Avioero astui voimaan,osistusta ei ole suoritettu,jos minä sattuisin saamaan nyt perintöä vaikkapa isukilta niin onko tämä perintö osituksen alaista omaisuutta?
ositus avioeron jälkeen
Eskolanstari
174101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 174
Vanhimmat
Ei oo. Ositus tehdään sen päivän tilanteen mukaan, kun jätitte avioeron ensimmäisen vaiheen hakemuksen.
Vastaukseeni taas alkaa pommittaan jotkut muikelot, mutta eipä haittaa.
Kokemusta nimimerkki tietää aivan oikein, mutta avioliittolainkaan mukaan perintö ei kuulu avioikeuden alaiseen omaisuuteen jaossa ja siitä on selkeä pykälä avioliitto laissa, oli se saatu avioliiton aikana taikka ei.
Mitä perintönä on saatu, niin ainoastaan rintaperillisillä on siihen oikeus.
Voi huokaus. Juuri kun yksi tuollainen lawetorderin höpöhöpöketju saatiin siihen kuosiin, että siitä ei kukaan joudu hänen neuvoillaan ongelmiin, niin eikös ala seuraava.
Muistaakseni lawetorder lupasit laittaa vastedes lakiviitteet näkyviin teksteihisi. Voisitko nyt ystävällisesti viitata siihen avioliittolain pykälään, jonka mukaan perintöomaisuus on aina automaattisesti avio-oikeuden ulkopuolella?
Eikö täällä vielä ole kaikille valjennyt, että L-höpön kanssa ei kannata debattiin ryhtyä - ajan hukkaa. Tyyppi kun on niin pihalla kuin vain olla voi niin avioliitto- kuin perintöoikeudestakin. Häntä tuntemattomien lukijoiden varoittelu on silti paikallaan.
Montakos faktaa on tässä sinun ns. 'kommentissa' ja perusteluja miksi muka olisi minun sanomani väärin.
Sulla on paha tapa huudella väliin ilman faktoja ja esität väitteen ettei ole niin kuin sanon, niin nyt sinulla on harvinainen tilaisuus perustella.
Eli se joka väittää jotain, esittäköön faktoja ja jollei tule, niin OLEN OIKEASSA.
Kai tiedät väittelystä tuollaisen yksinkertaisen asian?
Niin mutta kun et ole oikeassa.sä väität että perintö ei kuulu ositukseen ja tämä väitteesi perustuu avioliittolakiin,itse en löydä kyseisestä laista sellaista pykälää joka tukisi sinun kirjoituksia.
Jaha, ei säädösviitteitä ja käänteinen todistustaakka. Lawetorder palasi valitettavan tutuille raiteilleen höpöttämään, vaikka jo lupasi muuta. Noh, näiden tämänkertaisten höpötysten debunkkaaminen olikin harvinaisen helppoa. Kaikille lukutaitoisille asia lienee tarpeeksi loppuun käsitelty.
Ei perustu pelkästään siihen, vaan mennään ihan perustuslakiin ja jossa turvataan jokaisen omaisuus, eli yksilölle turvataan omaisuuden säilyminen hänellä yksin omaan, eikö vain?
Tällöin avioliitto ei saa taata oikeutta jonkun omaisuuteen noin vain yksiselitteisesti ja koska avioliittolaissa selkeästi ilmaistaan saatu omaisuus on vain sen saajan omaisuutta, niin tällöin ei voida vain yksiselitteisesti määrätä lailla jotain avioikeudellista oikeutta jonkun omaisuuteen koska se omaisuus turvataan perustuslaissa YKSILÖTASOLLE turvatuksi.
Eli tällöin saatu perintö tai mikä muu omaisuus ei voi mitenkään olla avioikeuden alaista, koska siitä ei ole lakivaraumaa perustuslaissa.
Millä perustein avioliitto antaisi oikeudet toisen omaisuuteen, siellä on vain kuin itsestään selvänä asiana, että avioliitto antaa oikeuden toisen omaisuuteen, muttei saa myydä tai hävittää, mutta kun se ei voi olla noin yksiselitteistä huomioiden perustuslain säännös.
Kyse on siis yksityisoikeudellisesta asiasta (omaisuuden turvaaminen), ei julkisoikeudellisesta millään tavoin ja tässähän avioliitto, on tavallaan julkisoikeudellinen, että myöskin yksityisoikeudellinen ja ainoastaan laissa ilmenevin perustein voidaan mennä naimisiin ja tällöin julkisoikeudellisuus puuttuu avioliittoon, mutta omaisuusoikeus ei voi noin vain siirtyä, koska omaisuuden synty perustuu määrättyihin asioihin ja omistusoikeus niihin pysyy, mutta avioliitto antaisi oikeudet jonkun toisen omaisuuteen ja täten nauttia sen omaisuuden tuotosta.
Mutta koska perustuslaissa ei ole lakimäärettä omaisuuden suhteen, että joku muu laki voisi antaa jollekkin muulle oikeuksia turvattuun omaisuuteen.
Mietitään asiaan tällain katsoen.
No johan pomppas,tuo sun teksti on vain utopiaa sun päässä.
Kuitenkin mennään lain mukaan eikä avioliittolaki ole ristiriidassa perustuslain kanssa.
Sun olisi syytä antaa neuvoja jotka perustuvat lakiin eikä omiin unelmiin.
Mieluusti vielä niin että juridiset lähteet/pykälät on mainittu.
Tässäkin topicissa olet heittänyt ihan urbaania legendaa,mieti enskerralla että miten se auttaa kysyjää jos heitetään ihan uuvattia.
Eipä ole taas vähään aikaan näin hauskaa ollut, kuin tuota bukkakea lukiessa.
Noh, rypeminen taas sikseen. Asia tuli loppuun saakka käsitellyksi, ja aloittaja sai vastauksen kysymykseensä: ratkaisevaa on ensimmäisen vaiheen erohakemus. Sitä ennen saatu perintö lähtökohtaisesti on mukana osituksessa, sen jälkeinen ei.
Eli jätät siis täysin huomioimatta perustuslainsäännökset?
Mielenkiintoista kun lisäksi huomioidaan perustuslain 2§ 3mom, niin tekee mielenkiintoiseksi kokonaisuudessakin, että mitä ovat oikeasti aasinajajat?
Kokonaisuus huomioon ottaen ja sen, etteivät he käytännössä huomioi perustuslakia ollenkaan lakina, niin ovat he jopa pahempia kuin perkele itsekkään ja oikeat aasinajajat häpeäisivät heitä edes aasinajajina koska aasinajajankin pitää huomioida aasinsa hyvinvointi.
Voidaan siis oikeasti kutsua kaikkia asianajajia ja lain kanssa ammatillisesti tekemisissä olevia kutsua aidoiksi juridiikkapelleiksi.
Sinultapa tulikin taas jälleen kerran faktatonta väitettä.
Lisään omaani.
Huvittavinta tässä on myöskin, se, että alkaa epätoivoinen naurettavaksi saamisen yrittäminen kun ei uskalleta lähteä kunnolla asia esittämään, että miksi muka olisi toisin, eli loppuu väittelytaito, faktojen esiin tuominen ja perustelut.
verrataanpa+kauppalakia+jolla+annetaan+oikeus+ostaa+ja+myydä+ja+jolloinka+siirtyy+myös+omistusoikeus,+että+myöskin+hallintaoikeus+yksinomaan+ostajalle+eli+tavara+vaihtaa+omistajaa+vaihdonvälineen+avulla,+mutta+tästäkään+ei+perustuslaissa+ole+mitään+eli+ei+ole+lakivaraumaa+vaihdantaan,+jolloinka+voitaisiin+katsoa+ettei+omaisuuden+omistus+siirrykkään+ostajalle.
Mitäs höpäjät perustuslaista kun et edes ymmärrä sitä ja sen suhdetta muihin lakeihin.
"Eli se joka väittää jotain, esittäköön faktoja ja jollei tule, niin OLEN OIKEASSA.
Kai tiedät väittelystä tuollaisen yksinkertaisen asian?"
Siinäpä oikeaa L-höpön logiikkaa. Mitä tyhmempien kanssa höpö luuhaa, sitä enemmän oikeassa hän mielestään on, kun vielä hölmömmät eivät osaa hänen luulojaan vääriksi osoittaa! Parasta siis pysyä Hölmölän ympyröissä, niin saa kokea olevansa aina oikeassa.
Nyt ymmärrän täysin miksi sinä olet täällä ollut jo yli 11 vuotta, onneksi olkoon vain, kanna säkillä valoa tupaan, tulen sitten neuvomaan miten ikkuna tehdään, mutta älkää vain tehkö ikkunoita suureen maailmaan liikaa, ettei unelmanne ikuisesta rahasammosta (anteeksi, tulee vähän kalevalaakin sekaan) romahda kasaan kun kansalaiset alkaa todella tajuaan, ettei se laki ole kuin suurta kusetusta.
Kuten olen sanonut, luulo ei ole tiedon väärti, ymmärräthän, ei edes ystävä, joten varmaan sinulla on suuret luulot itsestäsi.
Paljonko jälleen kerran kysyjä sai oikeata tietoa teidän kommenteista?
Anna mä vastaan, kun 'luulen' tietäväni, zero.
Menikö oikein?
"Kuten olen sanonut, luulo ei ole tiedon väärti, ymmärräthän, ei edes ystävä, joten varmaan sinulla on suuret luulot itsestäsi."
Puhut varmaan itsestäsi lawetorder,hirveesti tulee tekstiä mutta lakituntemus on täysin hukassa.
Kyllä mä rahani pistän likoon nolon puolesta ihan milloin vain.
Mites muuten lawetorder,kerroppas että voiko testamentin moitekanteen nostaa jos testamentinsaaja ei ole ottanut testamenttia vastaan?
Löytyykö mitään tietämystä asian tiimoilta?
Saman kysymyksen heittäisin nololle myös,katsotaan saako kumpikin asian vietyä kotiin.
"Täällä+suomessa+on+noin+95%+laeista+ovat+perustuslain+kanssa+ristiriidassa+taikka+eivät+noudata+perustuslainsäännöstöä."
Käykäähän nytten ensinnä lukemassa tuo opas kokonaisuudessaan (edellyttää että osaatte lukea, että myöskin ymmärrätte lukemanne, mitä ei kovin usko teidän kirjoituksianne katsomalla), alkakaa sitten visertään taikka sitten raakkuun, joka sopiikin teille paremmin.
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/1-johdanto/lainkirjoittajan-opas-johdanto/
Oletko ihan varma asiastasi?
Noh kysytään ja tähän olisi hyvä vastailla.
Ensiksi, mikä on perustuslain asema muihin lakeihin nähden?
Toiseksi, mitä selkeästi sanoen tarkoittaa lakivarauma?
Kolmanneksi, jos ei ole lakivaraumaa, niin mitä se käytännössä tarkoittaa silloin?
Neljänneksi, jos jokin laki säädetään, ettei sille ole annettu lakivaraumaa muualla laissa, niin mitä se käytännössä silloin tarkoittaa?
Viidenneksi, kuinka moneen ja mihin lakeihin tuollainen lakivarauma kyetään antamaan?
Kuudenneksi, mitä tarkoittaa selkeästi sanottuna perustuslain 73§ illatiivi muodollaan?
Vastailkaapa te viisaat nyt ensinnä näihin, etenkin nickki "melkostataas" voisi ensisijaisesti vastailla, kun vaikuttaa olevan teistä muista se viisain.
Ei, kyllä tämä rypeminen jo riitti taas tältä erää. On tässä maalausprojekti käynnissä, niin vähän sotkua tulee muutenkin. Kyllä nyt riittää, että väärä väitteesi perinnön kuulumattomuudesta avio-oikeuden piiriin debunkattiin niin, että sen jokainen muu lukija pystyy ymmärtämään. Mutta kiitos viimeisestä kappaleestasi. Otan sen kohteliaisuutena, vaikka sen varsinainen kehuarvo onkin liukuva suhteessa siihen, millaisena kanssakeskustelijoitasi noin yleisesti ottaen pidät.
Eikö lawetorder tiedä kun kyselet täällä höpöhöpöjuttuja?
Voisitko kertoa että mitä noilla kysymyksillä on merkitystä topicin kanssa?
Mihin lakiin viittaat avioliittolaista että perintö ei ole kuulu ositukseen?
Paljonko kana syö muroja per päivä?
Voin vastata yhteen kysymykseen.
"Toiseksi, mitä selkeästi sanoen tarkoittaa lakivarauma?"
Olisitko täsmällisempi,tarkoitatko avointa lakivarausta vai kvalifioitua lakivarausta?
Mutta käytännössä se on "joka mahdollistaa perusoikeuden rajaamisen lailla."
Väärin meni, sekin ainoa mihin ehkä jotain yritit tietää.
Kuten jo kehotin, lukekaa se lainkirjoittajan opas kokonaisuudessaan, olisit tiennyt, mutta kun et vaivautunut, niin piekeen meni että rytisi.
Nickille 'melkoistataas', niin ei edes vaivautunut arvaileen, vaan höpötti jotain ihan muuta, niin näiden kahden vastauksista voi vetää yhden ainoan johtopäätöksen, että ovatkin itse aivan ulalla tai jopa mw:llä koko lainsäädännöstä.
Joten lukekaa heidän, esiintyvät vaihtelevilla nicknamed, kirjoitelmiaan erittäin suurella varauksella ja parempi kun ohitatte ne kokonaan.
Tuo oopiloika jälleen yritti jotain palindromia ja jälleen epäonnistui siinäkin surkeasti.
Kyllä vastaus meni ihan oikein.
Mitäköhän nappeja vedät kun sait mun vastauksesta jonkinmoisen palindromin?
Jossain on pahasti vialla kun et ymmärtänyt vastaustani.
Lues nyt kun isäs koettaa lahonneeseen puupäähän jotain kertoa, lakivarauma tarkoittaa sitä, että lailla voidaan säätää perustuslakia täydentävä laki, riippuen siitä millainen lakivarauma on, ilman lakivaraumaa oleva perustuslainsäännös tarkoittaa sitä, ettei siitä voida säätää perustuslaista poikkeavaa säännöstä, eli perustuslainsäännöksen ydin pitää säilyttää eli jos perustuslaissa on vaikka sanat "taataanlailla" mikä on siis lakivarauma ja samalla määräys siitä, millaisen lain tulee olla, eli lain pitää taata tuo jokin asia.
Oletko ymmärtänyt tähän asti?
Ilman lakivaraumaa oleva perustuslainsäännös pitää säilyä ja tuon lain tulee täydentää perustuslain ydintä, esim "jokaisen (yksilötasoinen) omaisuus on turvattu, eli tuolloin muulla lailla ei voida antaa ja tehdä sellaista lakia joka ei turvaa, taikka voidaan puuttua jollain tasolla tuohon turvaamiseen (avioliittolaki, ulosottokaari) ovat juurikin sellaisia lakeja jotka ei turvaa perusoikeuden säilymistä, vaan antaa oikeuden jollekin puuttua tuohon perusoikeuteen, eli tällöin laki ei täydennä perustuslainsäännöstä.
Ymmärsitkö? Jos olisit edes vähänkään lukenut, jotakinkaan edes, niin ymmärtäisit.
Huomaa että, aivosi ei kyllä seuraa yhtään mukana missään vaiheessa.
Miten voit (kuin täydellisenä idioottina) ymmärtää, että tarkoitin vastaustasi palindromina, ei siellä edes ollu palindromi yritelmää, vaan nickissäsi oli selkeästi, "oopiloika,nolo123, tiätämätön, ynm. ynm.
Eli lyhyesti hasekuttuun oopiloika (looopiika/ilopooika...
Mitähän nuo sitten edes onkaan tai yritit tarkoittaa..
Lakivarauma = säännös perustuslaissa, jonka mukaan tietyn perustuslaissa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää poikkeamia tavallisella lailla = joka mahdollistaa perusoikeuden rajaamisen lailla.
Minun vastaus meni täysin oikein,sulla sensijaan on huomattavia ymmärtämisen vaikeuksia.
Mulla ois kysymys sulle lawetorder,voiko testamenttia moittia jos testamentinsaaja ei ole ottanut testamenttia vastaan?
Osaatko vastata yksinkertaiseen ja erittäin helppoon kysymykseen?..
Yhä edelleen ei mene oikein vastauksesi, sinä ainoastaan TULKITSET ITSE sopivimmalla tavalla JOTTA SAAT VASTAUKSESI OLEEN OIKEIN.
Tässä sinulle ihan lainkirjoittajan oppaasta (sanoinhan, että lue se):
"Perustuslailla asetetaan niin sisällölliset kuin sääntelytasoa koskevat puitteet muulle lainsäädännölle. Esimerkiksi perustuslain moniin säännöksiin sisältyvillä lakiviittauksilla asioita on pidätetty lain alaan eli lailla säänneltäviksi. Lisäksi lakiviittaus voi sisältää lainsäätäjän toimivallan rajoituksen taikka lainsäätäjälle osoitetun valtuutuksen tai toimeksiannon antaa säännöksiä jostakin asiasta.
Lainvalmistelun lähtökohtana on, että lakiehdotukset valmistellaan perustuslain mukaisiksi".
Lähde tuolta: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/#top lukemaan, niin ehkä joskus 100 vuoden päästä alat tajuaan yhtä paljon kuin minä lainsäädännöstä.
Liian epämääräinen kysymys, koska mahdollisuuksia on monia vastata, joten jätänpä vastaamatta, niin kauan kunnes täsmennät sen vastauskelpoiseksi, vaihtoehtoisesti voit vastata itse, jos edes itse ymmärrät kysymystäsi.
Mutta minun puolestani tämä case is closed.
By the way, nappeja syötäväksi aletaan tarjoamaan sitten vasta, kun itse tajuaa jääneensä häviölle.
Ai ihan pokkana väität että tieteen termipankin termit ovat täysin väärät tässätapauksessa?
Kyllä mä voin sulla kaivaa tusinan lakisivustoa jossa sanotaan täysin samaa.
Definition = säännös perustuslaissa, jonka mukaan tietyn perustuslaissa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää poikkeamia tavallisella lailla.
Explanation = Lakivaraus on avoin silloin, kun sääntelyä tavallisella lailla ei suunnata yksityiskohdittain (esim. PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa... mikäli laissa ei toisin säädetä"). Se kuitenkin pidättää kysymyksessä olevan oikeudellisen ilmiön sääntelyn lakitasoon, eli asiasta ei voida säätää asetuksella. Tällainen lakivaraus on suhteessa kvalifioituun lakivaraukseen sikäli avoin, ettei perustuslain tasossa säännellä varauksen rajoista. Useat perustuslain sääntelyt ja erityisesti perusoikeussäännökset sisältävät ilmauksen, jonka mukaan perustuslakitasossa vahvistetun sääntelyn yksityiskohdista voidaan säätää tavallisessa laissa ja useimmiten myös siten, että perustuslain tason sääntelyn merkitystä, yleiskielen tulkintasääntöjen seuraten, ainakin näennäisesti rajoitetaan.
Perustuslain sääntelyjen sitovuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka lakivaraus- ja viittausjärjestelmää on tekstimuotoilussa käytetty. Säännöt asetettiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnössä 25/1994 s. 7 ss. Ne yleistettiin koskemaan koko vuoden 2000 perustuslakia perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/1998.
Perustuslain sitovimmat ja ehdottomimmat sääntelyt ilmaistaan kiellon muodossa. Toiseksi vahvin sääntelytaso on lakivaraukseton sääntelymuotoilu. Lakivarauksettomaan perusoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten mukaisesti.
Lakivarauksen sisältävästä seikasta voidaan tavallisella lailla säätää lisäksi rajoituksia jossain määrin laajemmin ja kvalifioitujen lakivarausten tapauksessa kvalifioinnin puitteissa. Pelkän lakiviittauksen tai sääntelyvarauksen sisältävistä perustuslakisääntelyistä voidaan poiketa lakivarauksen sisältäviä sääntelyitä laveammin.
"
Liian epämääräinen kysymys, koska mahdollisuuksia on monia vastata, "
No jos olet tuota mieltä niin väärin menee jo heti alkuunsa. vastauksia on tasan yksi.
Vastauksena voi olla vain joko "moitekanteen voi nostaa" tai "Moitekannetta ei voi nostaa"
Kumpi on oikea?.
Lisään omaani; Eli lakivarauma on puite muulle lainsäädökselle jonka tulee toimia annetun puitekehyksen mukaan, eli se voi joko rajoittaa, säännellä, taikka antaa määräyksen millaisen lain tulee olla eli lakivarauma on siis ohjeistus lainsäätäjälle eli hallitukselle ja eduskunnalle.
Lisäsin tämän, ettei aivosi ala kiehuun ihan liikaa, poliika, mutta älä maksa liikaa kenellekkään.
Ps. minulla on kyllä ihan kokemustakin tuosta testamentin vastaanottamisesta, kahteenkin kertaan, joten tiedän kyllä vastauksen kysymykseesi, mutta kysymyksesi on liian epämääräinen.
"eli lakivarauma on siis ohjeistus lainsäätäjälle eli hallitukselle ja eduskunnalle."
Nyt meni puihin ja pahasti.
Jätkä osaa sujuvasti lukea mutta ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Lue nyt ressukka vaan sitä lainkirjoittajan oppaasta, ihan ilman latinan-kielisiä termejä, kun et sinä niillä normaalissa maailmassa tee hevonkukkuakaan.
Muuten, tuo ETTÄ JÄTÄT TAHALLAAN jotain pois, ei auta sinua tippaakaan, ei myöskään tee sinusta oleen muiden mielestä viisas.
MUTTA LUE TUO:
"4.1.11 Sääntelyvaraukset ja muut lakiviittaukset
Perusoikeus on voitu sitä koskevaan säännökseen otetulla niin sanotulla sääntelyvarauksella kytkeä tavallisella lailla toteutettavaan sääntelyyn. Tällaisella lausekkeella viitataan siihen, että oikeuden täsmällinen sisältö määräytyy vasta perusoikeussäännöksen ja tavallisen lainsäädännön muodostaman kokonaisuuden pohjalta.
Sääntelyvaraukset jättävät lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä, ja tämä liikkumavara on suurempi kuin ilman sääntelyvarausta turvattujen perusoikeuksien kohdalla. Perustuslaki ilmaisee kuitenkin tällöinkin pääsäännön, jota ei voida sääntelyvarauksen nojalla perustaltaan heikentää. Toisaalta sääntelyvaraus merkitsee lainsäätäjään kohdistuvaa velvollisuutta antaa perusoikeutta täsmentäviä säännöksiä.
Sääntelyvaraus voi olla perusoikeussäännöksessä muotoa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään tai sen mukaan kuin lailla säädetään. Viittauksella tarkemmin säätämiseen on erikseen korostettu lainsäätäjän rajoitettua, perustuslaissa ilmaistuun pääsääntöön sidottua liikkuma-alaa".
Tuo sitten mulle se sun pankkis niin kusen sinne nauraen sun älyttömälle ja pursuavalle idioottimaisuudellesi.
"Ps. minulla on kyllä ihan kokemustakin tuosta testamentin vastaanottamisesta, kahteenkin kertaan, joten tiedän kyllä vastauksen kysymykseesi, mutta kysymyksesi on liian epämääräinen"
Miten hyvin yksinkertainen kysymys voi olla epämääräinen?
Anna kun arvaan,kun sulla on niin mahdottoman huono tuo lukemisen ymmärtäminen niin tokihan se yksinkertainen kysymys on epämääräinen sulle.
Toiseksi kun sulla on kokemusta testamentin vastaanottamisesta niin kerro ihmeessä että miten testamentin vastaanottaminen liittyy testamentin moitekanteeseen.
Joten valitse nyt hyvä mies se oikea vastaus mielestäsi,kandidaatteja on vain 2 kpl mistä valita niin ei luulis olevan kovin vaikeaa?Vai onko?
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:avoin_lakivaraus
-----
Kuinka monta lakisivustoa tarvitset joissa lukee ihan samaa kuin tuolla?
Perustuslain 7§ 1mom. ei kylläkään ole noin, vaan näin "7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen".
Se mihin viittaat ja sekoitat sen oleen täysin erilainen, on PL 9§ ja näin: "9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu",
vai alatko oikeasti tappeleen jopa perustuslakia vastaan? Uskon että sen tekisit jos olisi mahdollista, olet sinä sen verran hullu.
Laitoin sen kokonaan, että muut lukijat näkevät kuinka joku vääristelee, jotta itse olisi uskottavampi.
Eli siellä on kolme lakivarausta ja ne koskee VAIN JA AINOASTAAN liikkumisvapautta määrätyissä asioissa (ohjeistus lainsäätäjälle) MISSÄ ASIOISSA TUOTA LIIKKUMISVAPUTTA VOIDAAN RAJOITTAA, että kansalaista ei voida luovuttaa toiseen maahan kuin niissä tapauksissa jotka perustuslaissa onkin (OHJE LAINSÄÄTÄJÄLLE, että milloin voidaan ulkomaalaisen tulo suomeen estää.
Kannattaisi lopettaa ajoissa, lentohiekka on paha alusta pyristellä, samoin on suonsilmä, eli olet jo uponnut epäuskottavuuden suohon aika syvälle.
On se hienoa, että joku tekee itsestään naurettavan, olen saman jo kirjoittanut aiemminkin
Lisään omaani: Jos siellä sinun tieteesi turmapankissa oli viite 7§ ja sekoitettu 9§ oleen se, niin eiköhän se jo sano heti kerralla mikä tuo tieteen termipankki on, pelkkä kusikippo.
"On se hienoa, että joku tekee itsestään naurettavan, olen saman jo kirjoittanut aiemminkin "
Kyllä kaikki täällä tietää että sinusta puhutaan tuossa tapauksessa.
Edelleen et ymmärrä lukemaasi.
Milloinkas wikihöpinästä on tullut "lakisivusto"??
Eiköhän ne ole eduskunnan lakisivustot jotka ovat niitä OIKEITA lakisivustoja, eli finlex ja edilex.
Nyt ei enään anneta hullulle puuroa, bye bye..
Ei sitä ole sekoitettu 9§,siellä puhutaan aivan oikeasti pykälästä 7§ suhteessa lakivaraukseen.
Se liittyy henk.kohtaseen vapauteen.(PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa)
Tässäkin kohtaa et ymmärtänyt lukemaasi.
The core of the terminological work is done by expert teams from various fields of the arts and science...Niin...voisihan sitä kutsua lakisivustoksi jos siellä lakimiehet/tuomarit kirjoittavat artikkeleita.
Kuules nyt jäärä, jos minä perustan sivuston ja laitan hienosti, että täällä kirjoittelevat vain asiantuntijat ja tieteiden tohtorit, niin se ei välttämättä pidä paikkansa, KOSKA KOKO WIKISIVUSTOT ON KAIKILLE AVOINNA JA MUOKATTAVISSA.
Lisäksi voit painua niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, vai en ymmärrä lukemaani, haista nyt minkä ehdit ja lisäkkeet päälle.
Sinä se olet tässä joka ei ummärrä lukemaansa, JOS JOSSAIN SIVUSTOSSA lukee VAIKKA VITUN ESIMERKKINÄ, että 7§.1 " suomen kansalaisella, jne." NIIN, yksi, VIITE ON VÄÄRIN ja täysin virheellinen ja esimerkkinä jopa erehdyttävä, että myöskin TAHALLAAN VÄÄRISTELEVÄ, koska 7§ ei edes käsitellä mitään maassa liikkumista ja jos halutaan viitata johonkin, niin viite pitää olla oikein ja sisältää se asia johon viitataankin.
Vain täyspäiväiset idiootit uskoo tuollaisiin, kuten sinä.
Nyt loppu teikäläisen kanssa inttäminen selkeistä asioista, perkeleen pakkomielteinen oikeassa olemisen sosiopaatti.
Yleensä en sekaannu tappeluihin mutta tälläkertaa teen poikkeuksen.
Chill out bro,jos herne meni nenään niin ota toki se pois.
"Kuules nyt jäärä, jos minä perustan sivuston ja laitan hienosti, että täällä kirjoittelevat vain asiantuntijat ja tieteiden tohtorit, niin se ei välttämättä pidä paikkansa, KOSKA KOKO WIKISIVUSTOT ON KAIKILLE AVOINNA JA MUOKATTAVISSA."
Rekisteröidyin ja koitin muokata sitä sivua,ei onnistunut.
"Edit Käsite: Oikeustiede:avoin lakivaraus
You do not have permission to edit this page, for the following reason:
You do not have permission to edit pages in the Oikeustiede namespace."
Joten onko kyseiset artikkelit kaikkien muokattavissa näin nopeasti ajateltuna...Eipä taida olla.
Ja kuten huomasit niin suurinpiirtein kyseistä sivustoa ylläpitää/artikkeleita kirjoittaa suomen lakimiesyhdistys. Ja keitäs ne lakimiesyhdistyksen jäsenet ovat?Kenties lakimiehiä?
"esim. PeL 7.1 §: "Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa... mikäli laissa ei toisin säädetä""
Oletko ajatellut että siinä puhutaan juurikin pykälästä 7 eikä suinkaan pykälästä 9.
Asia oli vain erilailla muotoiltu ja kyseinen sananparsi liittyy suoranaisesti pykälään 7 "Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen" joka taas liittyy suoraan ---> Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa.
Asia voi olla myös niin että artikkelissa ei ole virhettä ollenkaan vaan virhe on sinun päässäsi Lawetorder.
Henkilökohtainen vapaus liittyy siihen että saa vapaasti oleskella suomessa,tässä puhutaan nimenomaan suomen kansalaisista.Henkilökohtainen vapaus liittyy myös siihen että vapaasti saa lähteä suomesta mutta tässä tuleekin se lakivarauma eteen että eipä saa lähteä jos tilanne on se mitä on.
Voi hellanduudelis sentään, voi pientä kun ei näe edes sikaa säkissä vaikka kuinka näytettäisiin.
Siis sivustolla lukee, REKISTERÖIDY, eli rekisteröidyt VOIVAT MUOKATA eli tarkoittaa silloin sitä, että KUKA TAHANSA REKISTERÖITYNYT voi muokata.
Niin ja rekiteröidyin, muokkaaminen onnistuu erittäin hyvin, vaikkakin mutkien kautta, ei samanlailla kuin wikibediassa.
Missä helvetissä teillä aivot on?
.
Älkää, plees älkää kirjoittako tänne jos ette omaa edes aivoja
Kun muokkaaminen onnistuu niinkuin kerrot niin muokkaappas tätä sivustoa--
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:avoin_lakivaraus
Näytä mulle että pystyt muokkaamaan sitä sivustoa.
Laita vaikka tekstin perään "lawetin muokkaama"
Ja kuten sanoin,minä rekisteröidyin ja koitin muokata,se ei onnistunut.
Huomasitko muuten että mikä titteli kyseisen sivun kirjoittajalla on?
Jos et niin tässä tulee "Ilkka Saraviita oikeustieteen tohtori, professori"
Kyllä Ilkka tietää nämä asiat paremmin kuin Lawetorder,eikös niin?
Ei jaksais hullua syöttää, mutta pakko kai se on, kun on itse tuon artikkelin kirjoittanut,
Eli siis, tieteessä ei voida viitaat alumiiniin kun tutkitaan hopeaa, tieteessä ei voida nimetä eläintä latinalaisella nimellä joka viittaa kasviin.
Eli jos kyseinen sivu käsittelee lakia tieteellisesti, viitteenä on lainsäännös PL 7§ joka KÄSITTELEE OIKEUDESTA ELÄMISEEN JA H E N K I L Ö K O H T A I S E E N VAPAUTEEN, niin on täysin selvää, että se ei liity mitenkään vapaaseen liikkumiseen, koska edellisessä 7§ on näin "7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla".
Ja kun taas 9§ käsittelee juurikin liikkumista, miten saat liikkua, missä saat liikkua, keillä on oikeus siihen LIIKKUMISEEN.
LUE SE 7§ perustuslaissa JA YMMÄRRÄ SE, sitten lue SE 9§ JA KOETA EDES YMMÄRTÄÄ SEKIN.
Ps, nickkisi vaihto ei auta.
Niin ei voida esittää 7§:lä niin että se olisi samanlainen kuin 9§ taikka edes ottaa, että muka 7§ OLISI liikkumisvapautta käsittelevä samaan aikaan.
Voi herran jumala millaisia IDIOOTTEJA ON LUKENEETKIN nykyään.
Lopeta perkele hyvän sään aikana, VITUN IDIOOTIT.
Meissä on se hyvä ero, että minä osaan, sinä taas et.
Koeta itse, mikä vitun esimerkin näyttäjä minä sulle olen, näytä itse miksi et osannut.
Ei,sä luulet osaavasi.
Kun sulle antaa tehtävän niin tulee pupu pöksyyn ja tehtävä jää tekemättä.
Sä väität että sivustoja pystyy muokkaamaan kuka tahansa,mä yritin,ei onnistunut..Nyt sitten oletat että ihmiset uskoo sua vaikka et tuo pöytään mitään todistusaineistoa.
Muokkaa sitä sivustoa ja näytä että olet sanasi mittainen mies,muutoin olet pelkkä hiiri joka vikertää shaibaa.Etkö tajua että sun pointsit nousee jos näytät faktoja sanojesi eteen ja pointsit laskee jos et näytä.
Oli miten oli niin oletetaan että artikkelissa oli virhe,7§ sijaan olisi pitänyt lukea 9§,mitäs sitten?Ei se asia siitä miksikään muutu,se mitä oopiloika kirjoitti pätee edelleen ja sun kirjotukset ovat ihan hatusta revittyjä.
Jos sä väität jotain niin tokihan sä tuot väitteesi tueksi jotain muutakin kuin pelkän sanasi eikös niin?
Muokkaa nyt sitä sivua,ainiin..et pysty.
Ai tietää vai?
Soitanko hänelle ja kysäisen vai pyydänks masan eli tollon soittaan toiselle proffalle, sekin onnistuu kyllä, siis Tolvasen, taikka voisin jutella tollon kanssa ja otettas vaikka ryhmäpuhelu Saraviidan kanssa?
Miten teen, saat nyt vapaat kädet valita.
Saaren jussille mun oo turha soittaa, tai voisin kai soittaa sillekki, niin pannaan meidän viisaat päät yhteen, eiköhän ne asiat ala selviimään.
Saraviitaa en silleen tunne, mutta nuo kaksi ja jälkimmäisen tunnen erittäinkin hyvin ja tämä muuten pitää paikkansa.
"Ei jaksais hullua syöttää, mutta pakko kai se on, kun on itse tuon artikkelin kirjoittanut,"
Et kait sä nyt tehnyt sitä kardinaalimunausta että luulet että olen kirjoittanut sen tieteen termipankin artikkelin?
Soita toki mutta tuskin saat langanpäähän Ilkkaa,hän nimittäin kuoli vuonna 2013, 25 joulukuuta.
rip.
Ja sä penikka et osaa edes kirjoittaa, joten menehän opiskeleen lisää.
Minä en ole väittänyt mitään, vaan sanoin että minä pystyn muokkaan vaikkakin mutkien kautta, niin se ei ole väite ja minun ei tarvitse todistaa sinulle osaamistani, vaikket sinä osaisi.
Se ettet osaa mitään, ei ole minun henkilökohtainen migreeni, vaan ihan sinun omasi.
Oikein, eli juuri noin.
Hah, en kyllä ihmettele ja miksi mainitsitkaan hänet, onneksi Saaren Juho ei ole kuollut, eikä hänen veljensä, mutta sitä en tiedä onko kukaan pitämässä heidän taloaan pystyssä kuusiaidan takana.
Lisäksi tuttuni on myöskin tollo, eli Tolvasen Matti.
Saaren kotitalo on minulle kuule aika tuttu ja voit miettiä miksi.
"Minä en ole väittänyt mitään, vaan sanoin että minä pystyn muokkaan vaikkakin mutkien kautta, niin se ei ole väite ja minun ei tarvitse todistaa sinulle osaamistani, vaikket sinä osaisi.
Se ettet osaa mitään, ei ole minun henkilökohtainen migreeni, vaan ihan sinun omasi"
Noniin,väität vielä uudestaan että pystyt muokkaamaan niitä sivustoja,no näytä nyt sitten taitosi.
Se on sun henkilökohtainen migreeni jos väität jotain mutta et todista puheitasi.
Lisää vaikka yksi kirjain johonkin lauseeseen,ei oo paha nakki.
Ainiin,et pysty.
Älä nyt luule itsestäsi liikoja, ethän sä osaa edes kirjoittaa oikein ja lisäksi, ei voi mitenkään yhdistää 7§ ja siinä muka alkusanoina olisikin 9§ kirjoitus.
Lisäksi kyseessä on kaksi toisistaan erillistä pykälää jotka käsittelee täysin kahta eri asiaakin, niin ainoastaan täysi idiootti tukeutuu tuohon väitteittensä tueksi.
Tuosta esimerkiksi ottamastasi asiasta näkee selkeästi mikä kyseisellä 'erheellä' on oleva tarkoitus.
Jos et tajunnut, niin perustuslain 7§ on sisällytetty monta selkeää kieltoa ja jotka ovat myöskin Lissabonin, euroopan ihmisoikeussopimuksessa, että myöskín yk:n ihmisoikeussopimuksessa.
Mutta nyt loppu tämä, koska tämä ei vie mitään eteen päin.
Joo,turha se on väitellä sun kanssa kun mitään faktaa ei löydy kirjotusten tueksi.
Harvinaisen tylsää ja kuivaa keskustelua,enskerralla muista tuoda faktat esiin jos haluat että ihmiset ottavat sut tosissaan.
Vastataan tähän nyt, testamenttia ei voi olla ottamatta vastaan, eli siinä mielessä kysymyksen asettelu on jo alkutekjöissäänkin ihan väärin.
Olisi pitänyt kysyä, "jos testamenttia ei ole saanut tiedoksi, niin voiko testamenttia moittia?", niin tällöun vastauksena olisi ollut vain kaksi vaihto ehtoa, eli opiskele lisää kysymyksen asettelua, miten kysytään, millä sanoilla kysymys kehitetään toimivaksi kokonaisuudeksi.
Kokemusta on, testamentin tiedoksisaamisesta, eli ei ole minulle outo juttu, koska testamentti annetaan tiedoksi keinolla millä hyvänsä, muttei kuolleelle.
Laskinko oikein, että sinä et tuonut väitteittesi tueksi yhtäkään faktaa?
Minä toin useamman täysin faktallista ja helposti tarkistettavissa olevaa tietoa, kun vaan ressukka olisit jaksanut avata antamani linkin lainkirjoittajan oppaaseen.
"Vastataan tähän nyt, testamenttia ei voi olla ottamatta vastaan, eli siinä mielessä kysymyksen asettelu on jo alkutekjöissäänkin ihan väärin.
Olisi pitänyt kysyä, "jos testamenttia ei ole saanut tiedoksi, niin voiko testamenttia moittia?", niin tällöun vastauksena olisi ollut vain kaksi vaihto ehtoa, eli opiskele lisää kysymyksen asettelua, miten kysytään, millä sanoilla kysymys kehitetään toimivaksi kokonaisuudeksi."
Lähdetään nyt siitä että taas meni sulta pieleen,testamenttia ei tarvitse ottaa vastaan jos ei halua,tämä on fakta. Sitten toinen pointti,sä et voi ottaa testamenttia vastaan ellet sä anna ensin sitä tiedoksi.tässäkin kohtaan sulla meni hieman pieleen.Joten nyt voisit sitten vastata että voiko testamenttia moittia jos testamenttia ei ole otettu vastaan.
Enkö minä juurikin päässy kirjoittamasta, että on kokemusta, niin jo alat idiootti siitäkin inttään vastaan, vai pitääkö minun kutsua haastemies sinulle todistaan, että toimitettiin testamentti mahdolliselle perijälle tiedoksi, ei suostunut ottaan vastaan, kirjoitettiin alle toimituspäivämäärä, toimitustodistajan ja haastemiehen allekirjoituksin jätettiin ovessa oleen suljetun postiluukun liepeen alle.
Nähtiin autosta kun testamentin vastaanottajaksi merkitty henkilö tuli ovesta ulos, otti testamentin ja repi kappaleiksi nakaten kappaleet pihalle.
Eli testamentin tiedoksisaanti ja testamentti kopiona toimitetaan vaikka maapallon toiselle puolen. TÄMÄ SE VASTA FAKTAMPAA ON KOSKA OLEN ITSE TUON TEHNYT, vitun ääliö
.
Älä nyt jumalauta tuostakin ala inttään vastaan.
Lisään omaani: Kannattaisiko jonkun ihme "ookiloikan" alkaa painuun oikeestikkin jotain opiskeleen, vaikkapa miten rakennetaan lasten ämpärillä hiekkakakku, siihen taitaa aivosi juuri ja juuri riittää kapasiteetiltaan.
Ja sä puhut ihan eri asiasta,ETKÖ sä hölmöläinen tajua että testamentinsaaja ottaa testamentin vastaan eikä suinkaan perijä jolle annetaan testamentti tiedoksi.
Tässä taas nähtiin että osaat kyllä sujuvasti lukea mutta ymmärtäminen on heikonlaista.
Kysytään nyt uudestaan sama kysymys mutta niin että sinäkin tajuat sen..
On testamentti jolla on annettu koko omaisuus pekalle,pekka EI ota testamenttia vastaan,voiko rintaperillinen esko moittia testamenttia vai ei,perinnönjättäjä on eskon isä ja testamentinsaaja on eskon veli.
Voiko Esko moittia testamenttia jos pekka ei ota testamenttia vastaan.?
Tiedätkö edes mitä tarkoittaa testamentin vastaanottaminen?
SE ei tarkoita sitä että perilliselle tuodaan haastemiehen välityksellä testamentti.
Sähän olet pihalla kuin lumiukko.
Osaatkokaan itse edes lukea, ymmärrettävästi et isaa kuitenkaan kirjoittaa ja joka on jo nähty, mahtaako ADHD vaivata päätäsi: "todistaan, että toimitettiin testamentti ------>mahdolliselle<---------- MITÄ TUOSSA L U K E E ???? perijälle ".
Eikö näistä älynjättiläisistä (omasta mielestään) pääse mitenkään eroon????
Kukahan se tässä on pihalla kuin lumiukko??
MIKSI MUKA EI VOISI?? KJÄH KJÄH KJÄH KJÄH.
Lopeta nyt jo täysin kajahtanut..
Lisään omaani: Ps. johtuiskohan siitä yksinkertaisesta syystä. että testamentti toimitetaan myöskin eskolle tiedoksi.
Yrititkö jotain kompakysymystä?
Jos, nini aika heikkoa on esityksesi ollut.
Mene nyt jo mäkeen täältä, olet kuin talitintti talvella sinisine munines.
Osaatkokaan itse edes lukea, ymmärrettävästi et isaa kuitenkaan kirjoittaa ja joka on jo nähty, mahtaako ADHD vaivata päätäsi: "todistaan, että toimitettiin testamentti ------>mahdolliselle<---------- MITÄ TUOSSA L U K E E ???? perijälle ".
Niin,sun pointtis oli mikä?
"Kukahan se tässä on pihalla kuin lumiukko??"
Se on suhteellista,mene peilin eteen ja kysy itseltäsi että olenko minä pihalla kuin lumiukko.Jos et ole omasta mielestäsi niin sitten sä et varmaan ole,tiedä häntä..Sut pitäs tuntea henk.kohtasesti ennenkuin voisin heittää vedenpitävän diagnoosin.
Joten mites ois,käydään kaljalla,mä tarjoon.(sikäli jos oot alaikäinen niin unohda se tarjous).
Mutta toki vastaa siihen kysymykseen,se ei ole edes vaikea kysymys.Jos saat lisättyä vastaukseen perustelut niin sitten olisin erittäin tyytyväinen ja pisteet nousisi hieman.
Lisään vähän omaani kun tää on niin hauskaa: Huomioithan närhenmunainen, että testamentti on eri asia kuin testamentattu perintö, eli pekka ei voi kieltäytyä ottamasta testamenttia vastaan, mutta voi kieltäytyä testamentatusta perinnöstä.
Taitaa mennä jo sulle liian vaikeaksi ymmärtää?
MIkä ihmeen lakiopiskelija Tampereelta täällä yrittää päteä?
Pitäiskö pyytää tamperelaista sukua käymään Tampereella kylässä
Yhä edelleen, opettele "piparminttu89", taikka mikä ihmeen ookipookilooki edes oletkaan, niin edes kirjoittaan, ehkä sitten olet uskottavampi.
" eli pekka ei voi kieltäytyä ottamasta testamenttia vastaan, mutta voi kieltäytyä testamentatusta perinnöstä."
Voipas,ei Pekan ole pakko sitä ottaa vastaan eikä sitä testamenttia lähetetä Pekalle haastemiehen välityksellä,Pekka voi sanoa vaan että ei kiinnosta,työntäkää se testamentti hanuriinne.
Testamentinsaajalle ei anneta testamenttia tiedoksi joten se on aivan yhdentekevää että ottaako Pekka sen vastaan vai ei,mikään pakko ei ole.
Kantsisko sun oikeesti alkaa katsoon vähän mitä se laki sanoo, eikä heitellä sattumakiekkoja kun et tunnu osuvan mihinkään.
Tämä on minun osaltani tässä.
Lisään omaani ja joka kertoo kuinka pihalla oikeasti onkaan oopiloika, alias piparminttu89. Lukekaa hyvin tarkkaan 4§, eli kuinka voi testamentin saaja antaa testamentin muille tiedoksi jos hän ei ota sitä vastaan, se on otettava vastaan siinäkin tapauksessa vaikka kuinka kääntyy jonkun asianajajtoimiston puoleen, KOSKA se pitää olla jo annettavissa asianajajalle.
"14 luku
Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
1–3 §
1–3 § on kumottu L:lla 17.8.1990/700.
4 §
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. (17.8.1990/700)
Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antamisen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamentin tekijä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi valtiokonttorille. (17.8.1990/700)
Jos on useita testamentin saajia, on tiedoksianto, jonka joku heistä on toimittanut, pätevä myös muiden osalta. (17.8.1990/700)"
Kaikkea paskaa täälläkin väitetään, voi sanomapits sanon jo
Niin mutta kun testamenttia ei tarvitse hyvä mies antaa tiedoksi muille osakkaille jos testamentinsaaja ei ota testamenttia vastaan,silloin perintö jaetaan niinkuin testamenttia ei olisikaan,
Sähän olet taas pihalla kuin lumiukko.
Noilla perintökaaren pykälillä ei ole mitään merkitystä jos testamentinsaaja päättää että hän ei ota testamenttia vastaan,silloin ne yksinkertaisesti jätetään huomioimatta.
Edelleen se testamentin tiedoksianto on testamentinsaajan käsissä,jos ei oteta testamenttia vastaan niin silloin ei myöskään tarvitse tehdä testamentin tiedoksiantoa perillisille.
Perintökaari ei tunne sellaista käsitettä että perintö pitäisi ottaa vastaan pakolla,testamentinsaaja ottaa perinnön vastaan sillä että hän antaa testamentin tiedoksi mutta jos ei ota perintöä vastaan niin tiedoksianto on täysin turha. Tämä on fakta.
Testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan. Testamentin saaja voi pysytellä passiivisena ja jättää tiedoksiannot suorittamatta tai nimenomaisesti kuolinpesälle tai perillistaholle näin ilmoittaa.
Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus II: Testamenttioikeus. 4., uudistettu laitos. Helsinki: Talentum, 2008
Norri, Matti: Perintö ja testamentti: Käytännön käsikirja. Helsinki: Talentum, 2007
Perittävän kuoleman jälkeen perillisen voidaan katsoa luopuneen perinnöstä
myös passiivisuuden perusteella. Näin voi tapahtua, jos perillinen laiminlyö perinnön vastaanottamisen.
Räbinä 2014, s. 328
Tästä on kyse jos testamentinsaaja ei ota testamenttia vastaan.
Silloin hän luopuu perinnöstä olemalla passiivinen eli jättämällä tiedoksiannot tekemättä jne jne.
Perintökaaren luku 16 kumoaa luvun 14 jos testamentinsaaja ei ota testamenttia vastaan eli perillinen EI saata voimaan perintöoikeuttansa.
Silloin yksinkertaisesti lukua 14 ja sen pykäliä ei sovelleta.
Ja näin ollen testamentin tiedoksiantoja ei myöskään tehdä.
Höpö höpö, täällä on jo eri ketjussa selkeästi ilmaistu, ettei perintökaaren jonkun muun luvun säännös voi kumota jonkun toisen luvun säännöstä, ne on eri osioita.
Kts kiistely avioliitossa perilisittä kuolleen lesken oikeus periä.
Yhä edelleen, oikeuskirjallisuus ei ole laki.
Oikeuskirjallisuus on eri kirjoittajien mielipiteitä
Luvussa 16 säädetään että perillinen voi ottaa perinnön vastaan tai sitten ei ota perintöä vastaan, jos ei oteta perintöä vastaan niin silloin testamentin saajan on ihan turha antaa testamenttia tiedoksi. Näin ollen luku 14 on mitätön jos testamentin saaja ei ota perintöä vastaan. Ne ovat symbioosissa keskenään 14 ja 16 luku. Tiesit varmaan että testamentin tiedoksiannolla otetaan testamentattu perintö vastaan, jos perillinen luopuu perinnöstä passiivisesti niin ei hänen tarvitse antaa testamenttia tiedoksi, silloinhan hän ottaisi perinnön vastaan jos antaa sen tiedoksi, näin ollen lukua 14 ei tarvitse noudattaa kun luovutaan testamentti saannosta passiivisesti.
Sähän nyt oot oikeen kunnon sekoboltsi,
Ensin sä väität ettei perintökaaren pykälillä ole mitään merkitystä, sitten sinä sanot että 16lku kumoaa 14luvun, sitten sinä siteraat kumpaakin sekaisin ja kaiken lisäksi nyt sanot että 14 ja 16lku onkin symbioosissa, koettaisit nyt jo päättää, toimitaanko perintöasioissa niin kuin perintökaaressa on, vaiko ei?
Minä suosittelisin sinua meneen ensinnäkin aikuisten oikeasti likeen se lainkirjoittajan ops täudellisesti alusta loppuun saakka ja jätä nuo sinun aivan metsään menevät tulkintasi täältä pois kokonaan, koska mikään niistä ei istu lainsäädäntöön ja määräykseen perustuslaissa ja sen 2§ 3mom.
Sinä et edes tajua testamentin vanhenemisen, moitekanteen testamentista, tiedoksiannosta ja muista mitä on ja eroja, vaan selittelet ihan täysin omia mielikuvituksesi tuottamia tulkintoja.
No sekaisinhan sinä olet, niin ei voi paljoa muuta odottaa kuin sekaista, mieltä vailla olevaa tekstiä.
Etkö sinä aikaisemmin väittänyt täysin vastakkaisesti, ettei testamentin saaja ota tiedoksiantoa vastaan koska sitä ei hänelle edes toimiteta, koetas nyt siinäkin asiassa jo päättää miten se on.
Lisäksi väität, että olisi olemassa jpku pasiivisuusoikeus, se nyt vaan ei tarkoita sitä, vaan että testamentti vanhenee määräajan kuluttua, eli saattaa olla henkilö joka ei edes ole tietoinenkaan mistään testamentista, eli henkilö jonka olin paikkaa ei tiedetä, eikä tavoiteta ja hänkö olisi tällöin se passiivinen ja kotimaahan palattuaan saa tietää isomummonsa kuolleen ja jättäneen hänelle testamentissa 2 miljoonaa, mutta kun hän vaan nyt on ollu passiivinen testamentin suhteen sen kymmenen vuotta?
Siis hei, kun jo kerran lukemisesta olet mennyt noinkin sekaisin ja vaikuttaa olevan tarttuva tauti, niin hae eläinlääkäriltä se viimeinen piikkisi.
poju oot väärässä ku käki.perintökaaren pykälät ihan hukasssa.et edes ymmärrä mitä tarkoittaa "passiivinen perinnöstä luopuminen"
perinnöstä voi luopua 3 eri tavalla,perittävän eläessä kirjallisesti,perittävän kuollessa kirjallisesti ja kolmas vaihtoehto että testamentinsaaja pysyy passiivisena niinkauan kun perintöoikeus vanhenee.
Eihän sulla ole edes merkityksetkään hallussa, miten voi olla PASSIIVINEN, jos AKTIIVISESTI KIRJAILEE PERINNÖSTÄLUOPUMISEN?
Lisäksi ei ole olemassakaan mitään pasiivisluopumista testamentista ja sen tuomasta perinnöstä, koska testamentti TOIMITETAAN PERILLE JA SITÄ MYÖTEN TIEDOKSIANNOT,
K O S K A JONKUN O I K E U D E T S A A T T A A R I I P P U A tuosta testamentista.
Minä en sinua päästäisi edes moton hantaakeihin, taikka tallille, taikka edes kanalaan, taikka navettaan, koska lähimmät vuorokaudet jauhaisit passiivisuudesta , sen jälkeen sekoilisit motolla navetasta talliin ja väliin kanalaan ja taas talliin ja sitten yhdistäisit kanatalliksi kaikki, sitten olisit passiivisena moton hantaakeissa ja selostaisit aktiivispasiivisuudesta seuraavat kymmenen vuorokautta.
Jos sulla noin huippaa jo päässä lakitiede, niin taitaa ollakin parempi ettet mene lukeen lainkirjoittajan opasta, koska olet jo liian täydellinen juridiikkapelle joka ei enään ymmärrä laeista mitään.
Vai meneekö noin tiukille ja ottaa otsaan myöntää lawetorderin olevankin täysin oikeassa ja siksi jatkat vain jauhamasta päästyäsikin?
Tämä loppu tähän, koska sinun sekamelskastasi ota enään kukaan mitään selviötä
"Eihän sulla ole edes merkityksetkään hallussa, miten voi olla PASSIIVINEN, jos AKTIIVISESTI KIRJAILEE PERINNÖSTÄLUOPUMISEN?"
On se kumma kun pitää vääntää rautalangasta...
Sä kysyt että miten voi olla passiivinen jos aktiivisesti kirjailee perinnöstä luopumisen,no vastaus on siihen että SÄ todellakin olet passiivinen etkä kirjaile perinnöstä luopumispaperia. YMMÄRRÄTKÖ?KUN ollaan passiivisia niin silloin EI oteta mitään kontaktia kuolinpesään.
Toinen seikka sitten vielä,jos sä väität että tiedoksiannot on pakollisia niin silloinhan se käytännössä tarkoittaisi sitä että testamentinsaaja EI voisi IKINÄ luopua perinnöstä vaan hänen täytyisi aina ottaa perintö vastaan. Näinhän asiat eivät ole,luvun 16 mukaan perintöä EI ole pakko ottaa vastaan jos ei halua. lukua 14 noudatetaan vain silloin kun testamentinsaaja OTTAA perinnön vastaan,jos ei ota niin silloin sitä pykälää EI noudateta.
"Lisäksi ei ole olemassakaan mitään pasiivisluopumista testamentista ja sen tuomasta perinnöstä"
Onhan,luku 16 mahdollistaa passiiviluopumisen.
Tässä taas nähdään lawetorderin lakiosaamus,täysin hukassa.
"
Vai meneekö noin tiukille ja ottaa otsaan myöntää lawetorderin olevankin täysin oikeassa "
LAwetorder ei ole oikeassa vaan täysin hakoteillä.
Jatketaan nyt että jäärä edes vähänkään ymmärtäisi, kun se perinnöstä luopuminen tehdään JO ENNAKKOON, mutta sen voi tehdä vielä jälkikäteen LUOVUTTAMALLA OSUUTENSA/testamentilla saadun.
LUE HYVIN TARKKAAN JA YMMÄRTÄEN, näin on laissa: "17 luku
Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta
1 §
Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.
Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
2 §
Lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä antajan eläessä, on sovellettava, mitä testamentista on säädetty.
2 a § (15.6.2007/710)
Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).
3 §
Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti".
Sinähän se tässä olet se joka ei todellakaan ymmärrä yhtään mitään.
Tuo helvetin honkkeli on ihan hukassa keksimänsä passiiviluopumisensa kanssa kun siitä on ihan omat pykälänsä jo, idiootti ja juridiikkapelle kun on ja vasta alkaa opiskeleenkaan.
Lawetorder,mitä ihmettä sä höpäjät?
Nyt menee ihan asian vierestä.
"Tuo helvetin honkkeli on ihan hukassa keksimänsä passiiviluopumisensa kanssa"
Et sitten ymmärrä perintökaaren lukua 16.
Tämä selvä,ei mulla muuta.
"Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti".
Kuten selitin aikaisemmin,perinnöstä voi luopua 3 eri tavalla,kirjallisesti perittävän eläessä,kirjallisesti perittävän kuollessa ja passiivisesti perittävän kuollessa,eli toisinsanoen annetaan perintöoikeuden kulua loppuun jotta perimysoikeus katoaa,tämä on passiiviluopumista ja sitä EI tarvitse tehdä kirjallisesti.
Edelleen luku 16 antaa perilliselle oikeuden luopua perinnöstä ilman kirjallista ilmoitusta.
"Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti""
Ja varmaan tiedät että perintöosuuden luovutus on eri asia kuin perinnöstä luopuminen,perintöosuuden luovutuksessa sä otat perinnön ensin vastaan ja sitten luovutat sen muulle.
Nyt ei ole puhe perintöosuuden luovutuksesta vaan siitä että luopuu perinnöstä passiivisesti,2 eri asiaa.
Aktiivinen ja passiivinen luopuminen
Perintökaaren (PK1965/40, 16 luku, 1§, 2§, 3§) mukaan perillinen voi menettää oikeutensa perintöön, jos hän laiminlyö perinnön vastaanottamisen.
Perinnöstä voi myös luopua passiivisesti jättämällä tahallaan ottamatta sitä vastaan, oli perimysasema lakisääteinen tai testamentin tuoma. Perillinen ei saa ryhtyä perintöön kappaleessa 5.1 Perintöön ryhtyminen käsiteltyjen tunnusmerkkien mukaisesti, voidakseen luopua siitä tehokkaasti perittävän kuoleman jälkeen.Passiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä perinnön vastaanottamisen laiminlyöntiä.
Perillinen voi luopua perinnöstä perittävän eläessä (ennakkoluopuminen), perittävän
kuoltua (jälkiluopuminen) tai olemalla passiivinen niin, että hänen oikeutensa perintöön vanhenee (perintöoikeuden vanheneminen).
Rudgelöps päätti siis käyttää oikeaa nickkiänsä mitä on käyttänytkin.
Yksi. Laki ei tunne muotoa passiivinen luopuminen, se on ainoastaan oma tulkintanne asiassa ja joka teidän mielestänne kaikkinaiset toimet testamentin ja perinnön suhteen ovat passiivisia luopumisia, eli tulipalo, tietymättömissä oleva testamentin saaja/perijä, vesivahinko, auringon ultraviolettivalo, öljy/bensa ja muut kemikaalit, eli happo erityisesti, paperinkeräys, tietymättömissä oleva testamentti, ynm. ynm. ovat siis selkeitä passiivisuuksia.
Hienoa tulkintaa ja menee niin metsään kuin olla voi.
Kaksi. Perustuslain 2§ 3mom. ei anna sijaa kummallisille tulkinnoille koskien lakia.
Kolmas. Perintöön ryhtymisiä voi olla vain kolme, osallistuu perinnönjakoon, osallistuu kuolinpesän hallintaan tai muutoin ryhtyy pesään, perillinen hyväksyy muulle jälkisäädöksensaajalle osiiden pesästä, mutta tämä on kiikun kaakun, onko kyse pesään ryhtymísestä.
Haenko tänne teille mitä tarkoittaa sana ryhtyä, itse kyllä tiedän kaikkinen sijamuotoineen, että sen mitä sana oikeammin merkitsee?
Olisi hassunhauskaa, jos edes kerrankin näkisin sellaisen lausekkeen, johon ei olisi lakiin sotkettu sekaan, muka olemaan laissa jotain kummallisia 5.1, koska tuota löpsähtäneen koko litaniaa ei löydy noista pykälistä, vaan ainoastaan alkuosa löytyy ja loppuosa löytyneen jostain juridiikkapellein ihannoimasta pikkukirjasesta ja joilla ei ole mitään tekemistä lain kanssa, kuin ainoastaan tieteenalana ja sehän ei ole laki.
Perintökaaren 16lku 1,2,3§ mukaan on aika tavalla erilailla.
"Yksi. Laki ei tunne muotoa passiivinen luopuminen,"
PK 16 luku.
"Kaksi. Perustuslain 2§ 3mom. ei anna sijaa kummallisille tulkinnoille koskien lakia"
pojulla on lait ihan hukassa.
"Kolmas. Perintöön ryhtymisiä voi olla vain kolme, osallistuu perinnönjakoon, osallistuu kuolinpesän hallintaan tai muutoin ryhtyy pesään, "
Testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä.Jos sun käsitys laista pätisi,tarkoittaisi se sitä että testamentinsaaja ei voisi luopua perinnöstä,näin ollen kun perillisellä on mahdollisuus luopua perinnöstä tarkoittaa se sitä että testamentin tiedoksianto ei ole pakollista,siitä päättää testamentinsaaja vain yksinään että antaako hän sen tiedoksi vai ei.(jos antaa,hän ottaa perinnön vastaan,jos ei anna hän ei ota perintöä vastaan)
Ups, korjaan omaani ja poistan luettelemistani tuon kolmannen ja sijaan tulee osallistuminen perunkirjoitukseen, koska se on laissa.
Ihmettelen sitä, kuinka voi perunkirjoitustilaisuus olla pesään ryhtymistä jo sen ristiriitaisuuden vuoksi, koska perunkirjoitustilaisuudessa voidaan antaa myöskin testamentti tiedoksi, jos jälkisäädöksen saaja on puoliso taikka joku pesänosakkaana oleva rintaperillinen ja pelkkä testamentin tiedoksi saaminen ei ole.
Lisäksi testamentin vastaanottaminen ei voi olla, eikä laissakaan ole pesään ryhtymiseksi luokiteltu, koska testamentti ilmaisee asian jonka testamentti mahdollistaa ja laissa on selkeästi ilmaistu testamentin tiedoksiantamisesta muille ja tätä ei voi tehdä ilman testamentin vastaanottamista.
Myöskin testamentin hyväksyminen voidaan ilmaista perunkirjoitustilaisuudessa (kokemusta on), joten mielipiteeni on, että laki on itse risiriidassa itsensä kanssa, siitä onko perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen todellisuudessakin katsottavissa pesään ryhtymiseksi.
Lakia voidaan tulkita tieteenalana, muttei oikeasti lain käytössä.
Muuten, kuinka paljon nuo teidän höpinänne liittyy alkuperäiseen kysymykseen?
Vastaukseni on, none.
Yksi, esitä perintökaari 16lku, niin sieltä sana "passiivinen".
Kaksi, esitä perustelu sanomisille ja laita tuo perustuslain 2§ 3mom. sana tarkasti tänne.
Kolme, et esitä mitään perusteluja, että laki tarkoittaisi noin, eli se on AINOASTAAN SINUN OMA T U L K I N T A S I, eli se ei ole lakia, koska laissa on ilmaistu selkeästi mitkä asiat ovat pesään ryhtymisiä ja tuota sinun 'tulkintaasi' ei ole, joten se ei ole pesään ryhtymistä.
Esittäkää asianne lakiin peristuen, ei niin jotka ovat ainoastaan omia tulkintojanne ja väitteitä, väitteet pitää perustella.
PK 16 luvussa ei tarvitse lukea "passiivinen" kun asia on esitetty eri muodossa.
Testamentinsaaja ei voi saada testamentattua omaisuutta itselleen jos hän ei anna testamenttia tiedoksi,näin ollen testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä koska sillä nimenomaan osoitetaan se että halutaan ottaa perintö vastaan.
Tämän pitäisi olla päivänselvää jopa sinunlaiselle höpöhöpölaithukassa pojalle.
Sulta puuttuu se suurempi ymmärrys lain tekstiä kohtaan,tokkopa tuo ihme kun ikää sulla on max 13 v.
Pokkana väität että testamentin tiedoksianto ei ole perintöön ryhtymistä....
Ajattele asiaa tältä kantilta,SÄ OTAT perinnön vastaan kun annat testamentin tiedoksi niin tokihan perinnön vastaanottaminen on perintöön ryhtymistä.
Olisi hullua väittää että perinnön vastaanottaminen Ei olisi perintöön ryhtymistä.
Sulta tosin sekin onnistuu näköjään.
Et esittänyt perustuslain 2§ 3mom. miksi et?
Yhä edelleenkään selostuksesi ei ole peruastelua miksi näin olisi, et esitä mitään konkretiaa joka ilmenee laista.
Kiitokset siitä, että osoitat käyttäväsi täällä moninaisia nickkejä, kuten jonkun ihmeellisen "oopiloika" ja josta ei saa palindrominakaan edes sanaa "lakipoika" ja joka olisi laikapoki, liikopaka, pakoliika tai pokilaika ja ynm.
Ehei ole testamentintiedoksianto taikka ottaminen vastaan perintöön ryhtymistä, vaan se on pelkän tiedon saaminen jonkin asian olemassa olosta.
Onko tiedoksianto kutsusta kuullusteluun, kuultavaksi ja että olisi ryhtynyt jonkun asian tekemiseen, tehtyyn asiaan, osallinen asian tekemiseen mitä tiedoksianto koskeekin?
Tulkintasi mukaan olisi kaikki tiedoksiannot sellaisia, että on ryhtynyt johonkin.
Voisi päätellä, että kun katsot säätiedotusta (vastaa tiedoksiantoa), että olet ryhtynyt tällöin sään muuttamiseen.
Hassua, taivaalta alkaisi löpsähdellä ruikkupaskaa.
Voiko tosiaankin olla joku noinkin ääliö, että vaittää pelkän tiedoksiannon taikka että saa testamentin tiedoksi taikka ottaa vastaan testamentin, olevan perintöön ryhtymistä.
Et voi olla tosissasi, siis perintöön ryhtymistä on, että osallistuu perinnönjakoon ja tuossa vaiheessa vasta jälkisäädös konkretisoituu, se ei voi konkretisoitua ennemmin, koska A. perintöosuus ei ole perijän käytettävissä sai sen millain tahansa eli tältä pohjalta perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei voi olla mitenkään perintöön ryhtymistä, koska tuossa tilaisuudessa voi ilmaista suullisesti todistajien läsnäollessa, KIELTÄYTYÄ OTTAMASTA VASTAAN perintöä, sama oikeus on perustuslain yhdenvertaisuuspykälän mukaan myöskin jälkisäädöksen saajalla.
Testamentti rinnastuu tiedoksiantoon siltä osin, että tiedoksisaaja tulee tietämään jonkin asian johon hän voi vaikuttaa itse, samoin testamentti jolla ilmaistaan jälkisäädöksen saajalle, että hän on saamassa jotain ja josta hän voi kieltäytyä.
Yrittäkää nyt edes käynnistää se traktori (oho, pahoitteluni, nyt tulee jo hirvenmetsästystäkin sekaan).
Siis koettakaa nyt edes vähän käyttää sitä kuivaa hernettänne jos ette ymmärrä selkeää asiaa.
Käräjäoikeudessa Kaija ja asiassa kuullut todistajat kertoivat niistä toimenpiteistä, joiden perusteella Seppo katsoi Kaijan ryhtyneen äitinsä kuolinpesään. Kaija oli muuttanut vainajan pankkitilin kuolinpesän tiliksi, järjestänyt hautajaiset, maksanut sähkölaskun ja asunnon vastikkeen kuolinpesän varoista, käyttänyt vainajan käteisvarat, vienyt tai sallinut muiden viedä irtainta omaisuutta vainajan kotoa, järjestänyt perunkirjoituksen ja osallistunut siihen sekä tehnyt hautakivi- ja haudanhoitosopimuksen.
Tässä muutama juttu mitä voidaan tehdä ilman että sitä katsotaan perintöön ryhtymiseksi...huomaatko ristiriidan lain kanssa?
Mitäs se laki sanoo...no se sanoo näin "Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin."
Huomaatko osallistuminen perunkirjoituksiin....se olisi lain mukaan perintöön ryhtymistä mutta KKO:n mukaan se EI ole perintöön ryhtymistä. (KKO:2003:95)
Testamentin tiedoksianto kuuluu " taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin" joka on perintöön ryhtymistä.
Yleinen oikeuskäytäntö antaa suuntaa sille että mitkä toimet katsotaan perintöön ryhtymiseksi,testamentin tiedoksianto menee lain mukaan "taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin" kategoriaan.
Vaikka laissa lukisi että tietty asia on perintöön ryhtymistä niin silti KKO voi päättää että se ei ole perintöön ryhtymistä. Kumpaa sitten noudatetaan,lakia vaiko KKO:N päätöstä?
Siinäpä sulle miettimisen aihetta.
Tässä yksinkertainen vastaus, perustuslain 2§ 3mom.
Minähän jo kirjoitun ylempänä, että "laki itsessään on jo ristiriidassa itsensä kanssa", etkö osaa lukea taikka etkö ymmärrä lukemaasi (minkä uskonkin erittäin hyvin).
Perintökaaressa on selkeästi, että jonkun on otettava pesä haltuunsa ja jopa senkin otettava se, joka ei millään tavalla edes kuulu pesänosakkaisiin ja hoidettava pesän asioita muihin nähden. eli ei tuossa kko yleisissä nahkapäätöksissä ja tuossakaan ole mitään ihmeellistä, mutta hieman siinä haiskahtaa se kuinka laissa onkin ja perustuslain 2§ 3mom. vähän seassa.
Ps. yleiskäytäntö lainauksissa on, että ilmaistaan mistä lainaus on otettu, vaan kuten olen jo ymmärtänyt, niin ethän sinä osaa edes minkäänlaisia tapoja minkään asian suhteen, sen kun annat vain löpsähdellä tuleen.
"perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin" <----perintöön ryhtymistä
Kerroppas Lawetorder että mitkä ovat nämä muut jäämistöä koskevat toimet?
Kuka ne määrittelee kun laki ei niitä määrittele?
Mites ois oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö joka määrittelee ne...?
Sitten palatakseni siihen että testamentin tiedoksiannolla otetaan testamentattu omaisuus vastaan,tokihan testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä koska sillä tiedoksiannolla perillinen ottaa perinnön vastaan eikös niin?
Se että testamentinsaaja ilmoittaa muille perillisille että hän haluaa ottaa perinnön vastaan niin tokihan se on perintöön ryhtymistä eikös juu?
Vain sahanpurulla varustettu aivokoppa väittää päinvastaista.
"Testamentin tiedoksianto perillisille riittää osoittamaan sen, että testamentin saaja haluaa saattaa voimaan testamenttiin perustuvan oikeutensa."
Tämä on perintöön ryhtymistä.
https://e-justice.europa.eu/content_general_information-166-fi-maximizeMS_EJN-fi.do?member=1
Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista ettei sarjakuvahahmo osaa mieltää samankaltaisia asioita omaksi ryhmäkseen ja eritellä ne oleen erilaisia vaikkapa verrattuna uimista ja ajamista toisiinsa, vaikka loppuosa on sama molemmissa, niin ne ovat eri asioita arvoisa ; ) rudge löps....
Hienoa työtä parilla lauseella yrittää saada jokin asia oleen toisenlainen ja vieläpä vahvistaa kovilla sanoilla, mikä saattaisi ehkä vähemmän ymmärtämättömän häpeään ja oleen hiljaa, jottei nyt vaan kukaan huomaa sahajauhoja.
Olkiukkoja on helppo rakentaa, etenkin tuolla tavalla kuin löps sen tekee, eli nyt kysyy neuvoa minulta millaisia ne toimet voisi olla, vaikka varsin hyvin tietää(?) ne toimet kuten minäkin ja niitähän ei ole normaalit pesänhoitotoimet, vaan esim. sopii pesän puolesta joistain kaupoista, tekee pesän puolesta sijoituksia, ottaa kuolinpesän omaisuutta haltuunsa, lupaa antaa pesästä jollekkin pesänosakkaalle jotain, tekee velkaa pesään ostotoimella joka ei liity normaaleihin pesänarvon säilyttäviin toimenpiteisiin, ynm. ynm. vastaavat toimet OVAT PESÄÄN RYHTYMISTÄ ja tämänhän ymmärtää jokainen märilläkin sahajauhoilla, muttei sellainen jolla ei edes ole niitä sahajauhojakaan pääkopan sisällä.
Älä nyt viitsi esitellä niitä täysin erillään olevia juridisia mielipiteitä, kun ne yhä edelleen ei ole laki.
"Tiedoksi saatetaan arvoisa seurakunta seuraava asia". oli joskus 2100 luvulla tapahtuva kuuluttaminern jolla tiedotettiin vallasväelle ja köyhä kansanosasta yksi oli kuuntelemassa oven takana salaa, eikö anteeksi siis, tuo yksi köyhä siis osallistui ja ryhtyi kirkonmenoihin kun kuunteli tiedoksiannon, vai lukiko se sen, no anyway, kuunteli tai luki, niin sama asiahan se on, mutta sai jotain tietää.
Loput kerron myöhemmin jollei tästä ymmärretä mikä on, niiku nääs kun tota se lemppas munt tota niiku kadul ja sit tota niiku ryhty minuun, olikoha se pahoinpitely vaiko vaa jotai muuta..
Oletetaan että lawetorder on saamassa testamentilla miljoona euroa, mitä lawetorder tekee että saa tämän miljoonan? Mikä asia on pakollinen jotta lawetorder on miljoonan rikkaampi?
Millä toimilla lawetorder osoittaa että hän haluaa sen miljoonan?
Menenällä perukirjoitukseen ja antaa samaan aikaan testamentin tiedoksi tai sitten antamalla testamentin tiedoksi, odottaisin perinnönjakoon asti tai kanne/moiteajan umpeuduttua vaatisin pesänjakoa.
Ottaisit esimerkkisi sinua tyhmemmän kanssa.
Oliko sinulla muuta yhtä typerää?
Olisko kannattanut joko opiskella tai harrastaa brainbuildingia??
Koettaisit nyt vitun hörhö tajuta, että se testamentin tiedottaminen muille, jos ei ole jo tiedossa, on pelkkä asian esiin tuominen, että tällainen on olemassa tai ettei joku ole tietoinen että hän saa perinnön ja tämä hänelle tiedoksi annetaan, ymmärrätkö sinä, TIEDOKSIANTO, ANNETAAN TIEDOKSI, VIEDÄÄN TIETONA ETEEN PÄIN, huooohh, miten vitussa sä saat siitä sellaisen, että hyväksyy perintöosuutensa??
ENTÄ JOS EI TESTAMENTISTA TIEDOTETA? Miten silloin ja mitä tapahtuu 'arvoisa rudgelöps'?
"ENTÄ JOS EI TESTAMENTISTA TIEDOTETA? Miten silloin ja mitä tapahtuu 'arvoisa rudgelöps'"
Huoh...etkö tiedä?
No mä valaisen sua,testamentinsaaja EI saa testamenttisaantoa itselleen jos hän EI anna sitä tiedoksi.Silloin perintö jaetaan niinkuin testamenttia ei olisikaan.
Ainut asia millä on merkitystä on se tiedoksianto,tiedoksiannolla osoitetaan muille perillisille se fakta että halutaan ottaa testamenttisaanto itselleen,näin ollen se on myöskin perintöön ryhtymistä kun sinä ilmoitat muille halukkuutesi ottaa perintö vastaan.
Mikä on se toimi jolla sä osoitat perillisille että haluat ottaa testamenttisaannon vastaan?
Tällä tavalla, eli ensin annan testamentin tiedoksi, sitten 9 vuoden päästä vaadin pesänjakoa.
Vähän kuin tässä laissakin on: "16 luku
Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 §
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien." Taikka näin : " 2 §
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta." kuin laissa onkin ja kerro nyt, MILLÄ KOHTAA SANOTAAN SELKEÄSTI, että testamentin tiedoksi antaminen muille on vaatimus, HUOOOOM vaatimus?
Iekana sentään että idiootteja sikiää kuin sieniä satella, SAATANAN TRÖLLI.
This case is totally overi, it is not cartoonlife in here.
"Tällä tavalla, eli ensin annan testamentin tiedoksi, sitten 9 vuoden päästä vaadin pesänjakoa.
Jos niiksen tulee niin miksei,ei perinnönjakoa tarvitse suorittaa heti.
"MILLÄ KOHTAA SANOTAAN SELKEÄSTI, että testamentin tiedoksi antaminen muille on vaatimus, HUOOOOM vaatimus?"
PK 14 4§
Kyseistä pykälää noudatetaan vain jos testamentinsaaja ottaa perinnön vastaan,tämä käytännössä tarkoittaa sitä että saajan tulee antaa testamentti tiedoksi.
Jos ei ota vastaan niin kyseistä pykälää ei noudateta.
Jos testamentinsaaja on passiivinen eikä anna testamenttia tiedoksi pitkään aikaan,max 10 vuoden kuluessa niin muut perilliset voivat tehdä kanteen käräjille ja kas kummaa,testamentinsaajan tuleekin ottaa perintö vastaan eli antaa testamentti tiedoksi 1 vuoden kuluessa ja jos ei anna niin testamentinsaajan oikeus perintöön on menetetty.
Aiis häh? Perintökaari 144§, ööö ai alat jo tekeen itsellesi sopivia pykäliäkin.
Miten ihmeessä sinun tekstistäsi tulee mieleen yksi kuuluisa saivartelijakin jo?
Testamentin vastaanottaminen ei merkitse sitä, että ottaa vastaan perinnön, hän vasta saa tuolloin tiedon perinnöstään, laki ei sano sitä, missä VAIHEESSA jälkisäädöksern saaja voi luopua tuosta, koska laissa mainitaan vain, että testamenttaajan kuoleman jälkeen, mitääm kriteereitä ei anneta ja kun taas on oikeus vaatia perintöään viimeistään kymmenen vuoden kuluttua, niin kai sama aika silloin koskee myös luopumistakin.
Yksinkertaisesti tuosta testamentista tiedottaminen muille on tärkeä seikka muiden oikeuksien toteutumisessa, niin tällöin ei voi olla, eikä saakkaan olla mitään teidän keksimäänne "passiivisuutta", en ihmettele miksi, perinnönjaot ja muut asiat perintöasioissa tulee kalliiksi ja ovat pitkäaikaisia, koska kaikki ovat sinunkaltaisia saivartelijoita, että asioiden pitkittäjiä jotta oma rahapussi täyttyisi.
Saunan taakse makaamaan hiljaista unta sinun kaltaisesi pitää saada mahdollisimman pian.
Lopeta tuo jo hyvän sään aikana, tai jatka vain, teethän itsesi vain nayrettavaksi ja jo sen on moni täällä 24 huomannut.
Vai niin? "kyseistä pykälää noudatetaan vain, jos testamentin saaja ottaa perinnön vastaan", just joo, eli kun ei ota testamenttia vastaan, niin 14lku 4§ kumotuu, että ihan noin vaan?
Kerro se kohta perintökaaresta missä niin sanotaan?
Pykälä 4 kertoo siitä, että testamentti on otettava vastaan, mutta se ei tarkoita samalla sitä, että ottaa vastaan perinnön myöskin koska se on erikseen ilmaistava eli vaatimus ja koska tuosta testamenttaajan kuolemasta voi olla kulunut enintään 10v, niin tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, ettei testamentin vastaanottaminen ole se miksi te alkuun tinkasitte.
Teillä koko ajan tinkausaihe muuttuu tilanteen mukaan, eli tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että olette ihan valmiita vastaanottaan tosi Judge Dredit.
Trollia ei saisi syöttää, mutta on pakko kysyä, miten tulet toimeen itsesi ja muiden ihmisten kanssa?
Ei tarvitse vastata, tiedän jo vastauksen.
"Vai niin? "kyseistä pykälää noudatetaan vain, jos testamentin saaja ottaa perinnön vastaan", just joo, eli kun ei ota testamenttia vastaan, niin 14lku 4§ kumotuu, että ihan noin vaan?
Kerro se kohta perintökaaresta missä niin sanotaan?"
Etkö ymmärrä lukemaasi vai mistä kiikastaa?Jos et ymmärrä niin kysy apua äidiltäsi.
Vai pitäisi kertoa missä PK:ssa näin sanotaan...no jos sulla on järkeä päässä niin tajuat kyllä..
Jos testamentinsaaja ei ota perintöä vastaan niin luuletko sinä että silloin hän antaa testamentin tiedoksi?
NO ei tietenkään anna,näin ollen sitä pykälää ei noudateta,simppeliä eikös juu?
Osaat varmaan käyttää googlea,etsi tietoa että mitä tarkoittaa testamentin tiedoksianto,sitten kaivele pari kko:n päätöstä joissa todetaan se seikka että testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä,näitä päätöksiä löytyy EDILEX palvelusta,maksaa toki hunajaa mutta kyllähän sulla pari euroa liikenee eikös niin?
"Aiis häh? Perintökaari 144§, ööö ai alat jo tekeen itsellesi sopivia pykäliäkin."
PK 14 4§,tarkoittaa lukua 14,pykälää 4.
Jos luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia niin pyydä toki taas kerran apua äidiltäsi.
"Testamentin vastaanottaminen ei merkitse sitä, että ottaa vastaan perinnön"
Tarkoittaa nimenomaan että ottaa vastaan perinnön,tästä löytyy pilvin pimein oikeuskäytäntöä.
Google on keksitty,käytä sitä niin saat AHAA elämyksen kun huomaat että taas ollaan oltu väärässä kuin käki.
"Lopeta tuo jo hyvän sään aikana, tai jatka vain, teethän itsesi vain nayrettavaksi ja jo sen on moni täällä 24 huomannut. "
Puhut kyllä nyt itsestäsi,eikös tuo ole tullut jo selväksi sulle useamman kuin tusina kertaa?
Iän myötä tulee suurempi ymmärrys lakitekstiä kohtaan,se on ihan ymmärrettävää ja anteeksiannettavaa että et vielä tajua näitä asioita,ikäähän sulla ei hirveesti vielä ole.
Kyllä susta vielä lakiasiantuntija joskus tulee,älä luovuta.
"Pykälä 4 kertoo siitä, että testamentti on otettava vastaan,"
Vain siinä tilanteessa että testamentinsaaja haluaa itselleen perinnön,jos ei halua niin silloin pykälää 4 ei tarvitse noudattaa.
Perintökaaren 14 luvun 4 §:ssä tarkoitetussa tiedoksiannossa oli kysymys siitä, että «testamentin» saaja ilmoittaa perillisille tulevansa vetoamaan testamenttiin.
Nyt sitten pitää ratkaista että mitä tarkoittaa että vedotaan testamenttiin,no se on helppoa,vetoaminen tarkoittaa sitä että testamentinsaaja haluaa testamenttisaannon itselleen.
Lopputulos on se että jos halutaan testamenttisaanto itselleen niin tokihan se on perintöön ryhtymistä. Näin ollen päästään siihen johtopäätökseen että testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä.
KKO 2013:32
Jos aviopuoliso saa avioliiton aikana perintöä niin se kuuluu normaaliin ositukseen niinkuin muukin varallisuus.Sikäli testaattori ei ole sulkenut aviopuolison oikeutta perintöön pois.
Mitäköhän se lawetti taas höpäjää.
En mitään nolo123, lue tarkkaan avioliittolaista, mitä hän avioliiton aikana saa, ei erittelyä mikä on saamisen peruste.
Miksi lisäksi sekoitat testamentatun, se vielä enempi eriyttää sen pois osituksesta.
Huvittavaa...
LAwetti sentään,laita nyt ne lakipykälät avioliittolaista jossa sanotaan että perintö kuuluu osituksen ulkopuolelle.
Jokaisella on oikeus omaan omaisuuteen.
Avioerossakaan ei noin vain viedä toisen omaisuutta,
tosin jo ei halua ottaa velkaa jolla tasinko maksetaan niin on pakko luopua omasta omaisuudesta.
Eli perintöä ei tarvitse luovuttaa tasinkona jos löytyy muuta omaisuuta.
Ajatus että avioliitossa kaikki omistetaan puoliksi ei pidä paikkaansa tosin käytännössä omaisuuksia joudutaan realisoimaan ja jakamaan.
Muuten tämä ketju oli turhanpäiväistä tinkaamista.
No ei ainakaan mua sekoittanut, koska noin minä sen olen nähnyt koko ajan, mutta hulluintahan tässä on se, että monet lait ovat jopa itse itsensä kanssa ristiriidassa, että myöskin perustuslain ja perustuslain vastaisia, mitä tosiaankaan ei saisi olla.
Mutta minkäs teet kun lakeja tulemassa ohjaa itsensä jumaliksi nostaneet juridiikkapellet jotka luulevat olevansa ne kaikkein parhaimpia ymmärtään.
Koko tasinkosysteemikin, että privilegitsmi ovat oikeasti perustuslain vastaisia, siis jos alettaisiin oikeasti katsomaan miten tulisi olla.
Koska testamentin tiedoksiantoa pidetään testamentin saajan tahdonilmaisuna ottaa perintö vastaan, ei luopuminen tiedoksiannon jälkeen ole enää mahdollinen.
Aarnio – Kangas, 2009 s.186
Tarkoitatko, että Aarnio on kirjassaan täysin eri mieltä, mitä on ollut itse vetäjänä (primus motor) ollessaan kun ovat laatineet perintökaarta, faktan tarkistamista varten tässä linkki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari#L16 Missä sinun linkkisi faktan tarkistamista varten on?
Pari pahaa virhettä, lainausmerkit puuttuu, annat vain viitteen, tietäen hyvin, että kyseinen kirja on joko ostettava tai lainattavissa yliopistojen kirjastosta, niillä joilla on oikeus siihen, eli teet väitteen joka perustuu kirjaan, josta ei pysty faktaa tarkistamaan, etkä itse esitä kyseistä kohtaa kirjasta pdf-muodossa vaikkapa dropboxissa.
Tässä sinulle suoraan perintökaaresta millain tehdään vaatimus (selkeä tahdonilmaisu ottaa perintö vastaan): "16 luku
Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 §
Joka on saanut perinnön tai testamentin, -------->saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla<------- (tuolla kohtaa sanotaan selkeästi kuinka se tahdon ilmaisu ottaa vastaan perintö tehdään)
viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
2 §
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta.
3 §
Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.
4 §
Oikeuden tai tuomarin, jolle on tehty 2 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, on lähetettävä siitä tieto niille pesän osakkaille, joiden nimi ja osoite on mainittu perukirjassa tai jotka muutoin ovat tunnettuja".
Eli siitä on faktaa ihan laissa kuinka tuo tahdonilmaisu tehdään, ei siis aarnio - kangaskirjasen mukaan.
Kummallista ettei aarnio ole tuota 16lku. korjaillut ollenkaan vaikka noin höpöjä kirjoittaa, vai kuuluuko tämä samaan vääristelyyn kuin muuttaa Saraviidan kirjoituksia jotta menee oma valhe paremmin läpi?
Tämä asia on osaltani loppuun käsitelty, muutan käsitystäni sitten kun laissa lukee että tiedoksianto muille on tahdonilmaisu perinnön vastaanottamiselle, siihen asti kai sitä lakia voidaan noudattaa?
"Tämä asia on osaltani loppuun käsitelty, muutan käsitystäni sitten kun laissa lukee että tiedoksianto muille on tahdonilmaisu perinnön vastaanottamiselle, siihen asti kai sitä lakia voidaan noudattaa? "
Katos,lawetorder heräsi talviunilta.
Johan se on selitetty mitä tarkoittaa testamentin tiedoksianto..Jos jäi lukematta viimekerralla niin pannaan linkki uudestaan.
KKO 2013:32
"Perintökaaren 14 luvun 4 §:ssä tarkoitetussa tiedoksiannossa oli kysymys siitä, että «testamentin» saaja ilmoittaa perillisille tulevansa vetoamaan testamenttiin"
Tokkopa testamenttiin vetoaminen on perintöön ryhtymistä,sitä et voi sinä edes kiistää.
Laissa EI ole eritelty niitä tapoja joilla perintöön ryhtyminen voidaan todeta,näin ollen oikeuskäytäntö yhdessä oikeuskirjallisuuden kera määrittelee sen että mikä on perintöön ryhtymistä.
Kyseinen KKO:n päätös EI ole edes ainoa jossa todetaan se seikka että testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä.
On se kumma kun ei isojen herrojen teksti uppoa sun aivoihisi,ET ole esittänyt yhtään FAKTAA joka kumoaisi isojen herrojen puheet ja KKO:n päätöksen.
Ei se mikään ihme ole kun mikään ei niitä kumoa ja varsinkin sun mielipide ei sitä tee.
Vai näin on KKO eli KursiivillaKorjailtuOikeudetonpäätös, on päätöksessään todennut, vai olikohan se oikeammin käräjäoikeus eli Kursiivioikeudeton?
En tiedä itkiskö vaiko nauraisi räkä poskella näinkin epätoivoisille yrityksille harhauttaa, vääristellä ja vieläpä tukeutua nahkapäätöslaitoksen ennustuspäätöksiin..
Jos minä olisin tuo rudgelöps, jolla koko ajan näköjään suoleen pukkaa ruikkupaskaa, mitä moninaisimmissa muodoissa ja tämä vielä kaiken lisäksi, niin minua hävettäisi niin maan perrk-usteellisesti, etten kuuna päivänä häpeältäni enään kommentoisi missään mitään taikka avaisi suolistoani paskan lykkäämiseen johonkin kommentti osioon.
"Pari pahaa virhettä, lainausmerkit puuttuu, annat vain viitteen, tietäen hyvin, että kyseinen kirja on joko ostettava tai lainattavissa yliopistojen kirjastosta, niillä joilla on oikeus siihen, eli teet väitteen joka perustuu kirjaan, josta ei pysty faktaa tarkistamaan, etkä itse esitä kyseistä kohtaa kirjasta pdf-muodossa vaikkapa dropboxissa"
Kirjan saat tilattua mihin tahansa kirjastoon,joten mars mars sitä lukemaan.
Voithan sä toki ostaakkin sen jos sulla on rahaa.
Perintöön ryhtyminen....testamentin tiedoksianto menee tähän kategoriaan " taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin."
Kun niitä toimia ei ole laissa erikseen mainittu,niin oikeuskäytäntö päättää että mitä ne ovat..Oikeuskäytäntö on hyvin selkeä asian kannalta,testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä.
Testamentti ilmaisee jonkun edesmenneen henkilön viimeisimmän tahdon omaisuutensa suhteen eli testamentti on siis paperi jolla on vain arvoa edesmenneelle, mahdolliselle puolisolle ja muille pesänosakkaille/testamentissa ilmaistu henkilö, mutta se ei anna vielä mitään oikeutta kenellekkään, eikö ole näin?
Aarnio ja Kangas toteavat, että perintöön ryhtymisen tunnusmerkistön täyttää mikä tahansa reagointitapa, joka osoittaa henkilön tahdon käyttää hyväkseen lakimääräisen (tai testamenttiin perustuvan) oikeutensa.
Aarnio – Kangas 2009, s. 185
Testamentin tiedoksiantaminen perillisille on selvä ilmaus perinnön vastaanottotahdosta.
Aarnio – Kangas 2009, s. 186
Jääkö perintökaaresta muut pykälät pois eli kumoutuu sen mukaan mitä aarnivalkea ja homppelikangas sanoo tahi kirjoittaa päin vastoin mitä he perintökaaren uusimistyössään ovat jättäneet paikoillaan oleen hyvinä pykälinä?
Ps. nuo ovat viittauksia lähteeseen, ei siis välttämättä suoria lainauksia tuosta kirjasta, joten niillä ei ole mitään arvoa ilman alkuperäistä tekstiä jolla osoitetaan näin olevan ja väitteen tekijän tehtävä on osoittaa ja peristella väitteensä oikeellisuus...
"mahdolliselle puolisolle ja muille pesänosakkaille/testamentissa ilmaistu henkilö, mutta se ei anna vielä mitään oikeutta kenellekkään, eikö ole näin? "
Kun testamentinsaaja antaa sen tiedoksi niin oikeuksia syntyy perintöön.Tämähän on päivänselvää.
"Jääkö perintökaaresta muut pykälät pois eli kumoutuu sen mukaan mitä aarnivalkea ja homppelikangas sanoo tahi kirjoittaa päin vastoin mitä he perintökaaren uusimistyössään ovat jättäneet paikoillaan oleen hyvinä pykälinä?"
Mitäköhän höpötät?Voisitko olla täsmällisempi kun sun kysymyksestä ei saa mitään selvää.
Kumoutuuko mitkä pykälät ja millä perusteella?
"
Ps. nuo ovat viittauksia lähteeseen, ei siis välttämättä suoria lainauksia tuosta kirjasta, joten niillä ei ole mitään arvoa ilman alkuperäistä tekstiä jolla osoitetaan näin olevan ja väitteen tekijän tehtävä on osoittaa ja peristella väitteensä oikeellisuus... "
Marssi nyt sinne kirjastoon ja lue itse kun et usko.
"Vai näin on KKO eli KursiivillaKorjailtuOikeudetonpäätös, on päätöksessään todennut, vai olikohan se oikeammin käräjäoikeus eli Kursiivioikeudeton?"
Korkeimman oikeuden tulee ottaa kantaa alempien oikeuksien kirjoituksiin jos korkein huomaa että jokin kirjoitus ei päde tai muuten on väärin kirjoitettu.
Näin ollen korkein antaa sinetin sille kirjoitukselle vaikka asia on esitetty alemman tuomioistuimen päätöksessä.
Toisinsanoen KKO syynää hyvinkin tarkasti alemman oikeuden perustelut ja jos se havaitsee jotain epämääräistä niin silloin KKO ottaa asiaan kantaa,jos ei niin silloin KKO hyväksyy perustelut silleensä.Jos käräjäoikeuden väite EI pitäisi paikkansa niin silloin KKO korjaa sitä väitettä ja kertoo oman mielipiteen että miten asiat ovat.
"Perintökaaren 14 luvun 4 §:ssä tarkoitetussa tiedoksiannossa oli kysymys siitä, että testamentin saaja ilmoittaa perillisille tulevansa vetoamaan testamenttiin."
Jos kyseinen sananparsi EI pätisi myös korkeimmassa oikeudessa niin silloin sitä sananpartta muokataan siihen uskoon että se pätee tai sananparsi poistetaan kokonaan ja korvataan ylemmän tuomioistuimen sananparrella.
Lopputulos on se että KKO on samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa kun siihen kirjoitukseen ei ole otettu mitään kantaa.
Höpö höpö löpö, usko mitä uskot, tulkitse miten tulkitsetkaan, totuuttahan sinä et siitä saa vaikka miten yrittäisit vääntää.
Tosiasiassahan tuo päätös koskee vain sitä, että onko pesänselvittäjä/jakaja katsottava sopimattomaksi toimeensa ja korkein oikeus ei missään kohtaa perusteluissan esitä tai edes kosketa käräjäoikeuden perusteluita, vaan ainoa kohta missä käsitellään testamenttia ja oikeuksia sen suhteen on kohta 18 ja josta pätkä tässä, sekä kohta 20 joka kannattaa lukea huolella, siis sillä edllytyksellä että edes jotain ymmärtäisitkään.
KKO:2013:32 "18. Perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan testamentin tiedoksiantaminen on kuitenkin testamentin saajan tehtävä. Säännös ilmentää sitä periaatetta, että testamentti on testamentin saajan oikeus ja hänen vallassaan on ratkaista, vetoaako hän testamenttiin ja saattaako hän testamentin voimaan.
20. X on ilmoittanut toimineensa kohdassa 18 kuvatulla tavalla pesänselvityksen nopeuttamiseksi. Oikea menettely olisi kuitenkin ollut, että X löydettyään testamentin olisi ilmoittanut asiasta kaikille osakkaille ja kehottanut sitä, joka katsoo itsensä testamentin saajaksi, päättämään ottaako testamentin vastaan, ja myönteisessä tapauksessa ryhtymään toimenpiteisiin testamentin voimaan saattamiseksi. Testamentin vaikutukset tulee ratkaista vasta lopullisessa jaossa sen jälkeen, kun kaikille osakkaille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi".
Sinä taas esitit käräjäoikeuden perusteluja ihan kuin ne olisi ollut KKO:n perusteluissa, eli yritit selkeästi harhauttaa niin luulemaan, mikä ei varmaankaan sovi kiistelyihin laista, ehkä syynä sinulla oli halu täydelliseen juridiikkapelleilyyn ja edes olkikorteen tukeutuminen, mene ja tiedä sitten motiivejasi.
Tuohon sinun viimeisempään lausekkeeseen sanon vain, että lue se 20 kohta vaikka kymmeneen kertaan, niin vaikuttaa siltä, että KKO on toista mieltä kuin käräjäoikeus, ilmaistessaan, että myönteisessä tapauksessa ryhtymään toimenpiteisiin testamentin voimaan saattamiseen eli perintökaaren 16 luvun mukaisiin toimiin joilla ilmaistaan tosiasiallisesti se, että on halukas ryhtymään perintöönsä.
Korkein oikeus totesi että X antoi testamentin tiedoksi ja käräjäoikeus totesi että...---------------------------> "Perintökaaren 14 luvun 4 §:ssä tarkoitetussa tiedoksiannossa oli kysymys siitä, että testamentin saaja ilmoittaa perillisille tulevansa vetoamaan testamenttiin. "
Mitä tarkoittaa sitten vetoaminen testamenttiin,no siihen sä jopa osaat vastata.
Ai, olen luullut sinun tietävän, miksi täällä sitten olet jos et tiedä etkä ymmärrä yksinkertaisintakaan asiaa?
Otappa kuule selvää, älä nyt minulta ala kyseleen jos et tiedä.
Miksi muuten sekoitat käräjäoikeuden, että KKO: toisiinsa, jos korkein on jotain todennut, eli ovat täysin erillisiä lausumia, mutta anna sieltä korkeimman perusteluista yksikin kohta, jossa korkein oikeus viittaa suoraan käräjäoikeuden lausumaan.
Sitten, koeta nyt edes tämä kohta lukea ja ymmärtää, mutta jotta ymmärtäisit lukemasi, niin laitan ehdolle selvennyksiä, suluissa: Perintökaari 16lku " 2 §
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan (eli ilmaisee tahtonsa ryhtyä perintöön), ottakoon perinnön vastaan (perinnönjako) tai ilmoittakoon vaatimuksensa
(eli tämä siis ei ole tiedoksianto, vaan kirjelmä [kuten oikeusistuimelle ilmaistuna eli ei käy suullisesti] sille jonka hallussa on tuo testamentattu omaisuus joko paperilla taikka irtaimena taikka muutoin hallussaan, eli vaatimus perinnöstä on tuo tahdon ilmaisu perinnöstä ja ryhtyminen perintöön joka taasen estää sen, ettei voi enään siitä luopua kuin ainoastaan lahjoittamalla)
sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille."
Ei se ole minun vikani, jos aarnio enään höpsähtäneenä ole tajunnut asiaa, eikä minun vikani, että yksi käräjäoikeuden tuomari ei ymmärrä lukemaansa laista, vaan tuijottaa sokeana muulle, niin aarnivalkean pikku satukirjaa.
Tämän pitäisi sinulle nyt selventää mikä on vaatimus, että tiedoksianto jonkun asian olemassa olosta (kuten laissakin on) on vain ainoastaan pelkkä tiedoksi saattaminen.
Aivan sama asia kuin ennen vanhaan kuulutukset kirkossa, niin jokin asia annetaan tiedoksi ja sille joka haluaa vastustaa, niin antakoon äänensä kuulua.
Onko oikeastikkin noin vaikeata tajuta yksinkertaista asiaa?
Palaan sen verran omaani ja edelliseen klo 21:59 päivämäärältään 05.01.2019 ja KKO 2013:32 kohtaan 20: "Oikea menettely olisi kuitenkin ollut, että X löydettyään testamentin olisi ilmoittanut asiasta kaikille osakkaille ja kehottanut sitä, joka katsoo itsensä testamentin saajaksi, päättämään ottaako testamentin vastaan, ja myönteisessä tapauksessa ryhtymään toimenpiteisiin testamentin voimaan saattamiseksi." ja josta ilmenee selkeästi että KKO tarkoittaa juurikin vaatimusta osakkaiden saadessa TIEDOKSIANNON testamentin olemassa olosta ja täten se, joka katsoo testamentin (lopullinen testamentin saaja kuollut ennemmin kuin jälkisäädöksen (keskinäinen testamentti) laatija ja hänen edunsaaja [ilmenee KKO:n perusteluista kohta 2 ) koskevan häntä/heitä, saattakoon ilmaista tahtonsa kuin se perintökaaren 16 luvussa säädetään eli tuo ilmenee selkeästi tuosta kohdasta 20.
Noin yksinkertainen asia, ettei siittä nyt kauheata vääntöä edes tarvitsisi tehdä, mutta idiootit kykenee mihin tahansa, joita sitten viisaammat joutuu viikko ja vuosi tolkulla korjailemaan aikaan saatua vahinkoa.
Olikos multilöpsähdyksellä muuta?
Ei se totuus siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrität,Perillisen antama testamentin tiedoksianto on edelleen perintöön ryhtymistä.Tämä asia on fakta.
Ei helevata että oot todellinen idiootti, esitä se sinun faktasi ja ettei sitä voida kiistää.
Käräjäoikeuden lausuma (joka käräjäoikeus voi antaa aivan toisistaan poikkeavan lausumanperintöön) ei ole kiistaton ja esitit väitteen, että testamentin tiedoksianto on perintöön ryhtymistä eli kun KKO:n päätöksessä 2013:32 tuo pesänselvittäjä/jakaja on antanut tiedoksiannon, on hän tällöin ryhtynyt perintöön, niinkö?
On sulla vain kyllä hienon looginen ajattelutapa. ala nyt jo ruikkupaska löpsähtelijä painua mäkeen väitteinesi ja hedelmättömän kiistelysi kanssa.
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että jos perillinen on ryhtynyt käyttämään omistajan ominaisuudessa saannon objektin omistajalle kuuluvia oikeuksia, on kysymys pesään ryhtymisestä.
Ossa 2010, s. 38
Wau, osaat joitain hienoja sanoja joiden merkitystä et edes tunne, objekti eli kohde, kun taas testamentti ei ole kohde, vaan se on dokumentti jolla osoitetaan objektin olemassa olo, eli testamentilla osoitetaan omaisuuskohde (objekti) ja kuinka ja kenelle tuo objekti kohdennetaan.
Huoooh, mitenkähän osoitettaisiin ruikkulaiselle ruikkunsa oikea objekti (wc-istuin)?
Lawetorder nyt tyystin unohtaa sellasen pienen faktan kuten että mitä oikeusvaikutuksia syntyy testamentinsaajalle kun hän antaa sen tiedoksi,ensimmäinen ja tärkein on se että perillinen voi nostaa moitekanteen testamentinsaajaa kohtaan tiedoksiannon jälkeen,tämä jo osoittaa sen faktan että testamentisaaja on ryhtynyt perintöön koska häntä kohtaan voidaan nostaa moitekanne.
Jotta perillinen voisi nostaa moitekanteen testamentinsaajaa kohtaan,tulee testamentisaajan ensin ottaa perintö vastaan näin ollen puhdas fakta on se että testamentin tiedoksianto synnyttää sellaisen oikeusvaikutuksen että perintöön on ryhdytty.
Perillinen EI voi nostaa moitekannetta testamentinsaajaa kohtaan jos testamentinsaaja EI ole ottanut perintöä vastaan,huomaatko paradoksin tiedoksiannon suhteen?
Jos tiedoksiantoa ei ole tehty,ei moitekannettakaan voi ajaa.
Normaalin perinnön suhteen joka saadaan ilman testamenttia niin siihen riittää jo pelkästään se seikka että perillinen ilmoittaa haluavansa ottaa perintö vastaan,se on jo perintöön ryhtymistä kun ilmoitetaan asiasta,testamentin suhteen tiedoksianto on SE ilmoitus että halutaan ottaa perintö vastaan ja sehän tunnetusti riittää siihen että perintöön on ryhdytty.
Ei täs auta kuin itkeä vaan, kun joku on noinkin idiootti kuin on tuo rudgelöps, on jo moneen kertaan hävinnyt, eikä ole kaatanut minua kertaakaan väitteillään ja aina vain syvemmälle se ajaa itseään tuulesta temmatuilla väitteillään joilla ei enään ole ollut pitlään aikaan mitään lakiperustetta.
Ensinnäkin, selvennä nyt ensin itsellesi se seikka, että nostetaanko se moitekanne testamenttia kohtaan vaiko perintöä vastaan niillä perustein jotka laissa onkin?
Ainoa oikea osuma on, että tosiaan, sehän nostetaan kyllä testamentin vastaanottajaa vastaan, mutta ei perinnön vuoksi, vaan testamenttimoitteena, eli se nostetaan henkilöön kohdistuen, muttei perinnöstä, vaan testamentista ja testamentti ei ole perintö, vaan kuten sitä toisella nimellä kutsutaan jälkisäädös eli paperi JOLLA MÄÄRÄTÄÄN PERINTÖÄ JOLLEKKIN TAHOLLE eli se testamentti ei siis ole varsinainen perintö.
Esim. kun joku hyväksyy testamentin, niin hänhän ei ryhdy siinä perintöosaansa, vaan hyväksyy sen, että osa kokonaisperinnöstä menee jollekkin muulle ja jollei hän ei hyväksy, niin on vain muutama peruste joidenka perusteella hän voi MOITTIA TESTAMENTTIA.
Missäs lain kohdassa noin lukee, että ei voi moittia testamenttia?
Ainoastaan silloin ei voi joku muu perillinen moittia TESTAMENTTIA, jollei hän siitä tiedä, eli jälkisäädöksen saaja ON JÄTTÄNYT antamatta TESTAMENTIN TIEDOKSI, niin kuin siitä laissa määrätäänkin, eli jälkisäädöksen saaja tuolloin syyllistyy rikokseen jos hän jättää huomioimatta jonkun oikeudet eli estää jonkun oikeuksien toteutumisen.
Testamentin saaminen ei ole perintö, vaan se on samanlainen paperi kuin on tiedoksianto, sillä erolla että testamentti ilmaisee jälkisäädöksen saajalle tulevan perintöä, kun taas testamentin tiedoksiannolla annetaan jollekkin muulle se seikka tiedoksi, että joku muu on saamassa perintöä ja hän voi tällöin käyttää oikeuksiaan jotka lähtee kuluun sinä päivämääränä kun HÄN TUON TIEDOKSI SAI.
Alkaako rudgelöpsöttäjä oleen jo noin epätoivoinen ja pakonomainen oikeassa olemisen suhteen, että alkaa keksiin jo ihan satuja, voi reppanaa, ei kannata lähteä isojen poikien kanssa marjaan jos noin herkästi itku tulee.
Huomaatkohan omassa tekstissäsi kolme paradoxsia.
Oliko ruikkuperseellä muuta mukavaa?
"Ainoastaan silloin ei voi joku muu perillinen moittia TESTAMENTTIA, jollei hän siitä tiedä, eli jälkisäädöksen saaja ON JÄTTÄNYT antamatta TESTAMENTIN TIEDOKSI, niin kuin siitä laissa määrätäänkin, eli jälkisäädöksen saaja tuolloin syyllistyy rikokseen jos hän jättää huomioimatta jonkun oikeudet eli estää jonkun oikeuksien toteutumisen."
Vai syyllistyy rikokseen,hhahahaa...ei tässä voi muuta kuin nauraa.
Ei testamenttia edelleenkään tarvitse lain mukaan antaa pakollisena tiedoksi jos EI halua.
Jos testamentinsaaja EI ota testamenttisaantoa vastaan niin silloin hän EI anna testamenttia tiedoksi.Tämä on fakta.
Mistä sä sellaisen käsityksen olet saanut että testamentin tiedoksianto olisi pakollista?
Laissa EI lue että tiedoksianto on pakollista,jos lukisi niin testamentinsaajan tulisi ottaa aina perintö vastaan.
Etkö sä nyt napero ymmärrä että perillisellä ei ole mitään intressiä moittia testamenttia jos sitä EI ylipäätänsä anneta tiedoksi.
Osaat varmaankin, tai en ole varma osaatko ylipäätään edes lukeakkaan, mutta ainakaan sinä et todellakaan ymmärrä lukemaasi, vai onko tämä sinusta jollain tapaa hauskaa ja mikä ihmeen fixsaatio sulla on siitä, että se testamentti on juurikin se perintö?
Onko sinulla kääntynyt kuppi jotenkin nurin?
LUE!!! "14 luku
Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
1–3 §
1–3 § on kumottu L:lla 17.8.1990/700.
4 §
Testamentin tekijän kuoltua ------------------>>>>>>>>>>> on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista<<<<<<<<<<<<<-------------------------------
(HUOMAATKO???? O N AN N E T T A V A eli se on pakko antaa tiedoksi, halusi taikka ei eli samalla se tarkoittaa sitä, että TESTAMENTTI EI OLE SE PERINTÖ, VAAN PERINNÖN MAHDOLLISTAVA ASIAKIRJA JOKA ANTAA MAHDOLLISUUDEN S A A D A PERINTÖ ja lisäksi tuo tarkoittaa sitä, että testamentti ON OTETTAVA VASTAAN HALUSI TAIKKA EI).
Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. (17.8.1990/700)"
On se näköjään mahdollista, että on joitakin joilla on täysin nurinkuriset aivot ja jotka ei käsitä yksinkertaisia asioita.
Sinun todellakin kannattaisi miettiä, kumpi se napero onkaan, sillä tuollainen tinkaaminen erittäin yksinkertaisesta asiasta, ei osoita kuin täydellistä lapsellisuutta.
"(HUOMAATKO???? O N AN N E T T A V A eli se on pakko antaa tiedoksi, halusi taikka ei eli samalla se tarkoittaa sitä, että TESTAMENTTI EI OLE SE PERINTÖ, VAAN PERINNÖN MAHDOLLISTAVA ASIAKIRJA JOKA ANTAA MAHDOLLISUUDEN S A A D A PERINTÖ ja lisäksi tuo tarkoittaa sitä, että testamentti ON OTETTAVA VASTAAN HALUSI TAIKKA EI). "
Sitä pykälää EI noudateta jos testamenttia EI oteta vastaan,ymmärrätkö?
Testamenttia EI tarvitse ottaa vastaan jos EI halua.Ymmärrätkö?
Suomen laki EI tunne sellaista käsitettä että perintö pitäisi ottaa aina vastaan.
On se huvittavaa lukea sun kirjotuksia kun olet pihalla kuin käki,taas kerran.
16 luku
Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 §
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
Tämä pykälä on sidoksissa luvun 14 kanssa,jos testamentinsaaja haluaa saattaa oikeutensa voimaan niin silloin noudatetaan pykälää 14,jos ei halua saattaa oikeuttansa voimaan,luku 14 kumoutuu. Luvussa 16 EI sanota että perillisen olisi pakko saattaa oikeuttansa voimaan,näin ollen luku 14 on harkinnanvarainen ja riippuvainen luvusta 16 ja siitä että mitä perillinen tekee eli ottaako perinnön vastaan vai ei.
Sulta edelleen puuttuu se suurempi ymmärryskyky lakia kohtaan,et edes tajua että perintökaaren pykälät ovat sidoksissa toisiinsa ja tilanteesta riippuen tiettyä pykälää noudatetaan ja tiettyä ei.Kaikki riippuu kuitenkin siitä että OTTAAKO perillinen perinnön vastaan vai ei.
Tämä pykälä on sidoksissa luvun 14 kanssa,jos testamentinsaaja haluaa saattaa oikeutensa voimaan niin silloin noudatetaan --->pykälää 14 <---
Siis lukua 14.pieni kirjoitusvirhe.
Kova olet esittään väitteitä, omintakeisia tulkimtoja ilman mitään faktaa taikka peristeita, joten niitä odotellessa ja jollei niitä tule, tarkoittaa se sitä, että ruikkuperse rudgelöps on täysin väärässä.
Esitä vaikka jostain täsmälliset lainlukuohjeet, taikka tulkinta ohjeet ja perustelut milloinka jokin lain kohta kumoutuu jonkun syyn takia.
Mun väitteet eivät ole tulkintoja vaan faktoja. Käytä nyt sitä maalaisjärkeä kun luet perintökaarta.
En minä ala sua opettamaan paskalle, sun pitää itse kokea se ahaa elämys kun tajuat että ai tota se perintökaaren pykälä tarkoittaa, Google on keksitty, käytä sitä ja etsi perustelut itse. Väärässä en ole.
Käys lukemassa nämä, sinä kun olet niin ihastunut KKO:n perusteluihin. KKO 7.1.2003 T 2680, 2003:95, Kangas 2013,
526, Testamentin tiedoksianto on testamentinsaajan tehtävä eikä
esimerkiksi pesänselvittäjän tai -jakajan vastuulle kuuluva toimi. Testamentinsaajan velvollisuus onkin antaa testamentti tiedoksi perittävän kuo-
leman jälkeen mutta viimeistään kymmenen vuoden kuluessa testamentin tekijän
kuolemasta (Pihlajamäki).
Lisäksi verottaja ja verohallinto on päättänyt, että jälkisäädöksen saaja on jo heti verovelvollinen kun jälkisäädöksen tekijästä on aika jättänyt, eli kuolinhetkellä (verohallinto/päätökset).
Eli aika paljon on toimintoja jotka ovat lakien kanssa ristiriidassa ja lisäksi tuo tarkoittaa sitä, että verottajan näkökulmasta testamentattu omaisuuden osa ON JO OTETTU vastaan, eli ryhdytty perintöön.
Käy välillä ruikkuamassa, ettet huku .........
"Eli aika paljon on toimintoja jotka ovat lakien kanssa ristiriidassa ja lisäksi tuo tarkoittaa sitä, että verottajan näkökulmasta testamentattu omaisuuden osa ON JO OTETTU vastaan, eli ryhdytty perintöön."
Höpöhöpöä taas lawetorder pukkaa,lähdetään nyt ensiksi siitä että perintö pitää ottaa vastaan,se ei tule automaattisesti,vielä vähemmän testamentinsaajan kohdalla.
Olet käsittänyt verottajan näkökulman täysin persiilleen,jos verottajan näkökulma pitäisi paikkansa niin puolilla perintökaaren pykälistä ei olisi mitään merkitystä.
Toiseksi jos se pitäisi paikkansa niin testamentinsaaja EI pystyisi IKINä luopumaan perinnöstä verotehokkaasti,faktahan on se että kuka tahansa voi luopua perinnöstä verotehokkaasti ja sehän käytännössä tarkoittaa sitä että perintöön EI ole ryhdytty.
Perintöverovelvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun perinnönjättäjä kuolee. Kun perintöön tai testamenttiin liittyy niin sanottuja lykkääviä ehtoja, verovelvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun perinnönsaaja saa omaisuuden itselleen. Lykkäävä ehto voi olla esimerkiksi sellainen, että perinnön saaja saa omaisuuden määrättynä ajankohtana perinnönjättäjän kuoleman jälkeen.
Perintö- ja lahjaverolaki
5 §
Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa, 7 §:ssä mainituin poikkeuksin, sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta.
7 §
Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava.
Tämä jo kumoaa sun "mielipiteen verottajan tulkinnasta että perintöön on ryhdytty jo heti kuolinhetkellä".
Nytkö siis perintö pitää ottaa vastaan?
Kelpaisko nyt sitten se laki, että se pitää vaatia, kuitenkin viimeistään kymmenen vuotta testamenttaajan kuolemasta eli ennen kuin oikeus perintöön vanhenee...
Voi voi, noin se vaan löpsähti alas ja ansaan.
Nyt kelpaa esitellä jopa lakipykäliä ja nuokp ei sitten kumoudu?
Sinuthan löps on useista foorumeista, jopa mv-palstoilta kaasuteltu ulos..
"Nytkö siis perintö pitää ottaa vastaan? "
Mikään pakko ei ole.
Ktllä se kuule on vaan, ensiksi peruntökaaren mukaan, KOSKA perintökaaressa MÄÄRÄTÄÄN ANTAAN tiedoksi saatu testamentti ja lisäksi koska kyse ON myös muiden oikeussuhteista.
Lisäksi perintöverolaki velvoittaa siihen, JOTTA PERINTÖVEROTUS VOIDAAN KOHDENTAA oikein.
"Ktllä se kuule on vaan, ensiksi peruntökaaren mukaan, KOSKA perintökaaressa MÄÄRÄTÄÄN ANTAAN tiedoksi saatu testamentti ja lisäksi koska kyse ON myös muiden oikeussuhteista."
höpöhöpö,edelleen tiedoksianto ei ole pakollista ja perintöverotusta ei suoriteta jos EI oteta perintöä vastaan.Perintökaaren pykälää testamentin tiedoksiannosta noudatetaan vain silloin kun otetaan perintö vastaan,jos ei oteta niin sitä pykälää ei noudateta.
."Lisäksi perintöverolaki velvoittaa siihen, JOTTA PERINTÖVEROTUS VOIDAAN KOHDENTAA oikein. "
Kyllä mutta vain silloin kun perintö otetaan vastaan,jos luovutaan perinnöstä niin silloin perintöveroa EI makseta.
"Missäs lain kohdassa noin lukee, että ei voi moittia testamenttia?"
Mietippäs sitä että missä lukee,tässä taas nähdään että on lawetorderilla nämä lakiasiat ihan hukassa.
Testamentin moite tehdään testamentinsaajaa kohtaan,jos testamentinsaaja antaa testamentin tiedoksi niin samalla se tuo perilliselle 6 kk kuluessa moiteoikeuden,jos testamenttia EI anneta tiedoksi,moiteoikeutta ei ole.
Perillisen moiteoikeus ALKAA vasta kun tiedoksianto on tehty.
Nyt sitten koita etsiä että missä laissa näin sanotaan.
Jos perillinen hyväksyy testamentin niin silloin perillisen moiteoikeus myös häviää.
"Testamentin» pätevyyden selvittäminen alkaa sillä, että «testamentin» saaja perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti antaa «testamentin» tiedoksi perillisille."
KKO:2014:39
Esitetään asia näin....
Testamentinsaaja antaa testamentin tiedoksi perillisille,alkaa 6kk moiteaika juoksemaan.Kukaan perillinen EI nosta moitekannetta.Testamentinsaaja pyörittelee peukaloitaan sen 6kk eikä tee mitään toimia suhteessa pesään-Testamentti saa lainvoiman ja testamentattu omaisuus vaihtaa omistajaa.
Missä vaiheessa testamentinsaaja on ryhtynyt perintöön?
Vastauksena on tasan yksi vaihtoehto,silloin kun hän antoi testamentin tiedoksi.
Muita vastauksia ei voi olla kun kerran testamentinsaaja ei ole tehnyt tikkua ristiin tiedoksiannon jälkeen.
Höpö höpö, se että ottaa testamentin vastaan ja että siitä tiedottaa muille jotka perukirjassa on, taikka muutoin tietää ne, ei ole lainkaan mukaan mitään perinnönvastaanottamista, eikä sitä edes ole perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen, nyt kun vihdoin ja viimein on lainsäädäntö mennyt perille jopa korkeimmalle oikeudelle, käräjäoikeudet ovat tuonkin suhteen vieläkin metsässä.
Perintökaaressa ihan selkeästi ilmaistaan ne toimet jotka voidaan katsoa perintöön ryhtymiseksi.
Senkö osaa lukea ihan oikein ja ymmärtäen vaan, niin sen kyllä tajuaakin, on varmaan joiltain sekin liikaa vaadittua.
"Testamentinsaaja antaa testamentin tiedoksi perillisille,alkaa 6kk moiteaika juoksemaan.Kukaan perillinen EI nosta moitekannetta.Testamentinsaaja pyörittelee peukaloitaan sen 6kk eikä tee mitään toimia suhteessa pesään-Testamentti saa lainvoiman ja testamentattu omaisuus vaihtaa omistajaa."
Huomaako lawetorder tuossa pienen paradoksin?
Lawetorderin mittapuun mukaan testamentinsaaja EI ole ryhtynyt perintöön mutta silti perintö vaihtaa omistajaa.
Lawetorderin mittapuu onkin laki, eikä ihmeelliset laintulkinnat/lain soveltamiset asiaan/eikä edes jonkun löpsin kummalliset päättelyt.
Kuinka on, vaihtaako auto omistajaa ilman luovutuksen allekirjoittamista, siis rikollisestihan se tapahtuu kuinka vain, mutta ihan laillisesti tehden?
Ennen lakimuutoksia ollut auton luovutusasiakirja osoitti omistusoikeuden siirron laillisesti, nythän sen omistajan vaihdoksen voi tehdä kuka vaan ja miten vaan, kunhan ilmoitusosassa on edes jokin allekirjoitus jota ei kukaan tarkista.
Testamentin osaltahan se on erilainen, koska se pitää ilmoittaa ja vaatia omistusoikeutta tuomioistuimelta, tai kenen hallussa testamentattu omaisuus on, eli se ei siirry tuosta noin vaan, siitähän on laissa ihan omat pykälänsä, joten mitenkähän se asia menee siis oikeammin?
"Testamentin osaltahan se on erilainen, koska se pitää ilmoittaa ja vaatia omistusoikeutta tuomioistuimelta,"
Kun testamentin moiteaika on kulunut loppuun,testamentti on lainvoimainen,sinä hetkenä perintö on testamentinsaajan,jos perilliset hyväksyvät testamentin niin heidän moiteaika katoaa ja testamentti saa lainvoiman heti,tässäkin kohtaan omistusoikeus on siirtynyt testamentinsaajalle heti. EI tuomioistuin mitään päätä että kuka omistaa ja mitä omistaa.
Eikä tuomioistuimelta tarvitse vaatia omistajuussuhdetta testamenttiin.
Jos perillinen moittii testamenttia niin sitten tuomioistuin päättää että onko testamentti valid vai ei. Muutoin omistusoikeus siirtyy ilman mitään härveleitä suoraan moiteajan jälkeen.
"Testamentinsaaja antaa testamentin tiedoksi perillisille,alkaa 6kk moiteaika juoksemaan.Kukaan perillinen EI nosta moitekannetta.Testamentinsaaja pyörittelee peukaloitaan sen 6kk eikä tee mitään toimia suhteessa pesään-Testamentti saa lainvoiman ja testamentattu omaisuus vaihtaa omistajaa."
Joten kerro nyt että missäkohtaan testamentinsaaja ryhtyi perintöön?
Pieni vinkki,jos omistajuussuhde muuttuu niin sitä ennen testamentinsaaja on ryhtynyt perintöön.
Oliko nyt kyse testamentin lainvoimaisuudesta, mikä testamentti on?
Ei nyt ole kyse TESTAMENTIN OMISTAMISESTA.
Te tinkaatte sellaisesta aiheesta josta ei ole edes kyse ja pyörittelette sanomisianne edes takaisin.
"16 luku
Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 §
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
2 §
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta".
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan. minkä oikeuden?
Oikeuden omaisuuteenko, vaiko oikeuteen olla ottamatta omaisuutta vastaan...
Onko rudge löps liiankin yksinkertainen ymmärtään yksinkertaisia asioita, vai onko hän oikeammin pelkkä trolli?
"Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan. minkä oikeuden?
Oikeuden omaisuuteenko, vaiko oikeuteen olla ottamatta omaisuutta vastaan..."
Heitä villi veikkaus jos et tiedä.
"Perintökaaressa ihan selkeästi ilmaistaan ne toimet jotka voidaan katsoa perintöön ryhtymiseksi."
Eipäs ilmaista,laissa lukee että perunkirjoihin osallistuminen on perintöön ryhtymistä,KKO:n mukaan taas ei ole.
Testamentin tiedoksianto menee "taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin."
kategoriaan,tästä löytyy pilvin pimein oikeuskäytäntöä että asia on niin.
Nyt vaan sitä googlea käyttämään niin löydät hieman oikeuskäytäntöä joka vahvistaa kirjoitukseni.
Lue sinä ne korkeimman päätökset tarkemmin ja edes vähänkään ymmärtäen, niin ehkä saatat löytää punaisen langan.
Milloinkas oikeuskäytäntö, erityisesti lainvastainen on muuttunut laiksi?
Esitä sinä edes kerrankin jotain konkretiaa, äläkä aina vaan väitä, perustele väitteesi, muutoin olet pelkkä trolli jolle en enään uhraa aikaani, selkiskö?
Ruikkuperseelle kysymys vielä, voisitko esittää tarkan kohdan, millä kohtaa, mikä pykälä ja momentti tarkalleen, missä sanotaan laissa, että perunkirjoitukseen osallistuminen on perintöön ryhtymistä, vai onko tuo sinun oman tulkintasi/logiikkasi mukaan vaiko käräjäoikeuden logiikkaa?
Perintökaari 16 luku,pykälä 2.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Et tuonut mitään konkretiaa TAI muutakaan perustelua väitteellesi.
Huomaathan tai-sanan eli sanan joka ANTAA VAIHTO EHDON, aivan kuin tuossa lain kohdassa onkin, eli jälleen kerran ruikkuperse luiskahti ansaan, älä pasko niin paljon omiin jälkiisi,
Eli korkeimman oikeuden päätös aika pitkälti perustuu tuohon tai sanaan, eli jos osallistuu PERINNÖNJAKOON, niin silloin on ryhtynyt omaisuuteen, eli korkein oikeus ainoastaan avarsi käräjäoikeuden suppeaa näkökulmaa ja samalla oikaisi suppean katsantokannan eli, ettei perunkirjoitukseen osallistuminen voi olla mitään omaisuuteen ryhtymistä, koska silloin ei vielä konkreetisesti saa omaisuutta haltuunsa, kuten ei myöskään silloin, vaikka ottaisi testamentin vastaan, se vasta oikeuttaa johonkin omaisuuden osaan taikka koko omaisuuden hallintaan/omistukseen tulevaksi.
Eli korkein oikeus katsoi ihan oikein ja loogisesti oikein omaisuussuhteen.
Huomaathan, kirjoitan sinulle isolla, jotta osaat lukea ja ymmärrät sen kohdan: "Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen TAI PERINNÖNJAKOON, taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin".
Eli ei ole pilkkua ennen tai jälkeen tai -sanan joten se on yksi kokonaislauseke ja antaa toisen vaihtoehdon, tämä nyt luulisi tajuavan edes auttavastikkaan lakia ymmärtävän ja huomioida, eli ei ole kohtaa laissa joka sanoo selkeästi, että perunkirjoitukseen osallistuminen on perintöön ryhtymistä.
Oot taas pihalla kuin lumiukko..
"Eli korkeimman oikeuden päätös aika pitkälti perustuu tuohon tai sanaan, eli jos osallistuu PERINNÖNJAKOON, niin silloin on ryhtynyt omaisuuteen, eli korkein oikeus ainoastaan avarsi käräjäoikeuden suppeaa näkökulmaa ja samalla oikaisi suppean katsantokannan eli, ettei perunkirjoitukseen osallistuminen voi olla mitään omaisuuteen ryhtymistä, koska silloin ei vielä konkreetisesti saa omaisuutta haltuunsa, kuten ei myöskään silloin, vaikka ottaisi testamentin vastaan, se vasta oikeuttaa johonkin omaisuuden osaan taikka koko omaisuuden hallintaan/omistukseen tulevaksi."
Perunkirjoituksiin osallistumisesta tulee perintöön ryhtymistä jos perillinen vaatii perukirjojen yhteydessä jotain pesästä,näin ollen sillä on merkitystä että mitä toimia perillinen tekee perunkirjotusten yhteydessä.
Jos perillinen siellä vaan ottaa vastaan perukirjan ja vilkasee testamenttia niin silloin se ei ole perintöön ryhtymistä mutta auta armias jos alat vaatimaan jotain tai tekemään muuta sellaista niin kyllä perunkirjotuksiin osallistuminen voidaan tulkita myös perintöön ryhtymiseksi.
Perintöön ryhtyminen EI tarkoita sitä että sä konkreettisesti otat jotain pesästä,se riittää että SANOO että haluan pesästä ton mersun ja volkkarin.
Eli toisinsanoen perintöön voidaan ryhtyä myöskin perunkirjoihin osallistumalla,asiassa ratkaisee se että mitä toimia sä teet sen yhteydessä.
"osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon "
Huomaathan tai-sanan eli sanan joka ANTAA VAIHTO EHDON
Niin,se tarkoittaa käytännössä että osallistuminen perunkirjotukseen JA perinnönjakoon ovat molemmat perintöön ryhtymistä.
Sun älli taas heittää kepposia,äidinkieli ei vissiin ole sun vahvimpia alueita.
"Milloinkas oikeuskäytäntö, erityisesti lainvastainen on muuttunut laiksi?"
Siinävaiheessa kun KKO lyö faktaa tiskiin.
"Ennakkopäätökset ovat velvoittavia oikeusohjeita lain tulkintaan tulevaisuudessa"
Jos KKO päättää että perunkirjoihin osallistuminen EI ole perintöön ryhtymistä niin silloin se käytännössä jyrää perintökaaren pykälän siltä osin.
Laki on siitä nippeli homma että sitä voidaan tulkita,lakia ei kaikissa tapuksissa tarvitse noudattaa sanantarkasti vaan tuomioistuin voi sitä tulkita mielensä mukaan ja jos tulkinta on erimuotoa kuin lain sanamuoto niin silloin KKO:n ennakkopäätökset jäävät voimaan ja näin ollen vaikuttaa itse lakiin puolin ja toisin.
Jos laki sanoo että perunkirjoihin ryhtyminen on perintöön ryhtymistä ja KKO sanoo että ei ole niin silloin noudatetaan KKO:n linjaa,laista tulee tulkinnanvarainen jatkossa.
Ehkä sun kannattaa kysyä itseltäsi että millä oikeudella KKO jyrää lain?
KKO on lyönyt myös faktaa testamentin tiedoksiannosta sen tuomista oikeusvaikutuksista.
"Esitä sinä edes kerrankin jotain konkretiaa, äläkä aina vaan väitä, perustele väitteesi, muutoin olet pelkkä trolli jolle en enään uhraa aikaani, selkiskö? "
Mä olen esittänyt sulle faktoja vaikka millä mitalla ja silti ei mene jakeluun..Käytä nyt sitä googlea ja etsi että mitä oikeusvaikutuksia testamentin tiedoksiannolla on.
Ei, et ole esittänyt yhtäkään faktaa, vaan kaikki on sinun omaa tekstiäsi ollut ja se ei ole faktaa.
Fakta on tosiasiaperusteinen, osoitettu lausuma jostain asiasta, eli kun sanotaan/kirjoitetaan jonkun asian olevan niin, se myös samassa yhteydessä osoitetaankin olevan niin, eli todistustaakka on aina väitteen esittäjällä, eikä se ole, että googleta, googleta, tai 1995:12/kangas roine reuha s.197, vaan se on selkeä otanta jostain sanatarkasti ja että se myös tukee omaa tekstiä.
Eihän sulla ruikkuperseellä ole edes faktatkaan hallussa, sitten muka pojuttelet jotain, oliskohan niin, että sinä se tässä olet väärässä koko ajan.
On se ikävää että et ymmärrä lukemaasi.
Kaikki mitä olen sanonut voidaan todentaa netistä löytyvillä kirjoituksilla joten käytä sitä googlea edelleen.
Ei tämän kuulu olla helppoa sulle,tämä on opetus sulle jotta osaisit itse omaksua tietoa ja samalla pystyisit itse varmistamaan lukemasi että se on myöskin totta.
Ei se tule kuin manulle illallinen,sun kannattaa nyt panostaa niihin oikeuskirjallisuuslähteisiin ja kävästä kirjastossa lukemassa ne.Sitten kun olet lukenut niin voitkin etsiä oikeuskäytäntöä joka tukee niitä oikeuskirjallisuuden referenssejä.
"oliskohan niin, että sinä se tässä olet väärässä koko ajan. "
Keep dreaming.
ISO HYMIÖ; VEDET SILMISSÄ NAURAVA.
Et yhtäkään sanomaani kaatanut, vaan aloit saivarteleen, että myöskin muka "opettaan".
En enään nakkele helmiä sioille ja rudgelöpsin etevyys tulikin sitten kaikille selväksi tämänkin kiistan myötä, vaikka sen jo kertoo nickki-valinta, että aikamoinen narsistipelle asustaa nicknamed takana.
Kyllä lukijat tietävät että kuka se oikeassa on, sinä se et ainakaan ole.
Huono häviäjä ei koskaan kumoa totuutta, vaan alkaa saivarteleen, jos ja jos.
Ei laissa OLE; ETTÄ PERUNKIRJOITUKSEEN OSALLISTUMINEN O N KATSOTTAVA, jne. jne. , vaan se sanoo JOKO TAI eli perunkirjoitukseen TAI perinnönjakoon.
Eli kun käräjäoikeus oli katsonut lakia suppeasti, tuolta kohtaa huomioimatta tai sanaa, taikka toista vaihtoehtoa, niin korkein oikeus oli ainoastaan laajentanut katsantoa ja OIKAISSUT käräjäoikeutta, että 'huomioikaapa edespäin se toinenkin mahdollisuus, eli perinnönjakoon osallistuminen on se varsinainen perintöön ryhtyminen'.
En muuten ole lukenut koko päätöstä, kuin ainoastaan niiltä osin, joita typerät väitteenne koski ja ne kumouyui jo heti melkein kättelyssä, KOSKA PÄÄTÖS KOSKI pesänselvittäjää, kun oli myöhemmin löytynyt testamentti ja koska jälkisäädöksen saaja olikin kuollut ennen testamenttaajaa, niin tekikö pesänselvittäjä oikein tuon jälkisäädöksen tiedoksiantamisessa.
Tuolla kohtaa korkein oikeus on tehnyt heikohkon päätöksen siitä ja tukeutunut lakiin että, jälkisäädöksen saaja on se joka antaa tiedoksi ja joka on nippelihomma, koska laissa on myöskin että, pesänselvittäjä edustaa toimeksiannon saaneena pesää kolmatta osapuolta kohtaan, että myöskin hoitaa pesän asioista tiedottamisen.
Tämä ihan ulkomuistista, kerran luettuna ja josta jo taitaa tulla kohta pari viikkoa, mutta tässä ja eriteltynä lisäksi se kohta mistä ihan alunperin tuli väite, ns "passiivisesta" ja joka kaatuu toisen kerran korkeimman päätöksessä olevvin sanoihin ja kuten se laissakin on, ON-sanalla, eli voidaan sanoa, että joillain se luetun ymmärtäminen on enempi, kuten myös väittely-periaatteet hukassa.
"X:n menettelyn arviointi
18. X on 8.9.2009 päivätyn kirjeensä liitteinä toimittanut C:lle ja D:lle oikeaksi todistetun jäljennöksen A:n ja B:n keskinäisestä testamentista tiedoksiantotodistuksineen. Toisin kuin alemmat oikeudet Korkein oikeus katsoo, että näin toimiessaan X on ryhtynyt antamaan testamenttia tiedoksi. ---->Perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan testamentin tiedoksiantaminen on kuitenkin testamentin saajan tehtävä<--- . Säännös ilmentää sitä periaatetta, että testamentti on testamentin saajan oikeus ja hänen vallassaan on ratkaista, vetoaako (10 vuotta aikaa ilmaista vetoaako) hän testamenttiin ja saattaako hän testamentin voimaan (tästä sen verran, että noitahan ei voi tehdä, ennen kuin on saanut testamentin haltuun ja tutustunut siihen, kuten laissakin jo ilmenee, perintökaari 16lku ja lisäksi se, että on lakiin kirjattu velvollisuus ottaa testamentti vastaan, että myöskin sen tiedoksiantaminen).
Ryhtyessään testamentin tiedoksiantoon X on ryhtynyt sellaiseen toimeen, joka ei kuulu toimitusmiehen tehtäviin sen enempää pesänselvittäjänä kuin -jakajanakaan".
Aikalailla kuin sen muistinkin ja tässä huomaathan, arvon ruiskutusperse, on fakta, että todennus, ei pelkkää omin sanoin kerrontaa ja näin toimitaan kun väitetään jonkin asian olevankin.
Eli missä kohtaa laissa on, että testamentin vastaanottaminen on perintöön ryhtymistä, tai että jo pelkästään perunkirjoitukseen osallistuminen on perintöön ryhtymistä?
En kuluta sinun koko päivääs,i vaatimalla hakemaan väitteesi mukaista sanamuotoa ja että, laissa noin on selkein sanoin kuin väitit, niin ilmaisen vain lyhykäisesti, ettei siellä ole niin, eli pysytään faktoissa, eikä omisaa unelmissa.
Nuo muuten korkeimman, useimmat päätökset on nahkapäätöksiä ja niillä ei todellakaan ole sitä arvoa kuin sinä yrität vääntää, niillä on ohjaava vaikutus, mutta ne on pelkkiä mielipiteitä ja välttämättä eivät edes lain mukaisia.
Suhun on ihan turha kuluttaa enempää aikaa kun et ymmärrä lukemaasi. Palataan asiaan 10 vuoden päästä.