Tuli hankittua 70-luvun museotuutti. Yllätyin, kun olen aiemmin omistanut samanlaisen, joka oli kuin juna suoraan ajettaessa ja ei mitään hakuja tai vetelyjä missään vauhdissa. Tämä museopeli on hieman rauhaton ja suorallakin täytyy rasittavasti pitää käsin linjassa. Tiedän että runko/keula on suora ja iskarit ym. myös kunnossa.
En ole havainnut rakenteessa mitään keskittämiseen viittaavaa rakennetta. En viitsisi alkaa purkamaan etupäätä laakerien vaihdon vuoksi, ennenkuin on mahdollinen syy selvillä.
Onko tuon ohjauslaakereissa jotain, mikä esim. kuluessaan poistaa keskittävän ominaisuuden, vaikka se räjäytyskuvien perusteella on aivan symmetrinen akseli 2 kuulalaakeria?
En ole havainnut rakenteessa mitään keskittämiseen viittaavaa rakennetta. En viitsisi alkaa purkamaan etupäätä laakerien vaihdon vuoksi, ennenkuin on mahdollinen syy selvillä.
Onko tuon ohjauslaakereissa jotain, mikä esim. kuluessaan poistaa keskittävän ominaisuuden, vaikka se räjäytyskuvien perusteella on aivan symmetrinen akseli 2 kuulalaakeria?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Katsoppa eturenkaan kunto.
Rengas ok ja tasapainossa (ja olen ajellut aiemmin tosi heikkoon kuntoon kantatuilla etukumeilla, eikä siitä aiheudu muuta kuin pompotusta tietyissä tilanteissa), kyllä tuossa jotain muuta on.
Wop wop, wop wop
Kumi alkaa woplaan
Wop wop, wop wop
Ojassa jo ollaan
Wop wop, wop wop
Ruhjeilla me ollaan
Haluun vaan ajaa mut woppaa ja woppaa
Wop wop, wop wop
Kumi alkaa woplaan
Wop wop, wop wop
Ojassa jo ollaan
Wop wop, wop wop
Ruhjeilla me ollaan
Haluun vaan ajaa mut woppaa ja woppaa
Ohjauskulmat. Enemmän casteria niin alkaa keskittämään.
Kertoisitko miten säädetään caster Tuutissa ?
Ohjauskulmat nelipyöräsuuntaukseen mitattavaksi. Syy näkyy tuloksissa. Jos vaikkapa autoa on kolhittu aiemmin, ja jätetty kunnolla laittamatta. Kun autossa ei ole säätöä ohjauskulmille, se tarkoittaa vain sitä, että sitten vaihdetaan vialliset isot kokonaisuudet, kuten etupalkk tms. Tai vedetään Autorobotilla vääntyneitä runkorakenteita entisiin mittoihin. Kumpikaan tapa ei ole järkevä kustannusten puolesta vanhaan paalikuntoisen autoon.
Moottoripyöräosastolla ollaan, joten kerrottakoon vielä, että "tuutti" on Honda cb 750 moottoripyörä.
Ja ko. pyörä on sikäli tuttu, että tiedän keulan toimivan niin, että etupyörä ilmassa pyöritellessä huomaa keulan liikeradassa keskellä ehkä n. 30-40 asteen sektorin, josta keula helposti hakeutuu suuntautumaan suoraan eteen. Tuon sektorin rajat tuntee tankoa käännellessä ja suoraan eteenpäin se suorastaan "napsahtaa paikoilleen". Tämä ominaisuus siis puuttuu ko. yksilöstä.
Tuulee ohitse tuo etupyörä ilmassa ja sektori mutta tässä aiempaa rengasasiaa.
Etuyörän vipottelu eli shimmy on tuttu ja huvittava ilmiö esimerkiksi ostoskärryissä, mutta sen fysikaaliset syyt ovat itse asiassa hyvin monimutkaiset. Edellytyksenä on pyörän rullaavan ja sortavan pyörimisen vaihtelu, mutta epävakaa voimistuva vipottelu on riippuvainen vaikuttavien osien (mm.) geometriasta ja sen tarkkuudesta sekä massasuhteista, mikä aiheuttaa ohjausjärjestelmään epävakaan ns. positiivisen takaisinkytkennän. Yksittäisen akselin ympäri kääntyvät ohjausjärjestelmät ovat alttiita shimmylle, mutta sitä esiintyy myös mm. autojen etuakselistossa, erityisesti yksinkertaisemman akselistorakenteen omaavissa maastoautoissa. Samankaltainen itseään voimistava ja potentiaalisesti tuhoisa värähtely on tuttu myös mm. aerodynaamisena "flutter":ina (mm. lentokoneen ohjainpinnat, terässavupiiput) tai ääniresonanssina (mm. juomalasin tuhoaminen pelkällä lauluäänellä). Fysiikan lait, jos joutuu niiden väärälle puolelle, ovat julmia.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen (mm.) moottoripyörän jousitusliike, renkaan dynamiikka sekä käyttöolosuhteissa ilmenevät impulssit (päällystevirhe jne.) voivat viedä ohjausjärjestelmän epävakaaseen tilaan. Aiheesta on tehty lukemattomia tutkimuksia, mutta silti markkinoille asti saattaa päätyä mp-malleja (esim. Suzuki TL1000S Kertomus) joiden vakausongelmat aiheuttavat takaisinkutsukampanjan. Shimmyssä etupyörä alkaa tyypillisesti moottorijarrua käyttäen hidastettaessa kääntyillä eli väpättää itsestään. Liike voi olla lievä, mutta myös voimistua voimakkaaksi ravistamiseksi (frekvenssi pysyy samana, mutta liikkeen amplitudi kasvaa moninkertaiseksi), saattaapa se laukaista koko pyörän hallitsemattoman vemputtelun eli woblauksen. Shimmyoireet alkavat esimerkiksi kun kädet päästetään irti stongasta ajon aikana ja pyörä hidastaa moottorijarrutuksella: shimmy onkin varsin yleinen prätkän hitaan kulumisen mukanaan tuoma ilmiö. Herkät urheilupyörät ovat lyhyen akselivälinsä ja jyrkemmän ohjauskulmansa vuoksi arempia shimmylle kuin pitkän akselivälin ja loivemman keulakulman matkapyörät tai kustomit. Raaseri saattaa joutua voimakkaaseen shimmyyn terävässä kiihdytyksessä etupyörän kevetessä ja alkaessa sortaa ajosuuntaan nähden, tienpinnan epätasaisuuskin voi laukaista sen.
Rengastus on tyypillinen aiheuttaja, koska sen muodonmuutos rullausliikkeen aikana aiheuttaa shimmyn edellytyksenä olevaa sortoa, rengas joustaa sivuttaisvoimien takia jolloin teleskooppiin kohdistuu epävakaan tilan aiheuttavaa momenttia. Tarkistettavia asioita ovat kuluneisuus (kulunut rengas on yleinen shimmyn laukaiseva tekijä), rengaspaine (paineen lisääminen torjuu ilmiötä Padovan tutkimuksen mukaan), mutta myös epätasapaino tai väärä rengaskoko voivat johtaa shimmylle otolliseen tilaan. Renkaan malli voi estää, vaimentaa tai laukaista shimmyn (Padovan tutkimus). Rengasmallien ajettavuudessa on merkittäviä eroja yleensäkin, siksi joissain maissa (esimerkkinä Saksa, missä ajettavuusongelmat voivat korkeiden ajonopeuksien takia johtaa fataaleihin seuraamuksiin) moottoripyörien on käytettävä valmistajan hyväksymiä rengasmerkkejä ja malleja. Pyörään vaihdettu uudenmallinen rengas voi siis laukaista shimmyn vaikkei sitä edellisillä renkailla olisi esiintynytkään. Nopean moottoripyörän omistaja löytänee Saksan tiedot "Reifenfreigabe"-hakusanalla pyörämalliinsa sopivaksi tutkituista rengasmalleista.
Olipa erikoinen kymysys. Siis huomaat ilmassa vapaana olevan keulan "keskittävän" itse jonkunlaisella sektorilla jonka täytyy oikeastaan johtua vapaana riippuvasta massasta? Tarkkaan kun muistelen olen tainnut havaita joskus samanlaista ilmiötä myös,mutta olisin kuitenkin sitä mieltä ettei tuo asia ajaessa vaikuta mihinkään,silloin vaikuttaa keulakulma kääntymisen helppouteen tai vaikeuteen.Loivakeulakulmaisissa kuten choppereissa suoraan ajaminen tosiaankin helppoa,sellainen tuppaa lähes itsestään suoraan menemään. Tuollaista "levottomuutta" mitä kuvailit ainakin itse lähtisin tutkimaan ohjauslaakeri - keinuhaarukan laakerointien kunnon ensimmäiseksi tutkimisella,pyöränlaakereita unohtamatta. Rajun wobblauksen pari kertaa kokeneena niihin sijoitettu "pikkuraha" mielestäni viisainta mitä voit tehdä.
Kerran olen ajanut Tuutilla ja se oli ainoa kerta myöskun koin woblauksen.
Kaverin pyörää lainasin silloin aikoinaan ja taisi olla ensimmäinen kokemus myös isoon pyörään.
Tulin moottoritietä hurjastelematta mutta vaihdilla ja nopeusrajoitus kaupunkinopeuteen edessä.
Päästin vain kaasun eli moottorijarrutus ja silloin meinas käydä köpelöt kokemattomalle.
Ohjausiskaria olen sittemmin joihinkin pyöriini asentanut, kuten xx:ään kun etupää hieman kevyt kolmen laukun sisällön painon johdosta.
Et vaan osaa.
Vaihda vaan suosiolla ohjauslaakerit jos yhtään tuntuu kulmikkuutta ohjausta käännellessä. Viallinen laakeri on ikäväntuntuinen ajettava.