Siilinjärven kasvukäyrä ...

2000-2010 Siilinjärvi kasvoi yli 1000 hengellä. Tämän 2010 luvun viisi ensimmäistä vuotta oli hyvää aikaa kasvun ollessa 700 henkeä, mutta siitä lähtien onkin pikkuhiljaa menty alaspäin asukasluvussa.

Onhan tuo asukasluku kasvanut tasaisesti Joensuussakin eli idempänäkin pärjäilevät ihan hyvin.

Olisiko väestön vanheneminen yksi selittävä tekijä asutuksen keskittymiskehitykselle, vanhat ei jaksa enää tehdä esim. lumitöitä maalla, palvelut ovat kaukana, jälkikasvutkaan eivät jouda auttamaan kun ovat joutuneet lähtemään työn perässä kauas pois jne.

Siilinjärven sijainti on erinomainen, melko keskellä Suomea, pohjois-etelä ja itä-länsi valtateiden risteyksessä, junat ja lentokentät lisänä niin liikenneyhteydet ovat harvinaisen hyvät.

Siilinjärvi on aivan tyypillinen kaupungin viereinen kehyskunta,.Ei se poikkea mitenkään muista kehyskunnista myöskään siinä, että viime vuosina monien kehyskuntien väestönkasvu on pysähtynyt ihmisten halutessa asua keskuskaupungissa. Aluetutkija Aro on tästä alueiden rrilsistumisesta tehnyt tutkimusta. Siilinjärvellä voi tulevaisuudessa olla Yaran laajentumisen suunnitelmilla pysäyttävät vaikutus varsinkin keskustan asukasluvun kasvuun ja asuntojen hintoja laskeva vaikutus.

"2000-2010 Siilinjärvi kasvoi yli 1000 hengellä. Tämän 2010 luvun viisi ensimmäistä vuotta oli hyvää aikaa kasvun ollessa 700 henkeä, mutta siitä lähtien onkin pikkuhiljaa menty alaspäin asukasluvussa. "

Noin 1300 hengellä näköjään, taisin katsoa vähän väärin katsoa tilastokäyrää.

"Onhan tuo asukasluku kasvanut tasaisesti Joensuussakin eli idempänäkin pärjäilevät ihan hyvin."

Samantapainen asetelma hyvin paljon Joensuun seudulla kuin Kuopionkin. Kontiolahden kasvua siinä Joensuun kupeessa voisi kehyskuntana aika suoraan verrata Siilinjärven kasvuun.
Sanavalintana "pärjäillä" on muuten aika alleviivaava, siis eikö silloin enää pärjätä jos asukasluku laskee?? Ihminen on monesti laumaeläjä, joka tekee sitä mitä toisetkin, mutta silti laskevankin alueen kunnissa on sitä "pärjäämistä" ... ihan vaan tämä sivuhuomiona ...

"Olisiko väestön vanheneminen yksi selittävä tekijä asutuksen keskittymiskehitykselle, vanhat ei jaksa enää tehdä esim. lumitöitä maalla, palvelut ovat kaukana, jälkikasvutkaan eivät jouda auttamaan kun ovat joutuneet lähtemään työn perässä kauas pois jne."

En nyt tässä äkkiä löydä mitään tilastotietoa siitä, onko Siilinjärven väestö miten nuorempaa kuin keskimäärin. Monestihan sitä on tässäkin kunnassa käytetty markkinointi- sekä vetovoimatarkoituksena, mutta miten lienee tilastojen valossa. Tosin esim.Yara eli ent.Kemirahan on houkutellut vuosikymmeniä (alkaen 70luvulta) työntekijöitä eri puolelta maata, joista monet on eläköidyttyään muuttaneet takaisin kotikonnuilleen vanhutta viettämään. Eli kyllähän työpaikka on sellainen vetovoimatekijä, joka nuorta väkeä vetää, monilla ei paikkakunnalle ole kuitenkaan sitten sen syvempiä siteitä kuin työn tekeminen siellä.

Mitenhän muuten ikäjakaumat eroaisi (tai eroaisivatkohan merkittävästi) jos Siilinjärven eri alueita vertailtaisiin. Esim.Kirkonmäellä tuntuisi asuvan aika paljon eläkeläisiä, mihin toki on ymmärrettävänä syynä keskustan läheisyys. Mutta mitenhän merkittävästi esim.tämä tilastoissa näkyisi??

"Siilinjärven sijainti on erinomainen, melko keskellä Suomea, pohjois-etelä ja itä-länsi valtateiden risteyksessä, junat ja lentokentät lisänä niin liikenneyhteydet ovat harvinaisen hyvät. "

Infrasruktuuriahan tämä kaikki on, vaikka ei ihan Piippola Siilinjärvi toki olekaan. Liikenneyhteydet on kuitenkin ne tekijät joitten vuoksi vaikkapa Varpaisjärvi ei ole kasvanut vuosikymmenien mukana, ja Siilinjärvi on.

Joo, ja ei Siilinjärvi poikkea kehyskunnista, tai se on kehyskunta, ja isompaa vertailua voisi suorittaa sitten niitten eri kehyskuntien kesken, vaikkapa Kontiolahden kanssa, tai onhan toki muitakin niitä. Miinuspuolena näissä kasvavissa kehityskunnissa on se jatkuva kasvu, ja sitä myöten ympäristön suuri muuttuminen muutamien vuosikymmenien aikana. Lähinnähän monesti rakennetaan niin paljon kun mahdollista, ja ilman sen kummempaa historian, ympäristön tai esteettisiä arvoja ajattelematta, vaikka voi kai niistäkin joku olla antamassa neuvoja noissa isommissa hankkeissa.
Toisaalta miten paljon se vertautuu vaikkapa siihen, että monilla kuntaan muuttavilla perheillä ei ole kuntaan muita sidoksia kuin työ?! Asuntoja niille ketkä niitä tarvitsee, ja estetiikkaa muille, eli voi arvata että kaavoitetaan jatkossakin niin pirusti. Aika harvoja ääniä on loppujen lopuksi ollut puolustelemassa sitä kun vanhaa on purettu pois, niin toki muuallakin. Mutta ihminen kasvaa ympäristöönsä, ja tarvitsee jotain muutakin kun talon jossa asuu, työpaikan jossa käy, ja kaupan jossa ostaa ruokaa. Tosiasiassa Siilinjärven kunnan olisi jo jokunen vuosikymmen sitten ollutkin aihetta panostaa jotenkin vaikkapa kulttuuriin, jonka kannalta kunta on kyllä kovin köyhä paikka asukaslukuunkin nähden. Ja myös rakentamisessa pitäisi nähdä noita esteettisiä ja jatkuvuuden arvojakin, sillä se on lopulta se seikka joka loisi sitä viihtyisyyttä, kyllähän sitä ilmankin voi elää, mutta jossain se oirehtiminen sitten näkyy, nuorisossa ja vaikka mielenterveystyöntekijöillä, jos kaikkea ei ajatella kun suorien linjojen, ja valmiiksi laskettujen kaavojen mukaan ... Volente Deo !

"Haukkatuuli kirjoittaa ympäristön ja kulttuurin merkityksestä paikkakuntalaiselle. Siilinjärvellä kulttuurista on huolehdittu siten, että Kuopiossa on teatteri, musiikkikeskus, jäähalli, pallopelihalli ja monta ravintolaa. Siilinjärveläiset voivat käydä niissä pääsymaksun hinnalla, tietysti pitää myös järjestää kuljetus itse sinne Kuopioon. Myös ravintoloista ym. ostetut annokset on itse maksettava. Mutta teatterin vesivahingoista ei siilinjärveläisten tarvitse maksaa eikä tekonurmen uusimisesta eikä jäähallin laajentamisesta. Tämä lienee siilinjärveläisten mielestä nerokasta taloudenhoitoa."

Jees, ei tarvitse maksaa kun palvelut on toisessa kunnassa. Kulttuuri ja viihtyisän, rakennetun ympäristön luominenhan on sitä ns."kermaa ja kuorrutusta itse kakun päällä", ja hyvä kulttuuri pistää yleensä ajattelemaan vaikka sitä ympäristöä omalla kohdalla.
Voisi luetella monta kuntaa ympäri maata joita itse tiedän, jotka on huomattavasti Siilinjärveä pienempiä, mutta kulttuuritarjontaa on paljon enemmän. En nyt joka asiaa Kuopion läheisyydelläkään vesittäisi, täytyyhän sitä omaakin tarjontaa olla. Monesti kulttuuritarjonta on sidoksissa itse alueen ja kunnan perinteisiin, Siilinjärven suurin "kulttuuripavinjonki" tainnut aikojen saatossa olla tuo Huvikumpu - niminen nuorisolava, jossa enemmän tai vähemmän aikuistuva väestö kävi katsomassa rock n roll:ia ja muuta vastaavaa populaarimusiikin tarjontaa.
Toisaalta Siilinjärven perinteet on paljolti tuossa nk.Sairaalaelämässä, eli Tarinan ja Harjamäen ympärille rakentuneessa kuntakeskuksessa, Kemirat ja muut tulivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Mutta kyllä kaikin puolin jonkinlaista omaa kulttuurielämän tarjontaakin kannattaisi kyllä miettiä, varsinkin jos/kun kunnan julkinen rakentaminen menee noitten homeongelmien ja muitten syiden takia täysin uusiksi.

"Ympäristöstä erotan tässä kaksi asiaa toisistaan: rakennetun ympäristön ja luonnon. Siilinjärvellä - kuten koko Pohjois-Savossa on kaunista luontoa. Itse pidän erityisesti Siilinjärven metsistä. Harjualueet merkillisine suppamaisemineen ovat myös kiehtovia. Niitten suhteen Siilinjärvellä on asiat varsin hyvällä mallilla. Lisääkin tietysti voi rakentaa, mm. toivoisin Siilinlahden ja joen varren rantatietä kävelijöille. "

Juu, paitsi että luonto sinänsä ei ole kulttuuria, vaikka voidaan kai "kulttuuriluonnostakin" puhua. Onhan luontokin kiehtovia asioita täynnä. Mutta rakennettu nk.urbaani ympäristö on ihmisen tekemänä sitten toinen juttu. Väittäisin kyllä nykyisellä näkemykselläni ihan samaa kun joku muukin (toisissa ketjuissa) kirjoitellut, että Siilinjärven nykyinen keskusta on nykyisellään kovin ahdas, ja käy jatkossa yhä ahtaammaksi. Joten sikäli kiinnostuneena odotan, että minne noita hallinto- ym.rakennuksia aiotaan pystyttää jatkossa.
Kun rakennetaan liian ahtaasti, niin se ei jossain pisteessä ole enää viihtyisää, vaan se "ahtaus" alkaa tuntumaan. Kuten vaikkapa itämaisessa arkkitehtuurissa monesti painotetaan "tyhjän tilan" tärkeyttä, joka omalta osaltaan saa "paikan elämään", ja siihen sopii toki kaikki puistot ym.paikat joissa mielikin voi välillä käydä levähtämässä, kuten lepoa "normiarjelta" se kulttuurikin yleensä tuo. Ympäristöä ei pitäisi katsoa tai rakentaakaan liian ahtaasti, ja siihen "urbaaniin" ympäristöönkin monesti pitäisi jättää alueita jotka ovat "Luontoa" siinä rakennetun ympäristön sisällä tai lomassa, sellaista moni kuitenkin kaipaa sitä enemmän, mitä urbaanimmaksi, kaupunkimaisemmaksi ympäristö ympärillä käy ja muuttuu. Ja niinhän se vain käy ...

"Siilinjärven rakennettua ympäristöä, jolla on jotain kauneusarvoa, ovat vanhat sairaaloitten päärakennukset. Ovatko rakennukset järkevässä käytössä, sitä sopii kysyä. Kuten myös sitä, miten monta kertaa raplinkeja täytyy uusia. Rautatieasemarakennus paviljonkeineen on kaunis, hyvä että katto uusittiin. Kirkko on hieno. Ja siinäpä se. Siilinjärvellä ajatellaan vissiin, että romanttinen Kuopion kaupunki pitää sisällään niin paljon komeaa rakennuskantaa, ettei Siilinjärven kannata ruveta kaapunnin kanssa kilpasille. Näin se onkin. "

No, kyllähän Kuopiotakin on rukattu paljoa uusiksi vuosikymmenten aikana. Tosin joitain kauniita jugendrakennuksia siellä on edelleen, mukava kun se kauppahallikin säilyi vielä.
Oikeastaan moni seikka Siilinjärvellä myös kertoo siitä, että kunta on tosiaan varsin nuori millä tahansa mittapuulla, eli 94 vuotta tänä vuonna. Jostain kaikki alkaa, ja luo sitä myöhemmin historiaksi kutsuttua. Mutta perinteet ja se että jotain säilyy sukupolvelta toiselle ympäristössäkin on osaltaa sitä suurta jatkuvuutta. Jatkuva muutos on sekä ihmistä, että ympäristöä tavalla tai toisella rasittavaa. Jotain pysyvyyttä siis tähän muuttuvaan maailmaan, sitä vaan joskus toivon !
Itse olen rakennushistoriasta ja arkkitehtuurista (kuten kultturista noin muutenkin) kiinnostunut, ja itämainenkin rakentaminen ja ympäristön suunnittelu on aika ajoin ollut kiinnostuksen kohteena, luonnonmukaisempi rakentaminen, sitä kannattaisi kyllä tutkia !

Siilinjärvellä oli asukkaita vuonna 1960 8000, vuonna 1970 10800 ja vuonna 1980 15100. Ei 4200 asukkaan lisäys kuitenkaan kaksinkertaistunut väkimäärää. Ja samoihin aikoihin alkoi lisääntyä myös Kuopiossa työssäkäyvien määrä huomattavasti enemmän kuin Kemiran työllistävä vaikutus.

Esimerkiksi Pirkkala vuonna 1980 9000 vuonna 2015 18600, Kangasala vuonna 1965 13100 vuonna 2015 31000.Muurame 1965 3200 ja vuonna 2015 9800 ja Kempele 1980 7500 ja 2018 17700. Kyllä näitä kehyskuntien asukasluvun suurempia kasvuja löytyy varmaankin ympäri maata.

"Lähes kaikkien maakuntakeskusten naapurissa sijaitsee ainakin yksi väestönkasvua edustava kehyskunta. Mutta eipä taida olla toista yhtä vaudikkaasti väestöään kasvattanutta tapausta, kuin on Siilinjärvi. "

Esim. Ylöjärvi on Tampereen seudulla esimerkki, jonka kasvu on ollut vieläkin vauhdikkaampaa. Vuonna 1930 siellä oli suunnilleen sama määrä noin 4 500 asukasta, kuin oli Siilinjärvelläkin niihin aikoihin. Nykyään Ylöjärven asukasluku on jo vähän vaille 35 000. Käytännössä siellä alueet on kasvaneet täysin Tampereeseen kiinni. Viimeisen 20 vuoden aikana lisää väkeä on tullut noin 13 500, siis huomattavasti enemmän kuin Siilinjärvellä parhaana aikana 70 ja 80 luvuilla.
Ja onhan noita muitakin, kuten jo mainittu Kontiolahti Joensuun vieressä. Toki kun eri alueitten kasvua vertailee, niin koko alueen väestömäärä pitää ottaa suhteessa huomioon. Kiinnostavaa olisi varmaan verrata vaikka näitten kolmen (Siilinjärvi, Ylöjärvi, Kontiolahti) kasvua eri suhteissa tuona aikana 20 ja 30 luvuilta näihin päiviin ...