rekistereihin päätyessään kansalaisen asema muuttuu täysin saman veroiseksi kuin 1900-luvun alkupuolella oli niiden ihmisten elämä, jotka joutuivat toimeentulomahdollisuuksien puuttuessa turvautumaan kunnan apuun. Nykypäivänä ei sentään äänioikeutta viedä, mutta muuten kaikkinaisiin kansalaisen perusoikeuksiin kajotaan. 1900-luvun alussa kunnan apuun turvautuva oli myös kunnan valvoma. Kunta saattoi tulla ja tutkia kaikki paikat ja nurkat, sisällissodan jälkeen punaleskien piti siveellisyydestänsäkin/miessuhteistansakin tehdä kunnalle selkoa. Nykypäivänä työvoimaviranomaisen rekistereihin joutunut on työvoimaviranomaisen valvonnassa, selän takana tehdään erilaisia oikeuden loukkauksia tuosta vaan, eikä tunnu viranomaisella missään. Viranhaltijoiden omatunto? Viranhaltijoiden moraali?
Kansalainen on työvoimatoimistoon rekisteröitynä siinä asemassa, että työvoimaviranomainen voi sanoa lähes mitä tahansa. Työvoimaviranomainen voi sanoa esimerkiksi, että olemme sinulta tässä tilaisuudessa näin kysyneet. Tosiasiassa siinä tilanteessa ei kyllä työvoimaviranomaisen jälkikäteen väittämää kysymystä kyllä ole kysytty. Työvoimaviranomainen ei kerro tässä samassa paikassa kun hän kysymisestä väittää, niin ei kerro mitä siihen olisi vastattu! Samassa yhteydessä työvoimaviranomainen ohittaa jotkin muut olennaiset seikat jotka tähän samaan tilanteeseen liittyvät. Ohittamisen syy lienee se, että alkuperäisessä tilanteessa näihin seikkoihin vetoaminen on ollut pätemätöntä. Joten se, mitä työvoimaviranomainen on pätemättömänä jossakin esittänyt, niin siihen hän ei jälkipuinneissa esitä mitään kannanottoa.
Viranomainen, jonka tulee toimia asiallisesti, viranomainen jonka toimintaa erilaiset lait määräävät, laeissa asetaan toiminnan vaatimukset, kerrotaan miten viranomaisen tulee käyttäytyä, miten kansalaista kohdeltava. No, ilmeisesti niissä laeissa ja määräyksissä on sitten sellaisia aukkoja, että viranomainen voi kaikin keinoin rikkoa totuudessa pysymisen ehtoa.
Viranomainen! Jos viranomainen ei pysty omia tekojaan silkoilla lakiin vetoamisilla ja määräyksiin vetoamisella perustelemaan, niin silloin tilanne ei alun alkujaankaan ole mennyt niin kuin viranomaisen menettelystä on säädetty. Silloin tulee tarve kiertää ja kaartaa, vääntää ja väistää, käyttää epätäsmällisiä ilmaisuja jne.
Viranomainen.
Jos haastaa esim. veroviranomaisen vastaamaan johonkin sen tekemään asiaan tai ratkaisuun, millaisin keinoin mahtaa veroviranomainen vastata? En ole koskaan veroviranomaista haastanut mihinkään perusteluun, mutta oletan, että veroviranomainen vetoaa tekemisissään ja toimissaan annettuihin sääntöihin.
Työvoimaviranomainen ei. Työvoimaviranomainen antaa lausuntoja, jotka ovat totuuden vastaisia sanavalinnoiltaan, työvoimaviranomainen viittaa vastapuolen teksteihin napaten oman mielensä mukaan sanoja, sanoja jotka eivät ole vastapuolen lausumissa olennaisia mutta sopivat hyvin työvoimaviranomaisen omiin viranomaislausuntoihin. Työvoimaviranomainen ei viittauksissaan käytä suoria lainauksia - kokonaisia lauseita - vastapuolen tekstistä, työvoimaviranomainen tekee viittaukset käyttäen sanoja jotka ilmaisevat työvoimaviranomaisen omaa tulkintaa kansalaisen lauseita. Viitaako työvoimaviranomainen tällöin kansalaisen tekstiin? Ei, vaan työvoimaviranomainen viittaa omiin tulkintoihinsa. Kaksi eri asiaa.
Työvoimaviranomainen muuttaa kansalaisen käyttämiä sanoja - onko esim. sanoilla teksti ja tekstipainotteinen jokin ero - minun mielestäni ainakin on - tekstipainotteisessa on mukana muutakin kuin tekstiä ja lisävivahteena se, että painotteisuuskin voi tilanteesta toiseen vaihdella. Mutta työvoimaviranomaisella näillä sanoilla ei hänen teksteissään ole mitään eroa. Kaikki on vain pelkkää ja yksinomaista tekstiä!
Mikä on kansalaisen asema työvoimaviranomaisen edessä? Mitkä ovat viranomaisen velvollisuudet lain mukaan? Pitääkö työvoimaviranomaisen näitä velvollisuuksia noudattaa?
Kansalainen on työvoimatoimistoon rekisteröitynä siinä asemassa, että työvoimaviranomainen voi sanoa lähes mitä tahansa. Työvoimaviranomainen voi sanoa esimerkiksi, että olemme sinulta tässä tilaisuudessa näin kysyneet. Tosiasiassa siinä tilanteessa ei kyllä työvoimaviranomaisen jälkikäteen väittämää kysymystä kyllä ole kysytty. Työvoimaviranomainen ei kerro tässä samassa paikassa kun hän kysymisestä väittää, niin ei kerro mitä siihen olisi vastattu! Samassa yhteydessä työvoimaviranomainen ohittaa jotkin muut olennaiset seikat jotka tähän samaan tilanteeseen liittyvät. Ohittamisen syy lienee se, että alkuperäisessä tilanteessa näihin seikkoihin vetoaminen on ollut pätemätöntä. Joten se, mitä työvoimaviranomainen on pätemättömänä jossakin esittänyt, niin siihen hän ei jälkipuinneissa esitä mitään kannanottoa.
Viranomainen, jonka tulee toimia asiallisesti, viranomainen jonka toimintaa erilaiset lait määräävät, laeissa asetaan toiminnan vaatimukset, kerrotaan miten viranomaisen tulee käyttäytyä, miten kansalaista kohdeltava. No, ilmeisesti niissä laeissa ja määräyksissä on sitten sellaisia aukkoja, että viranomainen voi kaikin keinoin rikkoa totuudessa pysymisen ehtoa.
Viranomainen! Jos viranomainen ei pysty omia tekojaan silkoilla lakiin vetoamisilla ja määräyksiin vetoamisella perustelemaan, niin silloin tilanne ei alun alkujaankaan ole mennyt niin kuin viranomaisen menettelystä on säädetty. Silloin tulee tarve kiertää ja kaartaa, vääntää ja väistää, käyttää epätäsmällisiä ilmaisuja jne.
Viranomainen.
Jos haastaa esim. veroviranomaisen vastaamaan johonkin sen tekemään asiaan tai ratkaisuun, millaisin keinoin mahtaa veroviranomainen vastata? En ole koskaan veroviranomaista haastanut mihinkään perusteluun, mutta oletan, että veroviranomainen vetoaa tekemisissään ja toimissaan annettuihin sääntöihin.
Työvoimaviranomainen ei. Työvoimaviranomainen antaa lausuntoja, jotka ovat totuuden vastaisia sanavalinnoiltaan, työvoimaviranomainen viittaa vastapuolen teksteihin napaten oman mielensä mukaan sanoja, sanoja jotka eivät ole vastapuolen lausumissa olennaisia mutta sopivat hyvin työvoimaviranomaisen omiin viranomaislausuntoihin. Työvoimaviranomainen ei viittauksissaan käytä suoria lainauksia - kokonaisia lauseita - vastapuolen tekstistä, työvoimaviranomainen tekee viittaukset käyttäen sanoja jotka ilmaisevat työvoimaviranomaisen omaa tulkintaa kansalaisen lauseita. Viitaako työvoimaviranomainen tällöin kansalaisen tekstiin? Ei, vaan työvoimaviranomainen viittaa omiin tulkintoihinsa. Kaksi eri asiaa.
Työvoimaviranomainen muuttaa kansalaisen käyttämiä sanoja - onko esim. sanoilla teksti ja tekstipainotteinen jokin ero - minun mielestäni ainakin on - tekstipainotteisessa on mukana muutakin kuin tekstiä ja lisävivahteena se, että painotteisuuskin voi tilanteesta toiseen vaihdella. Mutta työvoimaviranomaisella näillä sanoilla ei hänen teksteissään ole mitään eroa. Kaikki on vain pelkkää ja yksinomaista tekstiä!
Mikä on kansalaisen asema työvoimaviranomaisen edessä? Mitkä ovat viranomaisen velvollisuudet lain mukaan? Pitääkö työvoimaviranomaisen näitä velvollisuuksia noudattaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saattaisi olla muuten asiallista tekstiä, mutta kun on käytetty preesensiä tai futuuria, niin sitten herää kysymys, oliko tuo ennustusta tai profetiaa. Ehkä olisi ollut totuudellisempaa käyttää menneisyyden aikamuotoja, menneisyyden faktoista.
Laissa saattaa olla aukkoja. Mutta tosiasia on, että monella viranomaisella on ollut asenteena, kuin yhteiskunnan avustukset olisivat jotain syntiä, jolta kansalaisia pitää varjella.
Mutta jos pyydettäisiin viranomaisia näyttämään, löytyisikö pykälä, jossa sanotaan: viranomaisten tehtävänä on taistella kansalaisten oikeuksia vastaan? Kumpaa viranomaisilla on tehtävänä: jakaa niitä avustuksia, vai tapella niitä vastaan?
Onneton analyytikko ehti kommentoimaan ensin tässä hänelle vastaisku:
Just, kielitieteilijäkö olet.
Preesensit ja futuurit - ei nyt mennyt analyysisi tekstissä käytettyjen aikamuotojen suhteen oikein. Turha lähteä analysoimaan, jos ei ole analyysiin tarvittavaa taitoa ja osaamista. Aloitustekstissä verbien aikamuodot ovat ok.
Yritystäsi kielitieteellisen analyysin suhteen ei voi sanoa hyväksi.
Mutta pääsit sanomaan jotain. Kun kerran esiintyä halusit. Halusit tulla arvostelemaan kirjoittajan taitoja! Jep! Nappaako täkyys?
Merkille pantavaa on myös se, että viranomaistoiminnasta sinä tunnet näköjään myös vain sen avustusten jakamisen. Viranomaisen toiminta on myös paljon muuta. Viranomaisen toiminnasta kokonaisvaltaisesti - jopa siitä asiallisen ja selkeän tekstin tuottamisen vaatimuksesta - on lakitekstiä olemassa.
Mainittiinko aloitustekstissä missään kohtaa rahalliset avustukset - alkua lukuun ottamatta, jossa puhuttiin 1900-luvun ihmisten turvautumisesta kunnan apuun siinä vaiheessa kun oma talous ei kestänyt ja silloin kun kerran joutui turvautumaan kunnan apuun, menetti oikeutensa, perusoikeuksiin kuuluvan äänioikeutensa jopa. Ja kyllähän aloitustekstissä 1900-luvun ajoista kirjoittaessa käytettiin menneisyyden aikamuotoja.
Jos ei osaa lukea, niin ei kannata tulla leikkimään tekstin kielioppianalyytikkoakaan. Saati jos ei tunne suomalaista historiaakaan!
No, jatka sinä radallasi. Paljon joudut tekemään vielä töitä, että olisit edes lähelläkään aloitustekstin osaamista ja tietoa!
Heippa.
Piereskelijä tulee analysoimaan aloitustekstiä.
Oma tekstinsä on kaikkea muuta kuin kieliopillista taituruutta.
Oliko tarkoituksena preesensillä ylläpitää onnetonta asiaintilaa ja väärin tekemistä, tai esittää jonkinlainen loitsu, kirous, että näin ja näin tulee tapahtumaan, kuin olisi kyse viranomaisen uhosta, että tekee mitä huvittaa, koska kuvittelee laissa olevan aukkoja valehdella, ja kuvittelee itsensä niin onnekkaaksi, ettei mitään tuomiota tule, eikä rangaistuksia?
Tuliko monipolvinen virke tai ajatuspieru? Avustuksia mainitaan palstan siinä kohdassa, missä esiintyy palstan nimi: työttömyysturva. Jos aloittaja ei tiedä, millä palstalla esiintyy, sitten aloittajalla on pahempi ongelma kuin kielitiede ja pierun vääntäminen.