Venetyyppien hyvät ja huonot puolet?

Näkisin, että liukuvan ja puoliliukuvan erot ylläpidon kannalta on ihan samat jos kummassakin on diesel koneena. Eikä se liukuva dieselinä kovin kalliiksi tule liikuttua merimailia kohden. Itselläni kuluneen kauden keskikulutus oli 14 litraa/h ja matkanopeudella 26-28 solmua/h n. 1.1 litraa/merimaili. Esim. päiväretki PK-seutu - Jussarö - PK-seutu ajoaika 2h suuntaansa eli 4h ajoa = 120 litraa dieseliä ja matkaa kertyy jo lähes 200km verran. Huollot dieseliin on yksinkertaisia tehdä itse kauden päätteeksi, öljyjen vaihto (moottori vetolaite), suodattimet, jäähdytyksen siipipyörä (impelleri). Tarvikkeisiin n. 300eur/kausi. Erijuttu on sitten se mikä sopii perheveneeksi, edellä kuvattu tapaus on kahdelle sopiva DC viikonloppureissuihin 7m pitkä.

Veneilyssä veneen koko on yleensä se joka määrittelee ylläpitoon kuluvan rahan. Itse voi asiaan toki vaikuttaa paljon. Toinen vie veneensä venehotelliin ja ostaa pesu, huollot, nostot, lämpimän säilytyksen ym. rahalla. Toinen tekee asiat itse, uhraa siihen muutaman viikonlopun vuodessa ja säilyttää sataman vieressä kaupungin talvisäilytyspaikalla tai kuljettaa trailerilla muualle. Noista ne suurimmat erot ylläpitokuluissa syntyvät, siinä missä toisella menee tuhansia euroja vuodessa noihin toinen pärjää samalla veneellä alle tonnilla per kausi.

Venetyyppien hyvät ja huonot puolet... hmm. En nyt noin pelkistäisi. Kysymys on mielestäni ennemminkin siitä mihin käyttötarkoitukseen, kuinka suurelle porukalle ja millaisille vesialueille veneen tulisi soveltua. Varteenotettavia kriteereitä ovat myös omistajan osaaminen merenkulullisesti ja paatin käsittelyn suhteen kuin myös kyky / halu tehdä itse veneen ylläpitoon liittyviä töitä tai ostaa työt alan yrityksiltä.

Jos ajateltu hankintabudjetti on esimerkiksi tuo 50k€ niin sillä saa uuden nopeakulkuisen pienen retkiveneen päiväretkiä varten tai askeettisen mahdollisuuden 2-aikuiselle tilapäisiin yöpymisiin perusvarusteltuna ja veteen laskettuna. Käytettyjen markkinasta sillä saa upean erinomaisesti varustellun matkaveneen niin moottori- kuin purjeveneenkin kokoluokassa 10m, millä kaikenlainen kulkeminen ja pidempikin asuminen on miellyttävää suuremmallakin porukalla. Mielestäni kysyjän kannattaisi ensiksi miettiä tuota käyttöään / käyttötarvetta ja vasta sen jälkeen lähteä karsimaan vaihtoehtoja.

Mitä tulee siihen pitääkö purkkaria aina ajaa ulkoa käsin - riippuu paljon veneen tyypistä. Useinhan tämä väittämä pitää paikkansa jos on haluttu veneen hankinnassa korostaa urheilullisia ominaisuuksia tai suurta nopeutta tästä esimerkkinä matkaveneissä vaikkapa FG . Jos taas on haluttu painottaa suojaisampaa avotilaa niin näitä ominaisuuksia on esimerkiksi Najadissa tai HR:ssä. Jos ei niin välitetä aina purjehtia vaan ajetaan paljon koneella niin sitten vaikkapa moottoripurjehtija Nauticat - sitä paitsi Nauticat on sen verran korkea, että navakammassa tuulessa kun se kallistuu niin kannella liikkuminen vaatii harjaannusta jne.

Jonkun mielestä se oma juttu on pyyhältää vauhdilla päiväretkille lähisaariin ja palata illaksi kotiin ja jos sitten mennään pidemmälle, niin ajetaan sinne vauhdilla ja yövytään hotellissa. Tämmöiseen käyttötarkoitukseen löytyy hyviä veneitä esimerkiksi Nimbussilta, Sargolta, XO-lta tai Targalta - veneitä millä pääsee miellyttävästi kohteeseen ja takaisin kelillä kuin kelillä. No pitäisikö veneen olla vielä sellainen, että se on helposti operoitavissa yhden hengen - siis pelkän kipparin miehityksellä - sitäkin kannattaa pohdiskella eräänä kriteriana.

No entäpä sitten tarvittava huolto ja kustannukset. Venetyypillä ei ole mielestäni oleellista merkitystä huoltokohteiden määrään tai hintaan jos veneessä ei ole eksoottisia ratkaisuja kuten esimerkiksi vesisuihkuvetolaitteita tai eksoottisia ja vesillämme tai ajoneuvokalustossa harvinaisia moottorimerkkejä tai kuluvia komponentteja esimerkiksi hiilikuiduista yksin kappalein valmistettuna . Keskeisin hintaan vaikuttava tekijä on mielestäni veneen koko. Sillä ei ole merkitystä puhutaanko purje- vai moottoriveneestä vai oliko se liukuva vai jotain muuta.

No mitäpä ylläpito siis maksaa. Tämäkin on aina subjektiivinen käsite ja riippuu kovin omistajan vaatimasta laatutasosta. Omissa veneissäni olen havainnut, että kun budjetoi keskimäärin n.10% veneen käypäisestä arvosta vuosittain ylläpitoon, huoltoihin, varusteiden päivittämiseen , vakuutuksiin ja laituripaikkaan. niin sillä satsauksella vene pysyy hankintahetken tasoisessa kunnossa kun kaikki työt tekee itse. Vaan kuten totesin makuja ja tapoja on kovasti erilaisia.

Kiinnostaa hieman veneily historiasi? Löytyykö " käyttökokemusta" purje veneilystä?
Kannattaa kenties aloittaa perheen kanssa veneily ensiksi moottori veneellä ja katsoa miten kasti käyttäytyy.
Ns. räteillä liikuttaessa puuhaa löytyy huomattavasti enemmän, kuin moottorilla liikkuessa.
Jos perhe säikähtää ensimmäisiä rantautumis episodeja, niin ei astu ikinä enään Viiikkaria pienempään purkkiin.
Eli jotakin DC: n mallista päivä venettä suosittelisin aluksi.
Jos kippari säikäyttää juniori miehistön, niin niistä ei ikinä enään saa Suomen armeijan laivastoon merimiehiä.

Siinä mielessä aloittaja on hukassa, että lähtökohtaisesti miettii välinettä veneilyyn. Harva talviharrastaja aloittaa miettimään laskettelu-, luistelu-, retki- ja perinteisen suksien eroja ja vasta sitten, mitä niillä tekisi. Eipä silti, itsekin aikoinaan venehankintaa mietin ensin välineestä alkaen, mutta onneksi eri sattumien kautta tuli mietittyä, mikä vesillä on tärkeää koko perheen näkökulmasta.

Pohdittavia näkökulmia ovat ainakin veneilyalue, matkanopeus ja asuttavuus.

Veneilyalueesta voi viehättää sisävedet, saaristo tai rannikko, Itämeri tai valtameret. Matkanopeuden puolesta nopealla veneellä pääpaino on joko ajamisen nautinnossa tai eri rantapaikkoihin tutustumisessa. Nopealla veneellä jää ympäristön ja luonnon katselu ohueksi. Hitaalla veneellä itse matkanteosta pitää nauttia, muuten iskee 'koska ollaan perillä'-harmitus. Oma empiirinen kokemus on, että veneen matkanopeus ei korreloi päivämatkan pituuden kanssa. Toki on aina erityistapauksia, kuten yrittäjiä, jotka eivät voi irrottautua kahta päivää pidemmäksi aikaa vapaalle, jolloin hidas vene pienentää veneilyalueen olemattomiin.

Asuttavuutta kannattaa tosissaan miettiä. Veneessä ollaan aktiivikaudella ehkä viikkojakin eikä aina ole leppoisan lämmin ja kuivaa. Jonain päivänä ei ehkä liikuta lainkaan, vaan vietetään aikaa rannassa, vaikka keli ei matkantekoa estäisikään.

Kun lopulta miettii itse välinettä, niin kaikki ne ovat ihmisen tekemiä eivätkä vaadi mitään rakettitieteen tutkintoja. Niin liukuvaa kuin purjeilla kulkevaa kiulua pystyy tavalliset tallaajat oppimaan käyttämään. Kustannusmielessäkin veneet ovat samanlaisia: kaikki menee, mitää taskun pohjalle jää.

Kukaan ei osaa tuohon antaa yhtä ja oikeaa vastausta, et edes Sinä itse. Oma ehdotukseni on se, että ensi kesänä käytät näitä uusia fiksuja vuokrauspalveluja ja kokeilet yhdessä perheen kanssa eri venetyyppejä. Se oikea on se joka on teidän perheen mielestä se oikea. Ota eri paatteja ensin viikonlopuksi ja sitten uusintakierros mukavimpien kanssa vähän pidemmäksi aikaa. Sitten syksyllä hommaat sen oikean tyyppisen veneen ja usein huomattavasti keväthintaa edullisemmin. Tällä vaihtoehdolla saat hienon veneilykesän ja hommattua sen oikean venetyypin. Testikesän venevuokrat saat isolta osin petettyä sillä, että ostat sen paatin syyshintaan.