Keski-Suomen Valokuituverkoissa hiljaiseloa, muhiiko katastrofi?

Niin, mitäs tuolle hallinnasta karanneelle "yhtiörypäshirviölle" voitaisiin tehdä?

1. Konkurssi. Kykenee vajaan miljoonan euron liikevaihtoon ja tekee sillä noin miljoonan tappion vuosittain. Velkaa on noin 30 miljoonaa ja kaikki 10 omistajakunnan takaamana.

Kauppahintana realisoinnissa 1 eurokin on liikaa.

2. Velkasaneeraus. Valokuituverkot Oy on Suomessa ennennäkemättömän omavarainen, omavaraisuusaste 80 prosenttia SVOP-seikkailun tuloksena, mutta ei ole yhtään rahaa.
Toisaalta liiketoimintatuloillaan se ei tule pärjämään taloudellisesti, joten laillisia perusteita velkasaneeraukseen ei taida olla.

3. Siirtämällä omistus kepulikonsteilla johonkin toiseen yhtiöön, jossa on valtion raha ja omistusta takana.

Kaikissa näissä 3 vaihtoehdoissa velat noin 30 - 35 miljoonaa euroa tulevat 10 omistajakunnan maksettavaksi omavelkaisen takauksen perusteella ja ne menettävät kaiken "sijoittamansa" rahat noin 5 miljoonaa.

Keski-Suomen VerkkoHolding Oy on pitänyt viime aikoina yhtiökokouksia noin kahden viikon välein. Viimeisin oli 29.11.2019. Siihen vahdettiin edustajiksi kunnanjohtajat joidenkin valtuutettujen tilalle.

Ensi vuonna 2019 alkavat Verkkoholding Oy:n osakaskuntien takaamat Kuntarahoituksen myöntämän 29,5 miljoonan euron lainan lyhennykset.

Mutta kun KSVH:lla ja KSVV:llä ei ole rahaa maksuihin!

Ohessa KSMLn 19.11.2018 jutun osalainaus, jossa on Paunosen jaarituksia yhtiön suunnitelmista.


KUNTIEN YHTIÖ TARVITSEE LAINANHOITOON LISÄÄ RAHAA
Tietoliikenne: KSVV Oy jäi tänä vuonna kauas uusien valokuituliittymien rakentamistavoitteestaan.

Maarit vaherkumpu

KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen laajakaista kaikille hankkeen tukea kuuteen kuntaan rakennetuista verkoistaan, mutta virasto on tehnyt kielteiset tukipäätökset näistä jo neljän kunnan osalta.

Perusteluna on ollut muun muassa, että hankkeessa on käytetty liikaa julkista tukea. KSVV on tehnyt päätöksistä oikaisuvaatimuksia ja valituksia hallinto-oikeuteen.

- Ykköstavoitteemme on yhä saada tuet. Siksi aiomme nyt tehdä muutoksia rahoitukseemme, Paunonen kertoo.

Verkkoholding alkaa maksaa omistajakunnille lainoistaan takausprovisiota. Tiistaina kokoontuvan verkkoholdingin hallituksen on myös yhtiön vuonna 2016 KSVV Oy:hyn tekemän sijoituksen muuttaminen vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi.

Kielteisissä tukipäätöksissään Viestintävirasto on pitänyt tätä sijoitusta julkisena tukena.
Mitä tapahtuu, jos lisää rahaa ei saada eikä verkkoyhtiö kykene hoitamaan 29 miljoonan euron lainojaan?

Alkavatko omistajakunnat maksamaan takaamiensa lainojen lyhennyksiä tai kaatuvatko miljoonien eurojen lainapääomat kerralla kuntien niskaan?

- Se on sitten Kuntarahoituksen ja omistajakuntien välinen asia, sanoo Paunonen

Luin tuosta laajakaistarakentamisesta niin näyttää siltä, että kunnissa, joissa julkinen tuki on noussut 90%:iin tukikelpoisista kustannuksista, pitää tuensaajan rakentaa tukikelvottomat verkonosat omalla rahoituksellaan. Onko siis kuntien sijoittama raha tässä tapauksessa tuensaajan omaa rahaa? Onko tuensaajalla omaa rahoitusta ollenkaan?

Näitä kuntia taitaa olla ainakin Konnevesi, Kivijärvi, Kannonkoski, Petäjävesi ja Luhanka, joissa se vielä tulee ottaa huomioon. Hallinto-oikeuden antaman Multian päätöksen perusteella ainakin kaupallisen alueen rakentaminen näissä kunnissa on tapahtunut siten ettei kiellettyä valtiontuen mahdollisuutta ole tutkittu ja siten voi olla mahdollista, ettei kaikki tukikelvottomien verkonosien rakentaminen ole tapahtunut yhtiön omalla rahoituksella. Ja tuo sama koskee muutakin rakentamista koska kaikki Kuuskaistan verkonosat hankittiin julkisella rahoituksella, vaikka käytettiinkin väliyhtiömallia.

Jo on melkomoista sumplimista noitten tukien kanssa. Houkutus väärinkäytöksiin on suuri jollei ylivoimainen. Hyväuskoisia kuntapäättäjiä uunotetaan monimutkaisilla sopimuksilla joita kuntaliiton asiantuntijat jostain kaivavat.

Kyllä nuo asiat pitää tutkia! Eikö poliisi tai syyttäjä voi ottaa ilman muuta tutkittavakseen jos näinkin selviä kupruja on tehty?

Kaupallisen alueen tuki on hyvä huomio! Sekin pitää tutkia.

Mitähän nyt on menossa laajoilla kaistoilla?

Valtion omistama verkkopalveluyhtiö Cinia Group Oy erotettiin 6.6.2017 emoyhtiöstään Covernia Oy:stä ja siirrettiin Viestintäministeriön hallintaan.

Sitten Cinia Oy osti 7.6.2018 pienen verkkopalveluyhtiön Netplaza Oy:n Oulusta, pääministeri Juha Sipilän kotimaisemista.

Sipilän hallituksen tavoitteiden mukaan hallitus on muodostamassa Viestintävirastosta ja Trafista uuden VÄYLÄVIRASTON

Voisikohan olla, että kaikessa hiljaisuudessa Väylävirastoon muodostettaisiin ”musta aukko” kuntien ja maakuntaliittojen esittämä kuntien solmuun menneitä Laajakaistayhtiöitä uudella Valtion rahalla rahoittava ”roskapankki”?


Uusi valtio omisteinen osakeyhtiö kuituverkon ympärille?
09.11.2016 Jaana Selander
KIURUVEDEN Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on käynyt yhdessä kuuden muun maakunnan edustajien kanssa neuvotteluja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa siitä, että valtio ottaisi vastuuta kuituverkon rakentamisesta.

IDEANA on, että maan hajanaisesta osuuskunta- ja osakeyhtiöverkostosta muodostetaan uusi osakeyhtiö, johon osuuskuntien ja yhtiöiden velat kootaan ja tälle konsortiolle haetaan pääomasijoittajia tai sijoittajia.
Ministeriö antaa toimeksiannon Inspira Oy:lle, joka on Kuntaliiton tytäryhtiö. Ministeriö kilpailuttaa hankinnan, koska sen arvo ylitti suorahankinnan ylärajan.

http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/716/


Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

3.2.2017

Esitys liikenne- ja viestintäministeriölle ja valtionvarainministeriölle toimenpiteistä kuituverkko-osuuskuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden talouden vakauttamiseksi

Kuituverkon omistus on pirstoutunut osuuskunnille ja osakeyhtiöille

Laajakaistarakentamisen tukilain mukaista valokuituverkkoa on vuodesta 2010 alkaen rakennettu maahamme pääosin uusien osuuskuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden voimin. Haja-asutusalueen valokuituyhteydet ovat välttämättömiä haja-alueen elinvoiman, yritystoiminnan ja perustuotannon ehdottomia edellytyksiä sekä kotitalouksille välttämättömiä, kun julkiset palvelut enenevässä määrin siirtyvät verkkoon.

Laajakaistatukilain mukaisia tuettuja hankkeita rakentavia uusia osuuskuntia ja kuntaomisteisia osakeyhtiöitä on maahamme muodostunut jo noin 20 kappaletta. Vähäisemmässä määrin valokuituyhteyksiä ovat rakentaneet myös puhtaasti kaupalliset toimijat kuten Sonera ja muut pidempään toimineet yhtiöt.

Osa uusista osuuskunnista ja kuntaomisteisista osakeyhtiöistä on ajautumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Kuuden maakunnan yhteisestä aloitteesta Viestintävirasto selvitti LVM:n toimeksiannosta osuuskuntien ja osakeyhtiöiden taloudellista tilannetta. Selvitys valmistui 24.11.2016 (Dnro 1139/942/2016).

Selvityksessä haastateltujen 21 toimijan yhteenlasketut pankkilainat ovat noin 60 miljoonaa euroa. Kunnilta toimijat ovat saaneet lainaa noin 85 miljoonaa euroa. Yhteensä lainoja on noin 145 miljoonaa euroa, josta osuuskuntamuotoisilla toimijoilla lainaa on noin 45 miljoonaa euroa ja osakeyhtiömuotoisilla toimijoilla on lainaa noin 100 miljoonaa euroa. Rakentamiseen toimijat ovat saaneet laajakaistatukilain mukaista tukea, joka muodostuu kuntien, valtion ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 - 2013 (EU:n elvytysvarat) tuesta.

https://www.keskisuomi.fi/filebank/25162-2017_45.pdf

Viestintävirasto ja Trafi yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi – Liikennevirastosta tulee Väylävirasto

Tiedote 22.11.2018 13.06 fi sv en

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala uudistuu vuoden 2019 alusta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistetään uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom). Nykyinen Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona.

https://www.lvm.fi/documents/20181/971029/LiikennejaviestintministerinhallinnonalanvirastotjayhtitKuvaLVM_re28resdsr8plr4dhlgcp8dpj67683795558979940777.jpg?t=1543847735935&imageThumbnail=2

Uudistus vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja huomioi asiakkaiden tarpeet entistä paremmin.

Hallitus esitti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastoja koskevien lakien (HE 61/2018 vp, HE 104/2018 vp; EV 102/2018 vp) vahvistamista 22.11.2018.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 23.11.2018.
Voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 27.11.2018 ja muiden lakien 1.1.2019.

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom)
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom).
Liikenne- ja viestintävirasto toimii valtakunnallisena tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kehittäjänä. Se valvoo ja edistää liikenteen ja viestinnän markkinoita ja -palveluja. Virasto on kansalaisia ja yrityksiä palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Se vastaa myös tarvittavien tutkintojen järjestämisestä.

Viraston henkilöstömäärä on noin 900.

Liikenne- ja viestintäviraston toiminnan käynnistyminen ei vaikuta yhdistyvien virastojen olemassa oleviin toimintoihin ja niiden asiakkailleen tarjoamiin palveluihin. Virastojen palvelut jatkuvat keskeytyksettä, ja yhdistymisen myötä niitä kehitetään ja parannetaan edelleen.

Haku viraston pääjohtajan tehtävään päättyi 8.11.2018. Pääjohtaja pyritään nimittämään marraskuun aikana.

Väylävirasto
Nykyisen Liikenneviraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon ja liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finlandiin kaikki ne tehtävät, jotka eivät suoranaisesti liity väylänpitoon. Liikenneviraston nimi vaihtuu Väylävirastoksi, mutta virasto jatkaa keskeytyksettä toimintaansa.
Väylävirasto on tilaajaorganisaatio, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Virasto vastaa myös talvimerenkulusta.

Väylävirastossa on henkilöstöä noin 400.

Traffic Management Finland Oy
Liikenneviraston nykyiset liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- ja meriliikenteen ohjaus sekä virastossa vielä hoidettava rautatieliikenteenohjaus) siirretään perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön, Traffic Management Finland Oy:hyn.
Laki, jolla Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut muutetaan osakeyhtiöksi, vahvistettiin 13.7.2018 ja se tulee voimaan 1.1.2019.

Mitä seuraavaksi?
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa virastouudistuksen toteuttamista koskevat lait (EV 102/2018 vp) 23.11.2018.

Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtaja pyritään nimittämään marraskuussa.
Uudet virastot aloittavat toimintansa 1.1.2019, kun lait ja asetukset liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastoista tulevat voimaan.

Lisätietoja:
Osastopäällikkö Juhapekka Ristola, p. 040 078 8530
Lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola, p. 040 580 0894
Yksikön johtaja Sanna Ruuskanen, p. 050 376 2377

https://www.lvm.fi/-/viestintavirasto-ja-trafi-yhdistyvat-liikenne-ja-viestintavirastoksi-liikennevirastosta-tulee-vaylavirasto-987823

Cinia Group Oy:n valtio-omistusta yksinkertaistetaan

Tiedote 13.06.2017 08.30 fi sv en

Governia Oy:n tytäryhtiö Cinia Group Oy siirretään valtion suoraan omistukseen. Samalla Cinia Group Oy:n omistajaohjaus siirretään liikenne- ja viestintäministeriölle. Valtion ohella Cinian omistajina ovat Ilmarinen ja OP Ryhmä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta 6. kesäkuuta 2017.

Cinia on suomalainen tietoliikenteen ja tietotekniikan alan yritys. Cinia toimii teleoperaattorina ja tuottaa monipuolisesti tietoliikenteen asiantuntija- ja yhteyspalveluita sekä tietoliikenneintensiivisten järjestelmien ja ohjelmistojen kehittämisen palveluita. Cinia operoi omistamiaan tai asiakkaidensa omistamia tietoliikenneverkkoja. Cinian asiakkaat ovat pääsääntöisesti yhteiskunnalle kriittisten palveluiden tuottajia.

Cinian omistajien tavoitteena on, että Cinia keskittyy nykyisiin ydinliiketoimintoihinsa ja panostaa lisäksi yhteiskunnallisesti merkittävin tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Nopeat, turvatut ja luotettavat suurkapasiteettiset datayhteydet tarjoavat suomalaisille yrityksille tehokkaan perustan reaaliajassa toimivalle globaalille liiketoiminnalle. Lähitulevaisuuden merkittäviä hankkeita ovat Koillisväylän kaapelihankkeen edistäminen ja tätä hanketta tukevan Suomen runkoverkon vahvistaminen. Tarkoituksena on, että investointihankkeet toteutetaan markkinaehtoisesti.

Suomi sijaitsee Euroopan ja Aasian välisen lyhyen reitin varrella, mikä tekee Suomesta tärkeän tietoliikenneyhteyksien kauttakulkumaan. Koillisväylän kaapeliyhteyden avulla on mahdollista merkittävästi vahvistaa tätä asemaa uudella nopealla tietoliikennereitillä Aasiasta Eurooppaan. Tämä vähentäisi Euroopan ja Aasian välisiin tietoliikenneyhteyksiin liittyvää toimintavarmuusriskiä, millä on olennainen merkitys muun muassa pankeille ja pörssikaupalle, verkkokaupalle sekä esineiden internetin, 5G:n ja robotisaation edistymiselle.

Tavoitteena on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen dataliikenneinvestoinneilla sekä suomalaisen tietoyhteiskunnan haavoittuvuuden vähentäminen. Koillisväylän tietoliikennekaapelin kehittäminen on nimetty yhdeksi keskeiseksi hankkeeksi kuluvalla hallituskaudella.

Lisätietoja:
Yksikön johtaja Risto Murto, p. 040 505 3320
https://www.lvm.fi/-/cinia-group-oy-n-valtio-omistusta-yksinkertaistetaan-940217
Cinia osti oululaisen Netplazan koko osakekannan
Toimitusjohtaja Tommi Linnan mukaan Netplaza laajentaa toimintaansa uusille alueille Suomessa.

Talous 7.6.2018

Kaleva
Cinia Oy on ostanut oululaisen tietoliikenne- ja verkko-operointipalveluita tarjoavan Netplazan koko osakekannan. Netplaza on toimittanut Pohjois-Pohjanmaalla yritysten ja kuntien tietoliikennepalveluita jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Cinian asiantuntemus, kattava runkoverkko Suomessa ja nopeat kansainväliset yhteydet tukevat kasvutavoitteitamme, kertoo Netplaza Oy:n toimitusjohtaja Tommi Linna.
Seutuverkkopalveluiden ohella Netplaza hakee kasvua Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta laajentamalla yritysten ja kuntien tietoliikennepalvelujen tarjoamista myös muille alueille.
– Aiomme viedä Pohjois-Pohjanmaalla saavuttamamme menestyksekkäät toimintamallit myös uusille alueille Suomessa, Linna toteaa.
– Tämän hankinnan ansiosta Cinia kykenee kehittämään palveluitaan entistä monipuolisemmiksi sekä laajentamaan palveluidensa kattavuutta myös maantieteellisesti, kertoo Cinia Oy:n toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.

Netplaza jatkaa toimintaansa Cinian itsenäisenä tytäryhtiönä. Kaupalla ei ole vaikutusta yhtiön henkilöstöön tai asiakkuuksiin.

KVG 7.6.2018 20:39
Cinia Oy:n omistajat ovat
Suomen valtio 77,528 %
Keskinäinen eläkevakuutus Ilmarinen 11,236 %
OP Vakuutus Oy 5,618 %
OP Eläkekassa 5,618 %

https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/cinia-osti-oululaisen-netplazan-koko-osakekannan/795913/

Joulusatu. Olipa kerran musta aukko ja

Poliittinen vastuu poliittisesta munauksesta on näköjään sellainen että poliittinen munaus haudotetaan kahteen kertaan. Se kääritään uuteen pakettiin ja se saa uuden muodon. Ensin syntynyt rääpäle survotaan ja ängetään lonkeroineen nenästä puristaen takaisin pois näkyvistä munankuoriin jotka liimataan tiukasti toisiinsa kiinni ja maalataan heleäksi ja haudotaan uudestaan arvokkaammalla kanaemolla jotta siitä kehittyy arvokkaampi ja kauniimpi, ja rääpäle, joka on hämäykseksi kullalla vuorattu kiiltäväksi kansan kukkarosta, onkin jo sokaiseva ja sellainen kuin yökköjen aurinko. Silloin kaikki parvessa olijat tietävät, että poliittista kanaa on kiittäminen ja se pelasti heidät sopivasti juuri jouluna.

Sipilä liruttaa maaleja keskeltä ja Berner laidoilta! Koska tulee oma maali?

Harmi vain veronmaksajille, jotka ovat maksumiehiä härskissä pelissä.

Olisiko tässä malli poliittisen vastuun hoitamisesta valtion rahalla?

Suomen 6 maakunta johtajaa ja 45 kunnanjohtajaa ovat lähettäneet ministereille kirjeen kuntien laajakaistojen pelastamisesta valtion rahalla!

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 3.2.2017 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Esitys liikenne- ja viestintäministeriölle ja valtionvarainministeriölle toimenpiteistä kuituverkko-osuuskuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden talouden vakauttamiseksi"

https://www.keskisuomi.fi/filebank/25162-2017_45.pdf


Governia Oy:n tytäryhtiö Cinia Group Oy siirretään valtion suoraan omistukseen
Cinia Group Oy:n valtio-omistusta yksinkertaistetaan
Tiedote 13.06.2017 08.30 fi sv en

Governia Oy:n tytäryhtiö Cinia Group Oy siirretään valtion suoraan omistukseen. Samalla Cinia Group Oy:n omistajaohjaus siirretään liikenne- ja viestintäministeriölle. Valtion ohella Cinian omistajina ovat Ilmarinen ja OP Ryhmä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta 6. kesäkuuta 2017.

Cinia on suomalainen tietoliikenteen ja tietotekniikan alan yritys. Cinia toimii teleoperaattorina ja tuottaa monipuolisesti tietoliikenteen asiantuntija- ja yhteyspalveluita sekä tietoliikenneintensiivisten järjestelmien ja ohjelmistojen kehittämisen palveluita. Cinia operoi omistamiaan tai asiakkaidensa omistamia tietoliikenneverkkoja. Cinian asiakkaat ovat pääsääntöisesti yhteiskunnalle kriittisten palveluiden tuottajia.

https://www.lvm.fi/-/cinia-group-oy-n-valtio-omistusta-yksinkertaistetaan-940217


Pietarin Suomi-talon taloussotkut paisuivat niin, että valtio riensi apuun - Nimekkäitä suomalaisia vaaditaan vastuuseen varojen väärinkäytöksistä
08.03.2018

Pietarissa Suomi-taloa hallinnoineen Pietari-säätiön entisiltä hallituksen jäseniltä ja asiamiehiltä haetaan Helsingin käräjäoikeudessa reilun kymmenen miljoonan euron vahingonkorvauksia.
• Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) sekä Pietari-säätiön konkurssipesä vaativat muun muassa Helsingin yliopiston professoreita, kirkon edustajia ja entistä suurlähettilästä tilille säätiön varojen väärinkäytöksistä.
• Asian käsittely alkaa torstaina käräjäoikeuden valmisteluistunnolla. Käsittelyn pääkysymys on, ovatko esitetyt vahingonkorvausvaatimukset ehtineet vanheta.

Valtiosta uusi isäntä
Suomi-talon taloussotkut paisuivat niin suureksi, että valtion oli tultava apuun. Talo onkin siirtymässä huhtikuussa Suomen valtion omistukseen.
Ostajana kaupassa toimii Suomen valtion omistama Governia Oy. Kauppahinta on 508 miljoonaa ruplaa eli runsaat seitsemän miljoonaa euroa, jonka Governia maksaa Venäjän federaatiolle.

JUHA GRANATH

https://www.iltalehti.fi/talous/a/201803072200796346


SK: Pietarin Suomi-talon lasku veronmaksajille 20 miljoonaa
Veikko Jarmala 22.07.2018

Suomen Pietarin-instituutille hankitun talon käänsi taloudelliseksi katastrofiksi naiivius.
Uusin Suomen Kuvalehti kirjoittaa suomalaisten kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluvan Suomen Pietarin-instituutin taloseikkailuista. SK:n mukaan se on samalla kertomus tietämättömyydestä asioiden hoitamisesta venäläiseen tapaan ja poliitikkojen sekaantumisesta kulttuuritoimintaan.

https://www.verkkouutiset.fi/sk-pietarin-suomi-talon-lasku-veronmaksajille-20-miljoonaa/

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/pietarin-suomi-talon-piti-olla-unelma-tulikin-oikeudenkaynteja-konkurssi-ja-lopulta-miljoonalasku-valtiolle/?shared=1030773-d3be8591-1

Taloussotkujen kehdosta tule tällainen kun se kuorrutetaan 'vaniljalla':

"Governian tarkoitus on tehdä Suomi-talosta vireä suomalaisten toimijoiden kohtaamispaikka, josta on mahdollisuus vuokrata tiloja mm. kokous-, neuvottelu-, koulutus- ja juhlakäyttöön."

Ovatko poliittiset vastuut vanhentuneet?

Ei mikään ihme upottaa laajakaistahölmöilyt Governian ja Cinian mustaan aukkoon. Voihan olla että juonen punojat ovat olleet liikkeelä pitkään. Ei tuommonen kuntien omin aivoin voi syntyä. Kepuleita tarvitaan joukkoon tummaan, hyviä veljiä ja rakkaita sisaria. Että silleen...

Onkohan näin sitten, että ja tuota

"....tarkoitus on tehdä Valokuituverkoista vireä suomalaisten toimijoiden kohtaamispaikka, josta on mahdollisuus vuokrata kaistoja mm. kokous-, neuvottelu-, koulutus- ja juhlakäyttöön."

Sieltä voi vuokrata samaan virtuaalipöytään istumaan tai virtuaalilomalle virtuaaliparatiisisaarelle virtuaalisesti historian henkilöitä ihan nykypäivään asti -Marilynistä Konsta Pylkkäseen ja ihan johonkin fitness -voittajaan asti.

Suomen Kuvalehti kertoo Pietarin Suomi-talon örvellyksistä seuraavasti:

"Pietarin Suomi-talon lasku veronmaksajille 20 miljoonaa
Veikko Jarmala 22.07.2018

Suomen Pietarin-instituutille hankitun talon käänsi taloudelliseksi katastrofiksi naiivius.

Uusin Suomen Kuvalehti kirjoittaa suomalaisten kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluvan Suomen Pietarin-instituutin taloseikkailuista. SK:n mukaan se on samalla kertomus tietämättömyydestä asioiden hoitamisesta venäläiseen tapaan ja poliitikkojen sekaantumisesta kulttuuritoimintaan."

https://www.verkkouutiset.fi/sk-pietarin-suomi-talon-lasku-veronmaksajille-20-miljoonaa/

SAMA ASIA KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKON OSALTA OSUU AIVAN "NAULAN KANTAAN" NÄIN:

Keski-Suomen Valokuituverkon lasku maksanee tulevaisuudessa kymmenen omistajakunnan veronmaksajille 30 miljoonaa

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle hankitun kuntien laajakaistan käänsi taloudelliseksi katastrofiksi naiivius.

Se on samalla kertomus kuntien päättäjien ja heidän "siipivekkojensa" tietämättömyydestä, asioiden hoitamisesta "amatöörien" tapaan ja poliitikkojen sekaantumisesta tietoliikenteen liiketoimintaan.

Sipilän-Pernerin yritysystävällinen hallitus keskittää ja autioittaa maaseutua. Taitaa Sipilän kamut hyötyä valtiontuilla elätetyistä yrityksistä. On varmaan miljoonatolkulla mätetty rahaa piohankkeisiin ja muihin kotkotuksiin.

On muuten hyvin ja johdonmukaisesti päätelty epäonnistuneiden hankkeiden hautaamisperiaate - veronmaksajien rahoilla tietenkin.

Seuraakohan tuo suoraan siitä, että verorahat on poliitikoiden rahoja? Poliittinen vastuu karisee vanhentumissäädöksellä. Poliitikko rohkeasti vakuuttaa: "Minä kyllä kannan poliittisen vastuun!" Seuraavaksi hän katsoo almanakkaa ja tarkastaa, montako vaaran päivää vielä on jäljellä ennen rikkeen vanhentumista.

Raha ei Sipilän hallitukselta lopu.
Seuraavana mennee myytiin Nesteen ja Postin osakkeita.

Valtio järjesteli omistuksiaan Vakeen
KSML 7.12.2018

Valtion osakeomistuksia useissa yhtiöissä on siirretty Vakeen. Hallitus päätti keskiviikkona siirtää öljynjalostusyhtiö Nesteen osakkeista 8,3 prosentti, Posti Groupin osakkeista 49,9 prosenttia ja turveyhtiö Vapon osakkeista 16,7 prosenttia Vaken omistukseen.

Vakeen siirrettävien Nesteen osakkeiden arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Valtion suoraan omistukseen jää Nesteen osakkeita 36,4 prosenttia, Postin osakkeista 50,1 prosenttia ja Vapon osakkeista 33,4 prosenttia.

Vake perustettiin vuonna 2016. Kehitysyhtiön tarkoituksena on luoda uutta yritystoimintaa.

Vake perustettiin vuonna 2016. Kehitysyhtiön tarkoituksena on luoda uutta yritystoimintaa.

Onko Vake Vahinkokeskus?

Onko uuden yritystoiminnan luominen sama kuin Sipilän biohankkeet? Siis ne, joista valtiontuet valuvat hyville veljille.

Valtion Vake Oy perustettiin Juha Sipilän ja hänen hallituksensa vaatimuksesta, jotta Pääministeri Juha Sipilä voi "pelata valtion taseella" täysin ilman parlamentaarista valvontaa. Sen kautta Suomen valtion "kruunun jalokivet" kuten Neste Oy ja muut vastaavat omistukset vaihtuvat kaiken karvaisiin uusiin piojalostamoihin kuten hevosenpaskan polttovoimalaitoksiin, lehmän paskan mädättämöihin, Kaideihin ja Chempolksiin Intiaan.

Omien näppien alla on miljardibisnes – Sipilän hallituksella on ikioma kassa ilman parlamentaarista valvontaa

Uutiset 18.1.2017 08:00 Kari Kallonen

Menestynyt liikemies pääministeri Juha Sipilä on kohdannut ongelmia poliittisella urallaan.

Uuden yhtiön avulla omistajaohjausministeri hallitsee miljardeja ohi eduskunnan – myös liikenneverkkoyhtiötä.

VALTIONYHTIÖT Pääministeri Juha Sipilä on kompuroinut vaikeudesta toiseen, sillä yhä uudestaan esiin on noussut kysymyksiä esteellisyyksistä ja sidonnaisuuksista eri yhtiöihin. Voisi kuvitella, että kiireisen pääministerin olisi helpompaa keskittyä oikeisiin töihin – sen sijaan että saa vähän väliä selitellä serkkujen firmoja, lasten omistuksia tai matkaseuralaisiaan.

Omistajaohjaus ei yleensä ole edes kuulunut pääministerille, vaan sitä on työnnetty monen eri ministerin hoidettavaksi. Viimeisimmissä hallituksissa valtion omistajaohjauksesta on vastannut kehitysministeri.

Kyse on vallasta – ja rahasta. Ja kysymys on todella suurista rahoista. Vuosina 2007–2015 valtio sai omistamistaan yhtiöistä tuloja 10,5 miljardia euroa sekä osakkeiden myynnistä 4,6 miljardia.

Valtiolla on osakeomistuksia 15 pörssiyhtiöstä, joista kolmelle eduskunta on aiemmin asettanut omistusosuuden alarajaksi 50,1 prosenttia. Yhtiöt ovat Finnair, Fortum ja Neste, ja valtion omistus on ollutkin aivan alarajan tuntumassa. Valtion suoran omistuksen arvo näissä yhtiöissä on 11,2 miljardia euroa.

Noteeraamattomia yhtiöitä on 20, ja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä 28. Tähän viimeiseen ryhmään kuuluvat sellaiset yhtiöt kuten Solidium, Terrafame, Yleisradio – ja Vake Oy.

Vake Oy on viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö. Nimen olisi toki voinut valita paremminkin, sillä Vake Oy:n edellinen haltija, huittislainen lampunvalmistaja, meni konkurssiin kaksi vuotta sitten.

https://www.paivanlehti.fi/omien-nappien-alla-on-miljardibisnes-sipilan-hallituksella-on-ikioma-kassa-ilman-parlamentaarista-valvontaa/

Sipilän "saavutukset" pitäisi kerätä yhteen ja tehdä johtopäätökset tuloksista: paljonko itselle ja kavereille sekä paljonko tappiota yhteiskunnalle. Tuo laajakaistahölmöily on vain kärpäsenkakkaa.

On tosiaan hyvin mielenkiintonen esitys ja analyyttinen päätelmä poliitikkojen talouskuprujen hautaamisesta "mustaan aukkoon" valtion "erityisyhtiön" Covernia Oy:n kautta veronmaksajien rahoilla. Yksityisen Pietarin Suomi-talon tapaus on hyvin paljastava.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ovat todella sellaisessa pinteessää ja pahasti epäonnistuneet, että niille on pakko tehdä jotakin radikaalia ennen helmikuuta 2019.

Jos ja kun KSVH:n velkojen maksu rahanpuutten vuoksi estyy, velat kaatuvat 10 omistajakunnan niskaan. Silloin kaikista 10 omistajakunnasta tulee "kriisikuntia"

Ja mitä pahinta, ensi huhtikuussa 2019 on eduskuntavaalit ja Kepun kannatus on huono gallup-tutkimuksissa.

On enemmän kuin ilmeistä, että yhtiöiden ympärillä käy kuumeinen salainen köhinä, miten asia hoidettaisiin.

Ratkaisua ei löydy ja synny kuntien voimin ja sisällä.

Avaimet ovatkin vain Valtion ja uuden Väyläministeriön sisällä, johon on liitetty Viestintävirasto.

Lisäksi siinä tarvittanee myös kokeneita valtion "eritysyhtiötä" kuten mahdollisesti Covernioita, Cinioita, Netplazoja jne "mustaksi aukoksi"

Joko uusi vuosi tuo uutisia? Uudet kujeet ja rahaa palamaan!

Keski-Suomen Valokuituverkoissa hiljaiseloa, muhiiko katastrofi? Mitä on ennustettu, onko tinoja valettu kymmenen kunnan tekohengittämässä yhtiökummajaisessa?

Meillä on nyt 20 miljardin Väylä, Traficom ja Cinia Oy – eli mitkä ja mitä ne tekevät?
2.1.2019

Tältä näyttää Liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto- ja yhtiökaavio. Kuva: Väylä
https://images.almatalent.fi/570x/https://assets.almatalent.fi/image/2f45e5bb-0645-5566-9013-7994572dc71b

Liikenteeseen liittyvät virastot uudistuivat vuoden alussa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on uudistunut vuoden 2019 alusta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistyivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom). Nykyinen Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona. Virastosta ensisijaisesti käytettävä nimi on Väylä.

Uudistus vastaa Väylän mukaan toimintaympäristön muutoksiin ja huomioi asiakkaiden tarpeet entistä paremmin.

Väylä keskittyy tie-, rata- ja meriliikenneverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Se vastaa osaltaan myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä liikenteenohjauksen ja talvimerenkulun järjestämisestä.

Väylän pääjohtajana jatkaa Kari Wihlman. Väylässä työskentelee noin 400 asiantuntijaa.
Erilaisten investointihankkeiden, suunnittelun ja kunnossapidon kautta Väylä työllistää välillisesti yli 12 000 henkeä. Viraston vuosibudjetti on 2 miljardia euroa ja sen vastuulla on yli 20 miljardin väyläomaisuus.

Väylä toimii yhteistyössä liikenteen eri toimijoiden kanssa. Vuoden alusta aloitti toimintansa myös kaikkien kulkumuotojen liikenteenohjauksesta vastaava yhtiö Traffic Management Finland Group, sekä uusi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka vastaa muun muassa liikenteen luvista, pätevyyksistä ja valvonnasta. Alueelliset ely- keskukset vastaavat Väylän ohjaamina maantieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta sekä muun muassa kunnossapidosta alueillaan.

Liikenne- ja viestintävirasto toimii valtakunnallisena tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kehittäjänä. Se valvoo ja edistää liikenteen ja viestinnän markkinoita ja -palveluja. Virasto on kansalaisia ja yrityksiä palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Se vastaa myös tarvittavien tutkintojen järjestämisestä.

Viraston henkilöstömäärä on noin 900.

Niko Rouhiainen

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/meilla-on-nyt-20-miljardin-vayla-seka-traficom-eli-mitka-ja-mita-ne-tekevat/eb2a9bce-d0e2-4ad1-96d5-7dc35e32d413

Mutta mikä se Cinia Oy on?

Pääministeri Sipilä päättänee myydä Neste Oy. osakkeita ennen hänen hallituksensa loppumista ja ennen ensi kevään vaaleja. Noilla rahoilla laikaistaan sitten monta epäonnista kärkihanketta "mustiin aukkoihin"

Mutta vastaavasti Suomalainen merkittävä omistus ja määräysvalta Suomessa vähenee.


Valtio järjesteli omistuksiaan Vakeen

KSML 7.12.2018

Valtion osakeomistuksia useissa yhtiöissä on siirretty Vakeen. Hallitus päätti keskiviikkona siirtää öljynjalostusyhtiö Nesteen osakkeista 8,3 prosentti, Posti Groupin osakkeista 49,9 prosenttia ja turveyhtiö Vapon osakkeista 16,7 prosenttia Vaken omistukseen.

Vakeen siirrettävien Nesteen osakkeiden arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Valtion suoraan omistukseen jää Nesteen osakkeita 36,4 prosenttia, Postin osakkeista 50,1 prosenttia ja Vapon osakkeista 33,4 prosenttia.

Vake perustettiin vuonna 2016. Kehitysyhtiön tarkoituksena on luoda uutta yritystoimintaa.

Hei, toi Netplaza ei kuulosta hyvältä. Sinne voi upottaa vaikka sen ksvvn houldinkeineen. Kunnat ja kuntaliitto taputtavat käsiään. Velat veronmaksajien maksettavaksi.

valtion erityisyhtiö COVERNIA Oy asialla:
Raskone Oy, Nuorisosäätiön liikeveijarit, Pietarin Suomitalo, tuleeko mahdollisesti KSVV Oy ?

Taustaa julkisuudessa esillä olleesta Raskone Oy:n myynnistä
Valtioneuvoston viestintäosasto 4.1.2019 14.22
Uutinen 3/2019

Suomen Kuvalehti uutisoi 3.1.2019 valtio-omisteisen Raskone Oy:n myynnistä. Toisin kuin julkisuudessa on ollut esillä, omistajaohjausosasto on luvannut vastata toimittajien tekemiin tietopyyntöihin määräajan kuluessa.

Raskone Oy:n myyntiprojekti alkoi vuonna 2015, jolloin omistajaohjausosasto antoi toimeksiannon ulkopuoliselle taloudelliselle neuvonantajalle omistajan vaihtoehdoista yhtiön omistuksen suhteen. Valtuudet omistuksesta luopumiseen oli saatu eduskunnasta vuonna 2009.

Kevään 2016 aikana taloudellinen neuvonantaja oli yhteydessä noin 80 tahoon, joihin kuului pääomasijoittajia ja teollisia toimijoita. Kaikkiaan alustavia tarjouksia saatiin seitsemän kappaletta vuosien 2016–2017 aikana.

Hanke eteni sopimusneuvotteluihin kesällä 2016 yhden ostajakandidaatin kanssa, mutta neuvottelut kariutuivat tuloksettomina.

Lease Deal Groupin kiinnostus tuli tiedoksi omistajaohjausosastolle syksyllä 2017 Raskoneen kautta, mikä johti neuvotteluihin myöhemmin syksyn aikana omistajaohjausosaston kanssa.
Lease Deal Groupin tarjous vastaanotettiin marraskuussa 2017. Tarjous ylitti taloudellisen neuvonantajan odotukset, ja oli virkamiesnäkemyksen mukaan kokonaisuudessaan paras tarjous. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi osakkeiden myyntiä Lease Deal Groupille joulukuussa 2017. Valtioneuvosto päätti myynnistä tammikuussa 2018.

Ministeri Lintilä ei ollut aloitteellinen Raskoneen myyntiprosessissa eikä vaikuttanut neuvottelujen kulkuun. Myynti valmisteltiin ja esiteltiin virkamiesten toimesta.
Lease Deal Groupin maksama kokonaiskauppahinta Raskoneen osakkeista oli noin 3,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Lease Deal Group osti kaupan yhteydessä valtiolta noin 4,5 miljoonan euron suuruisen pääomalainasaatavan korkoineen.

Valtioneuvoston kanslia
Statsrådets kansli | Prime Minister's Office
Snellmaninkatu 1 A, Helsinki
PL 23, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde 0295 16001

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/taustaa-julkisuudessa-esilla-olleesta-raskone-oy-n-myynnista

https://www.uusisuomi.fi/raha/268408-tapaus-raskone-caruna-digita-kemira-growhow-autokatsastus-arhinmaelta-tyly-lista

Kittilässä on valtuutetut syytteessä virkarikoksista. Kittilän palstoilla on kirjoiteltu, että vyyhtiä on pyörittänyt jonkinlainen porukka ja ummikkoja valtuutettuja on viety kuin pässiä narussa. Kaikenlaisia selvityksiä ja lakipykäliä on syötetty ummikoille kuin köyttä vaan. Täsmälleen samoin on Keski-Suomessa viety kuntien valtuutettuja laajakaistapäätöksissä. Mukana on ollut maakuntaliitto, kuntien virkamiehet ja sama lakitoimisto alusta alkaen varmistamassa päätöstekstejä. Kuitenkin Hallinto-oikeus on kumonnut jo kolme isoa kuntien päätöstä. Viitasaarenpäätös kumottiin jo lähtömetreillä, Multialla katsoi Hallinto-oikeus, että tukisääntöjä on rikottu ja kuntarahoitukselle kunnasta päätetyt takaukset olivat käsitelty lainvastaisesti. Hallinto-oikeus katsoo myös väliyhtiömallin yhtiöjärjestelyissä epävarmaksi. Valituksia on vielä sisässä ainakin Svop- sijoituspäätöksistä ja osakeostoista. Kuitenkin niin Kuituyhtiö kuin omistajakunnatkin toimivat kuin ei mitään lakeja olisi rikottu. Ainakaan yksikään kunta ei ole oikaissut virheitään. Onko Hallinto-oikeuksien päätöksillä mitään virkaa, koska hommat vain jatkuvat entisellään.

Olen ajatellut aivan samoin kuin edellä kirjoittanut Hallinto-oikeuksien päätöksistä. Kunnat ovat löytäneet porsaanreijän ja huomanneet, ettei käytännössä tapahdu yhtään mitään, vaikka Hallinto- oikeus kumoaa päätöksen. Harva kunta tekee uuden pääätöksen kumotun tilalle. Myös usea kunta luottaa siihen ettei kukaan valita päätöksistä, koska kiusantekijän leimaa pelätään. Hallinto-oikeuden valitusten hinnatkin nostettiin pilviin. Annetaanko tässä vain lakien rikkomiselle mahdollisuus avaimet käteen menetelmällä? Pitäisikö perustaa näiden laittomien päätöksien valvojaviranomaisenpesti, johon voisi tehdä ilmoituksen ja joka vieläpä tekisi laittomuuksille jotain? Nykymenetelmän jatkuessa kunnissa kokeilut kepillä jäätä vain jatkuu ja todennäköisesti vieläpä kasvaa.

Korutonta kertomaa kuntahallinnon sekametelisopasta ja lain noudattamisesta. Jotkut kunnat ovat näköjään tottuneet lain noudattamisen tarpeettomuuteen ja kysymys kuuluukin, kuka on kunnat siihen opettanut, että kaikki on laillista jos ei valiteta? Kansalainenko on siis päätösten lainmukaisuuden tiukkailmeinen vartioija kun kunnat hallinnossaan eivät itse sitä tee vaikka se on kunnanhallituksille lain määräämä tehtävä?

Tietenkin silloin kun käytetään "salaisia" papereita päätöksissä ja tehdään päätökset mahdollisimman hiljaisesti ja piilotellen, hommaan ei kansalainenkaan aina pääse mukaan lain vartijana.

Miksikähän julkisella puolella on halua tehdä toimenpiteitä hälläväliä mentaliteetilla?

Asiallisia kirjoituksia oikeasta aiheesta nuo edellä olevat. Niistä voisi ottaa kopin joku lainvartija!

Onhan se tosi outoa, että kunnat rikkovat tullen mennen lakipykäliä, eikä kukaan tee yhtään mitään. Ainoa on joku rohkea reppana valtuutettu tai kuntalainen joka uhraa itsensä ja lähimmäisensä nousemalla vastustamaan valtavaa pyrokratian ja politiikan rattaita. Vain ajatuksena, että jonkun on noustava puolustamaan lain noudattamisen periaatteita. Tie on vastustajalle varmasti raskas ja saa takuulla valtavan vainon niskaansa niin viranomaisilta kuin myös kavereiltaankin. Viranomaisille ilmoittaminen on yksi tie, mutta kuntien itsehallinnon taakse voidaan piilottaa lähes kaikki laittomuudet. Toivottavasti Kittilän keissistä tulisi ennakkoratkaisu valtuutettujen ja virkamiesten lain noudattamisille, koska näin ei voi jatkua loputtomiin.

Loppuhässäkässä ennen vaaleja Sipilä varmaan haluaa pelastaa valokuituyhtiön tai yhtiöt konkurssilta. Miten sitten ne mahtavat velat upotetaan? Vakea, Coverniaa, Ciniaa ynnä muuta kyllä löytyy. Onko valtiontilintarkastajat jo puhuttu asialle myönteiseksi?
On ollut ihmeellisen hiljaista viime viikot. Juonia punotaan, se on varma.
Siitä kuntaliitostakaan ei ole kuulunut risauksia, vaikka se kuntien velkoja on ollut takaamassa.

No muhiiko se katasrofi?

Ei taida muhia mikään katastrofi.

Mitenkähän Rupukuntien asiat kääntyy. He hakivat kaksoisyhtiöllä valtion ja ELY:n tukia valokuituun KSVV Oy:lle. Kuitenkin Korkein Hallinto-Oikeus totesi menettelyn olevan laiton.

ASIAN OVAT IDEOINEET RUPUKUNTIEN KUNNANJOHTAJAT, KESKI-SUOMEN LIITON JOHTO, KESKI-SUOMEN KEPUN KANSANEDUSTAJAT JA KONSULTIT.

He antoivat selvästi vääriä, petollisia tietoja kuntien hallitusten ja valtuustojen jäsenille kertoen PAINOKKAASTi, ETTÄ HOLDING YHTIÖLLÄ TEKEE MAHDOLLISEKSIKUNNILLE MAKSAA KAIKKI VALOKUITUYHIÖN KULUT JA SEN LISÄKSI SAADA VIELÄ TÄYDET VALTION LAAJAKAISTATUET.

Mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän valheen lainvastaisena.


EX-KUNNANJOHTAJA IDEOI HUIJAUKSEN, joka maksoi miljoonia ja vei koko kunnan kartalta

Jalasjärvi joutui maksamaan 35 miljoonaa saamiaan valtionosuuksia takaisin valtiolle. Suuri puhallus vei kartalta lopulta koko kunnan.

31.1.2019

Hovioikeus passitti valtiolta kymmeniä miljoonia huijanneen ex-kunnanjohtajan ja koulutusyhtiöpomon telkien taakse.

Eteläpohjalaisen Jalasjärven kunnan tarina loppui suureen puhallukseen, selviää oikeuden asiakirjoista. Idean isä oli oikeuden mukaan ex-kunnanjohtaja Esko Juntunen.

Hovioikeus tuomitsi Juntusen torstaina kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Kun Juntunen valittiin vuoden 2006 keväällä kunnanjohtajaksi, kunnan taloudellinen tilanne oli huono. Lopulta kunnanjohtaja Juntunen ja koulutusyhtiö Edian koulutusjohtaja Pentti Kaartinen päätyivät järjestelyyn, jolla päästiin käsiksi suuriin valtionosuuksiin.

Juntunen esitti kunnan talouden parantamisen yhdeksi keinoksi koulutuksen lisäämisen. Hän päätti, että koko kunnan henkilöstöstä oli tuleva merkonomeja.

Merkonomikoulutus päätettiin järjestää valtion rahoittamana oppisopimuskoulutuksena Jalasjärven ammatillisella kurssikeskuksella (JAKK).

Hovioikeuden mukaan koulutuksessa oli kuitenkin todellisuudessa kysymys Juntusen ja Kaartisen yhteisestä tavoitteesta hankkia perusteettomasti valtionosuusrahoitusta.
Osa valtionosuuksista kanavoitiin koulutusfirmalle
Rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja sen myöntäminen perustui kurssikeskuksen opetushallitukselle antamiin tietoihin.

Koska JAKK ei kuitenkaan pystynyt järjestämään koulutusta itse, se osti osan koulutuksesta koulutusyhtiö Edialta, joka vastasi koulutuksen sisällöstä.

Koulutus ei täyttänyt oppisopimuksen kriteereitä, minkä tuomitut oikeuden mukaan hyvin tiesivät. Näin ollen valtiolle annetut tiedot oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määrästä ei pitänyt paikkaansa.

Valtiolta pumpattiin kuntaan yli 47,5 miljoonaa euroa liikaa valtionosuuksia, josta myös Edia pääsi osingoille. Takaisinperittävän määrän kohtuullistamisenkin jälkeen Jalasjärven kunta määrättiin maksamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle takaisin lähes 35 miljoonaa euroa. Korkein hallinto-oikeus vahvisti ministeriön päätöksen vuonna 2013.

Lopulta Jalasjärvi ajautui vakavaan rahoituskriisiin, joutui liittymään Kurikan kaupunkiin ja lakkasi olemasta kuntana.

Hovioikeus piti valtionosuusrahoitushuijausta poikkeuksellisen vakavana, koska siinä käytettiin räikeästi hyväksi luottamukseen perustuvaa järjestelmää.

Törkeästä avustuspetoksesta käräjillä tuomitun Kaartisen rangaistusta korotettiin kahden vuoden vankeuteen.

Edia määrättiin maksamaan 50 000 euron yhteisösakko.

STT

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005984641.html

Joo ja Kittilän syytteessä olevat poliitikot ja virkamiehet. Hidasta on vaan oikeuden toteutuminen.

Laajakaistapuliveivarit käräjille! On tainut Sipilän tauti tarttua laajemmalle kun vain pääministerin kavereihin.

Hiljaisessa vedessä isot kalat kutevat. Nyt kannattaa pyytää!

Kaksi kolmasosaa kunnista tekee miinusmerkkisen tilinpäätöksen. Isot kalat ovat myös syypäitä.

Toimitusjohtajaa ei oo näkyny lehtien palstoilla pitkään aikaan. Onko saanu kenkää vai punooko uusia juonia?

Kyllä on ollut jo pitkään hiiren hiljaista Keski-Suomen valokuiturintamalla.
Johtaja Paunosen lausuntoja ja tiedonantoja tulee jo todella ikävä.

Karstulan, Pihtiputaan ja Multian sijoitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeus on todennut lainvastaisiksi. Ainakin noiden kuntien rahanpumppaus-pelille on peli vihelletty poikki.

Vaaherkumpu kirjoittaa Keskisuomalaisessa 21.2.2019.

Hämeenlinnan hallito-oikeus kumosi 19.2.2019 yhteensä 7 kuntien hallinnon tekemää päätöstä lajakaistaan seuraavasti:

Karstulaan 1 kpl
Multialle 3 kpl
Pihtiputaalle 3 kpl

Karstulaan aiemmin 1 kpl
Viitasaarelle aiemmin1 kpl
Multialle aiemmin ainakin 2 kpl

Korkein Hallinto-oikeus Multialle aiemmin1 kpl

Viestintävirasto on hylännyt tukihakemukset:
Multialle puolet
Konnevedelle kokonaan
Kivijärvelle kokonaan
Kannonkoskelle kokonaan

Ja Kuuskaistan aikaan Finvera kieltäytyi antamasta takausta Kuuskaistan Keski-Suomen valokuituun.

Ja hylkyjä on tulossa vielä lisää.

Milloinkahan mahtaa alkaa tulla rangaistuksia tekijöille?

Voikohan noiden kymmenen valokuitukunnan kunnanjohtajat, hallituksen jäsenet ja heidän siipiveikot nauttia enää viran edellettymmä "luottamusta" tehtyään noin paljon lain vastaisia päätöksiä.

Normaalisti kenkää on tullut vähäisemmistäkin "töpeksimisistä"

Lainvastaisiin päätöksiin liittyy vielä näköjään paljon taloudellista vahinkoa.

Kunnat ei hoida velvollisuuksiaan vaikka moni valtuutettu vakuuttaa olevan kunnon ehdokas hoitamaan kunnan asioita.

Kysyisin vielä varmuuden vuoksi, paljonko ne 10 kuntaa on ihan tarkasti maksaneet yhteensä tästä laajakaistasta ja paljonko sitä on holdingiin pumpattu. Kymmeniä miljoonia? Minne ne rahat on karanneet?

Kunnat varmaan miettii että ne maksaa Holding -yhtiön puolesta korot ja lyhennykset, mutta se on varmaankin sula mahdottomuus, koska se olisi taas tätä valtiontukea, josta juuri tuli hallinto-oikeuden päätökset ja kuntien rahandumppauspäätökset kumoutuivat.

Hämeenlinnan Hallinto-oikeus kumosi 19.2.2019 Karstulasta, Multialta ja Pihtiputaalta kaikkiaan 7 kpl kuntapäätöksiä koskien Keski-Suomen valokuituverkkot Oy rahoitusta.

Tuo hylkyrypäs on kaikkien aikojen suurin hylkybumaska Keski-Suomessa ja kertoo kyllä korutonta kieltä kuntahallinnon tilasta.

http://ilpomanninen.blogspot.com/2019/02/valokuituverkot-ahtaalla-useita.html

Hyvä Karstula. Viimeinen Karstulanpäätös ei ollut samana päivänä seitsemän päätöksen kanssa tiedossa. Vähän sitä ihmeteltiin, kun tiedettiin että sellainen oli sisässä. Valitus oli samanlainen osake-osto kuin muutkin. Sisältö on kuitenkin ilmeisesti identtinen kuin esim. Pihtiputaalla.

Tuosta listasta puuttuu vielä päivältä 19.2.2019 päätösnumero 19/0174/2
mahdollisesti Karstulaan.

Silloin hylkyjä olisikin peräti 9 kappaletta.

Karstulan taannoinen osakemerkintä EU- sääntöjen vastainen

Karstulan valtuusto päätti toissa keväänä merkitä Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön osakkeita yhteensä yli 600 000 euron edestä.

Kalle Pallonen, 26.2.2019, Yle

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan valtuuston toissavuotisen osakemerkintää koskevan päätöksen.

Tapaus liittyy valokuituverkon rakentamiseen. Karstulan valtuusto päätti toissa keväänä merkitä Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön osakkeita yhteensä yli 600 000 euron edestä.

Kunnan selvityksen mukaan osakemerkintä ei ollut EU-sääntöjen vastaista valtiontukea.

Joukko Karstulan perussuomalaisia kuntapoliitikkoja valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeus on nyt kumonnut valtuuston päätöksen.

Hallinto-oikeuden mukaan osakemerkintäpäätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä rahoitustuesta olisi pitänyt ilmoittaa Euroopan komissiolle.

https://yle.fi/uutiset/3-10662904

Asiallista tekstiä. Pistää miettimään.

Ei miettiminen riitä. On mietitty jo vuosia. Tarttis tehdä jotain. Sitä varten kunnissa on vastuullisia valtuutettuja. Virkamiehet suojelevat itseään tehtyään virheitä.

Lainaus Suomenmaa lehdestä

Laajakaistalle vankka kannatus Keski - Suomen piirikokouksessa

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa.

Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

Pirjo Kontio12.4.2014

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640

Sieltähän ne maksunaiset ja -miehet löytyvät! Eikos niistä jotkut ole eduskunnan ja Keski-Suomen liiton lisäksi kuntien luottamustehtävissä?

Ei varmastikaan mistään valokuidusta mitään enää tule.... aivan turhaa maksaa yli 1EUR/KK koko hommasta lainkaan.

Itse kun olen joskus yön pimeydessäkin, toisella puolella Hjärveä asumassa: on aika hiljaista asua verrattaen kaupungin ääniin, järven takana.... 2 tyttöä taisi olla jossain tenniskentällä autollaan edellisenä kesänä siellä.

"Järven takana olevat ihmiset"... olisi kuin joku kauhuelokuvakin sitten tuollainen.

Lainaus

Keskisuomalainen 6.3.2019

Pihtipudas
Kunta tyytyy osakeannin mitätöintiin
Pihtiputaan kunta tyytyy Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen, joka kumosi kunnan tekemän 671000 euron osakemerkinnän Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin. Kunnanhallitus merkitsi asian tiedoksi. Kunnanvaltuustolle esitetään, ettei päätökseen haeta muutosta.

Sijoituksella oli tarkoitus rakentaa tilattuja asiakasliittymiä Pihtiputaalla, jolloin yhtiön taloustilannetta olisi pitkällä aikaväillä saatu parannettua. Kunnanhallitus totesi, että kumoamisen myötä rakentamiselle ei ole näköpiirissä rahoitusta. Hallituksen mielestä se kasvattaa riskiä, että kunnan verkkoyhtiötä koskevat takaukset tulevat maksuun. Päätökset viedään myös valtuustolle tiedoksi.

Tarttiskos tehdä jotain valokuituyhtiön suuntaan? Minkälainen sopimus tuli tehtyä? Rahoja pitäisi hinata pois tärkeämpiin tarpeisiin!

Lainaus

Mielipidekirjoitus 10.03.2019 03:00
Me hyvinvoinnin rakentajat ansaitsisimme parempaa

Kun alkoi valokuituverkon ”valokuitu joka torppaan”-suunnittelu, lähdettiin Keski-Suomessakin mukaan arvioimatta tarkemmin sen toteutusta ja kannattavuutta.

Hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo silloin, kun alkavasta työmaasta ei syntynyt kilpailua.
Kuuskaista aloitti, kaivoi eri puolelle maakuntaa kaapeleita, lypsi rahat pois, ja keskeytti työt.

Kymmenen kuntaa otti tuon ”uppoavan laivan” haltuunsa velkoineen ja vastuineen.
Perustettiin yhtiöt (KSVH ja KSVV), jotka kuntien takaamilla lainoilla jatkoivat työtä. Omistajakuntien velkavastuut lisääntyivät miljoonilla euroilla.

Kun liiketoiminnasta ei tullut kannattavaa, jouduttiin kunnilta pyytämään useasti lisää rahaa. Viimeksi 6,2 milj. euron edestä kunnat ostivat tuon yhtiön osakkeita. Niin voitiin kannattamatonta toimintaa taas jatkaa.

Kolmessa kunnassa (Karstula, Multia, Pihtipudas) oli muutama toisinajattelija, jotka kyseenalaistivat näin tehtävän rahoituksen ja valittivat hallinto-oikeuteen. Osakeantiin osallistuminen todettiin laittomaksi, eikä rahoja niistä kunnista saanut maksaa.

Kuntien päätökset, joista ei valitettu, muuttuivat ilmeisesti laillisiksi! Hei vaan! Tällaistako on oikeus Suomessa? Voi siis laillisesti vaikka varastaa!

Hatun nosto niille kansalaisrohkeille, jotka kyseenalaistivat kuntansa osallistumisen! Eikö muissa kunnissa tutkittu asian laillisuutta? Vai eikö vain uskallettu uida vastavirtaan?
Missä on kunnanjohtajien tietämys ja vastuu? Hehän toimivat virkavastuulla niin, ettei laittomia päätöksiä pääsisi syntymään.

Paljonko veroäyrin hinta nousee, jos nuo velat kaatuvat lopullisesti kuntien maksettaviksi? Minkä verran nuo suuret, velkarahalla tehdyt sijoitukset auttavat nyt meitä kuntalaisia?
Kuinka monen vanhuksen, tai lapsiperheen ahdinkoa olisi voitu helpottaa, jos nuo rahat olisi sijoitettu toisin? Siinäpä pohdintaa!

Voiko tuosta uppoavasta laivasta vielä hypätä pois? Ei ehkä enää, mutta mitä olisi vielä tehtävissä? Ainakaan lisää rahaa ei saisi tuohon pohjattomaan kaivoon pumpata.
Jos esittämäni kauhukuvat eivät toteudukaan, olisin pelkästään iloinen. Aikamoinen sekavuus taitaa olla tuolla ”isollakin hiekkalaatikolla”. Oma ja puolueen etu näyttää olevan ykkösasia.

Nyt kun uudet päättäjät valitaan, meidän pitäisi tarkkaan harkita ketä sinne lähetetään. Meillä on nyt valtaa! Sinne valitun on oltava rehellinen, omilla aivoilla ajatteleva, jolle oma etu ei ole tärkeintä.

On ihan törkeää, kun he (me), jotka ovat tämän hyvinvoinnin kovalla työllä saaneet aikaan, laitetaan elämän illassa epämiellyttäviin olosuhteisiin, ja vielä sen takia, että pääomasijoittajat saisivat enemmän voittoa! Kertakäyttölautaselta jotain lientä litkivä vapiseva vanhus märissä vaipoissaan ei ole kunniaksi tälle ”hyvinvointi”-yhteiskunnalle.
Kaikkien päättäjien olisi tärkeä tiedostaa se historian tosiasia, että valtakunnat, joissa vähempiosaisia ja avuttomia sorretaan, eivät kauan menesty. Jossain vaiheessa se valtakunta sortuu. Syyn ja seurauksen laki on olemassa.

Hyvin toimiva ”hoitajamitoitus” on selkeä ja yksinkertainen. Se ei ole 0,7, eikä edes 1,0. Se säädettiin jo vuosituhansia sitten: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.”

Sauli Mäkelä
Kyyjärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Me-hyvinvoinnin-rakentajat-ansaitsisimme-parempaa/1338515

Multian talousarvio 2019: "Riskinä talousarviossa on myös Keski-Suomen verkkoholding Oy:n takausvastuiden lankeaminen kuntien maksettaviksi. Multian kunnan osalta tämä tarkoittaisi noin
46 000 euron erää ensi vuoden osalta."

Miten yhtiö ei itse muka selviytyisi tällaisista maksuista? Kunnan on hyvin vaikea alkaa maksamaan mitään kyseisen yhtiön puolesta, koska hallinto-oikeuden päätöksien perusteella se saattaa hyvinkin olla lainvastaista.

Olikohan se niin,, että lainat on kymmeniä miljoonia? Korot maksetaan neljännes vuosittain ja lyhennykset kaksi kertaa vuodessa? Kunnat maksavat jatkossa kaikki nämäkin kulut? Yhtiön puuhamiehet puuhastelevat hyvällä palkalla. Oliko henkilökuntaa jo kymmenkunta? Verkkoyhtiö markkinoi yhtiön ulkopuolisissa kunnissa, myymällä ale hintaan ja jopa ilmaiseksi liittymiä. Näin meitä kuntia kusetaan oikein olan takaa.

Näiden laajakaistakuntien tekemät lainvastaiset päätökset vaikuttavat haitallisesti muidenkin asukkaiden kuin pelkästään valitusten tekijöiden elämään.

Vaikuttavat erittäin haitallisesti, koska lainvastaisilla päätöksillä on menetetty laajakaistatuet ja riski kunnille on laukeamassa.

Nämä laajakaistakunnat eivät ole rikkoneet lakia vain yhdessä laajakaistapäätöksessä vaan lähes jokaisessa vuoden 2014 Viitasaaren liittymispäätöksestä lähtien tähän päivään asti. Tämä koskee isoa joukkoa ihmisiä.

2014: Holding -yhtiön kehittäminen jotta julkinen tukirahoitus mahdollistui - väärin meni korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2018 antaman päätöksen mukaan.

Liittyminen yhtiöön - takauksen lainvastainen delegointi

Taajamien kuiduttaminen - kielletty valtiontuki

Lainojen muuttaminen svopiksi - kielletty valtiontuki

Johdannaissopimus - väärä rahoitusinstrumentti ja puutteellinen valmistelu

Osakeostot vuonna 2017 - kielletty valtiontuki

Osakeostot vuonna 2018 - kielletty valtiontuki

Näin vaalien alla on tulevat lainanlyhennykset ja korot siirtyneet vaalien jälkeiseen elämään. Tämäkin taikatemppu on tehty kuntapäättäjiltä salaa. Jos kunta on takaajana, kuuluu lainojen maksusiirrot valtuustolle joka lainasta on päättänytkin. Ehdokkaina on useita mestareita, jotka olivat kunnissa päättämässä tästä kurjimuksesta. Ottakaa selvää ja pyyhkikää nämä ehdokkaat roskakoriin. Muun muassa Kivijärven kansanedustaja on tässä rysässä. Eräs Karstulan entinen kunnanjohtaja myös. Näistä verkkoyhtiön veloista ei kunnat selviä kymmeniin vuosiin. Lainoja erääntyy tästä keväästä lähtien kaksi kertaa vuodessa ja korkoja kolmen kuukauden välein. Omistajakunnat maksavat koko lystin.

Tuleekohan tuohon ylläolevaan listaukseen lainvastaisena:

Holding yhtiön lainojen lyhennysten ja korkojen maksaminen kuntien toimesta 2019 - kielletty valtion tuki ja puutteellinen valmistelu

Iltalehti 5.4.2018:

"Väärin suunnatut yritystuet ovat poliitikkojen mieliteema. Siitä huolimatta yritysten kilpailukykyä ja uudistumista ehkäisevän tukijärjestelmän remontista on työläämpi päästä poliittiseen konsensukseen kuin koulutusleikkauksista."

Poliitikot vähentää mielellään tukea koulutuksesta ja vanhustenhoidosta kuin kannattomilta yrityksiltä.

Karstula aikoo viedä hävityt päätökset Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on katsonut päätökset niin tarkkaan, ettei kunnan jatkovalituksella ole mitään mahdollisuutta mennä läpi. Kunta maksaa kalliisti lakitoimistolle ja myös oikeuden kulut kuntalaisten verorahoilla. Ja aivan turhaan. Onko Karstulan päättäjät todella näin härskiä porukkaa? Ei näillä siirroilla Kepua pelasteta, eikä myöskään entistä kunnanjohtajaa joka on eduskuntaehdokkaana.

On ollut alusta asti tosi sekavaa hommaa. Ei ihme että kunnat ovat kusessa.

Päätöksen lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää hakea muutosta valittamalla. Kun kunnan päättäjätkiirehtii lainvoimaisuuden kanssa eli tekee merkintöjä ettei saa valittaa, niin vastuu ja mahdolliset sanktiot siirtyy heille päättäjille suoraan jos päätös on lainvastainen.

Selvennykseksi vielä että tässä laajakaistahankkeessa kuntien osuus oli 8%, 22% tai 33% tukikelpoisista kustannuksista ja julkisen rahan eli julkisen tuen osuus yhteensä oli ja on vieläkin 66% tai 90% tukikelpoisista kustannuksista. Tämän järjestelyn Suomen valtio on sopinut Komission kanssa. Tuo julkisen rahan maksimimäärä 66% tukikelpoisista kustannuksista koskee Karstulaa, Toivakkaa, Kyyjärveä ja Pihtipudasta sekä Multiaa

Karstula, Kyyjärvi, Toivakka ja Pihtipudas sai tukea 44% ja tämä julkinen tuki tuli EU:lta Elyn kautta ja MAVI maksoi sen.

Karstula, Kyyjärvi, Toivakka ja Pihtipudas on kuitenkin päättänyt kohdaltaan myöntää ja myöntänyt yli 100% julkista tukea tukikelpoisiin kustannuksiin tähän hankkeeseen ja sen päälle on tullut vielä Elyn päättämät tuet maksimaalisesti.

Samansuuntainen julkisen rahan määrä on kaikkien omistajakuntien kohdalla paitsi että Viestintävirasto ei maksanut laajakaistatukea päinvastoin kuin Ely koska julkisen rahan määrä oli jo räikeästi ylittynyt kuntien toimesta muutenkin tukikelpoisista kustannuksissa. Kunnat ovat takauksina ja suorina tukina siis käyttäneet varojaan jotka ovat valtion varoja lähes 100% kokonaiskustannuksista oman alueensa kuituihin puhumatta ollenkaan tukikelpoisista kustannuksista jotka ovat kokonaiskustannuksia pienempiä.

Sitten kuntien kautta lausutaan ettei Viestintävirasto anna lupaamiaan varoja tähän hankkeeseen, mutta kuntien avokätisyyden vuoksi näihin hankkeisiin ei enää mahdu julkista rahaa. Kunnat ovat antaneet hankkeisiin sen määrän rahaa jo mikä olisi tullut vielä Viestintäviraston kautta. Kun kunnat nyt tähän mennessä ovat antaneet reippaasti yli sallitun määrän tukea, pitää ylimääräisiin tukiin saada Komission suostumus koska sitä ei ole vielä neuvoteltu.

POLLIISILLE TUTKINTAPYYNTÖ!

Lyhyesti sanottuna: Kunnat ovat jo antaneet oman osuutensa lisäksi julkisena tukena laajakaistahankkeelle Viestintävirastolta saatavan osuuden. Se osuus on jo maksettu siis kuntien toimesta. Täten tätä Viestintäviraston osuutta ei saa antaa kahta kertaa valtion varoista, muuten tehty sopimus Suomen valtion ja komission kanssa rikkoutuu siltä kohdin ja se olisi kiellettyä valtiontukea.

1. Pihtiputaan kunnan talous repsahti verotulojen ja valtionosuuksien vähentyessä
18.03.2019 KSML

Pihtiputaan kunta onnistui kuromaan viime vuoden talousarviossa ollutta talouden alijäämää umpeen 222 000 eurolla. Vuoden 2018 tilinpäätös on silti 650 000 euroa alijäämäinen. Tulos on peräti 1,1 miljoonaa heikompi kuin edellisvuoden tulos.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Pihtiputaan-kunnan-talous-repsahti-verotulojen-ja-valtionosuuksien-vähentyessä/1342780

Vilkasta keskustelua asian tiimoilta Pihtiputaalla

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14835237/kunta-quotkusessaquot


2. Talous romahti Uuraisilla – tilanne valkeni kaikessa karuudessaan vasta alkuvuonna
15.03.2019 KSML

"Tulos heikkeni dramaattisesti vuodesta 2017 vuoteen 2018."

https://www.ksml.fi/kotimaa/Talous-romahti-Uuraisilla-–-tilanne-valkeni-kaikessa-karuudessaan-vasta-alkuvuonna/1340855

Uuraisilta kun ollaan, niin se on aina mielessä, talous nimittäin.

Kunnanjohtajan blogi
19.03.2019

Näin kävi myös Uuraisten kunnassa. Tulos heikkeni dramaattisesti vuodesta 2017 vuoteen 2018. Reagoimme nopeasti talouden negatiivisiin muutoksiin strategiamme mukaisesti. Talouden negatiivinen kierre on katkaistava jo tänä vuonna ja informaatio-ohjauksen tueksi tarvitaan resurssiohjausta. Tavoitteena on pienentää ns. toimintakatetta jo vuoden 2019 aikana, mikä koostuu koko organisaation yhteisistä säästöistä käyttötalousmenoihin sekä pyrkimyksestä käyttötaloustulojen lisäämiseen. Henkilöstön talkoovapaiden käyttöä suositellaan. Toimintakatteen pienennys tuodaan aikanaan valtuustoon talousarvion muutoksena.

http://uurainen.fi/fi/10/Kunnanjohtajan blogi

koko valokuitukase pitää aloittaa tuosta merikaapelista 2016 valmistunut santahaminan sotatukikohta-saksa , joten valtion asia koko keissi , suunnitelma joka etenee kuin juna ja valittajat ovat kuin risuja raiteilla , cinia----coronet/ tdc/vr group-----dna-------niinhän se aina menee että duunareita tarvitaan valtion leipiin jotka leipovat temppelin yhteiskunnan varoin , joka sitten lailla pakottaa käymään tuossa temppelissä pientä , suurenevaa kk maksua vastaan , ripittämässä itseään ja kertomassa , luotettavalle taholle salaisuuksiaan ja tulee "kevyt" olo vähäksi aikaa.....sellanen on valokuitu.
jos vähänkin miettii niin kaikki temppelit on suomessa muurattu samoilla suunnitelmilla aina dodakorvauksista lähtien.
syylliseksi laitetaan joku heikki tai seppo tietämätön , joka saa muuteman tonnin sakot ja isot nuhteet. ja uuden pestin.

...valokuituohjatut / 5g , sähköpääkeskukset kun tulee , alkaakin aikamoinen sähkönohjaus show / sekuntipohjainen velotuskäytäntö , tv ohjelmatkin lähetetään jokaiselle ihan omina , mainokset tulee joka ukolle ihan tyköistuvina ( laina, laina,laina ja kaalimato) , kännykkä tai elektroninen siru otsassasi lähettää dataa tulenjohtotorniin joka päättää miten toimitaan , kuitu ei rajoita mitään valopäiden keksintöjä , rahastus pääsee potensiin entisestä .
bensa , polttopuut ja nou velka vapauttaa.

Viitasaaren valokuidun rakentaminen jumissa: 685 halukasta liittyjää odottaa päätöstä valituksesta

KSVV Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen myöntää, että yhtiön taloustilanne on haastava. Rahoitusta etsitään yhdessä omistajakuntien kanssa.

Esa Kilponen 02.04.2019 KSML

Suunnitelma rakentaa valokuituverkkoa Viitasaaren taajamaan on yhä jumissa, sillä Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut asiassa tehtyä valitusta. Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti myöntää 200 000 euroa niin sanottua de minimis -tukea hankkeelle, jossa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy rakentaisi liittymiä keskusta-alueen pientaloihin ja muihin kiinteistöihin. Tästä päätöksestä tuli valitus.

Mielenkiintoa liittymiin olisi. KSVV:n toimitusjohtaja Janne Paunonen sanoo, että liittymiä on tilattu sopimuksilla tai ennakkovarauksilla pientaloihin, huoneistoihin ja yrityksiin 685, mikä periaatteessa riittäisi rakentamisen aloittamiseen.

- Kaupungin asettama minimimäärä 300 liittyjästä toteutuu, Paunonen sanoo.

Toisaalta KSVV on taloudellisessa ahdingossa, kun sen rahoituspohja on kokenut takaiskuja muun muassa Viestintäviraston kielteisen tukipäätöksen ja omistajakuntien pääomituspäätöksistä seuranneen valituskierteen takia. Yhtiö etsii rahoitusta voidakseen rakentaa muissa kunnissa tilattuja liittymiä. Yhtiö on luvannut tiedottaa asiakkaitaan huhtikuun loppuun mennessä.

Viitasaaren tuki yhtiölle maksettaisiin vasta kun liittymät on rakennettu ja otettu käyttöön.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Viitasaaren-valokuidun-rakentaminen-jumissa-685-halukasta-liittyjää-odottaa-päätöstä-valituksesta/1350432#comments

Lainaus edellisestä

"Viitasaaren tuki yhtiölle maksettaisiin vasta kun liittymät on rakennettu ja otettu käyttöön."

Kuuskaistalle Viitasaari ja muut kunnat maksoivat yhteensä miljoonia ennen kuin Kuuskaista oli tehnyt mitään. Rahat menivät, mutta valokuituja ei tullut tilaajille.

Tuo jälkikäteen maksaminen KSVV:n ollessa rahaton ja varaton on kyllä kuin Laihian ammoisen uuden koulun rakentaminen:

Kunnanhallitus teki päätöksiä.

1. Kun kunta on köyhä, uuden koulun rakentamisessa käytetään vanhan koulun hirsiä.

2. Vanhaa koulua ei saa purkaa, ennen kuin uusi koulu on valmis.

Muistelen että ne liittymät oli 99€ tai ilmaisia mahdollisille asiakkaille. Voisiko niitä rakentaa noin halvalla?

Ei niitä voi rakentaa kun toisen rahoilla! Kenen rahoilla?
Näin halpa on harvoin rehellisesti tehtyä.

Käyttääkö jokin taho kuntia hyväksi kun noin halpoja liittymiä kaupataan?

Se Viitasaaren lupaama 200 000€ ei riitä kuin alkupalaksi. Verkon rakentaminen maksaa miljoonia. Loput maksaa ympäristökunnat. Eikös ne omitajakuntien tilinpäätökset olleet aika surkeita? Eikö tästä yhtiön kovapalkkaisesta toimitusjohtajasta selityksineen pääse eroon, koska kuntien lainsäädäntö on hänelle aivan hepreaa tai sitten se ei välitä kuntien ahdingosta yhtään mitään kunhan vain palkka juoksee. Toistakymmentä Hallinto-oikeuden lumoavaa päätöstä on jo tullut ja yhtiö ei välitä näistä hevon häntää, samoin ajattelevat kunnat ja kunnanjohtajatkin. Minä en usko kyseisen verkkoyhtiön minkäänlaisiin lupauksiin enkä noihin utopistisiin liittymävarauksiin. Kuudensadan luvussa on kaikki kellon kysyjätkin, koska varaukset eivät olleet sitovia ilmoittautumisia.

Onkohan käyty taas mouruamassa Eduskunnassa ja ministereille, kun valtio ei hoida tehtäviään?
Tällainen löytyy Eduskunnan palvelusivuilta.

KSVH:n omistajakuntien (10 kuntaa)näkökulmia laajakaistahankkeesta ja sen taloudellisista velvoitteista

Tilannekatsaus 30.1.2019

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242417.pdf

Suora lainaus tuosta julkaisusta:

• pääomalainan muuttaminen SVOP:ksi Viestintäviraston (Vivi) ohjeiden mukaisesti -> Vivi ei katsonut SVOP- sijoitusta markkinaehtoiseksi ??

Vivi ei ollut antanut ilmoituksensa mukaan tuollaista ohjetta jota vuonna 2016 käytettiin Svopin perusteena. Outoa että kuntien suusta tulee tuollaista tietoa vieläkin.

Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019 03:00

”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”, ”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.

Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset 4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”

Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia, oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.

Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.

Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein.

Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistakuntien-ahdinko-syvenee/1352049

Keski-Suomen valokuituverkkojen rakentamisen takaukset kaatuvat kuntien vastuulle

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut holdingyhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.

Valokuituverkot 8.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217

Antti Seppälä / Yle

Keski-Suomen kylien laajakaistarakentaminen on pahassa vastatuulessa.

Viestintävirasto ei myönnä valtiontukea Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n verkkorakentamiselle, ja uusien asiakkaiden pitäisi maksaa lähes kokonaan laajakaistaliittymänsä rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Noin 4,7 miljoonan euron valtiontukien puute kaatuu laajakaistahanketta rahoittanutta Keski-Suomen verkkoholdingia omistavien kuntien niskaan.

– Holdingyhtiöllä ei tällä hetkellä ole sellaisia tuloja, että Kuntarahoituksen lainanhoitokulut pystyttäisiin maksamaan. Oman tulorahoituksen riittävyyteen on matkaa vuosia, sanoo Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Suur-Keuruu lehden mukaan yhtiön lainoja on jo alkuvuodesta langennut omistajakuntien maksettavaksi.

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut yhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.
Omistajakunnat ovat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Laajakaistan rakentaminen tössähti, nyt riidellään korvauksista (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-9292050

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia 30.3.2016)
https://yle.fi/uutiset/3-8775816

https://yle.fi/uutiset/3-10728293

voisko joku laittaa näiden kätilöiden nimet esille,vaalit tulossa tietäs varoa.

Nuo tulot pitää korvamerkitä ensimmäiseksi korkoihin ja lainoihin ja sitten vasta muihin menoihin jos jää jotain, eikä noin päin kuten nyt on toimittu. Edustajat Holdingin hallituksessa - Herätkää!

Eihän mitään katastrofia tule , vaikka velat jäävät maksamatta osin tai kokonaan . Lopulta kokonaan . Fyrkat on eletty ja kulutettu . Lainaajat vain saavat hölmön leiman eikä sekään merkitse mitään .

Lainaus: Mielipidekirjoitus 15.04.2019 03:00 Keskisuomalainen
Laajakaistasotkuissa valtio on väärä syyllinen
Pääkirjoituksessaan 10.4. Keskisuomalainen sortuu halpaan populismiin syyttäessään valtion ajavan digitalisoituvia kuntia kriisiin.
Suomessa valtaa käytetään eduskunnan säätämien lakien ja tätä nykyä myös Euroopan unionin säädösten puitteissa.
Viranomaisen tulee toimia lakien mukaan. Näin on Traficomkin (aikaisemmin Viestintävirasto) toiminut laajakaistahankkeessa. Tämän ovat oikeusistuimet (Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus) useaan otteeseen todenneet.
Vastoin lakia on siis toimittu sekä kunnissa että valokuituyhtiössä.
Tästä ei pidä valtiota syyttää. Kunnissa on peiliin katsomisen paikka.
Kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa, joskin sitä on jouduttu Kittilän tapauksen johdosta jossain määrin suitsimaan.
Kuntien tehtävät on kirjattu lakiin. Laajakaistayhteyksien oma rakentaminen ei kuulu kuntien ydintehtäviin.
Osa keskisuomalaisista kunnista on lukuisista varoituksista huolimatta lähtenyt ensin Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja sittemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ”kelkkaan” ottamatta huomioon näiden taloudellista kantokykyä, osaamista ja erityisesti EU:n ja laajakaistalain tukiedellytyksiä. Realismia asiassa ei ole ollut yhtään.
Kukaan ei kiistä laajakaistayhteyksien tarpeellisuutta, mutta kiinteän valokuituyhtey­den vetäminen joka niemeen ja notkoon nykytekniikan aikakaudella ei ole edes tarpeellista, järkevää eikä taloudellisesti mahdollista.
Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

Tietoa tukipäätöksistä:

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/nopea-laajakaista-hankkeen-tuki-ja-maksupaatokset

Virasto noudattaa lakia.

Korutonta kertomaa nuo viimeiset KSVV:tä koskevat päätökset! Muiden osalta varmaan menetelty lain mukaan.

Kuntien valokuitu päättäjät taitavat olla pinteessä.
Busineskaan ei luista.

Katso tuolta


https://keskustelu.suomi24.fi/t/15621784/tutkintapyynto-keski-suomen-laajakaistasta!

Hurlum hei, "kunnallista liiketoimintaa"

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n "liiketoiminta" malli on täysin toivoton.
Yhtiön tilinpäätöksen liikevaihto ja negatiivinen tulos kertovat selkeästi, ettei yhtiö tule koskaan selviytymään kuluistaan voitollisesti

Tilinpäätöksen taseen oma- ja vieraspääoma ovat molemmat negatiivisiä.
Ainut mahdollisuus on "pumpata" rahat kunnan veronkeruuna veronmaksajilta noin 30 vuoden ajan ja jakaa sitten rahat kunnan lakisääteisten toimintojen ulkopuolisiin "puuhiin".

Tämä "liiketoiminta" ei liene ole kuntalain mukaista toimintaa

https://lh5.googleusercontent.com/NG5TbqywZq4LJlwgJiEpVRFpX6MmQZPoLSEo2XVTu8QDepcdGrRfNK9izj_2V3jlRBAJbGzryDskhFMe4YqvOtYHZnLNX03UdhsONQyg9X_fYgSMhCtgUcxxMNhfNymtt0r0Xc0lJQMjJ3ltBA

Keski-Suomen kaikkien valokuituyhtiöiden liikevaihto (yläkuva) ja tulos (alakuva) 2008 - 2017, 1000 euroa

https://4.bp.blogspot.com/-HQ9gMRhS29A/XLrT6PnuBgI/AAAAAAAAAXQ/cIgGaRuHr0gx8lLieI0cj_q0To3DLq17QCLcBGAs/s1600/kuvat.png

Keski-Suomen kaikkien valokuitu yhtiöiden oma ja vieras pääoma 2008 - 2017, 1000 euroa

https://1.bp.blogspot.com/-CPb40c2Uvc8/XLrUTP_sb7I/AAAAAAAAAXY/TYn6r4C9zrYk-e4BTZjAJ1jhMmUdDW6LQCLcBGAs/s640/kuva1.png

Mikä on tilintarkastajien vastuu ja rooli näissä kuvioissa? Mikä vastuu on kuntien päättäjillä näissä kuvioissa?
Kyllä tutkintaa tarvitaan!

Minkä säännön ja pykälän perusteella Korkeimman hallinto-oikeuden, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Viestintäviraston julkisesti julkaisemat langettavat päätökset koskien kuntien laittomia rahotuksia KSVV:lle ovat sääntöjen vastaisia ja poistetaan.

Tosiasiassa poistaminen on pahinta mahdollista sensurointia.

Tosiasioitten tunnustaminen on viisautta. Sitä ei valokuituyhtiön perustajilla ollut. Mitä mahtoivat ajatella? Tukiaiset varmaan piti saada joittenkin hyväksi. Koskahan tuo sairaus loppuu?

Niin että paljonkohan sitä rahhoa mahtettaisiin nyt voatia?

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään 8.5.2019 Konnevedellä. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja siihen liittyviä KSVH:n hallituksen ratkaisuehdotuksia.
EI TAIDA TULEVAISUUS RUUSUISELTA NÄYTTÄÄ...

Näyttää paremmikin ohdakkeiselta tulevaisuus

Paras ottaa rentun ruusu

Kivijärven kunnanhallitus 29.4.2019
YHTIÖKOKOUSEDUSTAJAN EVÄSTÄMINEN 8.5.2019 PIDETTÄVÄÄN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N YHTIÖKOKOUKSEENKhall § 696.5.2019 Keski-Suomen Verkkoholding Oy pitää yhtiökokouksensa 8.5.2019,johon kunnanhallituksen on evästettävä edustajaansa.Kunnanhallitukselle on toimitettu yhtiökokouskutsu erikseen.Kunnanjohtaja:Kunnanhallitus evästää yhtiökokousedustajaansa.
Päätös: REPPUUN PALJON EUROJA!

Paljonko Kivijärveltä rahhoa pyytettiin nyt?

Vappujuttu Vappujuhliin

Pörssin päälistalle harppaa vapun jälkeen yhtiö, jolla on erittäin kovat tavoitteet. Mikä on tämä tähtiosake?

No sehän on varmaan KSVH/KSVV sisäpiiritiedoilla höystettynä.

Janne Paunonen häärää Lintukankaan Kyläverkko Oy:ssä Lintukankaan ja Kirrin alueella: https://www.lkkv.fi/

Kalastelee Keski-Suomen elyn tukia- eppäilen?

Laajakaistalaittomuudet veronmaksajien piikkiin
30.06.2019 02.00 KSML

Professori Pekka Neittaanmäen haastattelussa ”Valtio satsaa nopeaan laajakaistaan” (KSML 7.6.) ollaan politiikan pimeässä ytimessä, missä kuntien hölmöilyt maksatetaan valtiolla eli veronmaksajien rahoilla.

Kysymyksessä ei ole pattitilanne, kuten lehtikirjoitus antaa ymmärtää. Kysymyksessä on Keski-Suomen Verkkoholding Oy / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH / KSVV) rahojen ja luottamuksen loppuminen, mikä kuntien olisi pitänyt ymmärtää jo vuosia sitten. Hanke on myös epärealistinen tilaajamääriltään ja toteutukseltaan.

Kunnat ovat olleet lakisääteisten tehtäviensä harmaalla alueella tai jopa niiden ulkopuolella, ei hyväntahtoisuuttaan, kuten Neittaanmäki toteaa, vaan ahneuttaan.

Tukihakemuksissa annettiin virheellistä tietoa, kun hanke ei täyttänyt valtion- eikä EU-tukisäännösten ehtoja. Kunnat ovat lainvastaisesti taanneet ja rahoittaneet verkkoyhtiötään julkisilla verovaroilla yli 100 %, minkä vuoksi Viestintävirasto hylkäsi tukihakemukset. Edelleen kunnat väittivät, että väliyhtiö KSVH muuttaa julkisen rahan ”yksityiseksi markkinarahaksi”. Korkein hallinto-oikeus vahvisti 22.8.2018, että kuntien maksut ja takaukset eivät muutu väliyhtiössä ”yleiseksi markkinarahaksi” vaan ovat valtion ja kuntien julkista tukea.

Neittaanmäki toteaa: ”Brysselin rahan pyörittäminen on ollut hankalaa, mutta mitään ongelmaa ei ole, jos käytetään suoraa valtion rahoitusta”. Professori ohittaa tiedemiehen logiikalla EU:n ja Suomen lakipykälät: tukirahaa vaikka laittomasti! Viestintävirasto (Traficom) ja hallinto-oikeudet eivät ole tukihakemuksien laittomuuksia hyväksyneet. Millä Korkeimman hallinto-oikeuden lopulliset päätökset voitaisiin ohittaa? Yllyttääkö professori laittomuuksiin?

Professori haluaa ”laajakaistaroskapankkia” (It-Inra Oy), mihin upotetaan tehdyt ”synnit” 1990-luvun lamavuosien omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tapaan.

Noin 200 sivun hallitusohjelmaan kirjatut tietoliikennetavoitteet tuskin on sovittu saavutettavan laittomin keinoin, vaikka politiikassa näyttää lähes kaikki olevan mahdollista. Se on korruptiota, joksi sitä tosin ei vielä ole totuttu nimittämään.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan, se on oikea tavoite. Sen voi saavuttaa muun muassa langattomalla yhteydellä kohtuullisin kustannuksin.

KSVH / KSVV ja näitä edeltänyt Verkko-osuuskunta Kuuskaista ovat olleet väärällä asialla ajaessaan kohtuuttoman kallista kiinteää valokuituverkkoa käyttäjille, jotka sellaista eivät tarvitse eivätkä halua. Lisäksi toimintaa säätelevä EU:n ja Suomen lainsäädäntö on kylmästi ohitettu.

Tästä toiminnasta todisteena ovat kunnille annetut, laajakaistaan liittyvät oikeusistuimien kumoavat päätökset ja viranomaispäätökset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä on yksi ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksiä 12. Viestintävirasto Traficomin kielteisiä päätöksiä valtionapuhakemuksiin on annettu seitsemän.

Kalevi Kuorelahti
Jyväskylä

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistalaittomuudet-veronmaksajien-piikkiin/1398205

Kukahan ottaisi ilmaiseksikaan näitä KSVV ja KSVH valokuitua rakentavia yhtiöitä kun niistä voi tulla tälle uudelle omistajalle takaisinperintää jopa 15 miljoonaa euroa?

Vertaa:
EU-komissio päätti: Helsingin paikallisliikenneyhtiön nykyinen omistaja joutuu maksamaan tukia takaisin 54 miljoonaa euroa!

Viittaan Pekka Neittaanmäen 7.6.2019 KSML:n haastatteluun laajakaistasta, jossa hän antaa neuvoja, että " EU-rahalla asioiden hoito ei ole niin helppoa, mutta Suomen valtion rahalla se on helppoa."

EU-komissio: Helsingin Bussiliikenne sai laitonta tukea kaupungilta, nyt yli 54 miljoonaa euroa pitää periä takaisin

Helsingin Bussiliikenteen nykyinen omistaja sekä kaupungin kansliapäällikkö eivät kommentoineet ratkaisua perjantai-iltapäivällä.

Helsingin bussiliikenne 28.6.2019 https://yle.fi/uutiset/18-40016

Anna Näveri

Helsingin kaupunki myi Helsingin Bussiliikenteen Koiviston Autolle vuonna 2015. EU-komission päätöksen perusteella uusi omistaja saa lainojen maksut vastuulleen.

EU-komissio julkaisi tänään perjantaina päätöksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy eli HelB on saanut laittomia tukia kymmeniä miljoonia euroja. Kyse on Helsingin kaupungin omalle tytäryhtiölleen 2000-luvun alusta vuoteen 2012 välillä myöntämistä lainoista.

Komissio tulkitsi, että bussiyhtiölle myönnetyt lainat vääristivät kilpailua ja antoivat epäreilun edun kilpailijoihin nähden siinä määrin, että tapaus rikkoi EU:n valtionavun sääntöjä. Seurauksena komission mukaan nämä rahat, 54,2 miljoonaa euroa, tulee nyt periä takaisin.

Komissio aloitti asiasta tutkinnan vuonna 2016. Taustalla oli komissiolle vuonna 2011 tullut kilpailevan yhtiön Nobinan valitus, jossa väitettiin, että Helsingin Bussiliikenteelle myönnetyt lainat eivät olleet markkinaehtojen mukaisia ja sisälsivät valtiontukea.

Komission tutkinta on nyt tullut siihen päätökseen, että yksikään yksityinen taho ei olisi myöntänyt lainaa samoilla ehdoilla, kuten hyvin matalalla korkotasolla. Lisäksi komission mukaan HelB kärsi lainan myöntöaikaan huomattavista taloudellisista vaikeuksista, jolloin yksityisillä markkinoilla sille ei olisi myönnetty vastaavilla ehdoilla lainaa.

Helsingin Bussiliikenne oli kaupungin omistama yhtiö, joka kuitenkin myytiin Koiviston Auto Oy:lle vuonna 2015. Komission päätöksen mukaan uusi omistaja on velvollinen maksamaan perittävät rahat.

Yle soitti Koiviston Auton konsernijohtaja Antti Norrlinille. Hän ei vielä perjantaina iltapäivällä ollut kuullut päätöksestä ennen puhelua eikä siksi kommentoinut asiaa.

Myöskään Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna ei ollut vielä kuullut, että tutkinnasta on tullut päätös.

Kuluttaja- ja kilpailuvirastokaan ei ota kantaa tapaukseen. Kilpailuyksikön johtajan Valtteri Virtasen mukaan virastolla ei ole toimivaltaa valtiontukien valvontaan, vaikkakin toteaa, että ne voivat yleisesti ottaen kilpailua joissakin tapauksissa vääristää.

https://yle.fi/uutiset/3-10853868

Kun nämä KSVH:n ja KSVV:n hallituksen jäsenet pyytävät kunnilta panostuksia yhtiöihinsä, niin he sahaavat käytännössä omaa oksaansa jolla istuvat, koska nämä yhtiöt eivät kykene maksamaan mitään takaisin mahdollisessa takaisinperinnässä. Yhtiön itsensä eli hallituksen tulee aina viime kädessä tarkastaa ettei yhtiöön tule kielletyn valtiontuen mukaista suuren riskin omaavaa rahoitusta, mutta sitä on viime aikoina kerjäämällä kerjätty. Ihan ulalla ollaan näköjään oltu.

Mielipidekirjoitus 06.07.2019 02:00 Keskisuomalainen
Komission pitkä käsi

Kalevi Kuorelahti valotti oivallisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVH/ KSVV) ankeaa tilannetta (KSML 30.6.). Yhtiö osakaskuntineen (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka) oli laskenut toimintansa valtiontukien varaan. Huomioon ei otettu lainsäädäntöä, jossa Suomen tulee noudattaa myös Euroopan unionin valtiontukien säätelyä.
Keski-Suomen ely-keskuksenkin tulisi ottaa huomioon EU:n säädökset laajakaistaa koskevissa tukipäätöksissään.
Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, annettavalle tuelle tulee olla hyväksyttävä peruste. Tukia on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti. Näin KSVH/ KSVV ja sen osakaskunnat eivät ole menetelleet.
KSVH/ KSVV:n osakaskunnat ovatkin saaneet virittelemäänsä laajakaistaan liittyen oikeusistuimien kumoavia päätöksiä ja kielteisiä viranomaispäätöksiä: yksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös, 12 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä ja 7 Viestintäviraston päätöstä. Näyttää siltä, että KSVH/ KSVV yrittää pitää päänsä pinnalla millä hinnalla tai keinoilla millä tahansa. Se ei ole suositeltavaa. Laillisesti toimiminen on varteenotettava vaihtoehto.
Joka tapauksessa toiminnassa tulisi ottaa huomioon Euroopan komission ”pitkä käsi” (Helsingin Sanomat 29.6.). Helsingin Bussiliikenne oli saanut laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio määräsi tuet perittäväksi korkoineen eli 54,2 miljoonaa euroa. Myönnetyt tuet eivät olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.
EU:n valtiontukisäännöt velvoittavat ripeään takaisinperintään.
On selvää, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja petostentorjuntavirasto ottavat tiedon saadessaan käsiteltäväkseen laajakaistarakentamiseen liittyvät valtiontukiasiat. Kunnat myönsivät KSVH/ KSVV:lle noin 30 miljoonan euron verran tukia, jolloin takaisin maksettavaa korkoineen voi tulla huomattava summa.


Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Komission-pitkä-käsi/1401203

Apuva. Miten Multian kunnan käy? Takausvastuut ovat yli 2miljoonaa euroa.

Luhanka ottaa 1,1 M€ lainaa eli 1600€/asukas tämän seikkailun siivoiluun.