Avio-oikeus eron jälkeen

Jos perintö on saatu ennen avioliittoa tai avioliiton aikana ja testamentissa ei ole ollut avioehdon poissulkemismääräystä niin kyllä perintö kuuluu osituksen piiriin.

Perintö on henkilön omaisuutta siinä missä muukin omaisuus ja tunnetusti omaisuus on osituksen alaista.Lawetorder taas ei ymmärrä lukemaansa.

"Haukkua ja mollata kyllä osaatte, muttette kykene kumoamaan ja esittään seikkaperäisesti perustellen ja lainmukaisin perustein ettei asia ole noin, vaan joka kerta sama halveeraamisoperaatio on ainoa mihin edes kykenette. "

Kuules nyt poju,jos asia on sinun mielestäsi perustuslain vastaista niin viittaa toki pykäliin.
Saadaan sitten taas nauraa ja makiasti.
Siinä on vissi ero että sä luulet että se on perustuslain vastainen kuin siinä että se oikeasti olisi.

Jos olisi niin lainsäätäjä olisi sen korjannut jo aikaa sitten.
Ei avioliittolain luvun 2,pykälä 35 ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Avio-oikeus lakkaa ositusperusteen syntyhetkellä, eli avioerohakemuksen jättöhetkellä. Ainakaan sellaiseen omaisuuteen ei ole koskaan edes teoreettista tasinko-oikeutta, jonka toinen entisistä aviopuolisoista on saanut avioliiton purkautumisen jälkeen, eli toisen aviopuolison kuolinhetken tai oikeuden antaman lainvoimaisen avioeropäätöksen jälkeen.

3. Osi­tuk­sen piiriin kuu­luu ra­joite­tusti myös avio­eron jäl­keen saatu omai­suus

Koska osi­tuk­sen piiriin kuu­luu paitsi se va­ralli­suus, joka puoli­solla oli osi­tuspe­rus­teen syn­tyhet­kellä, myös sellai­sen varal­lisuu­den sijaan tullut uusi omai­suus sekä omai­suu­den tuot­to, on yleen­sä myös enemmän omis­tavan puoli­son in­tres­sissä tehdä osi­tus­sopi­mus heti avio­eron yh­tey­dessä. Jos esi­mer­kiksi puoli­solla on ol­lut osa­kesi­joi­tuksia avio­eron tulles­sa vi­reille, ja hän on ne sit­tem­min myy­nyt ja hank­kinut niistä saa­mil­laan varoil­la si­joi­tusasunnon, kuu­luu han­kittu asun­to osi­tuk­sen piiriin. Lisäksi osi­tuk­sen piiriin kuu­luvan omai­suu­den tuotto on ositet­tavaa varal­lisuut­ta: puoli­solla olleen sijoi­tusasunnon vuok­ratulo avio­eron vireil­letu­lon ja osi­tus­sopi­muk­sen al­lekir­joit­tami­sen väli­senä aikana on si­ten myös ositet­tavaa varal­lisuut­ta.

Osi­tuk­sessa omai­suus arvos­tetaan osi­tus­het­ken – eikä siis osi­tuspe­rus­teen syn­tyhet­ken – mu­kai­seen ar­voon, joten osi­tuk­sen lyk­kää­minen voi ai­heut­taa sen, että tasin­kona joudu­taan luo­vut­ta­maan enemmän kuin mitä olisi jou­duttu, jos ositus olisi tehty heti avio­eron tultua vireil­le.

Lakiasiaintoimisto Fiducius Oy

Voiko tyhmempää kansaa olla kuin suomalaiset??

"2 luku
Perusoikeudet

15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".

Selite: "
4.1.2 Perusoikeudet

Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yksilölle kuuluvia oikeuksia. Perusoikeuksille on siten ominaista niiden perustuslaintasoisuudesta johtuva erityinen pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Perusoikeuksia pidetään yleensä myös perustavanlaatuisina, yksilölle erityisen tärkeinä oikeuksina. Ne ovat lisäksi yleisiä, periaatteessa kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia.


4.1.5 Perusoikeuden subjekti

Perusoikeudet suojaavat pääsäännön mukaan jokaista Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevaa ihmisyksilöä. Perusoikeussäännöksissä perusoikeuden subjektina eli haltijana mainitaan yleensä jokainen. Jokaisella tarkoitetaan luonnollista henkilöä. Lähtökohtana on, että perusoikeudet suojaavat yksilöä riippumatta esimerkiksi tämän iästä, sukupuolesta tai kansalaisuudesta. Oikeushenkilöitä perusoikeudet suojaavat välillisesti, sillä oikeushenkilön asemaan puuttuminen saattaa merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin. 4

Perusoikeudet kuuluvat ihmiselle hänen elinaikanaan. Ihminen tulee perusoikeuksien haltijaksi täysimääräisesti syntymänsä hetkellä ja on perusoikeuksien suojan piirissä kuolemaansa saakka. Oikeusjärjestys antaa kuitenkin eri tavoin suojaa myös ennen syntymää. Osittain tämä toteutuu äidin perusoikeusturvan välityksellä. Lisäksi valtiosäännön perusarvoihin on kirjattu ihmisarvon loukkaamattomuuden turvaaminen. Siten esimerkiksi sikiöön ja alkioon kohdistuvat, ihmisarvoa loukkaavat lääketieteelliset ja tieteelliset kokeilut ovat perustuslain vastaisia


4.1.11 Sääntelyvaraukset ja muut lakiviittaukset

Perusoikeus on voitu sitä koskevaan säännökseen otetulla niin sanotulla sääntelyvarauksella kytkeä tavallisella lailla toteutettavaan sääntelyyn. Tällaisella lausekkeella viitataan siihen, että oikeuden täsmällinen sisältö määräytyy vasta perusoikeussäännöksen ja tavallisen lainsäädännön muodostaman kokonaisuuden pohjalta.

Sääntelyvaraukset jättävät lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä, ja tämä liikkumavara on suurempi kuin ilman sääntelyvarausta turvattujen perusoikeuksien kohdalla. Perustuslaki ilmaisee kuitenkin tällöinkin pääsäännön, jota ei voida sääntelyvarauksen nojalla perustaltaan heikentää. Toisaalta sääntelyvaraus merkitsee lainsäätäjään kohdistuvaa velvollisuutta antaa perusoikeutta täsmentäviä säännöksiä.

Sääntelyvaraus voi olla perusoikeussäännöksessä muotoa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään tai sen mukaan kuin lailla säädetään. Viittauksella tarkemmin säätämiseen on erikseen korostettu lainsäätäjän rajoitettua, perustuslaissa ilmaistuun pääsääntöön sidottua liikkuma-alaa-

Perusoikeussäännös voi sisältää myös lakiviittauksen, jonka mukaan säännöksessä tarkoitetusta oikeudesta säädetään (tarkemmin) lailla. Tällainen viittaus edellyttää lainsäädäntöä kyseisestä oikeudesta, mutta jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Perustuslaki sitoo lainsäätäjän sisällöllistä harkintaa tällaisessa tapauksessa vähemmän kuin sääntelyvaraus, jossa itse pääsääntö on säädetty perustuslailla".

Kumotkaa ensinnä nuot, sitten puhutaan tasingosta ja avio-oikeudesta, omaisuuden jakamisesta joka on yksilötasolle turvattu ...

Ensiksi kysymys, missä on lakivarauma siitä, että tuohon omaisuusturvaan voidaan puuttua lailla???

Aivan oikea vastaus, EI MISSÄÄN.

"Ensiksi kysymys, missä on lakivarauma siitä, että tuohon omaisuusturvaan voidaan puuttua lailla???

Aivan oikea vastaus, EI MISSÄÄN. "

Niinhän sä luulet,avioliittolaki on olemassa joten sun tulkinta perustuslaista on väärä.
Sujuvasti osaat kopioida tekstiä mutta ymmärrys tekstiä kohtaan on täysi nolla.

Jos avioliittolaki olisi ristiriidassa tuon tekstin kanssa,lainsäätäjä eli eduskunta olisi jo aikaa sitten kumonnut avioliittolain.Mutta kun se ei ole ristiriidassa joten ainut vaihtoehto on se että SÄ olet väärässä etkä ole ymmärtänyt lain tekstiä.
Tämä on päivänselvää eikä se miksikään muutu vaikka kuinka yrität.

Kysymykseesi löytyy vastaus avioliittolain 90 §:n 1 momentin 2 kohdasta.

Lainkohdan mukaan omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä: 1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi; 2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Yleisesti ottaen ratkaiseva merkitys annetaan saannon olennaisen perusteen syntyhetkelle eli perintö- tai testamenttisaannon osalta kuolinhetkelle. Siten, jos perittävä kuoli sen jälkeen kun avioeroasia tuli vireille, ei perintö kuulu avio-oikeuden piiriin. Jos perittävä oli kuollut ennen avioeroasian vireilletuloa, ei sillä ole merkitystä, että jako on toimitettu vasta avioeroasian vireilletulon jälkeen.