Tätä palstaa olen hetken aikaa sivusilmällä seurannut ja tuntuu että ex-vaimot ovat monesta kaiken pahan alku ja juuri jotka eivät muuta osaa tehdä kuin kiusaa.
Minäkin olen ex-vaimo jonka välit ex-mieheen ovat aika tulehtuneet, eikä sen vuoksi että haluaisin tehdä kiusaa, vaan omasta mielestäni siksi ettei kumpikaan halua luopua lapsista. Vaikka eihän erossa luovuta lapsiata, mutta kuitenkin. On itsestään selvää että etävanhempi jää vähemmälle kokemuksista lasten kanssa.
Tässä sitten mies nykyisensä kanssa yrittää kisailla lasten huomiosta ja rakkaudesta kyseenalaisin keinoin eli haukkumalla minua, meidän kotia ja yrittämällä ostaa rakkautta. Koska minua ajetaan haukkumalla nurkkaan vapaatiedonvaihto lasten asioista on kärsinyt, ei tule kerrottua oven raosta kuin ihan kaikkein pakollisimmat asiat. Mies on itse tekemisillään ajanut itsensä ulos lasten arjesta, en tarkoita sillä kuitenkaan yhteistä kotia vaan lasten päiväkodin joulujuhlia, lasten syntymäpäiviä, joulua jne...
Olen itse jo aivan voimaton, yritin alkuun itse käyttäytyä aikuisen tavoin, mutta ehkä minäkin olen hetkittäin matkan varrella epäonnistunut. Nykyinen järjestely on siis ok eli mitä vähemmän ollaan tekemisissä sitä parempi. Meillä ei olla isään yhteydessä vaikka maailma kaatuisi jos ei ole isän aika lapsia tavata. Apua ei pyydetä sillä sitä ei myöskään isältä päin anneta. upeaa eikö olekin?
Minäkin olen ex-vaimo jonka välit ex-mieheen ovat aika tulehtuneet, eikä sen vuoksi että haluaisin tehdä kiusaa, vaan omasta mielestäni siksi ettei kumpikaan halua luopua lapsista. Vaikka eihän erossa luovuta lapsiata, mutta kuitenkin. On itsestään selvää että etävanhempi jää vähemmälle kokemuksista lasten kanssa.
Tässä sitten mies nykyisensä kanssa yrittää kisailla lasten huomiosta ja rakkaudesta kyseenalaisin keinoin eli haukkumalla minua, meidän kotia ja yrittämällä ostaa rakkautta. Koska minua ajetaan haukkumalla nurkkaan vapaatiedonvaihto lasten asioista on kärsinyt, ei tule kerrottua oven raosta kuin ihan kaikkein pakollisimmat asiat. Mies on itse tekemisillään ajanut itsensä ulos lasten arjesta, en tarkoita sillä kuitenkaan yhteistä kotia vaan lasten päiväkodin joulujuhlia, lasten syntymäpäiviä, joulua jne...
Olen itse jo aivan voimaton, yritin alkuun itse käyttäytyä aikuisen tavoin, mutta ehkä minäkin olen hetkittäin matkan varrella epäonnistunut. Nykyinen järjestely on siis ok eli mitä vähemmän ollaan tekemisissä sitä parempi. Meillä ei olla isään yhteydessä vaikka maailma kaatuisi jos ei ole isän aika lapsia tavata. Apua ei pyydetä sillä sitä ei myöskään isältä päin anneta. upeaa eikö olekin?
Vastaukset 25
Vanhimmat
löydät myös itsesi tuosta allaolevasta kirjoituksesta.Olet katkera joka haluaa poistaa lasten isän lasten elämästä.
Vain siksi että käyttäydyt kuten tyypillinen ex.
Reilu äiti jonka mielestä isä ei kuulu lapsen elämään-sehän on vastaus.
Haukuttu on kovasti ja hoitoon on ex joka sossu käynnillä minua usuttanut, vielä ei ole komentoa sinne tullut. Mutta reilu isä on minut poistanut lasten elämästä. Olen nähnyt lapsiani viimevuoden puolella, vaikka asuvat kivenhiton päässä. Ei kannata yleistää että aina se on äiti, joka ei anna tavata lapsia.
Hei! mua sitte sapettaa tuo ainainen ruikutus vaimojen välisistä jutuista. Ymmärtäkää että kaikki on omasta valinnoista ja haluista kiinni. Haluatko tapella? valitsetko uikuttajan roolin? Miksi haukkua toista? Tunnetko olevasi aikuinen? Tekeekö järkevä aikuinen siten? Lapsellisuutta kaikki toiminta mikä on haitaksi lasten ja toisten ihmisten elämälle. Mitä saavutat sillä että hankaloitat muiden elämää? mitä saavutat sillä että et anna lapsille kasvurauhaa? Mitä saavutat sillä että teet lapsistasi ahdistuneita, joka ei kykene luottamaan ympärillä oleviin aikuisiin? Mikä tekee juuri SINUSTA sen joka on paras lapsille? Millä oikeudella katsot että vain SINÄ olet paras lapsille? Eikö olisi hienoa jos lapsesi menee toisen vanhemman luokse mielellään ja saa kokea sielläkin turvallisuuden tunteita, iloa, rakkautta? Eikö olisi ihana että TOISEN lapset juoksevat iloisina syliisi kun tulevat teille? Eikö olisi hienoa että vanhemmat ja kasvattajat kunnioittaisivat toisiaan ja lapsi voisi tykätä kaikista? muutama fakta! 1.kukaan ei voi viedä bioloogisen vanhemman paikkaa lapsen sydämmestä sillä se on kirjoitettu sinne jo syntymän hetkellä 2.kukaan ei varmaankaan sitä koskaan edes yritä 3. ole järkevä aikuinen, unohda omat tarpeesi edes hetkeksi! JA VIIMEISEKSI KAIKILLE EXILLE, UUSILLE VAIMOILLE JA MIEHILLE, ISILLE , ÄIDEILLE: RAKASTAA LAPSIA JA ANTAKAA HEILLE MAHDOLLISUUDEN ELÄÄ TÄYSIPAINOISTA LAPSUUTTA! VAIN SINÄ ITSE VOIT VAIKUTTAA OMAAN KÄYTÖKSEESI!
Terveisin äiti, ex-vaimo, uusi vaimo, äiti-puoli
sanoitpas sen todella lyhyesti ja ytimekkäästi!
olen täysin samaa mieltä kanssasi!
Niin yleensä käy kun uudet astuvat esiin. He yrittävät käännyttää miehen perhettänsä vastaan keinolla millä hyvänsä. Ensin käydään ex vaimon kimppuun,ja jos se ei tuota tulosta, aletaan pommittamaan lapsia. Se on vanha hyväksi havaittu kaava heidän välillä.
Ja aina he onnistuvat sotkemaan ja tuhoamaan täysin hyvät puhevälit ex perheeseen.
Sitten kun välit on todella tuhottu, he alkavat seuraavan pommituksen. He syyttävät koko tragediasta ex vaimoa, että hän itse on sen aiheuttanut ja heillä nykyisillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Näin he putsaavat kädet likaisista töistä.
Kun ex vaimo yrittää paikata isän ja lasten välejä jonkinmoiseen kuntoon, taas nämä nykyiset tulevat väliin ja alkavat syyttämään lasten äitiä häiriköinnistä ja tunkeutumasta heidän elämään! Lasten varjolla he yrittävät utsia heidän asioita.
Kun isä on vihdoin unohtanut että hänellä lapsia onkaan, syytetään taas ex vaimoa siitä, että on vieroittanut lapset isästä. Mutta ei hätiä mitiä, tämä nykyinen hankkiutuu tahallaan raskaaksi, jotta siinä vaiheessa varmasti unohtuu entinen elämä, tai se on pakko, ettei nykyinen jää missään vaiheessa yksinhuoltajaksi, näin hän voi rehennellä olevansa paljon parempi vaimo kuin entinen.
Ja korostan, olette KAIKKI samanlaisia! Olette niin epävarmoja siitä miehestä, että teette sen pelkästään siksi kun pelkäätte! Jos ihminen oli varma tunteistaan, ei hänellä olisi mitään sitä vastaan, että puolisolla olisi vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, tässätapauksessa ex vaimo on niin suuri uhka teille, että sen perusteella hänet on haukuttava jopa huoraksi, jotta mies unohtaisi hänet.
Mutta lapset eivät uhohda, mitä olette tehneet. Kun isä on vanha ja yksinäinen, luuletteko että lapset välittää, kun isä ei heistäkään välittänyt kun he olivat pieniä?
Kylläpä oli oikein varsinainen kyökkipsykologi asialla !
Kukahan noissa uusissa suhteissa on epävarma...Kukahan siinä on eniten hävinnyt...
Erityisesti minua riemastutti tuo että isin uusi hankkiutuu TAHALLAAN raskaaksi. Vahingossako sinä raskaaksi tulit ? Ja eikös siihen uuden vaimon perheeseen kuulu mieskin, jonka kanssa se lapsi tehdään. Nykyisin tuollaiset asiat ovat pääsääntöisesti yhteisiä hankkeita uusperheissä.
Kyllä kuultaa kova katkeruus tekstisi alta.
Kuullostaa oudolta yleistykseltä. Parasta on, että antaa vanhempien olla edelleen kavereita. Saavat sovittua lastensa asiat sovussa = lasten etu. Näissä uusperhekuvioissa, kuten kaikissa ihmis- tai työsuhteissa jne., toimii parhaiten periaate, ettei liika puutu toisten asioihin eikä lähde juoruihin mukaan. Kummasti on toiminut puolin ja toisin, ei ole haukuttu tai tultu haukutuksi.
Kuules Hiiri! Minä en keittiössä kokkaa. Päivittäisravintolat ovat sitä varten, että niitä käytetään. Lapseni tykkäävät pizzoista, hamppareista ja valmisruuista. Mummitkin pyytävät huom: pyytävät syömään välillä.
Not not, tulin raskaaksi yhteisestä toiveesta ja monta kertaa. Kaikki lapet ovat rakkauslapsia. miehelläni ei ollut ennen minua avioliittoa, joten meille molemmille se oli ensimmäinen.
Hänellä ei ole uutta vaimoa, ei perhettä, onneksi, eikä vakituista seuraa.
Hän rakastaa lapsiaan niin paljon, että viettääaikaa heidän kanssaan, ja tietysti minun.
Katkera saa olla, väsynyt, pirteä, itkuinen, iloinen, kiireinen ja laiska, vapaasti valittaessa!
Osaltaan juttusi oli kuin minun kirjoittamani, paitsi että minun tietääkseni minua ei haukuta lapsille.
Lähinnä haluaisin kommentoida sitä että itse voi vaikuttaa siihen miten kaikki erossa menee, no voi tietenkin osaltaan, mutta vaikka itse yrittäisi mitä, niin joskus voi olla niinkin että ex heittäytyyy hankalaksi ja loukkaa, vi**ee ja on äärimmäisen inhottava. No olenhan mä laitanut puhelimen pöydälle kun haukku ryöppyjä on tullut ja sitten kun ei kuulu enään ölinään kyssyn rauhallisesti oliko muuta? Mutta vaikeeta se on ollut, varsinkin silloin kun käytetään lapsia aseena. No exän uusikin yritti minua parjata kerran, mutta nykyään ei edes moikkaa kun käyn lapsia hakemassa. Minä yritän kyllä pitää lapsilla hyvät välit isäänsä, isä voisi tosin itsekkin siihen vähän ennemmin vaikuttaa, eikä otaa lapsia vastaan niinkuin ylimääräistä työtä. No olen se ilkeä,manipuloiva ex joka haluaa vaan lapsilleen hoitajan...HAH MÄ haluan että mun lapsilla on isänsä jota he ikävöivät.
No tulipahan purettua vähän asian vierestäkin, mutta pointtini oli se ettei itse aina voi olla se hyvä jos toinen heittäytyy mahdollisimman hankalaksi. MUTTA LAPSIA EN KÄYTÄ ASEENA, vaikka he käyttävätkin.
Aika hyvin tässä on ryöpytetty ex-vaimoja, miten he ovat kaiken pahan alku ja juuri ja sama pätee näihin uusiin hirviöihin eli uusiin vaimoihin, jotka ovat syyllisiä siihen, että isät vieraantuvat lapsistaan jne.
Mistä se johtuu, että tätä kamppailua käydään nimenomaan exien ja uusien puolisoiden välillä. Ne isät tuntuvat olevan täysin ulkopuolisia ja osattomia tässä asiassa, niinkuin vastuu tapaamisten onnistumisesta olisi uudella vaimolla tai exällä. Isällähän tässä on vastuu siitä, että tapaako lapsiaan vai ei ja missä ympyröissä. Se isä on valinnut sen uuden puolison ja aikaan vanhankin. Ei yhtäkään isää vain viedä kuin pässiä narusta, kyllä se isä on siinä itse mukana. Jos miehellä on vähänkään selkärankaa, niin kyllä hän silloin itse tekee valintansa. Jos taas miehellä ei ole selkärankaa, niin se on mieheni oma vika. Sen selkärangan pystyssä pitäminen ei ole exän eikä nyxän harteilla.
Samaa mieltä, että isä/mies on exän ja uuden valinnut. On myös valinnut erotessa, että ei halua exän kanssa enää yhteiselämää. On ehkä muuttanut uuden kanssa yhteen ja tehnyt näin valinnan, että haluaa yhteiselämää tämän kanssa.
Lapsista ei tietenkään erota, mutta exät voisivat ymmärtää, että heistä on erottu. Mitä taas ero tarkoittaa. Mielestäni sitä käytännön tosiasiaa, ettei kukaan ole parempi tai huonompi, mutta yksinkertaisesti jos mies ei asu saman katon alla exän kanssa, niin silloin on käytännössä hankala olla yhtä paljon lapsen kanssa. Ei kuitenkaan se tapaamisten määrä kerro isän ja lapsen välisestä suhteesta tai välittämisestä.
Joten exät koittakaa hyväksyä, että teidän ja miehen välille on tullut ero. Mitä nopeammin pääsette siitä yli, niin luultavasti muutkin asiat alkavat sujua. Eikä tarvitse käyttää energiaa ja aikaa siihen, että kyttäilee ja laskeskelee kuinka paljon isä viettää aikaa lastensa kanssa. Kyllä ne isät varmasti useimmassa tapauksessa lapsiensa kanssa viettää sen ajan mitä olosuhteet sallivat. Joten exät voisivat tämän miettimisajan käyttää omaan itseensä ja elämänsä kokoamiseen.
Loppukorjauksena, että isän tilalla voi olla myös äiti, riippuen yleensä siitä kumpi on ns etävanhempi.
Luultavasti tämä teksti suututti monen, eikä välttämättä ole kaikkiin tilanteisiin sopiva, mutta yksi näkökanta kuitenkin...
Avioero kurssi pitäisi olla pakollinen kaikille eroaville joilla on lapsia. Entisen parisuhteen sonnat täytyisi siivota alta pois, niin ettei vanhojen katkeruuksien vuoksi tee omien lasten elämää hankalammaksi. Eihän vanhempien ystäviä tarvitse keskenään olla, mutta toimeen kyllä täytyisi tulla ihan vain omien lasten vuoksi.
Oman mieheni vanhemmat ovat eronneet ja siitä on jo yli 20vuotta ja vieläkään he eivät mahdu samoihin juhliin.
...niin kaikki sujuu.
Mennään eikä meinata. Jos nyxä tempuilee niin eiku mennään sen kanssa naamatusten puhuu, niin johan taas homma pelaa. Jos exä tempuilee niin sama peli kuin nyxälle (ja tämänhän jo osaa käsitelläkin, kun ollaan ne rakkaat lapset yhdessä laitettukin maailmaan). Ja 20 vuoden eronneet samoihin juhliin vaan, kun ei järjestele erijuhlii heidän pillin mukaan. Suoraan sanottuna suu puhtaaksi asiallisesti reaaliteetit huomioonottaen.
Hyvää päivää kaikille, =).
Aivan! itse sanelin säännöt erotessa 6 vuotta sitten, ja hyvin toimii!
Sanoin että minun kanssa ei sitten kinastella, tehdään niinkuin sanon. Lapset eivät liiku, isä liikkuu. Jos lapsia haluut nähdä, teet sen meidän ehdoilla. Jos ei sovi, sitten ei sovi.
Naisesi pysyköön loitolla, ja osallistut kaikkiin kustannuksiin mukisematta. Lainaat autoasi tarpeen tullen, jos omani menee rikki, voit sitten korjata sen.
Joulu, juhannus ym synttärit vietämme perheenä yhdessä, ja suuremmat suursiivoukset teemme kimpassa.
Kun lapset sairastuu. lääkkeet ostat sinä, minä hoidan.
Kaikki ylimääräinen sitten katson asia kerrallan.
Kyllä hommat hoituu, kun vain osaa järjestellä ja käyttää päätään. Tiukasti mutta varmasti.
Niin, että homma hoituu hyvin niin kauan kuin exä suostuu tekemään juuri niin kuin sinä sanot ja käsket.
Voi miesparkaa, onneksi sentään sai eron ja pääsi suurimmaksi osaksi päättämään itse omasta elämästään.
sanotaan kiristykseksi.Mahdat olla kovastikin arvostettu henkilö ex-miesparkasi nykyisessä perheessä. Toivon lämpimästi, että exäsi nykyinen liito kestää tuollaisen manta-mentaliteetin sekopäiset määräilyt. Siellä täytyy olla äärimmäisen fiksu uusi vaimo, jotta pystyy käsittämään moisen hirmuvallan.
Ootko miettiny mixi exäsi lähti perheestä! Ja uuden mukaan?!
Katso peiliin niin löydät todella hyvän syyn.
OOt varmaan maailman kauhein akka josta oon kuullu, en edes haluaisi olla kyllä lastesi paikalla herran jumala he varmaan häpeävät sinua kun roikut ja kinuat exältäsi kaiken!
Mies tuo rahat ja sinä teet ilmaseksi kaiken!
Mietihän vähäsen, voitko todellakin olla onnellinen itsesi kanssa!
Omat vanhempani erosivat kun olin toisella luokalla. He käyttäytyivät kuin aikuiset eivätkä kinastelleet turhista asioista. Vaikka äiti muuttikin meidän kanssa 800km päähän isästä, aina saimme tavata häntä ja soiteltiin useasti!
Eikä äiti pakottanut isäämme maksamaan kaikkea! mitä nyt elatusmaksut! meillä oli oma elämä ja isällä oma ERI RAHAPUSSEISTA, ei äiti kehannut mennä ruinaamaan isältämme rahaa.Hän meni itse töihin ja hoiti meidät.
Mikä miehen perhe? Mistäs tiedät et sil ois toinen perhe?Kyllä mies parka vielä kuljeskelee yssikseen, etsien sitä suurta rakkautta. Mutta sori, se meni jo! Pitikös alkaan ryppyileen.
Nii just-exät sanoo ja nyxät kyykkyyn !
Ei ihme että exät on tosiaan niitä exiä, eikä siinä mitkään pentujen alullepanot paljon paina. Nyxät on lisääntymiskykysiä - tällä vuosisadalla !
Tässä muutama syy miksi exiä täällä haukutaan:
-exät luulevat olevansa aina oikeassa
-exät luulevat että kun heillä on lapset he ovat jotain äiti teresoita tai pyhimyksistä seuraavia
-exät luulevat saavansa tehdä aivan mitä tahansa, sanoa mitä tahansa, ja koska heidät jätettiin, heille ei voi sanoa vastaan, koska he ovat niin käsittämättömän haavoittuvaisia
-exät ovat moukkia
-exät ovat käsittämättömiä moukkia
Oletpas epävarma ihminen! Noin kovasti tuomitsemalla näytät oman heikkoutesi. Olethan vasta varmaan viivästyneessä murkku-asteella, ja jo alat leikkimään muka aikuista. Noin kirjoittaa vaan surkimus.
Aikuisilla on asiallisemmat jutut. Kasva vielä, ja opettele käyttäytymään. Kyllä sullakin joskus se mies on ja omia lapsia, ja olet jopa tuleva yh, niin voit soveltaa nämä omat teesit itseesi.
Kukas se siellä vastailikaan! Kukapa muu kuin Vuosisadan ennustajaemäntä! Keskustelupalstojen kruunaamaton kuningatar!.
Myös nainen on voinut erota miehestä(useimmissa tapauksissa minun tietääkseni) ja miés voi yrittää tehdä exän olo hankalaksi, koska ei sopeudukkaan siihen että kukaan ei "hoida" häntä ja sitten hankitaan mahd. nopeesti uusi nainen vierelle vaikka eroprosessi on kesken.
Niin, ei siihen muuta syytä ole. Exä on aina vittumainen, hankala, ja haluaa vaan hankaloittaa exänsä nykyistä elämää. Exällä ei ole omaa elämää, vaan hän miettii yöt päivät, miten voisi olla mahdollisimman hankala.
Exä ei halua tavata eikä maksaa elareita.
Exä voi olla sitten tapaaja-isä tai lähi-äiti. Exällä voi olla uusi kumppani ja uusi elämä ja yhteiset lapset tai mitä tahansa, mutta exää kohtaan exä on aina v--mäinen.
Jos exällä ei ole nyxää, hän haikailee exänsä perään eikä ole vielä päässyt tästä irti vaan rakastaa yhä exäänsä - siksihän hänellä ei nyxääkään ole.
Jos exällä on nyxä, hän viettää kaiken aikansa miettimällä, mitä exä tekee ja miksi.
Jos exä on etävanhempi, hän ei halua tavata lapsiaan, eikä maksa elareita, koska haluaa kiusata exää.
Jos hän kuitenkin tekee tämän kaiken, tapaa lapsiaan siis, hän tekee sen vain kiusatatakseen exäänsä: hän mollaa lapsille exää, ostaa lapset puolelleen jne.
Jos exä on lähihuoltaja, hän yrittää pudottaa exän lastensa elämästä: ei anna tavata tai rajoittaa tapaamisia. Ei anna osallistua lasten koulu- yms. juhliin, ei anna lasten käyttää exän ostamia vaatteita tai leluja, vaan myy ne kirpparilla.
Eikä anna lastensa tuntea ja tervehtiä exäänsä, vaikka nämä tulevatkin sitten tapaamisille. Eikä anna lasten soittaa, ei käydä kylässä eikä olla ollenkaan missään tekemisissä, jotta exä ei saisi iloa omista lapsistaan.
Ja haukkuu koko ajan exää, tämän nyxää ja heidän yhteistä lasta.
Kuulostaako kamalalta.
Totta toinen puoli.
Totta se, että jos ero on käsittelemättä, jos oma elämä on jumissa, ollaan hankalia lasten äitiä/isää kohtaan, sitä exää. Ja selitellään se "lapsen parhaalla".
yhdyn edelliseen, en kuitenkaan halua viedä sua nyxältäs
.. koska olen myös exä exälleni, kjähähäää.