Niin meneekö se jotenkin niin.
Jokaisen vaiheen ja nollan välissä on 230 volttia ja jokaisen sinikäyrä on 120* toista edellä?
Entä tuo vaiheiden välinen?
oletetaan että ne kolme vaihetta on L1 L2 L3
L1-L2 = 400 volttia
L2-L3 = 400 volttia
L1-L3 = 400 volttia
Ja onko tuossa voimavirrasakin niin että siniaalto on 120* edellä?
Jokaisen vaiheen ja nollan välissä on 230 volttia ja jokaisen sinikäyrä on 120* toista edellä?
Entä tuo vaiheiden välinen?
oletetaan että ne kolme vaihetta on L1 L2 L3
L1-L2 = 400 volttia
L2-L3 = 400 volttia
L1-L3 = 400 volttia
Ja onko tuossa voimavirrasakin niin että siniaalto on 120* edellä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Aivan oikein, ei ole lisättävää
alku meni oikein mutta loppu päin persettä.
voima on 400 volttia mutta se on samaa paskaa kaikkien vaihdeiden välillä
Niihän siinä lukee vai eikö, vaiheitten välillä 400 V. Taidat olla aika "urpo"
Oikeassa hän tavallaan on. Samasta vaiheesta voit ottaa kolmelle vaiheelle sähkön, jos sulake ja johdot suostuu siihen.
Tuo sinun käyttämäsi nimitys voimavirta on vanhakantainen nimitys kolmivaihevirrasta.Näin oli ennen kun tavallinen sähkönkäyttäjä käytti vain yksivaihe sähköä
Ei ei ei ei!
Tuo kolmivaiheinen valovirta kun ei liity paskaakaan voimavirtaan, sitä käytetään vaan loiteputkissa ja lampuissa.
Sulla on siinä vaiheen ja nollan välillä 230v ja niiden kahen mun välillä 400v muilla yhdistelmillä tulee 0 volttia
huulenheittoa tai sitten todellista tietämättömyyttä ja siinä tapauksessa sähkömies 1 vaihtaa nopeasti alaa.
Samasta asiasta on kyse vain eri kantilta katsellen.
Jokaisen kolmen vaiheen jännite maata vastaan on
230 volttia ja jokaisen kolmen vaiheen välinen jännite 400 volttia.
Ja käsite "kolmivaiheinen valovirta" on kyllä lievästi sanoen harhaanjohtava.
Eikös se niin mee että siinä on 3*230 volttia ja joakinen vaihtelee eri aikaan? jos tuo juttu on esim. loisteputkissa niin kaikki valot eivät "vilku" samaan aikaan
Ei alkuunkaan, sillä yksi vaihe on n.120 volttia.
Nimittäin, esim.amerikassa verkkovirta on yksivaiheista, ja jännite em.
L1= 120v
L1 L2= 240v =>2-vaiheista,(Suomessa porsaanreikä pistokkeesta saatavaa)
L1 L2 L3= 360v =>3-vaihevirta
amerikassa keikka-asentajana, ja kyllä siellä oli
ihan oikeasti 440 V kolmivaiheverkko käytettävissä.
Kotitalouksiin saatettiin jakaa sähköä 2*110V
systeemillä.
Jännitteet tietysti saattoivat olla erilaiset eri
verkoissa ja paikkakunnilla, mutta kyllä Suomessakin
on teollisuudessa käytössä myös 690 V.
Myös 500v on teollisuuden käytössä syöttö 3~kolmiossa vain moottori käytöt.Ollut ainakin paperi tehtaan käytössä.
On se kumma kun ei saa suoraa vastausta
Kolmivaihejärjestelmässä pienjänniteverkossa on Pääjännite 400V, joka löytyy vaiheiden väliltä, siis kolmesta välistä. Nämä neljätsadat ovat keskenään 120 asteen vaihe-erossa. Nollan ja vaiheen väliltä lyötyy sitten 230V, kolme kertaa ja vaihe-ero 120* . 230V tulee, kun jaetaan 400V neliöjuuri kolmosella.
Vai etkö tajuaa.
valovirran jakamisessa kaytetaan komea vaihetta, kadun paassa muuntaja josta jaetaan yksi vaihe yhteen ja toinen toiseen ja kolmas kolmanteen huusholliin. mut jos on kolmevaiheinen kiuas ilmastointi tai muu energiaa tarvitseva vehje niin sinne tulee kolme vaihetta jotka nollaan kytkettyna on 220 -240 v.
isommat mootorit eivat kayta nollaa vain vaiheet kytketaan squerll orava? kaameihin.Mita silla sini kayralla teet? voit ihailla niita jos sulla on kolme input oscilloscooppi.
Nelikanavainen löytyy, siis oikea eikä mikään lelu
Yllättävän monelta sähkäriltä jäänyt teoreettinen sähkötekniikka kokonaan opiskelematta.
jotain syötävääkö?
TÄÄLLÄ PUHUTAAN PIIRILEVYJEN KANSSA NYSVÄÄMISESTÄ, OIKEILLE SIIS OIKEILLE SÄHKÖMIEHILLE ON TÄÄLLÄ OMA PALSTA, TÄMÄ PALSTA ON SELLAISELLE PILIPALIHOMMALLA
jos kerran on pilipalihommia, ette te muuhun pysty näköjään, tiedot on tosi syvältä, p.....stä.
,.,.,.,.,.,
,.,.,.,.
,.,.,.,.
http://members.tiscali.fi/lizes/kolmivaihe
noin se menee ja siinä näät mikä on montakin astetta edellä N ja PE on tässä tapauksessa sama piikki vaikka ne onkin piirretty erikseen
Vaiheero on 120 astetta 3x120 on 360 astetta.
Kannattaa katsoa täältä ja LUKEA teksti. Sinää on havannollinen käyräkuvasto missä näkee käyrän huiput ja niitten asteerot toisiinsa.
http://leeh.ee.tut.fi/opus/KERTAUS2.HTM
Sen voi alottaa vaikka kohdasta 25,6* tossa se alotettiin kohdasta nolla, samanalaista se aina on