Talvisodan maataloustukea

Tanner SDP jäi kiinni mustasta kaupasta.

Kerrohan tarkemmin.

Sellaasta se oli Elannon sikalas. Isännille ei mitää ylijäämää jääny, piti osta muualta , että sai Pakkoluovutukset täyteen.

Viljejät kauppasivat suomalaisia tuolloinkin

Isännät olivat rintamalla ja vanhukset ja naiset hoitivat maataloa.

Talvisodan aikaan ei vielä ollut elintarvikkeiden säännöstely voimassakaan lukuunottamatta sokeria, siirappia ja kahvia. Eikä rintamillakaan ollut nälkä, jos vain huollolla oli tilaisuus toimittaa tavaraa. Divisioonan huoltopäällikkö Wolf H. Halsti kertoo saaneensa Summan rintamalta kitkerää palautetta, kun etulinjaan jaettiin kuljetuksessa jäätyneitä joulukinkkuja.

Vasta talvisodan jälkeen säännöstely iski yleisesti ja voimalla. Jatkosodan aikana ja sen jälkeen oli välillä tosissaan nälkä.

Kepuagraarikommunisti natsilapualaiset ihailevat vieläkin muiden nälällä rahastaneita sukulaisiaan ja lopulta heidät Venäjän kulakkien kohtalolta pelastaneita Hitleriä ja Stalinia. Herra Hitlerillä oli toki lievemmät ehdot viljatoimituksille. Jooseppi vaati ankaraa työtä sotakorvausten muodossa viljajunien vastineeksi. Stalin ja Hitler todennäköisesti pelastivat Kepulandian.

”Salakaupan tuotanto-ongelma

Viljaa ja perunaa tuotettiin rauhan aikana 2 miljardia kiloa
Suomalaiset kuluttivat reilut 3 miljardia kiloa ruokaa vuodessa. Lisäksi tuotettiin ravintoa maatilojen eläimille, maidon ja lihan "tuotantokoneille". Ihmisten ja eläinten tarvitseman ravinnon määrä oli 10 miljardin kilon suuruusluokassa.
Mustan pörssin toimintaa rajasi mm se, että suurten elintarvikemäärien säilytys ja jakelu olisivat vaatineet myös suuret varastotilat ja runsaasti kuljetuksia, joita olisi ollut mahdoton pitää salassa viranomaisilta.
Sen sijaan kassissa kulkevan tavaran (liha, voi) pienimuotoinen salakauppa on ollut melkoisen helppoa. Joulun alla yksilöille äärettömän tärkeää, mutta päivittäisen elintarvikehuollon kannalta merkityksetöntä.

Lisäksi eläinperäisten elintarvikkeiden (maito, voi, liha) tuotanto olisi vaatinut eläinrehun tuottamista 1/10 rauhanaikaisesta. Tämä olisi lisännyt päivittäisen tuotantotarpeen 3 miljoonan kilon tietämiin.
Kuljetuksetkaan eivät olisi onnistuneet, sillä jobbareitten salkut eivät olisi riittäneet liki miljoonan kilon jokapäiväiseen kuljettamiseen. Siviilimaailman käytettävissä oli 4.500 kuorma-autoa, joiden käyttöä valvoi Kotijoukkojen esikunnan liikennetoimisto.[5] Lisäksi armeija oli takavarikoinut parhaimmat ajoneuvot. Myös rautateiden tavarakuljetukset olivat armeijan valvonnassa.
Jo näinkin pieni 10% salainen tuotanto olisi ollut fyysisesti mahdotonta, ja todellinen puute oli moninkertainen.”

http://www.jyrkinen.fi/historia/salakauppa.htmlErkki47

Mitä rajoja pörsillä oli. Akseli Koskelan esikuva Juho Syrjä kertoo poikansa Juhani Syrjän kirjassa miten 'yksittäisiä ostelijoita' liikkui Juupajoella asti sotien aikana. Tukijussit myivät ensin kieltolain aikana Elias Kankaanpään, Juutas Käkriäisen ja Jooseppi Kenkkusen eli Kyllösen tavoin viinaa päätyen lopulta kieltolain kumouduttua viljatrokkareiksi ja siirtoväelle luovutetuilla sikoläteillä tienaavaksi. Jalo suomalainen Saarijärven Paavo kaikessa kauneudessaan.

Täällä pohjantähden kirjassa Elias Kankaanpää oli punakaartilainen eikä hän perinyt taloaan kun hänen isänsä katsoi että hänestä ei ole talonpitäjäksi.

”Juutas Käkriäisen esikuva oli Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen, joka hoiti vuokralaisen velvollisuuksiaan kehnonlaisesti kirjailijan omistamalla Inhan tilalla. Hyväntahtoinen Lehtonen kyllästyi lopulta veljensä toilailuihin, joihin liittyi omaisuusrikoksia ja pontikankeittoa, ja myi Inhan tilan. Sisällissodassa varakas Lehtonen kannatti valkoisia ja köyhä veli punaisia.”

”Romaanin tapahtumat sijoittuvat kieltolain aikaiseen Suomeen, Rämsänrannan köyhään kuntaan. Kirjan päähenkilö on vähävarainen, perheellinen mies nimeltä Jooseppi Kenkkunen. Hän yrittää elättää perhettään halkotöillä, mutta kunnan typötyhjän kassan vuoksi työn tulokset eivät juurikaan poi'i rahaa.

Talvella Jooseppi ryhtyy vaikean rahatilanteen vuoksi valmistamaan pontikkaa ja myymään sitä pimeästi eteenpäin muille Rämsänrannan kunnan kurjuudessa eläville asukkaille.

Kirjan loppupuoliskolla hän kohtaa entistä rankempia vastoinkäymisiä, joiden huipuksi hän jää vielä kaiken lisäksi kiinni pontikankeitosta. Käräjiltä pelkällä ehdonalaisella vankeustuomiolla selvittyään elämä kuitenkin jatkuu toiveekkaampana, kunnes katovuodet koittavat ja vanha ja raihnainen Jooseppi kuolee kaatamansa petäjän alle.”

Niinkö eduskuntapuolueet ovat vaaliohjelmissaan kirjoitelleet.

Laitat varmaan linkkiä tännekin.

EIKÖS SOTAAIKANA SANOTTU KUINKA ENERGIAN TARVE PÄIVITTÄIN IHMISELLÄ ON 1000 KILOKALORIA
KUN NYKYÄÄN SANOTAAN SEN OLEVAN VÄHINTÄÄN 2200

VALTIO SIIS JAKOI OSTOKORTTEJA TUON TUHANNEN KALORIN MUKAAN JA LOPPU RUUASTA PITI HANKKIAN IHAN VALTION TAHDON MUKAISESTI JOKO MAATALOISTA TAI MUSTASTAPÖRSSISTÄ

Elintarvikkeiden säännöstellyt annokset

Elintarvikkeiden säännöstely aloitettiin Suomessa kansanhuoltoministeriön antamien määräysten perusteella syksyllä 1939. Säännöstely jatkui aina 1950-luvun alkuvuosiin asti, mutta tiukimmillaan säännöstely oli 1941–1945, jolloin lähes kaikki tärkeimmät elintarvikkeet olivat sääntelyn alaisia. Merkittävänä poikkeuksena tästä oli peruna, joka oli säänneltynä vain suhteellisen lyhyen ajan jatkosodan jo päätyttyä, minkä takia peruna oli suomalaisen ruokavalion perustana sääntelykauden aikana. Puhtaasti kilokalorimääriä tarkastellen (ns. B-ryhmässä noin 1 000–1 200 kcal/henkilö/vrk) on selvää, että ilman sääntelemätöntä perunaa kansa olisi kuollut ennen pitkää nälkään.[15]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elintarvikkeiden_säännöstely_Suomessa_toisen_maailmansodan_aikana

Aloittaja kirjoittaa höpöjä. Talvisodan aikaan isännät olivat rintamalla, ei ne mitään mustanpörssin kauppaa voineet harjoittaa.

Untamo Utrio kertoo jo kirjan 'Kotirintama kestää' avauspuheessa miten salakauppa vaikeutti Kansanhuoltoministeriön toimintaa. Kirja on täynnä kuvauksia kieroilevista törsistä. Utrion tehtävä oli valehdella kansalle talollisten isänmaallisuudesta.

Untamo Utrion mukaan maanviljelijäperheen lapset saivat sodan aikana säännöstelyssä saman annoksen kuin hulpean talon aikuiset. Myytävää jäi siis paljon neljä vuotiaan räkänokan annoksista.

Kauppiaathan eivät sortuneet mustanpörssin kauppaan.
Törsät sensijaan myi kahvia, tupakkaa, sokeria, riisiä, kankaita, jalkineita, valopetroolia, polkupyörän renkaita mustan pörssin kaupassa.

Kaikki talonjussit olivat myymässä pimeenä perunaa. Suomalaiset pelasti nälkäkuolemalta ruotsinkielinen hevosmies Henrik Ramsay. Henkka kerjäsi viljaa Saksasta ja Ruotsista törsien salakaupan takia. Palkaksi Henkalle tuli kuritushuonetta tukijussien ylipapin Kekkosen juonittelujen takia. Se on hyvä vasemmiston valitettavasti hylkäämä teesi suomalaisesta työläisestä vuotamassa verta tilanherrojen ja muiden kulakkien puolesta.

Jos kaikki talonjussit möi perunaa niin silloinhan perunaa oli.

Hinta muodostui kysynnän ja tarjonnanlain mukaan oikeaksi kun silloin ei vielä maataloudelle ei edes maksettu tukiakaan. Ei talonjussi perunoitaan myymättä jättänyt vaan sellaisella hinnalla millä meni kaupaksi.

Miksi siitä nyt sitten valitetaan kun täällä halutaan samaa, eli maataloustuet pois ja vapaa hintakilpailu. Niukan tarjonnan aikana hinnat nousee ja päinvastoin.

Jos halutaan että maataudessa pelataan puhtaan markkinatalouden sääntöjen mukaan, pitää hyväksyä myös hintojen nousi silloin kun kysyntä ylittää tarjonnan.

En ymmärrä.
Täällä on kerrottu että suomen huoltovarmuus ei ole riippuvainen suomalaisesta elintarviketuotannosta, miksi sitä ruokaa ei sitten ostettu ulkomailta kun kerran väitteen mukaan olisi halvempaakin.

Ja kun, kuten yllä oleva kirjoittaja kirjoittaa, halutaan maataloustuet pois ja kysynnän ja tarjonnan laki määrittäisi hinnat, se ei olekaan ollut hyvä. Pois siis valtion ohjaus.

Viime sotien aikaan mustanpörssin kauppa oli aitoa kapitalismia ja sitä harjoitti muutkin kuin viljelijät, kaupat ja ne jolla oli jotain myytävää.

"Talvisodan maataloustukea

anttooo

Isännät pitivät ylijäämän luovutetuiksi määrätyistä elintarvikkeista ja myivät sen sukulaisilleen tai mustassa pörsissä."

Niin kokoomuslaiset viljelijät nykyäänkin tekevät.

Jo son vähän myytävää niin se myydään ulkomaille ja Suomalaisille tarjotaan eioota.

No nyt on kuulemma joulun alla Suomalainen sika päässyt loppumaan. Taitaa olla voikin aika vähissä ja kananmunat uhkaavat loppua taas pääsiäiseen mennessä.

Siinä sai suojeluskuntiin myös osallistuneet kaupunkilaiset porvarit vähän maistaa sitä suomalaisen talonpojan 'mulle, mulle-yhteiskuntaa' joka ilmenee nykypäivänä maataloustukien, yritystukien, Altian ja Talvivaaran muodossa. Ja kehtaavat puhua jostain 'pohjalaisesta suoraselkäisyydestä'. Törsäthän ovat vaatineet sosiaalitukiin leikkauksia, jos eivät saa pitää maataloustukiaan. Suuren kaupungin köyhällä ei siis ole tukijussien mielestä elämisenoikeutta ellei tukijussi saa rahaa John Deeren päivitykseen.

”Oppositiolta välikysymys: Ilman pikaisia toimia maatalouteen tulee konkurssiaalto.

Hallitus sai vastattavakseen vielä ainakin yhden välikysymyksen ennen eduskunnan kesätaukoa. Kristillisdemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP jättivät perjantaina välikysymyksen hallituksen toimettomuudesta maatalouden kriisissä. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Peter Östman (kd.).

Jotenkin tuntuu että

Hallituksen toimet, tai paremminkin toimettomuus, maaseudun kriisin hoidossa ei ansaitse meidän luottamustamme. Maatalousyrittäjillä oli hyvä syy odottaa, että heitä kuunneltaisiin. Kuitenkin maaseudun kriisi on yhä syventynyt hallituksen tehdessä vain kosmeettisia korjauksia odotellessaan uusia ohjeita Brysselistä, sanoo Östman..”
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3554773-konkurssiaalto-uhkaa-hallitukselle-valikysymys-toimettomuudesta-maatalouden-kriisissa

Jotenkin tuntuu että opposition mielestä maataloudessa on kriisi ja hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi asian hoitamiseksi.

En muuten kyllä ymmärrä miksi ruokaa ei ostettu sota-aikana ulkomailta kun olisi kuulemma saanut halvemmallakin.

Minäkin ihmettelen. Miksi syyttää viljelijää toisen hädällä ratsastamisesta kun olisi tilattu halpaa ruokaa ulkomailta. Täällähän asiantuntijat ovat meille kertoneet että maamme elintarvikehuoltovarmuus ei ole mitenkään viljelijöistä kiinni.

Pakkoko sitä ruokaa oli ostaa kotimaasta. Kauppiaat oli rehellisiä evätkä sortuneet mustan pörssin kauppaan vaan viljelijät möivät kahvinsa, sokerinsa, bensiininsä ja
valopetroolinsa, kenkänsä ja ja kankaansa sekä suolansa mustassa pörssissä.

Jos nyt vanhoja muistellaan ja keskustellaan isänmaallisuudesta, sattuuko joku muistamaan mikä porukka yritti liittää suomen neuvostoliittoon.

Eikös niillä ollut joku Otto-Ville valittu jo suomen ”osavaltion” edustajaksi neuvostoliittoon.

Ja jos oikein muistan historiaa mustanpörssin kauppaa harjoitti myös kauppiaat ja muutkin joilla oli tavaraa myytäväksi.

”Mustan pörssin kehittymiseen vaikuttaa myös yleinen suhtautuminen siihen. Esimerkiksi Suomessa talvisodan aikana salakauppaa paheksuttiin eikä vakavaa tavarapulaa ehtinyt sodan kuluessa muodostua, joten musta pörssi ei kehittynyt. Jatkosodan aikana oli toisin: ratsiat ja rangaistukset eivät estäneet salakauppaa, koska tavarapula lisääntyi ja yleinen mielipide hyväksyi salakaupan.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_pörssi

”...Yleinen mielipide hyväksyi salakaupan.”

Eikö vennamon iskulause oluutkin”kyllä kansa tietää.”

”Tuure Junnila syntyi Satakunnan Kiikassa (nyk. Sastamala) 24. heinäkuuta 1910 vanhaan talonpoikaissukuun, jonka omistaman Junnilan tilan varhaisimmat asiakirjamaininnat ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Junnilan vanhemmat olivat maanviljelijä Nestori Ferdinand Junnila ja Selma Maria Niemi.”

”Päiviö Hetemäen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. Hän meni naimisiin talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa vuonna 1945.”

”Veikko Vennamo valittiin vuonna 1945 eduskuntaan Maalaisliiton edustajana vielä silloin toiminnassa olleesta, Karjalan siirtoväelle tarkoitetusta Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
Vuonna 1954 Vennamo oli maalaisliittouransa huipulla saadessaan eduskuntavaaleissa 9 912 ääntä, enemmän kuin Urho Kekkonen.”

Ei se aivan näinkään mennyt

Aloituksessa puhutaan talvisodan salakaupasta, kuitenkin salakauppaa alkoi esiintymään vasta jatkosodan päätyttyä ja säännöstelyn aikakaudella. Kaikkineen salakauppa oli aika marginaalista määrältään. Salakauppa ei koskenut pelkästään maataloustuotteita, vaan myös kaikkia muita
tuotteita jotka olivat säännöstelyn alaisuudessa. Oheisessa artikkelissa aihepiiriä valaistaan selkeästi.
http://www.jyrkinen.fi/historia/salakauppa.html