Niin tyypillistä hylkäyshakuista Kelan toimintaa tuossakin on tehty
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/12/2018
Lainauksia Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen 30.11.2018 tekemästä Kelaa koksevasta ratkaisusta EOAK/12/2018
”Hallintolain 43 §:n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti ja se on perusteltava siten
kuin hallintolain 45 §:ssä säädetään. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksessa
esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin. Päätöksentekoon oikeutetun viranomaisen tulee
tutkia hakemus siinä laajuudessa ja sen mukaisesti, miten asiakas on hakenut toimeentulotukea. Asiak-
kaalla on siten oikeus saada päätös siihen, mitä hän on tosiasiassa hakenut.
Hallintolain 7 luvussa on yleiset säännökset päätöksen muodosta, sisällöstä ja
päätöksen perustelemisesta. Päätös on perusteltava ja perusteluissa ilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikutta-
neet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perusteluvelvollisuuden tar-
koituksena on varmistaa, että asianosainen saa tiedon paitsi asian lopputuloksesta myös sen
perusteista. Perusteluilla on myös keskeinen merkitys sosiaalihuollon asiakkaan muutoksenha-
kuoikeuden käyttämisen kannalta.
Korostan, että viranomaisen on käsiteltävä hakemukset huolellisesti ja tarvittaessa pyydettävä
oma-aloitteisesti asiakkaalta selvitystä, jos hakemuksen sisällöstä tai hakijan tarkoituksesta on
epäselvyyttä.
Korostan edelleen, että mikäli hakemus jää joiltain osin käsittelemättä, on mahdollista, että toi-
meentulotuen hakija mieltää hakemuksen tulleen myös siltä osin hylätyksi, eikä hän välttämättä
osaa pyytää Kelaa erikseen tarkistamaan ja korjaamaan virhettään. Laiminlyönti päätöksente-
ossa voi vaarantaa hakijan oikeuden viimesijaiseen tukeen ja joka tapauksessa
viivästyttää asian käsittelyä.
Katson Kelan laiminlyöneen kantelijan toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä viranomaiselle
kuuluvan päätöksentekovelvollisuutensa sekä myös toimeentulotukilaista ilmenevän viranomai-
sen selvittämisvelvollisuuden.”
Yllä mainutun perusteella näyttää siltä ettei Kela välitä hittojakaan laeista ja laillisuusvalvojan ratkaisuista saadakseen aikaan hylkäävän päätöksen keinoja kaihtamatta ja totuudesta välittämättä.
Minulle tuli viime viikolla taas hylky yhdestä alle 10 € laskusta ja sama lasku viime vuodelta on nyt hallinto-oikeudessa. Viime vuonna sentään oli päätöstä yritetty perustella, tosin perustelut oli keksittyjä ja siten valheita mutta tämän vuoden päätöstä ei oltu perusteltu ollenkaan vaan oli vain pelkkä väite ettei lasku kuulu perustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Päätöstä tehtäessä on Kelan tiedossa ollut tuo ym. laillisuusvalvojan ratkaisu ja muutenkin päätöksen perustelu ja riittävä asian selvitys pitäisi olla itsestäänselvyys päätöstä tehtäessä.
Taas lähtee 2 oikaisuvaatimusta arjen koittaessa Kelalle, toinen on 21,5-kertoimen käytöstä. Oikaisuvaatimuskeskuksen perustelut on tähän mennessä ollet kevottomia eikä kaikkiin asioihin ole edes vastattu.
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/12/2018
Lainauksia Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen 30.11.2018 tekemästä Kelaa koksevasta ratkaisusta EOAK/12/2018
”Hallintolain 43 §:n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti ja se on perusteltava siten
kuin hallintolain 45 §:ssä säädetään. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksessa
esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin. Päätöksentekoon oikeutetun viranomaisen tulee
tutkia hakemus siinä laajuudessa ja sen mukaisesti, miten asiakas on hakenut toimeentulotukea. Asiak-
kaalla on siten oikeus saada päätös siihen, mitä hän on tosiasiassa hakenut.
Hallintolain 7 luvussa on yleiset säännökset päätöksen muodosta, sisällöstä ja
päätöksen perustelemisesta. Päätös on perusteltava ja perusteluissa ilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikutta-
neet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perusteluvelvollisuuden tar-
koituksena on varmistaa, että asianosainen saa tiedon paitsi asian lopputuloksesta myös sen
perusteista. Perusteluilla on myös keskeinen merkitys sosiaalihuollon asiakkaan muutoksenha-
kuoikeuden käyttämisen kannalta.
Korostan, että viranomaisen on käsiteltävä hakemukset huolellisesti ja tarvittaessa pyydettävä
oma-aloitteisesti asiakkaalta selvitystä, jos hakemuksen sisällöstä tai hakijan tarkoituksesta on
epäselvyyttä.
Korostan edelleen, että mikäli hakemus jää joiltain osin käsittelemättä, on mahdollista, että toi-
meentulotuen hakija mieltää hakemuksen tulleen myös siltä osin hylätyksi, eikä hän välttämättä
osaa pyytää Kelaa erikseen tarkistamaan ja korjaamaan virhettään. Laiminlyönti päätöksente-
ossa voi vaarantaa hakijan oikeuden viimesijaiseen tukeen ja joka tapauksessa
viivästyttää asian käsittelyä.
Katson Kelan laiminlyöneen kantelijan toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä viranomaiselle
kuuluvan päätöksentekovelvollisuutensa sekä myös toimeentulotukilaista ilmenevän viranomai-
sen selvittämisvelvollisuuden.”
Yllä mainutun perusteella näyttää siltä ettei Kela välitä hittojakaan laeista ja laillisuusvalvojan ratkaisuista saadakseen aikaan hylkäävän päätöksen keinoja kaihtamatta ja totuudesta välittämättä.
Minulle tuli viime viikolla taas hylky yhdestä alle 10 € laskusta ja sama lasku viime vuodelta on nyt hallinto-oikeudessa. Viime vuonna sentään oli päätöstä yritetty perustella, tosin perustelut oli keksittyjä ja siten valheita mutta tämän vuoden päätöstä ei oltu perusteltu ollenkaan vaan oli vain pelkkä väite ettei lasku kuulu perustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Päätöstä tehtäessä on Kelan tiedossa ollut tuo ym. laillisuusvalvojan ratkaisu ja muutenkin päätöksen perustelu ja riittävä asian selvitys pitäisi olla itsestäänselvyys päätöstä tehtäessä.
Taas lähtee 2 oikaisuvaatimusta arjen koittaessa Kelalle, toinen on 21,5-kertoimen käytöstä. Oikaisuvaatimuskeskuksen perustelut on tähän mennessä ollet kevottomia eikä kaikkiin asioihin ole edes vastattu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.