Millaiset hedelmät ja vihannekset maistuvat talvella.

"Yksin-kertaisesti sitten:

Apetit pakaste-vihannekset ja kasvikset, sekä Kukka-Kaali.
300gr. ja 250gr. X 2.SF 300gr. X 1 SF.
10-12 kpl. Kariniemen Kukon-Pojan paisti-leikkeitä 800gr.SF
Vaihto-ehtona tar-tar leikattua laatu-naudan lihaa 2% 850gr.SF
Leipinä Täysjyvä Ruis ja Vehnä 1 X 2vpl.SF
Juustoportti Luomu-Kirnu-Voi SF
Juustoportti Luomu-viili 6kpl.SF
Valio Maito 3ltr. luomu rasvaton SF
Viikon eväs.
Maksaa mitä maksaa"
-
Höyryttäessä TODELLA paljon Valko-Sipuli-jauhetta Vihannes-kerrosten väliin.
-
Satunnaisesti Äitien Maksa-Laatikkoa vitamiinien vuoksi.
Kaali-Kääryleitä huvin-vuoksi.
-
1 Rahkosen iso Omena SF
1 Mandariini IL
Karkeasti rouhittu Smoothie-sekoittimessa
-
1pss. 250gr. Pakaste-Mustikoita SF
1pss. 500gr. Pakaste-Mansikoita SF
1 Lohko Vesi-Meloni isoiksi suu-paloiksi leikattu IL
- Kun pakasteet ovat sulaneet ja liemistyneet, sekoitetaan kaikki keskenään kauhalla kulhoon.
Maksaa mitä maksaa.
-
Jouluna Ruokani lisääntyy Kinkulla ja Sillillä.
Juomiini tulee Puna-Viiniä.
-
Keväisin Peruna.
1-2 kertaa.
-
Aina jää eläkkeestä kuukausittain runsaasti säästöön.

H.

---noista eri aineiden jätekertymistä kirjoitutuksia lukenut mandariinien ja appelsiinien - ja myös banaanien kohdalla -- miksi niitten kuivikepussienkin epäitiin sisätävän mm kokaiinia

Kyllä aina talvella tekee mieli esim. satsumia tai appelsiiniä ....viinirypäleitäkin.. ja jäämiä torjunta-aineista niissä on ilman muuta...ja kuoret ei niitä estä...eikä taida pesukaan...
Tuonti hedelmistä oli joskus listaa ...että missä eniten ...siinä oli omenat ensin sitten taisi olla mansikat ...viinirypäleet... Luomuna vaan ei saa kaikkea...appelsiinejä ja sitruunoita on luomuna..

-totta, jäämiä löytyy enemmän ulkomaisista tuotteista, olis sitten kyse mistä tahansa syötävästä, kotimaisia kannatta suosia, vaikka maksavatkin pikkasen enemmän. Viime vuonna esim. puolalaiset omenat, jotka ovat selvästi halvempia kuin muut, tutkimuksen mukaan sisälsivät eniten jäämiä torjunta-aineista. Samoin lihantuotannossa käytetään keskieuroopassa selvästi enemmän kasvuhormoneja, jopa antibiootteja käytetään varmuuden vuoksi, ettei eläin sairastuisi, siis vaikkei ole sairaskaan, ja se on sairasta!
-suosi suomalaista on viimesen päälle järkevää ja totta monin tavoin, saat puhtaampia tuotteita, ja eurot jää kotimaahan.

Nyt syön appelsiinejä ja banaaneja. Ovat edullisia tällä hetkellä. Omenoita on itsellä kuivattuna, nekin ovat kyllä nyt kaupassa halpoja. Yleensä syön pari hedelmää päivässä. En oikein usko että kotimaiset olisivat sen puhtaampia kuin muutkaan, mutta väittelemään en ala.

Ostan kaikenlaisia hedelmiä. En mieti kotimaisuutta vaan hintaa.
Eihän sitä kuitenkaan tiedä, minkä motarin varrella tai lantalan tuotoksilla on kasvatettu, takiuvarmasti.
Sienistä on varoitettu radioaktiivisista aineista yli raja-arvojen.

Hinta/laatu

No granaattiomenia syön harvoin, välttämättä ei edes joka vuosi. Että niinkuin se ja sama niitten pitoisuuksille. Noin muutenkin, vaikka nyt syökin hedelmiä, syö sitä paljon muutakin.

Mieluummin syö hyvän makuista, edullista tuotetta, kuin pahan makuista kallista. Paras esimerkki kai tomaatti. Kotimainen luomutomaatti kallista ja pahan makuista. Paljon halvemmalla saa laadukasta tuontitomaattia. Sitä voi tietenkin jaaritella, paljonko ulkomailta tuotu tomaatti saastuttaa ja kuluttaa luontoa, mutta eipä tuo atomivoimallakaan kasvihuoneisa kasvatettu vesitomaatti kovin ekologista ole.

Lisää kasvinsuojeluaineita, lisää geenimapipulaatiota, lisää laadukkaita elintarvikkeita. Ikinä kukaan ei ole sairastunut syötyään granaattiomenaa.

=DW=

Olen syönyt klementiinejä, banaaneja ja avocadoja ulkomaisia. Pyrkinyt katsomaan, että olisivat edes Euroopasta. Säilytysaineitahan niihin on dumpattu lannoitteiden lisäksi, joten vähän pitkin hampain olen syönyt. Siirtynyt kuitenkin aikalailla kotimaisiin marjoihin, pakastettuihin. Aika vähän syön talvella tomaatteja sellaisenaan. Murskattuna ja paseerattuna kastikkeisiin, patoihin ym. käytän.

Jostain syystä noita citrushedelmiä tekee talvella mieli, vai onko ne vaan aseteltu kaupoissa niin houkutteleviksi.

Viinirypäleitä en osta, kun niitä ei tule kuitenkaan pestyä kunnolla.
Kotimaia omppuja on vielä, ja ovat ihan hyviä.
Mandariineja ja appelsiineja tulee ostettua, kun ovat helppoja kuoria.
Kotimaista ostan aina, ja melkein aina on nyt saatavilla.
On minulla kolme pakastinta ja monta sataa litraa marjoja.
Nytkin, juuri join kahvit ja söin lettuja omppuhillon kanssa.

Maistuva - perinteisesti leipomispäivien herkku - on oikea imelletty perunalaatikko. Näin kevään lähestyessä kellaroidut perunat on parhaimmillaan imellettyyn perunalaatikkoon - ja mitä pitemmälle talvi etenee niin sitä parempaa imellettyä perunalaatikkoa perunasta saa. Vanhaan hyvään aikaan imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin leipomispäivinä. Nykyisin imelletyn perunalaatikon valmistaminen on äärettömän helppoa sähkölieden uunissa.

Tämän alueen aktiivit osaakin tehdä oikean imelletyn perunalaatikon, mutta tässä muistin tueksi:

Kypsennä perunat suolattomassa vedessä ja soseuta perunat ja notkista sose kuumalla keittovedellä, niin että saadaan puuromainen sose. Jäähdytä sose huolellisesti 75-76 asteiseksi tai vähän alle ja lisää vehnäjauhot jäähdytettyyn soseeseen. Laita sose imeltymään 70-75 asteiseen sähköuuniin 3-4 tunniksi.

Lisää soseeseen voi ja suola. Lisää soseeseen maitoa niin että saadaan notkeahko sose. Laita sose voideltuun uunivuokaan. Pinnalle muutama voinokare. Pinnalle voi sirotella korppujauhoa. Paista sähkölieden uunissa. Aloita paistaminen kuumassa uunissa ja kun pinta saa väriä sose alkaa kuplimaan, alenna uunin lämpötila 130 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu rauhalliseksi poreiluksi.