Sinut kohtasin kairassa kerran,
nousit rinnettä jyrkänteen.
Siitä kanssani taipaleen verran,
vaelsit pohjoiseen.
Kuljit vierelläin erämaan rauhaan,
suuren ruskan ja kaamoksen aikaan.
Minut iäksi lehdet sen kihlaa,
kairaan ja kulkijaan.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
Aina uudelleen vaellan Lappiin.
Se on kutsunut kulkemaan.
Sinä vierelläin tartuit myös reppuun,
lumoissa ruskan maan.
Öistä aapaa taas kuutamo kulkee
luoden hiljaisen, sinisen tunteen.
Syksy tullessaan hehkuun maan sulkee,
loisteeseen rakkauden.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
Sinä vaelsit sieluni siltaa.
Astuit sydämeen hiljaiseen.
Istuit tulilla kanssani iltaa,
matkalla pohjoiseen.
Samaa kairaa me kuljimme kerran,
puron uomia, kuruja kiertäin.
Iltanuotio rannalla lammen,
lämmön toi rakkauteen.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
nousit rinnettä jyrkänteen.
Siitä kanssani taipaleen verran,
vaelsit pohjoiseen.
Kuljit vierelläin erämaan rauhaan,
suuren ruskan ja kaamoksen aikaan.
Minut iäksi lehdet sen kihlaa,
kairaan ja kulkijaan.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
Aina uudelleen vaellan Lappiin.
Se on kutsunut kulkemaan.
Sinä vierelläin tartuit myös reppuun,
lumoissa ruskan maan.
Öistä aapaa taas kuutamo kulkee
luoden hiljaisen, sinisen tunteen.
Syksy tullessaan hehkuun maan sulkee,
loisteeseen rakkauden.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
Sinä vaelsit sieluni siltaa.
Astuit sydämeen hiljaiseen.
Istuit tulilla kanssani iltaa,
matkalla pohjoiseen.
Samaa kairaa me kuljimme kerran,
puron uomia, kuruja kiertäin.
Iltanuotio rannalla lammen,
lämmön toi rakkauteen.
Purppurassa ruskan lehdet kukkii maan.
Tunturissa rusko hetken viivähtää.
Laulujoutsenten viimeiseen auraan,
punerrus kimmeltää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pohjoisen laulua!!!
runo.
Aina olen halunnut lappiin ja nyt taas tuo kaipuu heräsi. Melkein julmaa, mutta itseppä luin.
Runosta vain positiivista palautetta!!!
ikävä Lappiin, kun tätä runoa luin. Hieno!