SIjoituasunto -odotanko?

Taas kerran nähdään, vasemmistokommarit ovat omasta mielestään parhaita talouden asiantuntijoita.

Ei. Mitään. Järkeä.

Taloyhtiön lainan poismaksu saattaa joissain tilanteissa sen sijaan olla järkevää. Siinä voi korko huidella jossain 2-3 prossan hujakoilla, mikä on jo aika paljon (toki kannattaa muistaa, että inflaatio on korkoa korolle, lainan korko ei).

Tilillä makuuttaminen on aika heikko vaihtoehto sekin. Et juuri prossaa suurempaa korkoa saa.

Jos et mitään sijoituskohdetta keksi, niin pistä rahat elämiseen. Tulee sentään hyvä mieli.

Asuntojen hinnat vähintäänkin pysyy. Vuokraustoiminta ei tosiaan ole enään hyvä bines johtuen huonoista vuokralasista. 10v oli minulla vuokralaisia häikkää oli ihan riittävästi.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi.
Kasvava asuntokysyntä nostaa hintoja kasvukeskuksissa ja laskee niitä väestötappioalueilla.

Mutta. Suomessa väestön jatkuvan ikääntymisen ja syntyvyyden jatkuvan pienenemisen takia ei kaupungistuminen jatku samalla tavoin kuin väestörakenteeltaan tasapainoisemmissa maissa.
Maahanmuuton tuomaan ratkaisuunhan väestörakenteen korjaamiseksi ei suhtauduta myötämielisesti, eivätkä mummot isoihin kaupunkeihin pystyisi muuttamaan vaikka haluaisivatkin, koska asuntohinnat ovat eriytyneet. Taajamatönöstä ei saa kaupunkiasunnon hintaa. Näinollen kun vanhenevasta väestä ei kaupungistujiksi ole eikä nuorta väkeä muuttajiksi ole lukumääräisesti paljon kaupungistumistrendi hiipuu, vähentäen täten asuntohintapainetta.

Asuntokauppahan on jo kääntynyt kohtuulliseen laskuun.
Sijoittajatkin vetävät henkeä.
Rakennuslupien määrä romahti viime vuoden puolella, kerrostaloissa miltei puoleen
Kuluttajaluottamus on laskenut.
Aivan kaikkialla maailmassa talouden ennusmerkit ovat jo reilusti alaspäin.
Pörssit hermoilevat ja yleensä pörssien käänteet ovat ennakoineet reaalitalouden muutokset n. puolisen vuotta etukäteen.

Suomen asuntohinnat tulevat pian vääjäämättä kääntymään laskuun myös kasvukaupungeissa, mutta kuinka nopeaan ja rajuun laskuun päädytään nähdään kun taantuma alkaa ja varsinkin kun se alkaa vaikuttaa työllisyyteenkin.

Rakentaminen on talouden tärkeimpiä ilmapuntareita ja myrskyvaroitukset on nyt siis nähty.

kunaikaeiole kirjoitti:

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi.
Kasvava asuntokysyntä nostaa hintoja kasvukeskuksissa ja laskee niitä väestötappioalueilla.

Mutta. Suomessa väestön jatkuvan ikääntymisen ja syntyvyyden jatkuvan pienenemisen takia ei kaupungistuminen jatku samalla tavoin kuin väestörakenteeltaan tasapainoisemmissa maissa.
Maahanmuuton tuomaan ratkaisuunhan väestörakenteen korjaamiseksi ei suhtauduta myötämielisesti, eivätkä mummot isoihin kaupunkeihin pystyisi muuttamaan vaikka haluaisivatkin, koska asuntohinnat ovat eriytyneet. Taajamatönöstä ei saa kaupunkiasunnon hintaa. Näinollen kun vanhenevasta väestä ei kaupungistujiksi ole eikä nuorta väkeä muuttajiksi ole lukumääräisesti paljon kaupungistumistrendi hiipuu, vähentäen täten asuntohintapainetta.

Asuntokauppahan on jo kääntynyt kohtuulliseen laskuun.
Sijoittajatkin vetävät henkeä.
Rakennuslupien määrä romahti viime vuoden puolella, kerrostaloissa miltei puoleen
Kuluttajaluottamus on laskenut.
Aivan kaikkialla maailmassa talouden ennusmerkit ovat jo reilusti alaspäin.
Pörssit hermoilevat ja yleensä pörssien käänteet ovat ennakoineet reaalitalouden muutokset n. puolisen vuotta etukäteen.

Suomen asuntohinnat tulevat pian vääjäämättä kääntymään laskuun myös kasvukaupungeissa, mutta kuinka nopeaan ja rajuun laskuun päädytään nähdään kun taantuma alkaa ja varsinkin kun se alkaa vaikuttaa työllisyyteenkin.

Rakentaminen on talouden tärkeimpiä ilmapuntareita ja myrskyvaroitukset on nyt siis nähty.

Lue lisää

> Rakentaminen on talouden tärkeimpiä ilmapuntareita ja myrskyvaroitukset on nyt siis nähty.

Ihan mielenkiinnosta, kun tässä nyt edeltävät muutama vuosi on rakennettu about enemmän kuin koskaan, niin mihin se mahtava nousukausi jäi, josta tuo ilmapuntari kertoi. Vai oliko tämä niitä tapauksia, joissa vain laskusta on merkkejä olemassa?

Tuolloin vuosituhannen alkuvuosina finanssikriisiin johtavat tapahtumat olivat vasta kehittymässä. Jenkeissä kasvatettiin kiinteistökupla, jonka seurannaisvaikutukset elävät edelleen. Kiinteistökuplistahan taantumat ja lamat usein käynnistyvätkin.

Finanssikriisin miltei romahdutettua koko maailman talousjärjestelmän jouduttiin tilanteeseen jossa keskuspankit olivat pakotettuja ennennäkemättömiin pelastustoimiin.
Painamaan ohjauskorot nollaan joka on toisin sanoen ilmaisen rahan pumppausta markkinalle.
Nämä käytännöllisesti katsoen kaikkien kansantalouksien jättimäiseen velkaantumiseen johtavat toimet ovat jatkuneet siitä lähtien, jo vuosikymmenen ajan, eikä velkaantumisen kääntymisestä edes laskuun ole nähty kuin hiuksenhienoja toiveita. FED on nostanut varovasti ohjauskorkoa ja vähentänyt velkakirjaostojaan, mutta esim. EU on täysin kädetön (uuden taantuman ollessa jo ovella) eikä Kiinankaan velkaantuminen ole pysäytetty.
Velkaantuminen ei voi jatkua ikuisesti, joten nollakorkopolitiikasta on pakko päästä irti.
Mikäli jättivelkaantumiseen ajautunutta maailmantaloutta ei saada hallitusti normaalin korkopolitiikan tielle, muutokseen ajaudutaan hallitsemattomasti.

Valitettavasti maailman suurvaltioidenkin johdossa on tällä hetkellä pienempien valtioiden varttihullujen lisäksi taloudesta hyvin rajallisesti ymmärtäviä tai kiinnostuneita johtajia. Kun oma ego on tärkeämpi kuin yhteinen etu, järjellisiä, hallittuja ratkaisutoimia ei pidettäne edes erityisen relevantteina. Kuten hyvin läheisen naapurimmekin toimet osoittavat, aseinkaan ongelmien hoitaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Vientiteollisuudestaan riippuvaisen Suomen-kokoisen kansantalouden merkitys maailman mittakaavassa on mitättömän pieni. Siihen yhtälöön kun suhteuttaa suomalaisen asuntomarkkinan koon, huomannee kuinka haavoittuvainen se on.
Täysin yksiselitteisesti korjaus asuntomarkkinalle tulee kun heikentyvät maailmantalouden vaikutukset alkavat täysimääräisesti vaikuttaa omaan talouskehitykseemme.

Ensimmäisinä tästä tulevat jo piakkoin saamaan esimakua rakennusteollisuuden työntekijät, joiden asuntolainojen maksuun tullee jännitysmomenttia kerrakseen.

Juuri näin on oletettavasti käymässä, tuleva taantuma eli lama on todennäköisesti pitkä.
Eikä lamassa tai taantumassa ole mitään pelättävää, niitä tulee ja menee. Sellaista on turha pelätä johon ei itse voi mitenkään vaikuttaa, mutta omassa käytöksessä kannattaa huomioida vaikutukset jotka taantuma tai lama todennäköisesti tulee aiheuttamaan.

Lama pysäyttää asuntokaupan tai ainakin hidastaa sitä niin merkittävästi, että hintavaikutukset ovat vääjäämättömiä.
Nyt ei siis todellakaan ole aika pitkin laina-ajoin investoida asuntoihin, omiin eikä sijoitusasuntoihin, ei millään sijainnilla. Hintakehitys on täysin sumussa.
Ammattisijoittajilta ei tarvi edes kysyä onko näin, ostokäytös kertoo vastauksen.

Vuokraasuntoja alkaa olla jo liikaakin tarjolla koska köyhätkin ovat alkaneet leikkimään asuntosijoittajaa. Mikäs siinä huomaa pian ettei asuntosijoitus kovin hyvä bines olekkaan.

Johanneksena kirjoitti:

Vuokraasuntoja alkaa olla jo liikaakin tarjolla koska köyhätkin ovat alkaneet leikkimään asuntosijoittajaa. Mikäs siinä huomaa pian ettei asuntosijoitus kovin hyvä bines olekkaan.

Lue lisää

Voi niitä olla jossain liikaakin, jätkät pilasi markkinat ahneuksissaan tietyillä alueilla, mutta ei kai kukaan järkevä hanki sellaiselta alueelta sijoitusasuntoa?
Jos laittaa alkusyksystä vuokralle, hakijoita on yhä helposti 30 - 50, muina aikoina tietysti hiljaisempaa yliopistokaupungissa, mutta 20 asunnon tarvitsijaa muulloinkin saattaa kysellä parissa päivässä ilmoituksen laitosta. Ainut ongelma on asunnontarvitsijoiden taso hiljaisimpina aikoina, jos siitä joustaa, aina löytyy vuokralaisia.

Sijoittajan onni on ns. matuinvaasio, vaikka ei niille vuokraisikaan, ne täyttää kuntien ja erilaisten tuettujen vuokrataloyhtiöiden asunnot, vieden tilaa suomalaisilta, jotka sitten hakevat asuntoja yksityisiltä. Kaikkineen taidettiin myöntää viimevuonna n.80 000 oleskelulupaa, joten tunkua on, jokainen voi todeta tämän, kuinka katukuva muuttuu joka vuosi aina edellistä ruskeammaksi.