Henkilö tuomittiin asianomistajan keksityn tapahtumatarinan vuoksi linnaan. Myöhemmin ilmeni, että hän oli ollut väitettynä aikana koulussa. Myöskin tekijä oli ollut yli 100 km päässä tuona aikana. Asian omistaja sai korvaukset ja kipurahat teosta jota ei ollut tapahtunut. Tuomio saanut lainvoiman. Onko mitään tehtävissä?
Asianomistajan perätön lausuma oikeudessa. Miten toimia?
Kärsijä
111384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse olin oikeudessa ja asianomistaja valehteli vaikka on totuudessapysymisvelvollinen.Sain tuomion toisen valehtelun takia ja asia menossa hovioikeuteen.
Tein rikosilmoituksen poliisille perätönlausuma tuomioistuimessa.
Eli tee tutkintapyyntö poliisille.
Voihan noinkin toimia, mutta syytteestä on päättänyt syyttäjä, ei poliisi, joten kesken oikeusprosessia poliisi ei ilman syyttäjän määräystä ryhdy asiaa tutkimaan. Oikea tapa on käydä ensin prosessi loppuun.
Voihan tuoda ainiskin hovissa esille,että toinen on antanut perättömän lausunnon totuudessapysymisvelvollisena josta tehty tutkintapyyntö koska tutkintapyynnöstä on jäljennös ja asianumero.
Varmaan silloin vaikuttaa toisen osapuolen uskottavuuteen.(itse uskon en tiedä)
Aivan normaalia. Tuskin syytteessä oleva on tuppisuuna istunut oikeudessa, joten kyllä niin syyttäjä kuin tuomioistuin on asiasta tietoinen ja on ottanut väitteen huomioon. Jos lihaa olisi kertynyt luitten ympärille, niin syyttäjä olisi pyytänyt lykkäämään juttua ja määrännyt poliisin suorittamaan väitteen vuoksi lisätutkinnan. Jos näin ei ole, niin väite on huuhaata.
Nyt on löytynyt todisteet asianomistajan väärälle lausunnolle oikeudessa. Hän väitti mm. Olleensa auton takapekillä ja nojanneensa takaoveen. Auto on kaksiovinen.
Lisää näyttöä onko tämä huomioitava, jos asianomistaja on ollut koulussa tekoaikana?
Väitätkö, että henkilö on ollut kahdessa.paikassa yhtä aikaa. Aikamoinen väite jos pitää paikkansa. Yleisen syyttäjän alainen asia. Ei voi jättää tutkimatta. Jompi kumpi puhuu pehmoisia. Asianomistajalle tosi paha juttu jos on puhunut oikeudessa muunneltua totuutta.
Oikea termi on virallisen syytteen alainen rikos, ei yleisen. Prosessia oikeudessa johtaa syyttäjä. Syyttäjä voi pyytää lykkäystä, jos on aihetta teettää poliisilla lisätutkimuksia. Poliisin puoleen kääntyminen on turhaa, koska poliisi ei ilman syyttäjän määräystä puutu oikeudessa kesken olevaan asiaan. Syyttäjän kanssa asiasta voi keskustella.
Syyttäjä toimista voi kannella, mutta muutoin prosessi on käytävä loppuun, eli tässä tapauksessa sitä on jatkettava hovioikeudessa.
Muunneltua totuutta itsellänikin puhui vastapuoli vaikka oli totuudessapysymisvelvollinen eli silmät kirkkaina "VALEHTELI"kuten esitutkinnassakin.
Minua neuvottiin tekemään rikosilmoitus päälleajajan kaverin valehtelusta todistajana käräjäoikeudessa.
Molemmilla ihan sama tarina, joka ei voi pitää paikkaansa ja on ihan selvää, että se päälleajajan kaveri valehteli todistajana. Oli hänelle muka ihan selvää, mitä oli tapahtunut, mutta ei pystynyt vastaamaan yhteenkään kysymykseeni muuta kuin sanomalla, ettei muista.
Olen tekemässä piirroksia ja kaavioita tapahtumista rikosilmoitusta varten.
Todistus aiheutti sen, että tapausta pidettiin lievänä ja syyttäjä ja tuomari taisivat pitää minua jonain turhasta valittajana (vaikka todisteista olisi nähnyt, että ei edes jarrutettu ja oli ollut kova vauhti), enkä saanut hakea edes korvauksia kivusta ja särystä. Jos mustelmatkin näkyvät yli puoli vuotta ja raajassa on liikerajoitus yli vuoden, niin on ollut vähän isompi juttu kuin hitaasti tapahtunut vahinkomuksautus.
Voinko vaatia korvauksia?
Haluaisin vaatia valehtelijalta menettämäni korvaukset moninkertaisena.
Kuten edellä on kerrottu, niin poliisi ei puutu oikeudessa kesken oleviin prosesseihin. Jos jutussa voi vielä valittaa hovioikeuteen, niin rikosilmoitus on turha. Jos se on jo lainvoimainen, niin poliisi ottaa yhteyttä jutun syyttäjään. Jos syyttäjä määrää poliisin suorittamaan esitutkinnan, niin sen valmistuttua hän harkitsee mitä tekee. Pyytää KKO:ta purkamaan lainvoimaisen tuomion ja nostaa syytteen perättömästä lausumasta tuomioistuimessa, tai tekee syyttämättäjättämispäätöksen.
Suomessa oikeudessa saa esittää mitä vaatimuksia haluaa.