Alijäämää pukkaa, kun Brysselin joulutori ja elokuva-avustukset muiden muassa rasittavat taloutta. Niin, ja samaan aikaan maakuntavaltuutetut kitisevät peremman edunvalvonnan perään.
Arvoisat maakuntavaltuutetut, mitäpä jos aloittaisitte sen valvonnan sieltä Kainuun liitosta, sen
rahan käytöstä, hankinnoista ja rekrytoinneista. Jos Kainuun liiton budjetti pettää ennakoimattomien
kulujen, Brysselin joulutorille lähtemisen ja elokuvatukien takia, niin huolestuttavan lyhytnäköiseltä
vaikuttaa.
Kainuun liitto. Älkää valehdelko meille kainuulaisille. Olkaa avoimia, korjatkaa ja palauttakaa luottamus toimintaanne kohtaan. Sisäsiittoinen toimintatapa on ikiaikainen kepulaisjäänne, joka ei
todellakaan kuulu nykyaikaan.
Arvoisat maakuntavaltuutetut, mitäpä jos aloittaisitte sen valvonnan sieltä Kainuun liitosta, sen
rahan käytöstä, hankinnoista ja rekrytoinneista. Jos Kainuun liiton budjetti pettää ennakoimattomien
kulujen, Brysselin joulutorille lähtemisen ja elokuvatukien takia, niin huolestuttavan lyhytnäköiseltä
vaikuttaa.
Kainuun liitto. Älkää valehdelko meille kainuulaisille. Olkaa avoimia, korjatkaa ja palauttakaa luottamus toimintaanne kohtaan. Sisäsiittoinen toimintatapa on ikiaikainen kepulaisjäänne, joka ei
todellakaan kuulu nykyaikaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Alijäämän määrä -muutama kymppitonni- kuvaa koko touhun mittakavaa. Eli ei mitään merkitystä, mutta pääasia, että Kainuun Liiton luottamushenkilöt saavat pirteissään väännellä raivelia kaulaan ja legginssejä jalkaan, kun valtuuston kokous alkaa. Kyllä sitä sitten ollaan niin pohmakkana, kun matkataan valtuuston kokoukseen peräti Kajaaniin asti ja saadaan siellä nauttia talon runsaiden antimien lisäksi samanhenkinsten pamppujen seurasta.
Kateelliset taas vikisee, jos asia oikeasti kiinnostaa, tehkää kysely virkamiehille, tämä ei ole mikään palautekanava.
Kysely Kainuun liiton virkamiehille? Heh, heh. Sieltäkö se vastaus löytyy? Ei löydy. Virkamiehet ja elinkeinoelämä istuvat niin tiiviisti samoissa marttakerhoissa, ettei tervettä tuulettumista tapahdu. Jos Kainuun liitossa ollaan huolissaan kainuulaisten edunvalvonnasta, niin sitä suuremmalla syyllä olisi hyvä tarkastella Kainuun liiton omaa toimintaa ja toimintatapoja asian suhteen.
Only in Kainuu. Kannattaa katsoa, keitä yrittäjiä on joulutorin takana, ja verrata näitä tapahtumia esim. Kuhmon tapahtumiin. Herää ainoastaan kysymys, paljonko joulutoripaikka maksaisi ilman välikäsiä?
Mutta pääasia ettei kukaan valita, arvostele, tai kommentoi, aivan niin kuin 6-7 miljoonaa pitkäksi menneessä Kajaste-hankkeessa. Ollaan vaan ihan tyytyväisiä eikä älytä mistään mitään.
Joulutori-hanke on sentään yksi järkevimpiä kainuulaisia ulostuloja. Siellä saadaan Kainuuta tunnetuksi paljon paremmin kuin peräkammarissa sätkää käärimällä ja purkautumisilla suomi24-palstalla.
Se on vaan jännää, että jos joku uskaltaa kritisoida tiettyjen tahojen rahankäyttöä, niin sitä on heti kateellinen. Eikö ole niin, että veronmaksjalla olisi ainakin teoreettinen oikeus tietää, mihin ne veroeurot menee.
Olisi erittäin mielenkiintoista saada mustaa valkoisella raportteja kainuulaisten Kainuun Etua vaalivien ja ajavien tahojen vuosien saatossa summaantuvista kustannuksista sekä niiden toiminnasta syntyneistä tuotoista. Tällä ei tietenkään tarkoiteta näiden "palkkalistoilla" olevien hyötysuhdetta.
Olen usein pohtinut sitä valtavaa virkamies- ja muuta Kainuun Etua vaalivaa/ajavaa määrää suhteessa maakunnan asukaslukuun. Väänsin tai käänsin asiaa miten päin tahansa, tulen aina siihen tulokseen, että Kainuun asioiden pitäisi olla loistavalla mallilla.
Koska Kainuu on aina kuulunut jonkinlaiseen valtion- ym. tukien, kuten nyt myös EU-rahoituksen piiriin, Kainuuseen on rantautunut kaikenlaisia onnenonkijoita. Aikoinaan jopa Oulun yliopisto kekkasi Kainuun yhteistyökumppanikseen sattuneesta syystä. Kuinkahan monta Yrittäjää löysi etelästä tiensä Kainuuseen. Ja aina hehkutettiin, kuinka mahtavasta yrityksestä on kysymys. Sitten kun valtion tukiaiset tyrehtyivät, tyrehtyi myös yritystoiminta.
Ja tämä ruljanssi jatkuu edelleen. Kuntien isät remontoivat, rakentavat tai muuten petaavat epätoivossaan kyseisille onnenonkijoille toimitilat ym. infrat ja työntekijät koulutetaan yhteiskunnan rahoilla. Ja mikä surkeinta, tämä autuus on pääsääntöisesti lyhytjaksoista.
Jos olemme rehellisiä, niin meidän tulee myöntää, että yritystoiminta on vain silloin mielekästä, kun se tulee omillaan toimeen tai tuottaa jopa voittoa. Sellainen yritystoiminta, joka roikkuu vuosivuodesta yhteiskunnan tekohengityksessä, ole kenenkään etu. No - paitsi tietysti sen, joka vetää välistä plakkariinsa.