Haluaisn kuulla komenttejanne ulkonäkönne suhteen. Oletteko huomanneet mitään muutosta ulkonäössä ikävuosien 25 vee -28 vee välillä? Olen 28 vee ja pidin itseäni ennen kauniina, mutta pikkuhiljaa ulkonäköni on alkanut ärsyttään minua. Väsymyksen merkit näkyvät selvemmin ja se saa suuret silmäni säyttämään piememmiltä. Ja yhtäkkiä sen myötä myön nenäni on alkanut näyttämään suuremmalta. Leikkasin hiukset lyhyemmiksi ja alussa olin tyytväinen mutta joka toinen päivä olen epätyytyväinen niihin. Hauluaisin kuulla saman ikäiseten vastaavia fiiliksiä. Onko tämä tätä ns. kolmenkympin kriisiä? Vai onko ulkonäössä todella tapahtnut radiaaleja muutoksia?
Hei te vähän altakolmekymmpiset..
joku_vaan77
81673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole enää tyytyväinen habitukseeni, nokkani on kasvanut ja hiukset ohentuneet. Olen kohta 30v mies.
Mä kyllä huomaan muuttuneeni nimenomaan naisellisemmaksi tossa ajassa! Tässä iässä alkaa todellakin tulla niitä juonteita kasvoihin ja mä olen niistä jokaisesta onnellinen, koska mun mielestä ikä saakin näkyä. En tiiä onko sulla esim. lapsia tai ootko aviossa tms., mulla nimittäin on jo perhe koossa ja sen takia osaan nauttia elämästä ja olla tyytyväinen kattoessani peiliin. Myönnän, että jos olisinkin vaikka sinkku, niin saattaisin olla pettyny siihen, etten näytäkään enää 18-vuotiaalta...
Sä kerrot leikanneesi hiuksesi lyhyemmäksi ja mä taasen yritän vältellä vielä kauan sitä hiustenleikkuuta, koska mä en halua muuttua tädiksi... En halua loukata ketään, mutta musta itsestäni tuntuu vain, että kaikki villiys katoaisi mun elämästä, jos mä leikkaisin pitkät hiukseni! Ja kun hiuksia pitää nätisti, ei tule kiinnitettyy huomioo mihinkään pikkuasioihin, kuten nenään. Mä muuten varmaan olinkin jotain kaksvitonen, kun päätin alkaa kasvattamaan hiuksiani ihan pitkiksi, jotta en virran mukana vallan tätiytyisi kolmekymppisenä...
kaikki vanhenee ja muuttuu ajanmyötä, sen kanssa vaan on elettäväja tultava toimeen, itelläni alkaa hiljalleen hiusraja ohimoilta vatäytyä kohti takaraivoa, mutta silti VIELÄ kysellään ikää kun menen ravinteliin jossa on tuntematon ovimies. Mutta miehethän kuulema komistuu kun ne vanhenee, tiiä sitte...
Täytin just 25v ja huomasin vatsaani uhkaavasti muodostuvan jenkkakahvan..
Oon aina ollu vähän pyöree, mutten "löysä".
Täytyy alkaa vatsalihaskuurille..
Hittolainen..
Tsemiä iän muovaamat siskot ja veljet, heh..
ja niin moni muukin. että olen tullu NUOREMMAN näköiseks!! ja tämä tarina on tosi. nykyään kysytään melkein aina papereitakin baariin mennessä.
ja nykyisin minua luullaan jo nelikymppiseks...ikää vasta 27 v...
Olen samaa vuosimallia kuin sinä ja voin kertoa, että samoja ajatuksia on. Olo on kuin murrosikäisellä; välillä on niin hyvä tyyppi, toisena päivänä ruma, löysä ja tyhmä. Mulla on myös välillä valtava kuoleman pelko, sisko on saanut useaan otteeseen yöllä/myöhään illalla rauhoitella puhelimessa, että kyllä sä tyttö hyvä vielä huomispäivänkin näet.. Kasvun paikka tämä on, pitää herätä miettimään kuka olen ja mitä tahdon elämältä. Meillä avioero vireillä, onneksi "hyvillä mielin" eli ei suurempaa tragediaa. Ei tässä muu auta kuin vaan antaa elämän viedä ja itse ainakin odotan "kasvamistani", jospa musta joskus tulis ihmismäinen.:)
voiko ämmät olla noin tyhmiä? Kyllä te munaa saatte vielä useita vuosikymmeniä...