. Itse käytän eniten kasivitosta. Oikeammin f/1.2 56 mm:stä, koska runko on APS-C.

    • Canonisti
    • kuuuukkeli

      Canonin kroppikennoisessa 28-millinen on hyvä muotokuvaobjektiivi, onhan sen kinovastaavuus 45 mm. Voi sillä täyskennoisessakin ottaa muotokuvia, kunhan kuvausetäisyys ei ole liian pieni.

      • Canonisti

        Jos kyseessä on croppirunko, niin paras, kohtuuhintainen vaihtoehto aloittaa kokeilut on f/1.4 50 mm. Se vastaa suurin piirtein kasivitosta kinokokoisessa rungossa.

        Kaks’kasia parempi on kolmevitonen. Vähän pidempi ja siitä on kohtuuhintainen f/2.0 versio. Muotokuvaobjektiiveissa on hyvä olla reippaasti valovoimaa syvyysterävyyden hallintaan.


      • Canonisti
        Canonisti kirjoitti:

        Jos kyseessä on croppirunko, niin paras, kohtuuhintainen vaihtoehto aloittaa kokeilut on f/1.4 50 mm. Se vastaa suurin piirtein kasivitosta kinokokoisessa rungossa.

        Kaks’kasia parempi on kolmevitonen. Vähän pidempi ja siitä on kohtuuhintainen f/2.0 versio. Muotokuvaobjektiiveissa on hyvä olla reippaasti valovoimaa syvyysterävyyden hallintaan.

        Itse käytän muotokuvissa Fujin croppirungossa pääasiassa f/1.2 56 mm:stä. Kokovartalokuvissa on joskus käytössä myös f/1.4 35 mm.

        Canonissa käytin lähinnä tuota yllä mainittua f/1.4 50 mm objektiivia. Niissä on laatueroja valmistusmaan mukaan. Koita löytää "Made in Japan". Objektiivi on mainio valokuvaukseen, mutta esimerkiksi videokuvauksessa f/1.8 STM on parempi.


    • Minulla oli pari viikkoa sitten tilaisuus harjoitella muotokuvausta. vaikka minulla on monen sortin linssiä niin 70 - 200 mm F2.8 oli se jota käytin tosin Nikkorin versiona joskaan tässä kohden valmistaja ei liene kovinkaan kriittinen asia.

      Kokeilin sekä kropilla (D500) että täydellä kennolla (D850) ja molemmilla sain mielestäni varsin hyvää jälkeä niin salamalla kuin ilmankin. Salamat olivat studiosalamia ja niitä oli 3 kpl koko ajan käytössä. Kun pääsee käyttämään hieman suurempia ISO arvoja niin pelkät ohjausvalot antoivat riittävästi valoa kuvaukseen.

      Itse en käyttäisi, ellei olisi ihan pakko, kovasti laajakulmaista optiikkaa muotokuviin mutta siitäkin lienee monia käsityksiä meillä harrastelijoillakin kuten ammatinkin harjoittajilla.

      Tuo zoom jota monet primeuskovaiset moittivat antaa kuitenkin varsin hyvät mahdollisuudet kuvan rajaukseen ja kun mittaa on riittävästi niin taustan saa helpommin sumenemaan eikä kuvasta saa lusikkaan katsovan näköistä.

      • Canonista

        F/2.8 versio kinokennoisessa antaa vain tyydyttävän mahdollisuuden hallita syvyysterävyyttä. Sitä pitäisin suurimpana puutteena, mutta zoomi kattaa kaksi hyvin yleistä muotokuvaukseen käytettävää polttoväliä: 85 135 ja on siinä mielessä kätevä. Koon ja painon kätevyydestä voi olla eri mieltä, kun sitä vertaa esimerkiksi f/1.8 85 mm objektiiviin.


    • Tsuumikosh

      "70-200mm f2.8, mutta se on omaan makuuni liian pitkä muotokuvaukseen"

      Riippuu kamerarungosta. Tuo objektiivi on kroppirungolla selvästi jo teleobjektiivi. Toisaalta kinovastaavuutta 100 mm on suositeltu monesti naamojen kuvaamiseen. Siinä mielessä kinokoolle 90 tai 100 millin makro saattaisi olla sopiva myös. Mutta mielipide, että liian pitkä, saattaisi tarkoittaa normaalitsuumin sopivan käyttöön paremmin.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/15470868/vinkkeja-jarkkarin-ostoon--nikonin-d5300#comment-95730889

      https://duckduckgo.com/?q=portrait lens youtube&t=ffab&ia=videos

      https://www.pdfdrive.com/search?q=portrait photograph&pagecount=&pubyear=&searchin=

    • Jotkut käyttävät lyhyttä makroa potrettilasina kroppikennoisissa kameroissa.
      Se piirtää hyvin ja saa samalla rahalla "kaksi" lasia.
      Makron ja potrettilasin.

      Esimerkiksi moni 60-millinen makro on halpa, kevyt ja optisesti hyvä.
      Valmistajia on useita.

      • rarehanu

        Tämä on ihan totta, mutta vain jos kuvaa makroa, koska muutoin samaan lopputulokseen pääsee noin ¼ hinnalla (Canon EF 50mm f/1.8 STM) vs. (Canon EF-S 60mm f/2.8 Macro USM)
        Makroa hommatessa pitää muistaa että ostaa makron minkä suurennussuhde on 1:1, koska osassa "niin sanotuista" makroista suurennussuhde on ihan jotain muuta ja sellainen lasi ei ole makro vaikka niin objektiivissa lukisikin vaan lähikuvauslinssi.


      • Canonisti

        Toimii, olen itsekin tehnyt joskus noin, mutta pitää ymmärtää rajoitukset. Makrojen valovoima on huono, parhaimmillaan f/2.8. Syvyysterävyyttä ei voi hallita samalla tavalla kuin valovoimaisilla muotokuvaobjektiiveilla. (Toki f/2.8 riittää syvyysterävyyden hallintaan, mutta sitten tarvitaan keskikoon kenno.)

        Miksi jankutan valovoimasta muotokuvissa? Helpoin tapa rauhoittaa tausta on jättää se epäteräväksi. Siihen tarvitaan valovoimaa.


      • ei_laajakulmaa
        Canonisti kirjoitti:

        Toimii, olen itsekin tehnyt joskus noin, mutta pitää ymmärtää rajoitukset. Makrojen valovoima on huono, parhaimmillaan f/2.8. Syvyysterävyyttä ei voi hallita samalla tavalla kuin valovoimaisilla muotokuvaobjektiiveilla. (Toki f/2.8 riittää syvyysterävyyden hallintaan, mutta sitten tarvitaan keskikoon kenno.)

        Miksi jankutan valovoimasta muotokuvissa? Helpoin tapa rauhoittaa tausta on jättää se epäteräväksi. Siihen tarvitaan valovoimaa.

        > Miksi jankutan valovoimasta muotokuvissa? Helpoin tapa rauhoittaa tausta on jättää se
        epäteräväksi. Siihen tarvitaan valovoimaa.

        Väärin. Tosiasiassa tarvitaan iso aukko.

        Tämä aukon fyysinen koko on tapana ilmoittaa suhteessa objektiivin polttoväliin. Esim. 35/2,8 (näitä lyhykäisiä lasejakin kun joku kerkisi ehdottamaan) tuppaa täysikennoisessakin piirtämään taustan aina, no ei nyt täysin terävänä, mutta tunnistettavana. Mutta telezoomillapa saa taustan ihan sumeaksi, vaikkei valovoimaa olisi kuin F/5,6. Kas kun 300/5,6 on enemmän kuin 35/2,8.

        Croppikenno pahentaa ongelmaa, koska sen kanssa kuvakulma kapenee -> kuvausetäisyyttä pitää kasvattaa, jos rajaus halutaan pitää vakiona -> syväterävyys kasvaa. 60/2 (Tamronilla oli tällainen macro) toimii cropin kanssa likimain kuin 90/2,8 täyskennoisessa.

        Tämän polttoväliriippuvuuden vuoksi laajakulmat ovat aikalailla poissuljettuja, valovoimasta riippumatta, mutta joku halpa telezoomikin voi auttavasti toimia naamalasina. Kolikon kääntöpuolena on tilan tarve. Kuvausetäisyydestä tulee pitkä ja etäisyyttä pitää olla reilusti myös kohteen ja taustan välissä. Sisällä kuvattaessa tulee yleensä seinät vastaan ja sitten on pakko ruveta katselemaan lyhyempiä polttovälejä -> hups, etenkin cropin kanssa pitää valovoimaakin olla. Olen itsekin joutunut toteamaan, että 70... zoomit ovat turhan ahtaita cropilla höystettynä. 50-150 voisi olla parempi ja minulla taannoin moinen lasi olikin, mutten siitä tykännyt. Ehkä huono yksilö? Eikä tuokaan niin kovin "kermaa" laajispäässä aikaan saanut 2,8 valovoimallaan.


      • Canonisti kirjoitti:

        Toimii, olen itsekin tehnyt joskus noin, mutta pitää ymmärtää rajoitukset. Makrojen valovoima on huono, parhaimmillaan f/2.8. Syvyysterävyyttä ei voi hallita samalla tavalla kuin valovoimaisilla muotokuvaobjektiiveilla. (Toki f/2.8 riittää syvyysterävyyden hallintaan, mutta sitten tarvitaan keskikoon kenno.)

        Miksi jankutan valovoimasta muotokuvissa? Helpoin tapa rauhoittaa tausta on jättää se epäteräväksi. Siihen tarvitaan valovoimaa.

        Mihin on unohtunut sommittelun merkitys kuvauksessa. Potretti kuvan voi myös otta niin, että siinä on laajahko syväterävyys alue. Siihen tarvitaan sommittelua. Pitää valita tausta niin, että siihen ei tule lähialueelle runsaasti yksityikohtia sisältävää maisemaa. Aloittaessani kuvaamisen yleisin potrettilasi oli 85mm f4,0. Silläkin saatiin onnistuneita potretteja. Valovoimaisempia ei juurikaan ollut saatavilla ja ne maksoi tolkuttomasti. Esimerkiksi 85mm F2,0 maksoi kirvesmiehen puolenvuoden palkan verran. Hyvä sommittelu auttaa paljon kaikessa kuvauksessa.


      • hexi kirjoitti:

        Mihin on unohtunut sommittelun merkitys kuvauksessa. Potretti kuvan voi myös otta niin, että siinä on laajahko syväterävyys alue. Siihen tarvitaan sommittelua. Pitää valita tausta niin, että siihen ei tule lähialueelle runsaasti yksityikohtia sisältävää maisemaa. Aloittaessani kuvaamisen yleisin potrettilasi oli 85mm f4,0. Silläkin saatiin onnistuneita potretteja. Valovoimaisempia ei juurikaan ollut saatavilla ja ne maksoi tolkuttomasti. Esimerkiksi 85mm F2,0 maksoi kirvesmiehen puolenvuoden palkan verran. Hyvä sommittelu auttaa paljon kaikessa kuvauksessa.

        " Hyvä sommittelu auttaa paljon kaikessa kuvauksessa. "

        Näinhän se on.
        Täällä ei juurikaan puhuta valokuvista vaan valokuvausvälineistä.

        Toisaalta sopivat välineet helpottavat asioita huomattavasti.
        Jos haluaa tiukan hartiat kuula kuvan naapurin tytöstä, niin tällöin laajis on huono ratkaisu.

        Jos taas haluaa naapurin tytön nojaamaan koivuun taustalla kaunis maisema, niin tällöin tietty tele voi olla aivan liian kapeakatseinen että myöskin syväterävyyttä ei ole riittävästi.


    • rarehanu

      Jos haluaa halvalla päästä niin Canon EF 50mm f/1.8 STM, hinta/laatusuhde on kova.
      Mutta jos on tarkoitus lähitulevaisuudessa vaihtaa runko täyskennoon, niin siinä tapauksessa Sigma 50mm f/1.4 DG HSM Art, pomppaa kuvanlaatu tuolla artilla ja esim. 6D:llä uusiin sfääreihin.

      • rarehanu

        Tai on tuo 50mm artti hyvä ostos vaikka ei vaihtaisikaan täyskennoon.


    • Loistobokeh

      Muotokuvaobjektiivin polttoväli on osin makuasia, mutta yhden muotokuvaukseen käytetyn optiikan ominaisuuden pitäisi kyllä olla kunnossa, ja tuota omoinaisuutta kutsutaan "bokeh":iksi.

      Bokeh tarkoittaa, miten kuvan epäterävät alueet piirtyvät. Esimerkiksi peilioptiikoita käytettäessä bokeh muodostuu useimmiten rengasmaisista olioista, jotka voivat olla todella epämiellyttävän näköisiä. Jos vaikkapa kuvattavan taustalla on kirkas valopiste, niin lopulliseen kuvaan muodostuu pieni, vaalea rengas!

      Kas täältä löytyy hieman tarkempi selitys bokehista: https://en.wikipedia.org/wiki/Bokeh

    • Itsellä on 70-200mm f2.8. joka on hyvä, mutta painava. F1.8 85 mm on hyvä. kevyempää on mukavampi käsitellä. Sitten on vielä muutama manuaali lasi. Noita voisi hommata lisää. Terävä ja nopea . On sekin tietty päämäärä. Isolla aukolla heikohko reunapiirto ja kaunis bokeh voivat olla haluttuja ominaisuuksia. Terävät kuvat aika tylsiä. Kuvat joissa jotain tunnelmaa hankalampia ottaa. Kaikki ei tykkää jos jokainen ryppy ja luomi näkyy terävänä. Laajakulmakin sopii tiettyihin juttuihin. Laajakulmalla saa kuvaan mukaan ympäristöä, jotka kertovat kuvattavasta usein paljon. Petzval 85mm f/2.2 on melko mielenkiintoinen lasi. On moni tehnyt itsekin objektiivin. Jouluna näyteikkunat oivallisia hienoihin bokeh-kuviin.

      • pötsvöl

        ". Petzval 85mm f/2.2 on melko mielenkiintoinen lasi."

        Kyllästyin heti kun googlessa muutaman kuvan katsoi.
        Olivat tosin kaikki tylsämielisesti naama keskellä kuvaa -potretteja.

        Ehkä muussa käytössä kiinnostavampi lasi?


    • Tsuumi

      Minulla oli joskus kinojärjestelmään mm. 28/1,8 -tyyppinen objektiivi, jossa melko nopea tarkennus. Toisaalta myös 100/2. Usein naamakuviin on suositeltu noin 100 millin polttoväliä. Ehkä siitä syystä, että se ohjaisi kuvaajaa etäisyydelle, josta tulee luonnollisen näköinen perspektiivivaikutelma. Kuitenkin potrettilinssiksi kullekin saattaa sopia juuri se, jota pitää mukanansa, ja jolla ehtii kuvan räpsäyttää, kun sopiva hetki tulee.

      Perspektiivivaikutelmasta ja osasuurennoksista

      Jos kuvataan samalta etäisyydeltä eri polttoväleillä sama naama, esim. 28 millin polttovälillä ja 100 millillä, ja jos sitten tehdään laajakulmaisesta kuvasta osasuurennos, joka vastaa tuota teleobjektiivilla tehtyä kuvaa, sitten perspektiivivaikutelma on aivan sama.

      Resoluutiota saadaan (28/100) ^2 eli noin kolmastoistaosa pinta-alasta. - Fuji vai Hasselblad? 100 megapikselin resoluutiosta tuo osasuurennos olisi 7,84 megapikseliä...

      • vinovaikutelma

        " perspektiivivaikutelma on aivan sama."

        Jos et ole liikkunut, perspektiivi on sama.


      • Tsuumikoshjos

        Jos kuvataan samalta etäisyydeltä eri polttoväleillä sama naama, jne. tuossa yllä sanottiin. Lisätäänkö vielä vähän josseja, jos siitä asia helpottuisi?


    • kuvaukseen

      Objektiivin polttovälin valinnan ratkaisee ensisijassa kennon koko, kohteen etäisyys ja rajaus. Ryhmäpotretissa on hyvä olla lyhyempi polttoväli kuin kasvojen lähikuvassa. Kinokoossa tuo merkitsee noin 50–120 mm.
      Studiossa ei ole mahdollisuutta kuvata kaukaa joten se rajoittaa perspektiivin hallintaa pitkillä polttoväleillä.
      Muotokuvissa iso osa perspektiivin hallintaa on kameran korkeus/kallistaminen.

    • KameraOn-MuodotPuuttuvat

      Minä olen aivan viime aikoina innostunut tosimiesten objektiiveista osin varmasti täyskennoisten kameroiden käyttöön siirtymisen myötä. Loistavia potrettikakkuloita muotokuvaukseen ovat minusta
      Asahi Opt. Co: Super-Takumar (M42) 105 mm 1:2,8
      Zeiss CZJ: MC Biometar 80 mm 1:2,8
      Jupiter-9 85 mm 1:2,0
      Minolta: MC Rokkor-PF 58 mm1:1,4
      Ulkona käytän henkilökuvaukseen paljolta 135-millisiä, joskus jopa Canonin erityistä soft focus -obiskaa, vaikka siinä on automaattitarkennus häiritsemässä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      4110
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      82
      2111
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      551
      1677
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      99
      1415
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1137
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1048
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      216
      951
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      893
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      864
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      848
    Aihe