Yltää enää kolmanneksi:
https://distrowatch.com/index.php?dataspan=26
Onko syynä lukuisat puutteet tietoturvassa? Eikö löydy riittävästi vapaaehtoisia harrastajia kehittämään?
Mintin suosio romahtanut
miksi-rähmii
61
103
Vastaukset
- Ubuntu-on-reikäisin
"Eikö löydy riittävästi vapaaehtoisia harrastajia kehittämään?"
Ei se määrä, vaan laatu, jolla on merkitystä.
M-Kar kehuu kuinka paljon ja suuret resurssit Depianin ympärillä pyörii, siitä huolimatta on koko ajan ollut reikäisin Linux jakelu kautta aikain. Ubuntu jota tämä sama kaheli kehuu on maailman toiseksi reikäisin paska.- samatehdäoma
Mint perustuu ubuntuun tai debianiin, joten samat bugit siitä löydetään. Lisäksi tulee sitten jakelun omat bugit. Mint on tosiaan sellainen viritelmä, jolla ei kannata raha-asioita hoidella.
- Totuus_on_tuskaa
samatehdäoma kirjoitti:
Mint perustuu ubuntuun tai debianiin, joten samat bugit siitä löydetään. Lisäksi tulee sitten jakelun omat bugit. Mint on tosiaan sellainen viritelmä, jolla ei kannata raha-asioita hoidella.
Miltä tuntuu olla vitun tyhmä?
"Depianin ympärillä pyörii, siitä huolimatta on koko ajan ollut reikäisin Linux jakelu kautta aikain."
Debian on äärimmäisen laaja käyttöjärjestelmä, että haavoittuvuuksien määrä koodiriviä kohden ei ole iso. Haavoittuvuuksissa kun listataan tietysti kaikkien kymmenien tuhansien pakettien löydetyt turva-aukot.
Siksi Debian ei muutu turvattomaksi siksi että jossain höpötilastossa siinä on paljon turvareikiä. Mahtuu 8 teran kiintolevyllekin enemmän tiedostoja kuin 100 gigan...
"Ubuntu jota tämä sama kaheli kehuu on maailman toiseksi reikäisin paska. "
Missä minä kehun Ubuntua? Todista.
Ubuntu on äärimmäisen laaja käyttöjärjestelmä, joten siihen sopii myös enemmän turvareikiä. Se ei tietenkään tarkoita turvattomuutta koska käyttöjärjestelmästä on vain pieni osa käytössä.- uteliass
Totuus_on_tuskaa kirjoitti:
Miltä tuntuu olla vitun tyhmä?
En tiedä, kerroppa?
- bbbbbbbbbbbbbbbbbbbb
Kerropa
- simmost-o
kun on tyhmä pää niin kärsii koko (ker)roppa tai vaikka -ropa ---ihan sama meille terveille.
- Ubuntu-on-reikäisin
M-Kar kirjoitti:
"Depianin ympärillä pyörii, siitä huolimatta on koko ajan ollut reikäisin Linux jakelu kautta aikain."
Debian on äärimmäisen laaja käyttöjärjestelmä, että haavoittuvuuksien määrä koodiriviä kohden ei ole iso. Haavoittuvuuksissa kun listataan tietysti kaikkien kymmenien tuhansien pakettien löydetyt turva-aukot.
Siksi Debian ei muutu turvattomaksi siksi että jossain höpötilastossa siinä on paljon turvareikiä. Mahtuu 8 teran kiintolevyllekin enemmän tiedostoja kuin 100 gigan...
"Ubuntu jota tämä sama kaheli kehuu on maailman toiseksi reikäisin paska. "
Missä minä kehun Ubuntua? Todista.
Ubuntu on äärimmäisen laaja käyttöjärjestelmä, joten siihen sopii myös enemmän turvareikiä. Se ei tietenkään tarkoita turvattomuutta koska käyttöjärjestelmästä on vain pieni osa käytössä.M-Kar suomi24 sivuille pesiytynyt trolli, yrittää taas vähätellä mailman reikäisinmän käyttöjärjestelmä vikoja. On yks-hailee tietoturvan kannalta montako haavoittuvuutta järjestelmässä on ohjelmointiriviä kohti. YKSI haavoittuvuus riittää, saattamaan käyttäjänsä todella vaikeaan tilanteeseen. Ei tarvita erikseen jokaiselle koodiriville taitamattomien ohjelmoijien tekemiä virheitä, kun järjestelmän käyttäjä voi menettää koko omaisuutensa käyttämällä tälläistä järjestelmää.
Näitä kolmea on syytä varoa, havaittujen haavoittuvuuksiensa vuoksi:
1. Debina Linux jakelu: Kiistattomasti ala-arvoisin monessa muussakin suhteessa.
2. Ubuntu Linux jakelu: Erittäin luotaan työntävä, käyttötilastoja keräävä, mainoksille kumarteleva ja buginen käyttöjärjestelmä.
3. Firefox selain: Kaikista hitain, käyttötilastoja keräävä harastelija viritys. Tässä on syytä huomata että kaikki samaan selainmoottoriin pohjautuvat on myös hitaita tavallisiin verkkoselaimiin verrattuna.
Suomi24 sivuille pesiytynyt kylähullu, on puhunut juuri näiden, kaikista reikäisimien ohjelmien puolesta, kiistattomat tilastot osittaa ettei näitä ole hyvä asennella koneelleen ollenkaan: https://distrowatch.com/index.php?dataspan=26
Se että joku ohjelma on koko ajan löydettyjä haavoittuvuuksia vertailevissa tilastoissa ykköspaikalla osoittaa sen että näiden tekemät tuotteet lasketaan jakeluun huonosti testattuina tai kokonaan testaamatta, jolloin testaamisen hoitaa loppukäyttäjä, joka raportoi havaituista virheistä nostaen tällä tavalla tuotteen tilastojen kärkeen.
Huomatkaa, tuossa alla kuinka huomio yritetään siirtää Mint Linuxiin, jota haukutaan sen vuoksi että se on yksi kaikista turvallisimmista Linux jakeluista, havaittuja haavoittuvuuksia 1 kpl, joka tarkoittaa sitä että tiimi tarkistaa itse tekemänsä tuotteen ennen kuin päästää sen levitykseen. Ja näin kaikkien tulisi menetellä. - w32
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
M-Kar suomi24 sivuille pesiytynyt trolli, yrittää taas vähätellä mailman reikäisinmän käyttöjärjestelmä vikoja. On yks-hailee tietoturvan kannalta montako haavoittuvuutta järjestelmässä on ohjelmointiriviä kohti. YKSI haavoittuvuus riittää, saattamaan käyttäjänsä todella vaikeaan tilanteeseen. Ei tarvita erikseen jokaiselle koodiriville taitamattomien ohjelmoijien tekemiä virheitä, kun järjestelmän käyttäjä voi menettää koko omaisuutensa käyttämällä tälläistä järjestelmää.
Näitä kolmea on syytä varoa, havaittujen haavoittuvuuksiensa vuoksi:
1. Debina Linux jakelu: Kiistattomasti ala-arvoisin monessa muussakin suhteessa.
2. Ubuntu Linux jakelu: Erittäin luotaan työntävä, käyttötilastoja keräävä, mainoksille kumarteleva ja buginen käyttöjärjestelmä.
3. Firefox selain: Kaikista hitain, käyttötilastoja keräävä harastelija viritys. Tässä on syytä huomata että kaikki samaan selainmoottoriin pohjautuvat on myös hitaita tavallisiin verkkoselaimiin verrattuna.
Suomi24 sivuille pesiytynyt kylähullu, on puhunut juuri näiden, kaikista reikäisimien ohjelmien puolesta, kiistattomat tilastot osittaa ettei näitä ole hyvä asennella koneelleen ollenkaan: https://distrowatch.com/index.php?dataspan=26
Se että joku ohjelma on koko ajan löydettyjä haavoittuvuuksia vertailevissa tilastoissa ykköspaikalla osoittaa sen että näiden tekemät tuotteet lasketaan jakeluun huonosti testattuina tai kokonaan testaamatta, jolloin testaamisen hoitaa loppukäyttäjä, joka raportoi havaituista virheistä nostaen tällä tavalla tuotteen tilastojen kärkeen.
Huomatkaa, tuossa alla kuinka huomio yritetään siirtää Mint Linuxiin, jota haukutaan sen vuoksi että se on yksi kaikista turvallisimmista Linux jakeluista, havaittuja haavoittuvuuksia 1 kpl, joka tarkoittaa sitä että tiimi tarkistaa itse tekemänsä tuotteen ennen kuin päästää sen levitykseen. Ja näin kaikkien tulisi menetellä.Maailman reikäisintä voi katsella tuolta
https://worldmap3.f-secure.com/
katsele vaikka koko ilta ja yö. Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
M-Kar suomi24 sivuille pesiytynyt trolli, yrittää taas vähätellä mailman reikäisinmän käyttöjärjestelmä vikoja. On yks-hailee tietoturvan kannalta montako haavoittuvuutta järjestelmässä on ohjelmointiriviä kohti. YKSI haavoittuvuus riittää, saattamaan käyttäjänsä todella vaikeaan tilanteeseen. Ei tarvita erikseen jokaiselle koodiriville taitamattomien ohjelmoijien tekemiä virheitä, kun järjestelmän käyttäjä voi menettää koko omaisuutensa käyttämällä tälläistä järjestelmää.
Näitä kolmea on syytä varoa, havaittujen haavoittuvuuksiensa vuoksi:
1. Debina Linux jakelu: Kiistattomasti ala-arvoisin monessa muussakin suhteessa.
2. Ubuntu Linux jakelu: Erittäin luotaan työntävä, käyttötilastoja keräävä, mainoksille kumarteleva ja buginen käyttöjärjestelmä.
3. Firefox selain: Kaikista hitain, käyttötilastoja keräävä harastelija viritys. Tässä on syytä huomata että kaikki samaan selainmoottoriin pohjautuvat on myös hitaita tavallisiin verkkoselaimiin verrattuna.
Suomi24 sivuille pesiytynyt kylähullu, on puhunut juuri näiden, kaikista reikäisimien ohjelmien puolesta, kiistattomat tilastot osittaa ettei näitä ole hyvä asennella koneelleen ollenkaan: https://distrowatch.com/index.php?dataspan=26
Se että joku ohjelma on koko ajan löydettyjä haavoittuvuuksia vertailevissa tilastoissa ykköspaikalla osoittaa sen että näiden tekemät tuotteet lasketaan jakeluun huonosti testattuina tai kokonaan testaamatta, jolloin testaamisen hoitaa loppukäyttäjä, joka raportoi havaituista virheistä nostaen tällä tavalla tuotteen tilastojen kärkeen.
Huomatkaa, tuossa alla kuinka huomio yritetään siirtää Mint Linuxiin, jota haukutaan sen vuoksi että se on yksi kaikista turvallisimmista Linux jakeluista, havaittuja haavoittuvuuksia 1 kpl, joka tarkoittaa sitä että tiimi tarkistaa itse tekemänsä tuotteen ennen kuin päästää sen levitykseen. Ja näin kaikkien tulisi menetellä."Ei tarvita erikseen jokaiselle koodiriville taitamattomien ohjelmoijien tekemiä virheitä, kun järjestelmän käyttäjä voi menettää koko omaisuutensa käyttämällä tälläistä järjestelmää."
Älä sitten käytä mitään käyttöjärjestelmää.
Poistu täältä reikäisien ohjemiesi kanssa.
"Huomatkaa, tuossa alla kuinka huomio yritetään siirtää Mint Linuxiin, jota haukutaan sen vuoksi että se on yksi kaikista turvallisimmista Linux jakeluista, havaittuja haavoittuvuuksia 1 kpl,"
Linux Mintissä on ne Ubuntun ja Firefoxin haavoittuvuudet Mintin porukan omien haavoittuvuuksien ohella. Mintillä on niin pienet resurssit, että näillä ei ole olemassa omaa turvatiimiä raportoimassa mitään.
- harrastusviritys
Näköjään tietoturvassa on ongelmia kun koko käyttöjärjestelmä on onnistuttu hakkeroimaan. Moni saattaakin tietämättään käyttää reikäistä, takaportilla varustettua Mint-versiota.
"Linux Mint hacked: Malware-infected ISOs linked from official site"
https://www.theregister.co.uk/2016/02/21/linux_mint_hacked_malwareinfected_isos_linked_from_official_site/- win-latenssi
Näköjään windowsräpistelijän latenssi on liki kolme vuotta.
Windows on kuitenkin ylivoimaisesti reikäisin 10770 - Ubuntu-on-reikäisin
Ensinnäkin tuossa, on hyvin vanha uutinen, jossa mitään vahinkoa ei päässyt tapahtumaan, ja tämä nostettiin pöydälle ubuntun käyttäjien toimesta, minun härnäämiseksi. Pojille oli kova isku huomta että Ubuntu edustaa mailan toiseksi reikäisintä Linux jakelua, ja mitti taas mailman turvallisinta Linux jakelua.
On hyvin ymmärrettävää että vähän aikaa ubuntun pojat yrittää mustamaalata nämä parhaimat ettei huonoimat Ubuntu ja Debian näyttäisi niin pahalta kun se todellisuudessa on.
Tämä johtuu siitä että Mintin pakettihallintaan kuuluu nämä Upuntun prepositiot, jotka tuossakin tapauksessa hakkeroitiin. Mutta ei mikään yllätys, kuten jo aiemmin sanoin Ubuntu on maailman toiseksi reikäisin Linux, ja olisi erittäin suotavaa että Mintin porukka pääsisi Ubuntusta kokonaan irti jo siitäkin syystä että noita ubuntun prepositio-palvelimia pidetään päällä miten sattuun ja Mintin päivitykset ja ohjelmien asennukset kärsivät ubuntun vaikutuksesta. - mutuilijalle
"Tämä johtuu siitä että Mintin pakettihallintaan kuuluu nämä Upuntun prepositiot, jotka tuossakin tapauksessa hakkeroitiin."
Mintin omat palvelimet josta mintin levykuvat ladataan, hakkeroitiin. Saastuneita Mint-asnnuksia voi olla maailmalla pilvin pimein ihan käyttäjien tietämättä.
Ubuntun Palvelimista vastaavat ammattilaiset.
" ubuntun prepositio-palvelimia pidetään päällä miten sattuun ja Mintin päivitykset ja ohjelmien asennukset kärsivät ubuntun vaikutuksesta."
Jälleen paljastui uusia puutteita ihan käyttäjän omien havaintojen pohjalta. Tämäkin on Mintin toimimattomuuksia kun Ubuntulla toimii normaalisti ja ongelmitta. - Ubuntu-on-reikäisin
mutuilijalle kirjoitti:
"Tämä johtuu siitä että Mintin pakettihallintaan kuuluu nämä Upuntun prepositiot, jotka tuossakin tapauksessa hakkeroitiin."
Mintin omat palvelimet josta mintin levykuvat ladataan, hakkeroitiin. Saastuneita Mint-asnnuksia voi olla maailmalla pilvin pimein ihan käyttäjien tietämättä.
Ubuntun Palvelimista vastaavat ammattilaiset.
" ubuntun prepositio-palvelimia pidetään päällä miten sattuun ja Mintin päivitykset ja ohjelmien asennukset kärsivät ubuntun vaikutuksesta."
Jälleen paljastui uusia puutteita ihan käyttäjän omien havaintojen pohjalta. Tämäkin on Mintin toimimattomuuksia kun Ubuntulla toimii normaalisti ja ongelmitta.Sinä valehtelet niin sujuvasti että sinun on pakko olla tämä kylähullu itse, eikä näin ollen ole aiheellista kommentoida sen tarkemin.
- harrastusviritys
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
Sinä valehtelet niin sujuvasti että sinun on pakko olla tämä kylähullu itse, eikä näin ollen ole aiheellista kommentoida sen tarkemin.
Tuolla tuo kylähullu eli Mintin väsääjä Clem Lefebvre kertoo omin sanoin tapahtuneesta ja levittelee käsiään:
"If you downloaded and installed Linux Mint from the distribution's website over the weekend, your machine has been compromised.
"Hackers made a modified Linux Mint ISO, with a backdoor in it, and managed to hack our website to point to it," said Clem Lefebvre, creator of the Linux Mint distribution, in a blog post dated February 21."
https://www.theregister.co.uk/2016/02/21/linux_mint_hacked_malwareinfected_isos_linked_from_official_site/ - Ubuntu-on-reikäisin
harrastusviritys kirjoitti:
Tuolla tuo kylähullu eli Mintin väsääjä Clem Lefebvre kertoo omin sanoin tapahtuneesta ja levittelee käsiään:
"If you downloaded and installed Linux Mint from the distribution's website over the weekend, your machine has been compromised.
"Hackers made a modified Linux Mint ISO, with a backdoor in it, and managed to hack our website to point to it," said Clem Lefebvre, creator of the Linux Mint distribution, in a blog post dated February 21."
https://www.theregister.co.uk/2016/02/21/linux_mint_hacked_malwareinfected_isos_linked_from_official_site/Makuasioista ei sovi kiistellä,sano ubuntun käyttäjä kun kaverinsa munia nuoli.
- Ubuntu-on-reikäisin
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
Makuasioista ei sovi kiistellä,sano ubuntun käyttäjä kun kaverinsa munia nuoli.
Mint 17.3 oli hyvin haluttu jakelu, ja on aina ollut ubuntua parempi. Kaikkea kannattaa kokeilla paitsi Ubuntua ja Debiania. Molemmat on erittäin suuri tietoturva riski käyttäjälleen.
- w32
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
Mint 17.3 oli hyvin haluttu jakelu, ja on aina ollut ubuntua parempi. Kaikkea kannattaa kokeilla paitsi Ubuntua ja Debiania. Molemmat on erittäin suuri tietoturva riski käyttäjälleen.
Kattelehan joutessas missä ne haitat pörrää
https://worldmap3.f-secure.com/
Taitaa olla uusi vuosi ja edelleen vanhat lätinät. - harrastusviritys
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
Mint 17.3 oli hyvin haluttu jakelu, ja on aina ollut ubuntua parempi. Kaikkea kannattaa kokeilla paitsi Ubuntua ja Debiania. Molemmat on erittäin suuri tietoturva riski käyttäjälleen.
Toistaiseksi ketjussa ei ole osoitettu muun kuin Linux Mintin olevan erittäin suuri tietoturva riski käyttäjälleen.
- luopumassa.itsekin
Ainakaan versiossa 19 ei toiminut wlan-verkot. Uudempaa en ole vielä kokeillut. Vielä tuolla yhdellä asemalla on 18.3, mutta Manjaroon olen siirtynyt käytännössä kokonaan milloin Linuxia käytän.
- Ubuntu-on-reikäisin
Erittäin mukava kuulla että täällä on muitakin jotka tunnistaa ne parhaat päältä.
- sekakäyttöä
Ubuntu-on-reikäisin kirjoitti:
Erittäin mukava kuulla että täällä on muitakin jotka tunnistaa ne parhaat päältä.
Manjaro tuli itselleni puolivahingossa vastaan. En ollut koskaan siitä edes kuullut aikaisemmin. Selailin eri distroja aika randomilla. Fedoran olin luokitellut siihen mennessä toimivimmaksi. Joku päivitys näköjään rikkoi nyt Fedorankin, kun Cinnamon menee heti vikatilaan. Olisiko tullut uudet NVidian ajurit tai jotain. Fedoraanhan ne piti muutenkin asennella käsipelissä.
Fedorassakin on paljon hyvää, Fedora magazinessa hyviä juttuja ja niksejä, kuten tämä C-sharpin pikakäyttöönotto komentoriveillä https://fedoramagazine.org/c-fundamentals-hello-world/ Tuota https://fedoramagazine.org/how-to-build-a-netboot-server-part-1/ Netboot-serveriä pitää joskus kokeilla virtuaaliympäristössä.
Manjaroon olisikin näköjään taas tarjolla 600 megaa päivityksiä. Virtualboxikin hyppää niissä versioon 6. " Fedoran olin luokitellut siihen mennessä toimivimmaksi. Joku päivitys näköjään rikkoi nyt Fedorankin, kun Cinnamon menee heti vikatilaan. "
Tietysti kehitysversiot ovat tällaisia. Sama pätee openSuseen, Windows insideriin, SolarisExpressiin sekä Ubuntun väliversioihin.M-Kar kirjoitti:
" Fedoran olin luokitellut siihen mennessä toimivimmaksi. Joku päivitys näköjään rikkoi nyt Fedorankin, kun Cinnamon menee heti vikatilaan. "
Tietysti kehitysversiot ovat tällaisia. Sama pätee openSuseen, Windows insideriin, SolarisExpressiin sekä Ubuntun väliversioihin.Niin ja joo, Red Hat satsaa Gnome 3 classiciin, joku Cinnamon on sivuseikka.
- yritin-ja-luovutin
Johtuu varmaan cinnamon-työpöytäympäristöstä, joka kyllä on hieno mutta buginen ja takkuileva. Muuten pidin siitä. Saattaa jumiutua kesken käytön aivan täysin ja ei auta kuin uudelleenkäynnitys. Tämä ominaisuus oli mukana vuosikausia. Lopulta kyllästyin ja laitoin uusimman Ubuntu 18.04lts:n. Se on toiminut toistaiseksi moitteettomasti.
- kohtuuok
Minulla on Cinnamon toiminut Mintissä kyllä yleisesti ottaen ihan hyvin. Jossain säätövaiheessa oli vähän kaatumatautia, mutta se asettui muistaakseni näytönohjaimen ajurin versiota vaihtamalla.
- uteliaisuusmittari
Distrowatchin lista ei ole kuin uteliaisuusmittari. Eli mitä distrowatchissa käyvät listalinkeistä on klikkaillut.
- fact-that
Ei ole olemassakaan muunlaisia "suosiomittareita", kaikki perustuvat joihinkin klikkauksiin jossain.
- harrastusviritys
Mint oli kumminkin aikoinaan ykkösenä, kyllä sitä silloin kelpasi hehkuttaa. Nyt kumminkin rämpii kolmantena ja nuoli alaspäin.
- fact-that
harrastusviritys kirjoitti:
Mint oli kumminkin aikoinaan ykkösenä, kyllä sitä silloin kelpasi hehkuttaa. Nyt kumminkin rämpii kolmantena ja nuoli alaspäin.
Maailma muuttuu eskoseni,
"rämpii kolmantena" on kuitenkin aika vahvasti sanottu koska fakkiutuneet eivät kuulemma tuolla sivustolla käy. Ubuntukin on suorastaan romahtanut viidenneksi.
- MyytitMintistä
Tuo artikkeli kannattaa lukea saadakseen realistisemman kuvan Mintin turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Artikkeli purkaa myyttejä ja väärinkäsityksiä.
"Is Linux Mint a secure distribution?"
"A writer at DistroWatch wades into the controversy and examines some of the myths and misunderstandings about Linux Mint and security."
- https://www.infoworld.com/article/3182824/linux/is-linux-mint-a-secure-distribution.html
Ps. Harmi, että tässäkin ketjussa kommentointi on osaltaan aivan keskenkasvuisten tunnevuodatusta ja erään taholta suorastaan aivottoman vulgaaria.
Myös kritiikissä, vain perustellulla asiatiedolla asiallisesti esille tuotuna on arvoa, asioita puolesta ja vastaan maltilla punniten.
PsPs. Ennenkuin keskenkasvuset intoutuvat tunneryöppyyn, niin allekirjoittanut ei ole koskaan edes kokeillut Mintiä, eli olen asian suhteen neutraalisti hieman tietoa hakenut.- huomattu.on
Netti on täynnä uutisia , valeuutisia ja sitten jotain tarkoitushakuisia pölinöitä kuten palstalla, kuka uskoo mihinkin.
Vuonna 2017 Linuxin kerneliin kirjoitettiin uutta koodia 3 911 061 riviä. Vanhaa koodia poistettiin myös paljon. Missään koneessa ei ole kaikkea kernelin sisältämään koodia käytössä. Debian julkaistaan hyvin monelle alustalle ja on käytössä hyvin paljon. Pienistä korttikoneista suuriin tietokoneisiin. Jos tuosta koodista löytynyt enemmän virheitä kuin jostain pikkujakelusta se ei vielä tarkoita sitä, että olisi reikäisempi. Debianin tai Ubuntun tietoturvaa turha haukkua ja siihen ei ole mitään perusteita. Paljolti samasta koodista noi jakelut kasataan. Debian sisältää testatuinta koodia.
- testingtesting
"Debian sisältää testatuinta koodia."
Miten tuo on mitattu? Onko testaaminen tehty tyyliin "määrä korvaa laadun"? Maailmaan mahtuu paljon puhetta, mutta aika harvoin kukaan viitsii kaivaa väitteilleen mitään viitteitä varmistettuihin lähdetietoihin.
BONUS-TRACK:
Vakoileeko Debian? Käytän tällä hetkellä Debiania koneella, jossa on äänekäs kiintolevy. Jostain syystä tämä viesti ei lähde, vaikka robottivarmistukset on tehty. Joka kerta kun painan LÄHETÄ-nappia alkaa kiintolevy rämisemään. Kun rämpyttää nappia monta kertaa peräkkäin, niin kiintolevy rämisee yhtäläiseen. Minkähän ihmeen vuoksi hiiren näppäimen klikkaaminen tarvitsee kiintolevytoimintaa? Kopioin nyt viestin ja yritän uudelleen, mutta tuollainen huomio tuli nyt tehtyä. - Miltä-tuntuu-olla-tyhmä
"Paljolti samasta koodista noi jakelut kasataan. Debian sisältää testatuinta koodia."
Jo täällä joku toinen IDIOOTTI viittasi samaan perusteluun mintin osalta. jossa sanottiin jotakin näin:
Mintti pohjautuu Ubuntuun, joten samat haavoittuvuudet siinä silloin on.
"Mikko_Tku" sinäkin sanot käyttäneesi Linuxsia kymmeniä vuosia, olen aieminkin huomannut että et tuona aikana ole kyennyt omaksumaan edes perusteita, ja sitä samaa tuo sinun väittämäsi nytkin todistaa.
Minäpä kerron nyt sen niin että sinun ei tarvitse ymmärtää tietotekniikasta yhtään mitään, ja toivottavasti se nyt kolahtaa sinunkin aivoissa mistä siinä on kyse.
Ruoka kasvatetaan suurelta osin maassa, jonne levitetään keinotekoisia lannoitteita ja haisevaa paskaa ja lietettä. Eli ruoka pohjautuu paskaan, joten sinun käsityksen mukaan ihmiset syövät paskaa.
Ymmärrätkö sinä tämän pohjautumisen, ja sen liitokset siihen kuinka paljon ohjelmiston luotettavuus on kiinni ohjelmiston tekijästä. minä luulen että et, olen sen aieminkin huomannut miten vaikea sinua on saada perusasioita ymmärtämään. - sivusta-seurannut
"Jo täällä joku toinen IDIOOTTI viittasi samaan perusteluun mintin osalta. jossa sanottiin jotakin näin:"
Näin sivusta seurattuna, jotkut kirjoittajat kirjoittavat asiasta ja perustelevat näkemyksensä. Toiset keskittyvät haukkumaan toista kirjoittajaa kun kirjoittajan näkemys aijheesta ei miellytä. Lisäksi kirjoitellaan ohi aiheen haisevasta paskasta, lietteestä yms....
M-kar pysyy aiheessa ja kykenee perustelemaan näkemyksensä ja vaikuttaa siten fiksummalta kuin hänen haukkumiseensa keskittyvät ja ohi aiheen keskuttelevat ja muut leukoja heiluttavat linkinviskojat. - ei-sivusta-seurannut
sivusta-seurannut kirjoitti:
"Jo täällä joku toinen IDIOOTTI viittasi samaan perusteluun mintin osalta. jossa sanottiin jotakin näin:"
Näin sivusta seurattuna, jotkut kirjoittajat kirjoittavat asiasta ja perustelevat näkemyksensä. Toiset keskittyvät haukkumaan toista kirjoittajaa kun kirjoittajan näkemys aijheesta ei miellytä. Lisäksi kirjoitellaan ohi aiheen haisevasta paskasta, lietteestä yms....
M-kar pysyy aiheessa ja kykenee perustelemaan näkemyksensä ja vaikuttaa siten fiksummalta kuin hänen haukkumiseensa keskittyvät ja ohi aiheen keskuttelevat ja muut leukoja heiluttavat linkinviskojat.Toiset ainoastaan arvostelevat kirjoittajia, kuten sinä.
- sivusta-seurannut
ei-sivusta-seurannut kirjoitti:
Toiset ainoastaan arvostelevat kirjoittajia, kuten sinä.
Ihan yleinen huomio palstalla vellovasta keskustelusta. Parempi keskustella aiheesta kuin keskittyä haukkumaan ja solvaamaan yksittäsiä nimimerkkejä.
Itse näen niin että silloin kun argumentit aiheesta ovat loppuneet ja keskitytään toisen haukkumiseen niin hävisit keskustelun. testingtesting kirjoitti:
"Debian sisältää testatuinta koodia."
Miten tuo on mitattu? Onko testaaminen tehty tyyliin "määrä korvaa laadun"? Maailmaan mahtuu paljon puhetta, mutta aika harvoin kukaan viitsii kaivaa väitteilleen mitään viitteitä varmistettuihin lähdetietoihin.
BONUS-TRACK:
Vakoileeko Debian? Käytän tällä hetkellä Debiania koneella, jossa on äänekäs kiintolevy. Jostain syystä tämä viesti ei lähde, vaikka robottivarmistukset on tehty. Joka kerta kun painan LÄHETÄ-nappia alkaa kiintolevy rämisemään. Kun rämpyttää nappia monta kertaa peräkkäin, niin kiintolevy rämisee yhtäläiseen. Minkähän ihmeen vuoksi hiiren näppäimen klikkaaminen tarvitsee kiintolevytoimintaa? Kopioin nyt viestin ja yritän uudelleen, mutta tuollainen huomio tuli nyt tehtyä."Miten tuo on mitattu?"
Vaikka ajan puolesta.
Kuinka pitkään ohjelmaa pidetään testauksessa ennen kuin pääseen julkaisuun.
Laadukkain koodi itseasiassa ei niinkään testata vaan todistetaan virheettömäksi, ja lisäksi löytyy lukemattomia keinoja parantaa koodin laatua. Debianissa pääpaino on sillä testauksella, että koodin laatua huoltaa jokaisen komponentin kehittäjät mutta Debianissa taas on satsattu siihen testaukseen, että miten kaikki komponentit toimivat yhdessä sekä korjattu vikoja mitä havaittu testausvaiheessa.
Joka tapauksessa, Debianissa on hyvin _testattua_ koodia kaikilla mittareilla. Koodin _laatu_ sitten ei välttämättä ole mitään huippua että siinä sitten on hajontaa riippuen komponentista.
Debianissa melko paljon minimoidaan sitä kehitystyötä ja koodin hinkkaamista ja tähän otetaan koodia muualta ja sille sitten on seulontaa mikä kelpaa (eli on sitä laadunvalvontaa) mutta testausta sitten riittää.
Eli vaikka Firefoxin tapauksessa, Mozilla hinkkaa Firefoxia ja parantaa sen koodin laatua, Debianin hyväksyntäprosessi sitten on testausta että ajetaan sitä yhdessä muiden komponenttien kanssa ja korjataan tässä havaittuja bugeja.
Pakettien versiotiedoista sitten löytyy Debianissa tehdyt päivitykset sen jälkeen kun jokin versio otettu mukaan Debianiin. Voi olla testausvaiheessa tehty vaikka 10 bugikorjausta
" Onko testaaminen tehty tyyliin "määrä korvaa laadun"? Maailmaan mahtuu paljon puhetta, mutta aika harvoin kukaan viitsii kaivaa väitteilleen mitään viitteitä varmistettuihin lähdetietoihin."
Debianin pakettirepon versiotiedot kertovat tehdyistä korjauksista ja Debianin kehitysprosessi on myös dokumentoitu.
"Minkähän ihmeen vuoksi hiiren näppäimen klikkaaminen tarvitsee kiintolevytoimintaa?"
Vaikka siksi että luetaan kiintolevyllä olevasta välimuistista tietoa tai luetaan kiintolevyllä olevaa muistisivua.
Saahan sitä poistettua sivutuksen kokonaan jos keskusmuistia on tarpeeksi. Saa myös poistettua kiintolevyllä olevan välimuistin mikä taas saa selaimen lataamaan tietoja verkkoyhteydellä. Voi myös pitää ram muistissa jos sitä on tarpeeksi kun ei sulje selainta, koska selaimen sulkeminen vapauttaa sen muistin ja taas pitää lukea tiedot siihen verkkoyhteydellä jostain.
Ihan itse saat päättää kiintolevysi käytöstä.testingtesting kirjoitti:
"Debian sisältää testatuinta koodia."
Miten tuo on mitattu? Onko testaaminen tehty tyyliin "määrä korvaa laadun"? Maailmaan mahtuu paljon puhetta, mutta aika harvoin kukaan viitsii kaivaa väitteilleen mitään viitteitä varmistettuihin lähdetietoihin.
BONUS-TRACK:
Vakoileeko Debian? Käytän tällä hetkellä Debiania koneella, jossa on äänekäs kiintolevy. Jostain syystä tämä viesti ei lähde, vaikka robottivarmistukset on tehty. Joka kerta kun painan LÄHETÄ-nappia alkaa kiintolevy rämisemään. Kun rämpyttää nappia monta kertaa peräkkäin, niin kiintolevy rämisee yhtäläiseen. Minkähän ihmeen vuoksi hiiren näppäimen klikkaaminen tarvitsee kiintolevytoimintaa? Kopioin nyt viestin ja yritän uudelleen, mutta tuollainen huomio tuli nyt tehtyä.Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. Firefox on yksi sellainen. Itselläni on nopea SSD-levy, mutta silti teen isommat käännökset ram-levyllä. Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G. Isoimmat alkaa vaatimaan jo reilut 8G levytilaa. 10G ram-levy riittää melko pitkälle. Kernelin saan käännettyä hieman yli 3 min ram-levyllä - tosin käännän vain tarpeellisen. Sopii vaan kokeilla kauanko menee hitaalla levyllä aikaa. Vihjeeksi time make kestää paljon kauemmin kuin time make -j8. Hitaalla koneella käännös voi kestä 2 tuntia. Rasberryllä 6 tuntia. Erot merkittäviä.
Paljolti samasta koodista Linux-jakelut kasataan. Jos täsmennän tuota vielä hieman. Debinissa kaikki ohjelmat käännetty niin, että mukana ei ole ei vapaata koodia. Kerneli käännetty vain vapaasta koodista. Jos tarvitsee jonkin laitteen firmiksen se pitää ladata erikseen. Mintin kerneli taas sisältää myös ei vapaata koodia sisältävät firmikset ja muutakin ei vapaata koodia. Joitain ohjelmia voi kääntää niin, että niiden levittäminen on internetissä laitonta. Yksityishenkilöt eivät välttämättä noudata sitä, mutta Debian joka tekee laadukasta käyttöjärjestelmää noudattaa lisenssejä tarkasti.- Todista-laittomuus
Mikko_Tku kirjoitti:
Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. Firefox on yksi sellainen. Itselläni on nopea SSD-levy, mutta silti teen isommat käännökset ram-levyllä. Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G. Isoimmat alkaa vaatimaan jo reilut 8G levytilaa. 10G ram-levy riittää melko pitkälle. Kernelin saan käännettyä hieman yli 3 min ram-levyllä - tosin käännän vain tarpeellisen. Sopii vaan kokeilla kauanko menee hitaalla levyllä aikaa. Vihjeeksi time make kestää paljon kauemmin kuin time make -j8. Hitaalla koneella käännös voi kestä 2 tuntia. Rasberryllä 6 tuntia. Erot merkittäviä.
Paljolti samasta koodista Linux-jakelut kasataan. Jos täsmennän tuota vielä hieman. Debinissa kaikki ohjelmat käännetty niin, että mukana ei ole ei vapaata koodia. Kerneli käännetty vain vapaasta koodista. Jos tarvitsee jonkin laitteen firmiksen se pitää ladata erikseen. Mintin kerneli taas sisältää myös ei vapaata koodia sisältävät firmikset ja muutakin ei vapaata koodia. Joitain ohjelmia voi kääntää niin, että niiden levittäminen on internetissä laitonta. Yksityishenkilöt eivät välttämättä noudata sitä, mutta Debian joka tekee laadukasta käyttöjärjestelmää noudattaa lisenssejä tarkasti.Kun laittomuuksista syytät, olisi hyvä pistää jotain näyttöä mukaan, muuten se on pelkkää panettelua ja mustamaalaamista, joka on myös laitonta.
- lailailai
Todista-laittomuus kirjoitti:
Kun laittomuuksista syytät, olisi hyvä pistää jotain näyttöä mukaan, muuten se on pelkkää panettelua ja mustamaalaamista, joka on myös laitonta.
Osui ja upposi?
Mikko_Tku kirjoitti:
Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. Firefox on yksi sellainen. Itselläni on nopea SSD-levy, mutta silti teen isommat käännökset ram-levyllä. Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G. Isoimmat alkaa vaatimaan jo reilut 8G levytilaa. 10G ram-levy riittää melko pitkälle. Kernelin saan käännettyä hieman yli 3 min ram-levyllä - tosin käännän vain tarpeellisen. Sopii vaan kokeilla kauanko menee hitaalla levyllä aikaa. Vihjeeksi time make kestää paljon kauemmin kuin time make -j8. Hitaalla koneella käännös voi kestä 2 tuntia. Rasberryllä 6 tuntia. Erot merkittäviä.
Paljolti samasta koodista Linux-jakelut kasataan. Jos täsmennän tuota vielä hieman. Debinissa kaikki ohjelmat käännetty niin, että mukana ei ole ei vapaata koodia. Kerneli käännetty vain vapaasta koodista. Jos tarvitsee jonkin laitteen firmiksen se pitää ladata erikseen. Mintin kerneli taas sisältää myös ei vapaata koodia sisältävät firmikset ja muutakin ei vapaata koodia. Joitain ohjelmia voi kääntää niin, että niiden levittäminen on internetissä laitonta. Yksityishenkilöt eivät välttämättä noudata sitä, mutta Debian joka tekee laadukasta käyttöjärjestelmää noudattaa lisenssejä tarkasti."Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. "
Aika hyvin oikeaan osut. Kirjoitin tästä palstalle joululahjan: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15503937/tietokoneen-hidastelun-ilmaisin
Käytännössä tietokoneet toimivat nopeasti. Mutta jos alkaa jumittelemaan niin pitäisi ensitöikseen katsoa palaako tuo valo.
Se että valo vilkuu tai palaa ei tarkoita, että hidastelee vaan tarkoittaa sitä, että silloin haetaan tai tallennetaan hitaampaan muistiin. Mutta jos tietokone sitten hidastelee ja näkee tuon valon palavan niin silloin siinä on se syy hidastelulle.
Sivutus pois, puskurimuistit, isommat välimuistit, RAM-levyt jne. poistaa hitaamman muistin käyttöä. Samat perusjutut toimivat kuten ovat toimineet vuosikymmeniä.
"Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G."
Firefoxin saa toimimaan vielä 1Gt muistilla Debian 9 Matessa tai Debian 9 Xfce:ssä. Firefox kuluttaa oletuksena enemmän muistia mitä enemmän muistia on käytettävissä. Helposti se osaa käyttää vaikka 8Gt muistia jos sitä löytyy.M-Kar kirjoitti:
"Jos on muistia, niin ram-levy nopeuttaa paljon levyä käyttäviä ohjelmia. "
Aika hyvin oikeaan osut. Kirjoitin tästä palstalle joululahjan: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15503937/tietokoneen-hidastelun-ilmaisin
Käytännössä tietokoneet toimivat nopeasti. Mutta jos alkaa jumittelemaan niin pitäisi ensitöikseen katsoa palaako tuo valo.
Se että valo vilkuu tai palaa ei tarkoita, että hidastelee vaan tarkoittaa sitä, että silloin haetaan tai tallennetaan hitaampaan muistiin. Mutta jos tietokone sitten hidastelee ja näkee tuon valon palavan niin silloin siinä on se syy hidastelulle.
Sivutus pois, puskurimuistit, isommat välimuistit, RAM-levyt jne. poistaa hitaamman muistin käyttöä. Samat perusjutut toimivat kuten ovat toimineet vuosikymmeniä.
"Ohjelmat paisuneet vuosien mittaan. Firefox vaatii reilut 4G levytilaa ja muistiakin sen 4G."
Firefoxin saa toimimaan vielä 1Gt muistilla Debian 9 Matessa tai Debian 9 Xfce:ssä. Firefox kuluttaa oletuksena enemmän muistia mitä enemmän muistia on käytettävissä. Helposti se osaa käyttää vaikka 8Gt muistia jos sitä löytyy.Tarkoitin kyllä sopivan ram-levyn kokoa kun kääntää Firefoxin lähdekoodista. 4G ei ihan riitä enää. Hitaalla levyllä kestää kauan. Isellä vähän muutettu FF joka osaa pistää äänen suoraan ALSAA:n ilman pulsea. Vain omaan käyttöön. Lisenssi kieltää jakamisen.
Mikko_Tku kirjoitti:
Tarkoitin kyllä sopivan ram-levyn kokoa kun kääntää Firefoxin lähdekoodista. 4G ei ihan riitä enää. Hitaalla levyllä kestää kauan. Isellä vähän muutettu FF joka osaa pistää äänen suoraan ALSAA:n ilman pulsea. Vain omaan käyttöön. Lisenssi kieltää jakamisen.
"Tarkoitin kyllä sopivan ram-levyn kokoa kun kääntää Firefoxin lähdekoodista."
Juu tuo kyllä pitää paikkansa.- Ubuntu-on-reikäisin
Mikko_Tku kirjoitti:
Tarkoitin kyllä sopivan ram-levyn kokoa kun kääntää Firefoxin lähdekoodista. 4G ei ihan riitä enää. Hitaalla levyllä kestää kauan. Isellä vähän muutettu FF joka osaa pistää äänen suoraan ALSAA:n ilman pulsea. Vain omaan käyttöön. Lisenssi kieltää jakamisen.
Mikko_Tku syyttät avoimesti Linux Mintin kehittäjiä laittomuuksiin syyllistymisestä ilman minkään laista näyttö tai muutakaan selvitystä siitä missä ja millä tavalla tämä kehitystiimi toimii laittomasti.
Minä käyn kysymässä Mintin omallla foorimilla pitääkö asia paikkanssa, sen vuoksi olisi hyvä että antaisit tarkempaa selvitystä asiasta.
Jos selvittäisit itsellesi jotain lisenssiviidakosta. Noita lisenssejä on paljon erilaisia. Vapaita ja ei vapaita hieman yksinkertaistettu jako. Yksi lähde kernelin firmiksille on https://github.com/Gnurou/linux-firmware. Lataa gitillä ja lue eri ajureiden lisenssejä aikasi kuluksi.
Kernelin voi kääntää hyvin monella tavalla. Samoin monta ohjelmaa, Onko mukana käännöksessä täysin vapaata koodia tai jonkin lisenssin alaista. Osaa koodia voi muokata ja jakaa miten haluaa. Kaikesta koodista ei ole kuitenkaan lähdekoodia saatavilla ja se ei ole vapaasti muokattavissa ja jaettavissa. Itse pidän ohjelmien kääntämisestä ja työpöydästä ilman jonkun jakelun tekemiä muokkauksia ja logoja. Ei tarvitse katsella Mint, Debian ym logoja.Itse taas tykkään valmiiksi käännetyistä ja ylläpidetyistä ohjelmista siitä että ohjelmakomponentit on siististi käännetty paketoitu... Mutta makuasioitahan se.
Jos nyt ihan vältsisti haluan itse käännellä niin tykkään OpenBSD:stä ja FreeBSD:stä.
Linuxia käyttävät tuntuvat olevan vähän sotkuisempia.- Laki-löytyy-sinullekkin
Mikko_Tku
2.1.2019 23:47
Viestisi on kirjoitettu reilut 2 tuntia sen jälkeen kun sinulta on pyydetty selvitystä Linux Mint kehitystiimiä koskeviin laittomuus-syytöksiin, eli onko niin että sinulla ei ole aikomustakaan
antaa mitään selvitystä, millä tavalla tämän kyseisen jakelun tuottaja on rikkonut lakia. Laki-löytyy-sinullekkin kirjoitti:
Mikko_Tku
2.1.2019 23:47
Viestisi on kirjoitettu reilut 2 tuntia sen jälkeen kun sinulta on pyydetty selvitystä Linux Mint kehitystiimiä koskeviin laittomuus-syytöksiin, eli onko niin että sinulla ei ole aikomustakaan
antaa mitään selvitystä, millä tavalla tämän kyseisen jakelun tuottaja on rikkonut lakia.Katsoin tuon viestin ja en nyt nähnyt missä Mikko_Tku olisi sanonut Mintin porukan rikkoneen lakia.
Debianissa sitten tosiaankin on lisenssihygienia, sillä sitä käytetään tuotekehityksessä ja lisenssit on harmonisoitu että insinööri tietää koko järjestelmän laajuudelta mitä siinä on.
Vastaavanlaista lisenssihygieniaa harjoittaa esimerkiksi OpenBSD ja ovat tässä asiassa paljon tiukempia kuin mitä Debianin porukka.- default
M-Kar kirjoitti:
Katsoin tuon viestin ja en nyt nähnyt missä Mikko_Tku olisi sanonut Mintin porukan rikkoneen lakia.
Debianissa sitten tosiaankin on lisenssihygienia, sillä sitä käytetään tuotekehityksessä ja lisenssit on harmonisoitu että insinööri tietää koko järjestelmän laajuudelta mitä siinä on.
Vastaavanlaista lisenssihygieniaa harjoittaa esimerkiksi OpenBSD ja ovat tässä asiassa paljon tiukempia kuin mitä Debianin porukka.Tuolla on luetunymmärtämiskurssi jälkeenjääneille
https://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=verbit&sana=ymmartaa - fault.de
default kirjoitti:
Tuolla on luetunymmärtämiskurssi jälkeenjääneille
https://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=verbit&sana=ymmartaaHuono linkki koska et itsekään sieltä mitään oppinut.
- vinkki-linukshihhuleille
fault.de kirjoitti:
Huono linkki koska et itsekään sieltä mitään oppinut.
Sinä ja muut toivottomat tapaukset voitte kartoittaa kykyjänne tähän tutustumalla: https://www.oppijailo.fi/eskari-esikoulu-esiopetus-mista-siina-on-kyse/
- fact-that
vinkki-linukshihhuleille kirjoitti:
Sinä ja muut toivottomat tapaukset voitte kartoittaa kykyjänne tähän tutustumalla: https://www.oppijailo.fi/eskari-esikoulu-esiopetus-mista-siina-on-kyse/
Sinähän tuon tiedät kun sieltä olet juuri päässyt ulos vai oletko?
- vinkki-linukshihhuleille
fact-that kirjoitti:
Sinähän tuon tiedät kun sieltä olet juuri päässyt ulos vai oletko?
Tunnetko itsesi vieläkin typerämmäksi ? Siinä tapauksessa keskussairaalassa on avokuolleiden osasto, hakeudu sinne.
M-Kar kirjoitti:
Itse taas tykkään valmiiksi käännetyistä ja ylläpidetyistä ohjelmista siitä että ohjelmakomponentit on siististi käännetty paketoitu... Mutta makuasioitahan se.
Jos nyt ihan vältsisti haluan itse käännellä niin tykkään OpenBSD:stä ja FreeBSD:stä.
Linuxia käyttävät tuntuvat olevan vähän sotkuisempia.Jos käännän Gwenview ohjelman siten, että se näyttää myös oman kamerani RAW-kuvat on siitä minulle iloa. Vaatii vain pienen muutoksen, että uusin kirjasto otetaan käännökseen mukaan. Toki siitä seuraa helposti se, että jos muuttaa jotain kirjostoa joutuu sitä käyttäviä ohjelmia kääntämään uudestaan. Uusin LibRaw tukee jo yli 1000 erilaista kameraa. Lisäksi tietysti dng formaattia käyttävät kamerat. Tuki on melko hyvä ja noita formaatteja on paljon. Kuva voi olla 12 tai 14 bittinen ja pakattu tai pakkaamaton. Se ei naurata jos 14 bittiset kuvat ei aukea, mutta 12 bittiset näkyy. Ei naurata myös, jos kameran päivityksen jälkeen kuvat ei aukea editorissa.
Erilaiset kodekit ja salaukset usein sellaista harmaata aluetta. Salatun DVD-levyn katsominen Linuxilla ei liene suuri rikos. Lain mukaan kuitenkin on, mutta tulkinta nykyään on salliva.
Windowsillakin tuki erilaisille medioille kasvanut vuosien mittaan. Ei kukaan tee mitään sellaisella järjestelmällä jolla ei voi toistaa yleisiä medioita tai purkaa yleisimpiä zip, rar paketteja.Mikko_Tku kirjoitti:
Jos käännän Gwenview ohjelman siten, että se näyttää myös oman kamerani RAW-kuvat on siitä minulle iloa. Vaatii vain pienen muutoksen, että uusin kirjasto otetaan käännökseen mukaan. Toki siitä seuraa helposti se, että jos muuttaa jotain kirjostoa joutuu sitä käyttäviä ohjelmia kääntämään uudestaan. Uusin LibRaw tukee jo yli 1000 erilaista kameraa. Lisäksi tietysti dng formaattia käyttävät kamerat. Tuki on melko hyvä ja noita formaatteja on paljon. Kuva voi olla 12 tai 14 bittinen ja pakattu tai pakkaamaton. Se ei naurata jos 14 bittiset kuvat ei aukea, mutta 12 bittiset näkyy. Ei naurata myös, jos kameran päivityksen jälkeen kuvat ei aukea editorissa.
Erilaiset kodekit ja salaukset usein sellaista harmaata aluetta. Salatun DVD-levyn katsominen Linuxilla ei liene suuri rikos. Lain mukaan kuitenkin on, mutta tulkinta nykyään on salliva.
Windowsillakin tuki erilaisille medioille kasvanut vuosien mittaan. Ei kukaan tee mitään sellaisella järjestelmällä jolla ei voi toistaa yleisiä medioita tai purkaa yleisimpiä zip, rar paketteja."Jos käännän Gwenview ohjelman siten, että se näyttää myös oman kamerani RAW-kuvat on siitä minulle iloa. Vaatii vain pienen muutoksen, että uusin kirjasto otetaan käännökseen mukaan."
Jaa-a, ei ole itsellä tullut ongelmaa ettei toimisi jokin mutta onhan se mahdollista. Silloinkin kyllä pidän mieluusti alla vaikka Debian stablen mitä voi päivitellä huoletta kun pysyy vakaana, vaikka siinä olisikin jokin itse käännetty kikkare.
Vaihtoehtoisesti jos uusi julkaisu on lähellä ja uusi käyttis on jo vakautettu (freeze mennyt ohitse kehityksessä), että minkään ei pitäisi muuttua niin laittaa sitten vaikka testingin ja sitten pysyy vaan siinä vuodesta toiseen. Vähän tulee ennen julkaisua reippaammin päivitystä mutta sittenhän se rauhoittuu.
"Erilaiset kodekit ja salaukset usein sellaista harmaata aluetta."
Jaa-a, itse olen pärjännyt iäsyyden videoissa H.264, H.265, VP9. Äänissä Mp3, Flac ja AAC. Ja kuvissa Jpeg ja PNG. Salauksissa on riittänyt OpenSSL ja GnuPG.
"Salatun DVD-levyn katsominen Linuxilla ei liene suuri rikos."
DVD.... Ei ole tuollaisia. Vähän samaa sarjaa kuin C-kasetit.- joutavaa-sotkemista
M-Kar kirjoitti:
"Jos käännän Gwenview ohjelman siten, että se näyttää myös oman kamerani RAW-kuvat on siitä minulle iloa. Vaatii vain pienen muutoksen, että uusin kirjasto otetaan käännökseen mukaan."
Jaa-a, ei ole itsellä tullut ongelmaa ettei toimisi jokin mutta onhan se mahdollista. Silloinkin kyllä pidän mieluusti alla vaikka Debian stablen mitä voi päivitellä huoletta kun pysyy vakaana, vaikka siinä olisikin jokin itse käännetty kikkare.
Vaihtoehtoisesti jos uusi julkaisu on lähellä ja uusi käyttis on jo vakautettu (freeze mennyt ohitse kehityksessä), että minkään ei pitäisi muuttua niin laittaa sitten vaikka testingin ja sitten pysyy vaan siinä vuodesta toiseen. Vähän tulee ennen julkaisua reippaammin päivitystä mutta sittenhän se rauhoittuu.
"Erilaiset kodekit ja salaukset usein sellaista harmaata aluetta."
Jaa-a, itse olen pärjännyt iäsyyden videoissa H.264, H.265, VP9. Äänissä Mp3, Flac ja AAC. Ja kuvissa Jpeg ja PNG. Salauksissa on riittänyt OpenSSL ja GnuPG.
"Salatun DVD-levyn katsominen Linuxilla ei liene suuri rikos."
DVD.... Ei ole tuollaisia. Vähän samaa sarjaa kuin C-kasetit.Debianissa on riittävästi tietoturava aukko ilman että menee itse sotkemaan kääntämällä, varsinkin silloin kun ei asiasta tiedä muuta kuin mitä joltakin foorumilta on mallia nähnyt.
- ei_tänne_enää
Kyllä syy taitaa olla käyttäjien huomaaminen, että on buginen ja toimimaton.
Vielä tuosta DVD levystä...
ks Wiki https://fi.wikipedia.org/wiki/CSS_(suojaus)
DVD levyt alkavat olla jo tiensä päässä ja niitä ei kukaan juuri käytä.
Tilalle on tulleet toiset mediat ja uudet paremmat salaukset.
Puretaan niitäkin.
RAW-kuva tarkoittaa kameran kennolle tallentamaa dataa. Se on vähän kuin filmiajan negatiivi. Jos ostat tuliterän kameran kestää tovin kun tuki siihen tulee RAW-editoreihin. Tai voi joutua jopa päivittämään uuteen versioon. Softa x voi ilmoittaa, että uusi Nikonin pelitön tuettuna seuraavassa versiossa ja päivitys maksaa 100 eur. Linuxiin tuki tulee ilmaiseksi viiveellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1166070Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta334167- 823372
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä183006Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2582100Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882014Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui441866- 1431805
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81706Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881579