Erikoissairaanhoitaja suositteli minulle punaisen lihan sijaan broilereita, koska se on kuulemma terveellisempää, monipuolisempaa , vähärasvaisempaa ja sisältää lihottavaa energiaa vähemmän.
Aloin tutkia asiaa Fineli-taulukosta ja asia on juuri päinvastoin. Naudan kyljessä rasvahappoja yhteensä 13g sadassa grammassa ja broilerissa 13,7g. Tyydyttyneitä rasvoja naudankyljessä 4,3g ja broilerissa 6,6g. Energiaa naudankyljessä 846kJ ja broilerissa 941kJ. Kolesteroli naudankyljessä 51,7mg mutta broiserissa käsittämätömät 131,5mg.
Elikäs lyhyesti: Mikä on nyt tuo kirurgian erikoissairaanhoitajan lääketieteellinen / fysiikan lakien mukainen pointti, että broileri on paljon terveellisempää ja vähäkalorisempaa, kuin naudankylki??? Onko minulta jäänyt joku tajuamatta???
Aloin tutkia asiaa Fineli-taulukosta ja asia on juuri päinvastoin. Naudan kyljessä rasvahappoja yhteensä 13g sadassa grammassa ja broilerissa 13,7g. Tyydyttyneitä rasvoja naudankyljessä 4,3g ja broilerissa 6,6g. Energiaa naudankyljessä 846kJ ja broilerissa 941kJ. Kolesteroli naudankyljessä 51,7mg mutta broiserissa käsittämätömät 131,5mg.
Elikäs lyhyesti: Mikä on nyt tuo kirurgian erikoissairaanhoitajan lääketieteellinen / fysiikan lakien mukainen pointti, että broileri on paljon terveellisempää ja vähäkalorisempaa, kuin naudankylki??? Onko minulta jäänyt joku tajuamatta???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sikäli on, että harva ostaa enää kokonaisia broilereita ja syö ne nahkoineen. Kolesteroli ja rasva sijaitsevat pääosin nahassa.
Tee uusi vertailu broilerinfileellä tai broilerisuikaleilla. Broilerinreidetkään eivät sisältäne nahattomina kovin paljon kolesterolia tai rasvaa.
Jos haluat edelleen syyttää erikoissairaahoitajaa, niin syytä siitä, että hän jätti kertomatta tarkoittavansa nahattomia osia.
Punaisen ja vaalean lihan keskinäisestä terveellisyydestä lienee kysymys. Punaista lihaa on viimeaikoina kovastikin moitittu.
Ensinnäkään en moittinut sairaanhoitajaa. Asetin vain hänen neuvonsa hyvästä syystä kyseenalaiseksi, koska pitää sitten puhua nahattomista broilerisuikaleista, eikä kokonaisista broilereista. Tätä varten meillä on äidinkielemme käytössä. Tottakai tiedän broilerin nahan sisältävän rasvaa ja siksi tätä ihmettelinkin. No nyt otin broilerisuikaleen Finelin taulukosta ja luvut ovat paljon paremmat. Tosin tuo kolesteroli on kuitenkin 56mg ja edelleen naudankylkeä korkeampi, mutta onko niin, että sillä ei enää ole nykylääketieteen mukaan mitään merkitystä?
Suositus on ainakin joskus ollut, että viikossa kolesterolia ei saisi olla yli 300 milligrammaa. Jos siis söisin 100 grammaa naudanlihaa (todella pieni pala) tai broilerin rintafilettä joka päivä, niin kolesterolimäärä olisi sekä broilerifileessä että naudankyljessä noin 7 x 50mg = 350mg eli ainakin tuo suositus ylittyisi. Tuhdimpi 400g annos pala tietäisi viikossa 1360mg eli kolesterolisuositus ylittyisi 4,5 kertaisesti.
Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?
"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.
Onko tämä teille yllätys?
No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.
‘Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?’
Tästä päädymmekin tutkimusten tekijöiden johtopäätökseen:
‘Seerumin kolesteroli- ja triglyseridi-arvot eivät korreloi positiivisesti ravinnon sisällön kanssa.’
Käännän nämä omituiset sanat selväkieliseksi. ”Voit syödä tyydyttyneitä rasvoja niin paljon kuin ikinä haluat, sillä ei ole mitään tekemistä veresi kolesterolitasojen kanssa.”
Mitä sitten tulee Framinghamin tutkimukseen ja tyydyttyneisiin rasvoihin. Lainatkaamme William Castellia, joka toimi useita vuosia Framinghamin tutkimuksen johtajana.
"Framinghamissa, Massachusettsissa, mitä enemmän tyydyttyneitä rasvoja ihminen söi, sitä alhaisempi hänen seeruminsa kolesterolitaso oli ... havaitsimme että ihmiset, jotka söivät eniten kolesterolia, söivät eniten tyydyttyneitä rasvahappoja, saivat eniten kaloreita, painoivat vähiten ja olivat fyysisesti aktiivisimpia.” (Dr William Castelli 1992, Framingham tutkimuksen johtaja).
Hups!
Nyt varmaankin luulette että lainailen tutkimuksia, jotka tukevat omia ajatuksiani. Olemme valmiit antamaan erityispalkinnon sille ihmiselle, miehelle tai naiselle, joka löytää jostakin pitkäaikaistutkimuksen, jonka tulokset osoittavat että korkea kolesteroli, tai ravinnossa oleva suuri tyydyttyneiden rasvojen määrä, olisi millään tavalla vastuussa veren kolesterolitasosta (normaalissa, terveessä väestössä), tai vaikuttaisi millään tavalla sydäntautien määrään.
http://www.prometheus.fi/terveys/kole.htm