Tervehdys, minkälainen metsän pitää olla, että siitä voi tehdä vaikka laidunta elukoille? Onko suurta merkitystä, jos kalkitsee hyvin ennen viljelemistä?
Ja onko olemassa metsää, johon ei voi saada raivauslupaa? Vai tarvitseeko pellonraivaukseen ylipäänsä hakea erillinen lupa joltakin?
Terveisin,
Tollikka joka suunnittelee tilanostoa ja jonka mielestä valmis peltomaa vaikuttaa hävyttömän kalliilta Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen alueilla.
Ja onko olemassa metsää, johon ei voi saada raivauslupaa? Vai tarvitseeko pellonraivaukseen ylipäänsä hakea erillinen lupa joltakin?
Terveisin,
Tollikka joka suunnittelee tilanostoa ja jonka mielestä valmis peltomaa vaikuttaa hävyttömän kalliilta Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen alueilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielestäni ei tarvitse lupia ,on käsittääkseni hoitunut metsähakkuu ilmoituksen kautta.
Kovasti noista turvemaiden raivauskielloista onpuheita riittänyt,niiden suhteen ehkä kannatta kysellä joltain enemmän
Oliskohan näin, että kun metsä hakatan eikä enää uudisteta, pitääs tehdä ilmoitus maan käytön muutoksesta.
Muuta ei tarvitse, kuin tehdä ennen hakkuiden aloitusta metsänkäyttöilmoitus ja siihen MAANKÄYTTÖMUODON MUUTOS
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lomake-metsankayttoilmoitus.pdf
Laiduntahan tulee elukoille vaikka mistä metsästä, mutta laitumen hoidon kannalta parasta olisi, että ei ole kovin kivikkoista. Tuet tai niiden puuttuminen on suurin ongelma, ellei ole siirtää tukia sinne raiviolle.
Helpoimmalla peltoa tulee tietty kivettömästä metsäpohjasta ja kannot myyden puiden kanssa. Kantojen noston jälkeen maisema on melko hyvää, vaikka tavallisella pienellä traktorijyrsimellä tasattavaksi.
Itse raivasin aikoinaan kohtalaisen suuren alueen pelloksi, nostin itse kannot pienellä kaivinkoneella karheille ja ajoin kannot pois. Jyrsimellä jyrsin sen raivion useampaan kertaan ja kylvin kauran sinne heti seuraavana keväänä. https://aijaa.com/QpDX7Z
Ennen wanhaan 1980-luvulla meillä oli pikkutilalla 15 lehmää. Ne laskettiin normaaliin metsään mikä oli piikkilangalla aidattu. Lehmät hoiti vesakot pois puuston alta ja lannoittivat samalla. Lehmät ja metsä voivat hyvin. Oli kyllä peltoa nurmenakin käytössä. Lehmät ja hevoset on parhaita metsänhoitajia. €urostoliitto ei kyllä enää salli piikkilankaa...
Meillä oli myös vielä 1970-luvulla metsälaitumia. Osa oli aidattu piikkilangalla, suurin osa sähköpaimenen voimin. Eipä se kovin hyvää ollut metsänhoidollisesti, paljon juuristovaurioita, kun on nyt korjattu puuta niiltä laidunnetuilta alueilta. Paljon tyvipölleissä lahovikoja, joten melkoinen määrä n. 2m pituisia hylkypätkiä. Olen niitä jättänyt kaupoissa itselleni, kun niistä ei saa käytännössä mitään puukauppojen yhteydessä. Polttopuuta olen niistä tehnyt ja jonkun verran sahannut 2" tellinkilankuiksi, missä ei pieni lahovika haittaa.
Olen nyt katsellut yhden naapurini takavuosien metsälaitumia, niin surkeaa metsää, että ei hyvää päivää. Ei ne lehmät vesakoita pitäneet kurissa, lepikkoa ja pientä kuusta on nyt ne metsät.
Samaa ajatellut. Metsälaidunnus oli aikoina, jolloin ei arvostettu kovin paljon sen kummemmin metsää kuin lehmääkään. Tilaesittelyssä luki vuoden 1971 kyläkirjassa 'tilalla on 10 ha peltoa, savitiilinen navetta, Nuffield- merkkinen traktori ja Isäntä kuuluu sosiaalilautakuntaan'. Lehmämäärästä tai peltohehtaareista ei puhuttu mitään. Metsäalalla oleva veljeni on kertonut, että tuollainen tila saattoi silloin käytännössä omistaa 200 ha metsää ja elää metsätuloilla.