Päättelytehtävä: Fysiikka 3

Looooooogisesti

Jos tiedämme auringosta tulevan kokonaissäteilyn määrän vuoden aikana: 800 kWh/m² jota haetaan.
Millä leveysasteella saavutetaan maapallolla kyseinen säteilymäärä jos akselikallistuma olisi nolla astetta.

Tässä tehtävässä tuli tosiaan vastaan liian monet muuttujat ja luovutin selvittämästä ainakin toistaiseksi, mutta kertokaapa millaisia tuloksia saisitte. Muulla tavoin havannoiden päädyin erääseen tulokseen mutta tämäkin yhtälö olisi maukas ratkaistavaksi. Voitte jättää muutujia pois. Nyt on oiva mahdollisuus siis todistaa miten hyvin te osaatte laskea :)

Ratkaisun apuna voi käyttää vaikkapa näitä sivuja jotka antaa vinkkejä laskemiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Insolaatio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_säteilytasapaino

28

111

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • BlueDevil

      Varmaan sillä samalla jolta löytyvät ne sinun super-israelilaisesi ja kesällä jäätyvät meret jotka työntävät rantojaan ulospäin...

      Muuten, kuvitellaanpa ellipsoidi jonka kierrosnopeus on noin 1600 KM/H. Kuvitellaanpa sitten sen ellipsoidin pinnalle kolmenlaista materiaa, kaasumaista, nestemäistä ja kiiteää. Nyt kuvitellaan että ellipsoidi pysähtyy täydestä vauhdista.

      Päättele mitä tapahtuu sen pinnalla olevalle

      1) Kaasumaiselle
      2) Nestemäiselle materialle

      Vai onko vastaus kiusallinen?

    • AteistiVaan

      Tehtävän alkutiedot ovat pielessä ja tehtävänanto muutenkin epäselvä.

      Eiköhän kyseinen säteilymäärä saavuteta kaikkialla Maan pinnalla kunhan aikaa sallitaan tarpeeksi.

      Vuodessa kyseinen säteilymäärä ei toteudu missään, koska osa säteilystä heijastuu ilmakehässä ja Maapallo pyörii.

      • Looooooogisesti

        Mikä tehtävänannossa epäselvää on?
        Ja kyllähän tuo säteilymäärä toteutuu helpollakin. Helsingissä esim. vastaava lukema on 980 kWh/m² vuodessa

      • BlueDevil
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Mikä tehtävänannossa epäselvää on?
        Ja kyllähän tuo säteilymäärä toteutuu helpollakin. Helsingissä esim. vastaava lukema on 980 kWh/m² vuodessa

        No, jos maan kallistuskulma olisi nolla astetta seuraisi ainakin seuraavaa:

        1) Evoluutio olisi tuottanut toisenlaiset lajit
        2) Päivä ja yö olisivat about saman mittaiset
        3) Kristinusko olisi jäänyt kehittymättä


        Mutta tämä ei silti todista hienosäädöstä, sillä maan akselikulma heittelee välillä 22.1 astetta- 24.5 astetta.

        Ja palataampas niihin GT-Israelilaisiin...

      • tieteenharrastaja
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Mikä tehtävänannossa epäselvää on?
        Ja kyllähän tuo säteilymäärä toteutuu helpollakin. Helsingissä esim. vastaava lukema on 980 kWh/m² vuodessa

        Tehtävänannon selvin osa on sen kaksi Wiki-linkkiä. Niistä jälkimmäisen mukaan kyseessä ei ole päättelytehtävä, vaan mutkikas laskutehtävä, jossa joudutaan tekemään paljon oletuksia:

        " Suomessa säteilyteho on suurimmillaan n. 800 W/m² (Etelä-Suomessa keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikaan).[4]. Käytännössä kuitenkin maanpinnalle tuleva säteilymäärä on aina huomattavasti pienempi kuin edellä laskettu maksimiarvo."

        Yllä heittämäsi Helsingin lukema 980 W/m2 ei Wikin mukaan siis toteudu edes yläilmoissa eikä varsinkaan maan pinnalla.

        Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Wiki ei ilmoita Maan pyörimisakselin kallistuskulman (ratatason normaalin suhteen) vaikuttavan säteilyenergian kokonaissummaan maanpinnalla, vaikka se tietenkin vaikuttaa sen jakautumiseen maanpinnan eri kohtiin. Se toteaa sivuhuomautuksena ilman ja veden liikkeiden kuljettavan säteilylämpöä paikasta toiseen, mutta rajaa laskelmat pelkästään säteilyyn.

        En usko yhdenkään palstalaisen yrittävän keksiä edes Wikin vielä keskeneräisiä tuloksia uudelleen enkä varsinkaan suosittele sitä sinulle. Haku englanniksi saattaa löytää jonkin valmiimman ja ehkä osaavammankin esityksen.

      • AteistiVaan
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Mikä tehtävänannossa epäselvää on?
        Ja kyllähän tuo säteilymäärä toteutuu helpollakin. Helsingissä esim. vastaava lukema on 980 kWh/m² vuodessa

        Tehtävän annossa sanot:
        ”Jos tiedämme auringosta tulevan kokonaissäteilyn määrän vuoden aikana: 800 kWh/m² ”

        Luulin, että tehtävässä tuli olettaa auringon säteilytehoksi 800 kWh/m². Oliko nyt siis tarkoitus sittenkin etsiä oikea säteilyteho googlettamalla eikä käyttää tuota tehtävänannossa annettua kokonaissäteilyä?

      • Looooooogisesti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tehtävänannon selvin osa on sen kaksi Wiki-linkkiä. Niistä jälkimmäisen mukaan kyseessä ei ole päättelytehtävä, vaan mutkikas laskutehtävä, jossa joudutaan tekemään paljon oletuksia:

        " Suomessa säteilyteho on suurimmillaan n. 800 W/m² (Etelä-Suomessa keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikaan).[4]. Käytännössä kuitenkin maanpinnalle tuleva säteilymäärä on aina huomattavasti pienempi kuin edellä laskettu maksimiarvo."

        Yllä heittämäsi Helsingin lukema 980 W/m2 ei Wikin mukaan siis toteudu edes yläilmoissa eikä varsinkaan maan pinnalla.

        Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Wiki ei ilmoita Maan pyörimisakselin kallistuskulman (ratatason normaalin suhteen) vaikuttavan säteilyenergian kokonaissummaan maanpinnalla, vaikka se tietenkin vaikuttaa sen jakautumiseen maanpinnan eri kohtiin. Se toteaa sivuhuomautuksena ilman ja veden liikkeiden kuljettavan säteilylämpöä paikasta toiseen, mutta rajaa laskelmat pelkästään säteilyyn.

        En usko yhdenkään palstalaisen yrittävän keksiä edes Wikin vielä keskeneräisiä tuloksia uudelleen enkä varsinkaan suosittele sitä sinulle. Haku englanniksi saattaa löytää jonkin valmiimman ja ehkä osaavammankin esityksen.

        Olet oikeassa että tehtävä on hyvinkin mutkikas. Mainitsinkin sen aloituksessa, ja sanoin ettei haittaa vaikka joitain muuttujia sitten jätetäänkin pois. Suuntaa-antavakin laskutoimitus kyllä käy, ja siitä voi sitten jatkaa. Niinhän sitä monesti joudutaan etenemään.

        Mainitsemani 980 W/m2 ei suinkaan ole säteilyn kertamäärä, vaan se on vuoden ajan kertymä, jota haetaan.

        AteistiVaalle myös selvennykseksi että haettava tulos on latitudia vastaava kokonaissäteilymäärä vuoden aikana (kallistuma 0 astetta). tuloshan voidaan myös päätellä jos saadaan selvitetyksi keskimääräinen säteilymäärä, joko auringonpaiste päivien aikana taikka koko vuoden aikana joka on itseasiassa sama, ellei sironnan aikaansaamaa lisäystä huomioida.

        Hankala tehtävä kyllä, enkä tiedä löytyykö netistä valmista laskukaavaa kun moni tosiaan ottaa valmiiksi huomioon tuon maan nykyisen akselikallistuman.

      • tieteenharrastaja
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Olet oikeassa että tehtävä on hyvinkin mutkikas. Mainitsinkin sen aloituksessa, ja sanoin ettei haittaa vaikka joitain muuttujia sitten jätetäänkin pois. Suuntaa-antavakin laskutoimitus kyllä käy, ja siitä voi sitten jatkaa. Niinhän sitä monesti joudutaan etenemään.

        Mainitsemani 980 W/m2 ei suinkaan ole säteilyn kertamäärä, vaan se on vuoden ajan kertymä, jota haetaan.

        AteistiVaalle myös selvennykseksi että haettava tulos on latitudia vastaava kokonaissäteilymäärä vuoden aikana (kallistuma 0 astetta). tuloshan voidaan myös päätellä jos saadaan selvitetyksi keskimääräinen säteilymäärä, joko auringonpaiste päivien aikana taikka koko vuoden aikana joka on itseasiassa sama, ellei sironnan aikaansaamaa lisäystä huomioida.

        Hankala tehtävä kyllä, enkä tiedä löytyykö netistä valmista laskukaavaa kun moni tosiaan ottaa valmiiksi huomioon tuon maan nykyisen akselikallistuman.

        Suurelasku on sinulla vielä hakusassa:

        "Mainitsemani 980 W/m2 ei suinkaan ole säteilyn kertamäärä, vaan se on vuoden ajan kertymä, jota haetaan."

        Tässä ilmoittamasi mittayksikkö ei ole energian, vaan tehon mittaluku neliömetriä kohti. Se pitää vielä kertoa vaikutusajalla energiamäärän (kWh/m2) saamiseksi kuten aloituksessasi olikin. Numeroarvon eroa en suoraan ymmärrä; jos 980 onkin keskiteho, luvuksi sama 1000 tunnin vaikutusajalla vuodessa, mutta avauksessasi on 800.

      • Looooooogisesti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tehtävänannon selvin osa on sen kaksi Wiki-linkkiä. Niistä jälkimmäisen mukaan kyseessä ei ole päättelytehtävä, vaan mutkikas laskutehtävä, jossa joudutaan tekemään paljon oletuksia:

        " Suomessa säteilyteho on suurimmillaan n. 800 W/m² (Etelä-Suomessa keskipäivällä kesäpäivänseisauksen aikaan).[4]. Käytännössä kuitenkin maanpinnalle tuleva säteilymäärä on aina huomattavasti pienempi kuin edellä laskettu maksimiarvo."

        Yllä heittämäsi Helsingin lukema 980 W/m2 ei Wikin mukaan siis toteudu edes yläilmoissa eikä varsinkaan maan pinnalla.

        Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Wiki ei ilmoita Maan pyörimisakselin kallistuskulman (ratatason normaalin suhteen) vaikuttavan säteilyenergian kokonaissummaan maanpinnalla, vaikka se tietenkin vaikuttaa sen jakautumiseen maanpinnan eri kohtiin. Se toteaa sivuhuomautuksena ilman ja veden liikkeiden kuljettavan säteilylämpöä paikasta toiseen, mutta rajaa laskelmat pelkästään säteilyyn.

        En usko yhdenkään palstalaisen yrittävän keksiä edes Wikin vielä keskeneräisiä tuloksia uudelleen enkä varsinkaan suosittele sitä sinulle. Haku englanniksi saattaa löytää jonkin valmiimman ja ehkä osaavammankin esityksen.

        th: "Yllä heittämäsi Helsingin lukema 980 W/m2 ei Wikin mukaan siis toteudu edes yläilmoissa eikä varsinkaan maan pinnalla."

        En missään vaiheeessa heittänyt lukemaa 980 W/m2 vaan kirjoitin 980 kWh/m² vuodessa .

        Korjatessani virheellistä havannointiasi tein kyllä virheen kun yritin oikaista sitä "Mainitsemani 980 W/m2 ei suinkaan ole säteilyn kertamäärä, vaan se on vuoden ajan kertymä, jota haetaan."
        Huomasitkin virheeni: "Tässä ilmoittamasi mittayksikkö ei ole energian, vaan tehon mittaluku neliömetriä kohti."

        Olisi pitänyt sanoa siinä että mainitsemasi 980W/m2 on teho eikä suinkaan vuotuinen energiamäärä jota tehtävässä haetaan. Taisit havaita jälkikäteen tuon virheen ja sen mitä siinä tehtävänannossa haetaan.

    • kekek-kekek

      Aloituksen linkissähän on hyvät kuvalliset esitykset siitä miten erilainen tilanne säteilyn suhteen on ilmakehän yläosassa verrattuna maanpintaan.

    • Luucifer

      Loooginen hihhuli ampuu jatkuvasti eri aiheisilla kysymyksillä, luullen itse tietävänsä kaikesta kaiken ja jos johonkin ei vastausta kuulu, julistaa hän tieteen vääräksi ja hänen uskontonsa ja jumalansa ainoaksi oikeaksi totuudeksi.

      Perinteistä fundamentalistien perseilyä.
      Hukkaat ja tuhlaat elämäsi, hihhuli.

    • Looooooogisesti

      Myönnetään.. liian hankala, mutta ehkä päätelmään pääsee toistakin kautta.

      • Järkisyitä2

        Muodostat funktion, joka projisoi neliömetrin pallon pinnalle pallon pyörimiskulman mukaan. Sitten vain integroit pyörimiskulman puolikierroksen verran ja oletat säteilyn yön puolella nollaksi. Ei ole mikään helppo laskutoimitus ja menee reippaasti lukiomatikan yläpuolelle ellei tehtävää yksinkertaista.

        Koska Maapallo on niin suuri, niin pallon pinnan pyöreyden voi jättää huomioitta, mikä yksinkertaistaa laskua. Samoin koska Aurinko on kaukana jättäisin etäisyyden vaikutuksen säteilyyn huomioitta. Käyttämällä pallopinnan sijasta ympyrärataa kulkevaa neliöpintaa laskusta pitäisi tulla hyvinkin laskettava ilman, että tarvitsee olla matemaatikko.

      • Looooooogisesti
        Järkisyitä2 kirjoitti:

        Muodostat funktion, joka projisoi neliömetrin pallon pinnalle pallon pyörimiskulman mukaan. Sitten vain integroit pyörimiskulman puolikierroksen verran ja oletat säteilyn yön puolella nollaksi. Ei ole mikään helppo laskutoimitus ja menee reippaasti lukiomatikan yläpuolelle ellei tehtävää yksinkertaista.

        Koska Maapallo on niin suuri, niin pallon pinnan pyöreyden voi jättää huomioitta, mikä yksinkertaistaa laskua. Samoin koska Aurinko on kaukana jättäisin etäisyyden vaikutuksen säteilyyn huomioitta. Käyttämällä pallopinnan sijasta ympyrärataa kulkevaa neliöpintaa laskusta pitäisi tulla hyvinkin laskettava ilman, että tarvitsee olla matemaatikko.

        Juu, en pidä tarpeellisena useitakaan tekijöitä kuten sironta, pilvisyys, 6000 km etäisyystekijä, Mutta silti en taida kyetä laskemaan. Tietenkin jos laskee tosiaan kohtisuoraan tulevan valonmäärän ja sen jälkeen kertoo sen leveyspiirin asteluvulla (kertoimella) pitäisi tulos saada. loppu on helppo mutta tuo alkupään funktio taitaa olla mulle liian haastava. Mun pitää itse hahmottaa asia ja pelkän kaavan kopioiminen mulla jää hämäräksi, enkä ilmeisesti osaa sitäkään kopioida.

      • BlueDevil
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Juu, en pidä tarpeellisena useitakaan tekijöitä kuten sironta, pilvisyys, 6000 km etäisyystekijä, Mutta silti en taida kyetä laskemaan. Tietenkin jos laskee tosiaan kohtisuoraan tulevan valonmäärän ja sen jälkeen kertoo sen leveyspiirin asteluvulla (kertoimella) pitäisi tulos saada. loppu on helppo mutta tuo alkupään funktio taitaa olla mulle liian haastava. Mun pitää itse hahmottaa asia ja pelkän kaavan kopioiminen mulla jää hämäräksi, enkä ilmeisesti osaa sitäkään kopioida.

        Tarvitaanko ratkaisuun puhuvia puita ja GT-israelilaisia?

      • kjhkjhjh
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Juu, en pidä tarpeellisena useitakaan tekijöitä kuten sironta, pilvisyys, 6000 km etäisyystekijä, Mutta silti en taida kyetä laskemaan. Tietenkin jos laskee tosiaan kohtisuoraan tulevan valonmäärän ja sen jälkeen kertoo sen leveyspiirin asteluvulla (kertoimella) pitäisi tulos saada. loppu on helppo mutta tuo alkupään funktio taitaa olla mulle liian haastava. Mun pitää itse hahmottaa asia ja pelkän kaavan kopioiminen mulla jää hämäräksi, enkä ilmeisesti osaa sitäkään kopioida.

        " 6000 km etäisyystekijä"

        Että mikä? Jos Aurinkoa tarkoitat, niin se on n. 150 000 000 km.

      • Looooooogisesti
        kjhkjhjh kirjoitti:

        " 6000 km etäisyystekijä"

        Että mikä? Jos Aurinkoa tarkoitat, niin se on n. 150 000 000 km.

        Päiväntasaaja on keskipäivällä 6000 km lähempänä aurinkoa mitä napa. Laskennallisesti ihan merkityksetön mutta sitä tuolla tarkoitin.

      • IhankoTotta
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Päiväntasaaja on keskipäivällä 6000 km lähempänä aurinkoa mitä napa. Laskennallisesti ihan merkityksetön mutta sitä tuolla tarkoitin.

        Miksi vain keskipäivällä?
        Ja eikö oikea luku ole suurempi kuin 6000 km. Jopa niin paljon suurempi, että suhteellinen virhe on aivan eri kertaluokkaa kuin napa-alueen ja päiväntasaajan etäisyysero.

        Tuollaiset hölmöilyt osoittavat, ettet hallitse kokonaisuuksia.

      • Looooooogisesti
        IhankoTotta kirjoitti:

        Miksi vain keskipäivällä?
        Ja eikö oikea luku ole suurempi kuin 6000 km. Jopa niin paljon suurempi, että suhteellinen virhe on aivan eri kertaluokkaa kuin napa-alueen ja päiväntasaajan etäisyysero.

        Tuollaiset hölmöilyt osoittavat, ettet hallitse kokonaisuuksia.

        No katsos aamulla ja illalla päiväntasaajan etäisyys auringosta on yhtä suuri mitä navoilla. Eikä tuo nyt niin paljoa maan säteestä heitä ettäkö sun tarvitsee siitä mylviä. Varsinkin kun seikalla ei ole promillenkaan merkitystä lopputulokseen.

        Voit laskea paljonko se vaikuttaa jos osaat. Epäilen ettet osaa etkä haluakaan osata, mutta keskity mylvimiseen, sen osaat ainakin. Ja minä sitten välillä aina osoitan että evoluutioseurakuntalaiset keskittyvät juuri mylvimiseen ja muut seurakuntalaiset joko vaikenevat taikka hirnuvat taustakuorossa.

      • Looooooogisesti
        Looooooogisesti kirjoitti:

        No katsos aamulla ja illalla päiväntasaajan etäisyys auringosta on yhtä suuri mitä navoilla. Eikä tuo nyt niin paljoa maan säteestä heitä ettäkö sun tarvitsee siitä mylviä. Varsinkin kun seikalla ei ole promillenkaan merkitystä lopputulokseen.

        Voit laskea paljonko se vaikuttaa jos osaat. Epäilen ettet osaa etkä haluakaan osata, mutta keskity mylvimiseen, sen osaat ainakin. Ja minä sitten välillä aina osoitan että evoluutioseurakuntalaiset keskittyvät juuri mylvimiseen ja muut seurakuntalaiset joko vaikenevat taikka hirnuvat taustakuorossa.

        Mylvijälle vastaus:
        0,042 promillea lineaarisessa suhteessa etäisyyteen.

      • Looooooogisesti
        Looooooogisesti kirjoitti:

        Mylvijälle vastaus:
        0,042 promillea lineaarisessa suhteessa etäisyyteen.

        ja tuokin lukema toteutuu ainoastaan keskipäivän aikaan. ei muutoin

    • jeesus_tulee

      Maan gravitaatiokenttä vaikuttaa fotonien liikeratoihin.
      Tämä taas johtuu maan magneettikentän ionosfäärin korrelaatiokertoimesta.

    • Looooooogisesti

      Noniin.. tein laskelman, jossa en käyttänyt mitään muuttujia vaan ainoastaan suoraa säteilyä (en siis kokonaissäteilyä).

      Sain säteilyn määräksi päiväntasaajalla 7661,4 Wh/d/m^2 (ei akselikallistumaa ollenkaan)
      eli vuodessa 2796 Kwh/m^2
      vastaava summa napapiirillä rovaniemellä oli 1114,9 Kwh/m^2 vuodessa
      ja 800 Kwh/a/m^2 olisi asteluvultaan 6 astetta (82 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä)

      Vastaavat luvut nykyisellä akselikallistumassa ovat siis 66,5 asteleveydellä 800 kWh/vuosi (rovaniemellä - napapiirillä)

    • kusettava_kirkko

      "Millä leveysasteella saavutetaan maapallolla kyseinen säteilymäärä jos akselikallistuma olisi nolla astetta."

      Etsii jullen joka grillaa esinahkoja, niin on löytänyt oikean paikan.

    • Looooooogisesti

      Tarkennuksia tehtävään.

      Esitin aluksi että haen kokonaissäteilyn määrää joka tekee tehtävästä tavallaan hyvin hankalan. Antamassani ratkaisussa käytin kuitenkin auringon suoraa säteilymäärää. Jos wikin antamien tietojen mukaan noita lukemia tarkentaisi niin haettava suora säteily olisi toisenlainen. Wiki: Kokonaissäteily on Helsingissä kesäkuussa keskimäärin 177,8 kWh/m² ja hajasäteily 61,3 kWh/m². Vuotta kohti kokonaissäteilyä tulee 950,5 kWh/m² ja hajasäteilyä 378,3 kWh/m².[7] Sodankylässä kesäkuun kokonaissäteily on 157,2 kWh/m², ja hajasäteily 70,6 kWh/m², ja vuoden kokonaissäteily 800,9 kWh/m² ja vuoden hajasäteily 401,7 kWh/m².

      Tarkastelussa on siis nuo vuosittaiset säteilymäärät. Kun asiaa siis tarkastellaan sodankylän leveyspiirillä on "vuoden kokonaissäteily 800,9 kWh/m² ja vuoden hajasäteily 401,7 kWh/m²" suoran säteilyn määrä olisi siis 399,2, mutta tuota lukua ei voi ottaa sellaisenaan tehtävänantoon. Mitannallinen suoran säteilyn määrä ei ole suoraan käyttökelpoinen koska ilmakehä taittaa suoran säteilyn määrän pienemmäksi ja hajasäteily käytännössä korvaa sen. Onkohan tuo nyt selkeesti esitetty ja/tai oikein päätelty.. Käsittääkseni siis kokonaissäteily ilmakehän kanssa on yhtäsuuri kuin suora säteily ilman ilmakehää ja siitä saatavaa hajasäteilyä.

      Kun siis tein laskelmaa käytin pelkästään suoraa säteilyä, ja poissuljin hajasäteilyn sironnan, ei pilvien vaikutusta jne. joka paikassa kirkas ilma. ja vain ilmakehä suodattaa säteilyä ja sekin samansuuruisena joka paikassa. Arvot siis ovat periaatteessa väärät todellisuuteen verrattuna mutta täysin oikeat tulevaan säteilyyn suhteutettuna. (jos olen laskenut oikein :) )

      Tulokset siis olivat (vuotuinen säteilymäärä akselikulmalla 0):
      Päiväntasaajalla 2796 Kwh/m^2 (100%)
      Napapiirillä 1114,9 Kwh/m^2 (41,1%)
      Leveyspiirillä 84 = 800 Kwh/m^2 (27,5%)
      Pohjoisnavalla 0 Kwh/m^2 (0%)

      Kun näitä lukuja verrattaisiin akselikulmalla 23,5 saataviin vastaaviin arvoihin (joita en ole laskenut, mutta kaiketi löytyisivät jostain):
      Päiväntasaajalla Pienempi kuin 2796 (laskelmoitu keskiarvo 2680) Kwh/m^2
      Pohjoisnavalla Suurempi kuin 0 (päätelty arvaus 116) Kwh/m^2 (noin 4,3 %) (en löytänyt valmiita tuloksia mistään)

      Aina pitäisi kaikki itse laskea :)

      Kokonaissäteilyn määrä on aina vakio, sillä puolet maapallosta on aina aurinkoon päin akselikulmasta riippumatta)

      Välitunnin paikka. Numerot pursuu korvista. stack overflow

    • Looooooogisesti

      Kun katsotte säteilystä kertovan wikipedian sivua: https://fi.wikipedia.org/wiki/Insolaatio ja kiinnitätte huomionne ensimäiseen kuvaan oikealla ylhäällä (espanjanlipun värit) näette miten auringonsäteily kohdistuu maanpintaa kohden. Siinä ilmoitetaan montako wattia aurinkosäteilyä tulee keskimäärin vuorokauden aikana maanpinta-alan neliömetriä kohden.

      Voitte huomata että keltainen päiväntasaajaseutu on tasapaksu ja leveä alue, joka johtuu siitä että akselikallistuma tasaa alueelle tulevan olevan säteilyn määrää. Samoin voitte havaita että napaseuduillakin on leveämmät vaihtelut. Päättelyhaluiset ihmiset kykenevät päättelemään miten kyseinen graaginen esitys muuttuisi väritykseltään jos akselikallistumaksi otettaisiin nolla astetta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1575

    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1224

    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1137

    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1056

    5. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      1007

    6. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      1005

    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      902

    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      900

    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      764

    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      690
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt