Veljien syyttäjä on valkeuden enkeli

Piru ottaa tekstin Jumalan laista ja valehtelee syntiensä vuoksi hätääntyneelle, että sinun on täytettävä tämä laki pelastuaksesi. - Piru peittää valheillaan ja vääristelyillään Kristuksen.

xxxxxxxxxxxxxxx

Gal. 2:16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.

Gal. 2:19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,

Gal. 2:21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.

Gal. 3:5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,

Gal. 3:11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".

Gal. 5:4
- Te olette joutuneet pois Kristuksesta,
- te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi;
- te olette langenneet pois armosta.

Jumalan vastustaja, Kristuksessa Jumalan lapsiksi lunastettujen pyhitettyjen (Jeesuksen veljien ja sisarien) syyttäjä saatana on tosiaan enkeliolento, kuten vihne totesi.

Jos saatana olisikin pelottava ruma ja karvainen otus, niin sitä pelättäisiin, mutta se on todella hieno luokseen houkutteleva Herra, mielipiteiltään ja toiminnaltaan juuri ihmisten mieleinen.

Valkeuden enkeli on ankara synnille sen jälkeen, kun se on sinetöity esimerkiksi lainsäädäntöön. Se laittaa ihmiset protestoimaan vasta sitten, kun ei mitään ole tehtävissä. Hurskaalle Lutherille hän ilmestyi pelottavana, joka lisäsi kuormaan kiviä. Nykyihmiselle ilmestyy kompromissin henkenä miten ihanaa harmoniaa voi kokea maailmassa, kun ei erotu.

Kristuksen Henkeä kantava ei koe sydämessään harmoniaa maailmassa vallitsevan arvomaailman kanssa. Karmeata katsella ja kuunnella tuota meininkiä.

Ihmisethän erottuvat toinen toistaan, kuka milläkin tavalla. Myös uskovilla on toinen toistaan poikkeavia käsityksiä ja mielipiteitä. Tämän seurauksena kristikunta on 2000 vuoden aikana pirstoutunut satoihin, ellei tuhansiin toisestaan poikkeaviin eri kokoisiin ryhmiin, omine opittune tapoineen ja traditioineen. Pieninä ristiriitaisina palasina kristikunta on voimaton, ja epäuskottava heille, jotka etsivät pelastusta.

Kristuksen opissa ei etsitä vain itselle pelastusta ja eristäytymistä muista ihmisistä omiin loukkoihinsa piiloon, vaan lähetyskäskyn mukaisesti tarkoitus on evankelioida koko maailma Kristukseen uskoviksi. Jeesuksen lähetyskäsky alkaa sanoilla, menkää ja tehkää ...

Kristityt jotka etsivät sitä, mikä kaikille kristityille on yhteistä, ovat oikeilla jäljillä. Ja ne jotka etsivät ja korostavat erottavia tekijöitä, ja todistelevat ainoata oikeassa olemistaan, he ovat väärillä jäljillä.

Vain me pelastumme oppi tulee siitä, kun ei selvään Jumalan sanaan uskota.

Jostakin tämä käsitys omasta erehtymättömyydestä ja muiden passittamisesta kadotukseen, on iskostunut vanhoillislestadiolaisiin ja esikoislestadiolaisiin. Samoin useimpiin näistä lähteneisiin joukkoihin.

Itse uskon että tämä toisten kristittyjen tuomitsemisen kirous on lähtenyt ensimmäisistä tuomitsijoista, ensimmäisistä hajaaannuksista saakka. Jumala ei ole ihmisille tuomiovaltaa koskaan antanut, eikä anna. Tuomitsijat joutuvat kantamaan tekonsa seuraiksia monien sukupolvien ajan. Tämä kirrous on lestadiolaisuuden päällä sitkeästi.

Kaikilla asioilla on historiansa. Olen kuullut eräästä hengellisentyön tekijästä kertomuksen. Hänellä oli kellarikerroksessa rauhallinen rukouskammio, johon hän vetäytyi rukoilemaan. Hän otti kissan mukaansa, kun kissa jhalusi olla samassa paikassa. Kului aikoja ja hän jätti tämän maailman ja toimintaa jatkettiin. Kissalla oli edelleen merkittävä rooli rukoilijoiden elämässä, kunnes joku keksi kysyä minkä värinen se kissa oli.

Olen lukenut erään papin tutkielmasta, joka koski lestadiolaisuutte, seuraavan luonnehdinnan. Ensimmäiset seurakuntalaiset olivat suurelta osin lukutaidottomia, joten sanan oppiminen tapahtui saarnoja kuunnellen. Ehkä tämä on muuttunut dokmiksi, että vain saarnaaja voi lukea raamattua ja tulkita sitä oikealla tavalla. Toinen asia ainakin osittain on seurausta siitä, että lestadiolaisuus tuli ulkomailta vieraslajina eikä saanut suopeaa vastaanottoa vallanpitäjien eli kirkkoherrojen taholta monessakaan paikassa. Siinä syntyi mielestäniu juopa maailmaan ja hajannus toi ainoan oikean ajatuksen kuhunkin haaraan, koska kenenkään ei kannata olla väärässä tietoisesti.

Tuossa on perää, lukutaidottomuus oli hyvin yleistä lestadiolaisen liikkeen alkuaikoina. Samoin saarnalupaa eivät maallikot saaneet konvertikkeliplakaati esti maallikkojen saanaamisen, siksi lestadiolaisuuteen tuli tämä lestadiuksen saarnakarttojen lukeminen jumalanpalvelusmenojen käytännöksi.

Lestadiolaisuus on kirkon sisäinen herätysliike ja sellaisena pysyy. Jotkut haluavat perustaa oman kirkon, mutta se on juuri sitä eriseuraa.

Lestadius ei halunnut nimellään perustettavan mitään omaa kirkkoa, hän toimi kirkon pappina ja soimasi kirkkoa maallistumisesta.
Lestadius ei ollut "vain me" hengen miehiä, tästä voi lukea vaikkapa Hulluinhuonelaisesta, missä hän kirjoittaa babtistien keskuudessa löytyvän enemmän elävää uskoa kuin Ruotsin kirkossa.

Lestadius toimi yli kymmenen vuotta ilman henkilökohtaista syntien anteeksiantoa. Oliko hän silloin eriseurainen väärä opettaja? Vasta Raattamaa ja kumpp. julistivat henkilökohtaisesti synnin päästön naiselle, joka ei muutoin jaksanut uskoa. Tämäkin vasta Raamatun tutkimisen jälkeen voiko näin tehdä. Sittemmin asiaa kysyttiin Lestadiukselta ja hänkin hyväksyi sen.

Onko nämä yhteneviä Lestadiuksen, puhumattakaan Lutheruksen, opetusten kanssa, varsinkin kun lapinvanhimmat (OM ja GP) ovat luvanneet palauttaa alkuperäisen kristillisyyden.
Jos alkuperäinen lestadiolaisuus aiotaan palauttaa, niin kannattaa tutustua Raamatun lisäksi Lutheruksen kirjoituksiin, katekismukseen ja LLL:n Hulluinhuonelaiseen, jotta ei palauta selkaista, mitä ei ole ollutkaan.

Sinne katoavat vaatimukset "vain me", nykyajan Beetlehemit, absoluuttisesti virheettömät kristillisyyden asioissa, hallintomallit, pyhänhengenpilkat, eriseuraisten Helvetit, pakolliset salaiset henkilökohtaiset ripit lapinluottamusta omaavalle, ylänapit ja sandaalit ym. hengellinen saasta.