Poikani on nyt 6,5 kk ja tuntuu etten jaksa..olen jopa toivonut, että olisin päättänyt toisin ja tehnyt abortin. En kestä kuulla yhtään kiukua/kitinää/itkua..tuntuu, että hän huutaa koko ajan..jopa yöllä unissani vaikka hän nukkuisikin..
Päivällä hän on tyytyväinen vain sen ajan kun nukkuu eli muutaman tunnin..muuten jatkuvaa kitinää ja kirskutusta.Mieheni on aika paljon töissä ja tekee liikaa ylitöitä siihen päälle..eli kaikki on minun vastuullani..koti, lapsi,siivous,ruoka...
Minua on ruvennut puristamaan vasemmasta rinnasta ja joskus niin kovasti etten voi liikkua ollenkaan.Olen täysin toivoton.Kaikki sanovat miten kiltti ja iloinen lapsemme on mutta minä näen hänessa jatkuvasti tyytymättömän ja kitisevän kakaran..minussa on siis joku vialla.Kärsivällisyyteni on todella rajallinen ja joudun usein menemään pois samasta huoneesta etten satuttaisi raivoissani lastani..
Tiedän että on väärin olla tälläinen...mutta en voi sille mitään.En aio hakea apua..enhän saannut sitä silloinkaan kun mielestäni kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta...kuitenkin vaan kuvittelen tämänkin.Eli kai se on puristettava viimeinen pepsodent-hymy ja oltava kuin ei oisikaan mitään..ennen kuin paine kasvaa liina suureksi..
Päivällä hän on tyytyväinen vain sen ajan kun nukkuu eli muutaman tunnin..muuten jatkuvaa kitinää ja kirskutusta.Mieheni on aika paljon töissä ja tekee liikaa ylitöitä siihen päälle..eli kaikki on minun vastuullani..koti, lapsi,siivous,ruoka...
Minua on ruvennut puristamaan vasemmasta rinnasta ja joskus niin kovasti etten voi liikkua ollenkaan.Olen täysin toivoton.Kaikki sanovat miten kiltti ja iloinen lapsemme on mutta minä näen hänessa jatkuvasti tyytymättömän ja kitisevän kakaran..minussa on siis joku vialla.Kärsivällisyyteni on todella rajallinen ja joudun usein menemään pois samasta huoneesta etten satuttaisi raivoissani lastani..
Tiedän että on väärin olla tälläinen...mutta en voi sille mitään.En aio hakea apua..enhän saannut sitä silloinkaan kun mielestäni kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta...kuitenkin vaan kuvittelen tämänkin.Eli kai se on puristettava viimeinen pepsodent-hymy ja oltava kuin ei oisikaan mitään..ennen kuin paine kasvaa liina suureksi..
Vastaukset 5
Vanhimmat
hei!!nyt nmiehelle käsky että ottaa vapaata,että äitikin pääsee tuulettumaan..tai joku hoitamaan jos ei vapaa mahdolista..tiskit ja pölyt kyllä odottaa..itellä puolivuotias tyttö kans ja aina ei oikein jaksas..kans joskus miettinyt että en olis tehnyt koko lasta..tämä on normaalia jokaisella äidillä..nyt olen tytön mummole viemässkin kun alkaa korista pursuta siivoamiset ja aamu herätys,että jaksaa taas tätä rutiinia..yritähän jaksella..ja lähde ihmeessä itse jonnekkin..
Hei jaksamiset teille. Itselläni on myös 5kk tytöntyllerö joka on miltei koko ajan huutanut päivät/yöt. Cuplatonia annan ennen joka syöttöä. Yks yö nukahti vasta 03.00. Öisin herää tunninkin välein. Kyllä sitä hymy hyytyy ja kun mies sitten tulee töistä kotio niin meikäläinen on kuin mikäkin riiviö vaimo jota mies ei oikein ymmärrä. Kyllä sitä parisuhde on välillä tiukilla. Todellakin pitäisi päästä vähän johonkin mutta kun ei ole oikein ketä katsoisi vauvaa. Ja kun mies tulee raskaasta työstä niin ei sitä voi heti vauvaa hänellekkään iskeä. Ja sitten on vielä tuo 2v joka vaatii oman osansa eli hän on joka paikassa yhtaikaa. Mutta kyllä se sitten kun tulevat vanhemmiksi, nyt pitää vaan jaksaa. Uskokaa vaan. Miten sen aina unohtaa että vauvat todella valvottaa? minäkin jo viidennen kerran. Mutta voimia teille.
Pepsodent-hymyä, vaan ehdottomasti haet apua. Jos sinulla on ollut synnytyksen jälkeinen masennus, eikä sitä ole hoidettu, vaan ilmeisesti on vaan jatkunut jossain muodossa koko ajan. Älä missään nimessä syyllistä itseäsi, äläkä mieti, ettet saisi tuntea negatiivisia fiiliksiä. Etkä takuulla kuvittele oloasi. Vauvan kanssa eläminen on välillä raskasta monenkin mielestä ja vauvat vaistoavat herkästi vanhempiensa mielialat, eli jos äiti usein hermostunut tai masentunut, vauvakin vaistoaa tämän ja itkee entistä enemmän ja siinä on kierre valmis... Ootko puhunut asiasta miehellesi ? Kotityöt eivät ole niin tärkeitä. Tärkeintä on sinun ja lapsesi hyvinvointi. Puhu asiasta neuvolassa ja VAADI apua. Pidä poikaa paljon sylissä ja hellittele ja näytä, että rakastat häntä, vaikka oletkin väsynyt. Ja vaadi myös mieheltäsi, että olisi enemmän kotona sinun ja vauvanne kanssa. Voimia Sinulle, kyllä asiat selkiintyy, kun haet apua joko lähipiiristä tai ammattiauttajilta, niin et ole yksin ongelmiesi kanssa !
Moikka, meillä ensimmäinen, nyt 3v poika, oli tosi helppo lapsi. Nyt toinen poika, 5 vka on huutanut jatkuvasti. Koska ero lasten välillä oli niin suuri, rupesin epäilemään että jotain vialla. Hän joko nukkuu hetkisen tai valveilla ollessaan huutaa - tai huuti.
Nimittäin juttelin neuvolan kanssa ja selailin nettiä ja päätin yrittää muutosta ruokavaliolla. Viime torstaina aloitin maidottoman, mausteettoman, suklaattoman, hyvin vähäkahvisen, kaalittoman, paprikattoman, ruokavalion ja vähensin sokerituotteet kuten pullat ja keksit minimiin. Poika nukkui ensimmäisen hyvän yön parin päivän päästä!!! En tiedä varmuudella onko maito-allergiaa mutta ainakin tehosi. Nyt poitsu pystyy päivälläkin seurustelemaan eli oleilemaan esim sitterissä rauhassa ja katsomaan toimiamme.
Kannattaa kokeilla!
Meillä itkeminen oli sellaista kipuitkun näköistä, yritti syödä tuttia mutta sitten vatsaa kouristi. Muista oireista: riuhtoi rintaa syödessään ja venytti tissiä, korisee imiessään, pystyasento paras. Ajattelin että minulla synnytyksen jälkeinen masennus kun itkin herkästi yms. mutta kukapa sitä ei olisi sekopäinen jos ei saa unta. Päivät pitää kuitenkin jaksaa 3v:n kanssa.
Voimia sinulle ja suosittelen ruokavalion muutoksen kokeilua!
ennenkuin muutut täysin psykoottiseksi ja alat vihata lastasi kannataa hakeutua neuvolasta hoitoon tai keskustella adoptiosta.