Suru asuu täällä, se jäi luokseni vaeltamaan tyhjiin huoneisiin.
Pimeissä nurkissa se hiipii kutsuen kylmään syliinsä.
Uskoin sen viipyvän vain hetken, joten annoin sen jäädä.
Pimeyden halki tunnen sen tuijottavan samein silmin. Sen hahtuvaiset kädet koskettavat olkapäitäni, kutsuen minua yksinäiseen tanssiin.
Se istuu lämminvaloisen lampun alla kirjoittaen kyyneleisiä kertomuksia ja harhaisia tarinoita. Sen lampun alla mekin kerran istuimme ja kirjoitimme omaa tarinaamme.
Suru on tehnyt pesänsä kampaamattomaan tukkaani. En saa sitä enää lähtemään, joten annan sen jäädä.
Pimeissä nurkissa se hiipii kutsuen kylmään syliinsä.
Uskoin sen viipyvän vain hetken, joten annoin sen jäädä.
Pimeyden halki tunnen sen tuijottavan samein silmin. Sen hahtuvaiset kädet koskettavat olkapäitäni, kutsuen minua yksinäiseen tanssiin.
Se istuu lämminvaloisen lampun alla kirjoittaen kyyneleisiä kertomuksia ja harhaisia tarinoita. Sen lampun alla mekin kerran istuimme ja kirjoitimme omaa tarinaamme.
Suru on tehnyt pesänsä kampaamattomaan tukkaani. En saa sitä enää lähtemään, joten annan sen jäädä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.