Tästä on keskusteluja täälläkin ollut, mutta ajattelin aloittaa tuoreen ketjun tästä.
Eli olen jo päälle nelikymppinen ja vuosia on mielessä ollut lääkis. Olen pääsykokeisiin itsekseni opiskellut, mutta ruuhkavuosien elämäntilanne ei ole vaan yksinkertaisesti sallinut täysipainoista valmistautumista. Nyt tilanne on toinen ja kiinnostus edelleen kova.
Onko täällä ketään paikalla, jotka olisitte aloittaneet lääkärinopinnot vasta vanhempana? Tiedän, että kommentteja saattaa tulla siitä, että ”jättäkää opiskelupaikat nuoremmille”, mutta en näe asiaa ihan mustavalkoisesti noin. Itse pystyisin työskentelemään vielä noin 20 vuotta lääkärin ammatissa, mikä sekin on pitkä aika. Erikoistumaan en välttämättä lähtisi: yleislääkärin työ riittäisi tai sitten joku suppea erikoisala.
Olen sairaanhoitaja pohjalta ja lisäksi sosiaalitieteiden kandi. Vankka käytännön kokemus vaativasta erikoissairaanhoidosta takaa sen, että tarkalleen kyllä tiedän mitä lääkärin työ on. Eli mitään haihattelua tämä ei ole.
Kokemuksia, kommentteja? Kiitos!
Yli 40-vuotiaana lääkikseen?
5
374
Vastaukset
- Rahapossu
No tässä on tämmöistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-laakikseen-47-vuotiaana
Ja tässä sitten päivitystä tältä syksyltä: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/viisikymppinen-opiskelee-laaketiedetta-innoissaan/ - Olleello
Tässä yksi kokemus. Lähdin päälle kolmekymppisenä lääkikseen ulkomaille enkä päivääkään ole katunut. Vielä on muutama vuosi valmistumiseen. Meidänkin vuosikurssilla opiskelee useampia kolme- ja nelikymppisiä eli et mitenkään ole ainoa, joka suunnittelee uutta alaa vähän myöhemmällä iällä. Opinnot vievät paljon aikaa ja vaativat kylmäpäisyyttä, mutta jo ala kiinnostaa, vaativa koulu ei ole ongelma :) Eli lähde ihmeessä hakemaan lääkikseen!
- Lääkisläinen
Porukkaan varmasti sopii vähän vanhempikin. Meidänkin kurssilla oli kolmekymppisiä useampi ja muistaakseni yksi nelikymppinen opintojen alussa. Potilaiden kanssa pieni ikälisä voi jopa olla plussaa. Ei ainakaan tarvitse mitään siloposkikommentteja kuunnella mummoilta... :)
Se tietty kannattaa miettiä, että sisäänpääsyyn voi joutua panostamaan pari vuotta. Tämän jälkeen sitten 6 vuotta opintoja (jotka ovat kohtuu rankkoja, etenkin jos on perhettä tms.). Jos erikoistua haluaa, niin se on sitten vielä 5-6 vuotta lisää. Ns. suppeat erikoisalathan tulevat erikoislääkäritutkinnon päälle ja niitä ei voi suoraan lukea. Lääkäriliiton erityispätevyyksiä yms. vastaavia kurssituksia tietty pystyy osaa suorittamaan ihan LL-pohjalta (en ole näihin kovin syvällisesti perehtynyt itsekään).
Tosin työelämäänhän mennään jo perustutkinnon loppupuolella osittain ja EL-tutkinto on jo käytännössä töiden tekoa. Että sinänsä jos työelämävuosia laskee, niin tulee helposti vähän liian negatiivinen kuva tutkintojen pituuksia miettiessä. Ja moni lääkärihän jatkaa vielä eläkkeelläkin hommia osa-aikaisesti. Mulla oli valmennuskurssilla muutamakin kurssikaveri, jotka olivat vähän vanhempia alanvaihtajia. Never stop dreaming!
- Anonyymi
Itse olin 31-vuotias kun aloitin lääkiksen, ja etukäteen pidin itseäni hyvin vanhana, mutta hyvin pian ymmärsin, etten ollutkaan liian vanha.
Lääkiksessä nimittäin ura alkaa heti opintojen alkuvaiheessa. Ensinnäkin tutkimustyön voi alottaa vaikka heti. Kahden vuoden opintojen jälkeen voi toimia amanuenssina, jolloin saa jo palkkaa. Neljän vuoden opintojen jälkeen saa työskennellä jo osastonlääkärinä.
Ei muuta kuin paperit vetämään. Jos tavalliset pääsykokeet selvität ja pääset opiskelemaan, niin siitä vaan! Älä kuitenkaan poissulje erikoistumistakaan, erikoistumisaikakin on sitä ihan oikeaa lääkärityötä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin589927Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh174111Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r323416Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht952671Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142120Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.4092074Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2461551FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01361Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu731178Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101135