Hei!
Olen pähkäillyt tuon vesilinjan pituuden merkitystä purjehdusnopeuteen?Uskon että purjehdusnopeuteen vaikuttavat Veneen paino,rikin koko ja tuo vesilinjan pituus!Jos paino ja Riki ovat saman suuruisia...niin kuinka paljon vesilinjan pituus vaikuttaa nopeuteen esimerkiksi 0,25 metrin kasvulla tai 0,5 metrin kasvulla toiseen veneeseen nähden?Onko olemassa joku kaava...vai miten nopeuksia voi arvioida?
Olen pähkäillyt tuon vesilinjan pituuden merkitystä purjehdusnopeuteen?Uskon että purjehdusnopeuteen vaikuttavat Veneen paino,rikin koko ja tuo vesilinjan pituus!Jos paino ja Riki ovat saman suuruisia...niin kuinka paljon vesilinjan pituus vaikuttaa nopeuteen esimerkiksi 0,25 metrin kasvulla tai 0,5 metrin kasvulla toiseen veneeseen nähden?Onko olemassa joku kaava...vai miten nopeuksia voi arvioida?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Uskoisin,että+puolen+metrin+kasvu+vesilinjan+lisää+Veneen+nopeutta+noin+10%!Tästä+Mulla+on+ihan+vaan+omia+havaintoja+ja+suurinpiirtein+mittauksia!
Laita vaikka googleen hakusanaksi runkonopeus, niin esim wikipediassa on laskukaavat ja tyhjentävästi muukin teoria aiheesta.
Onkohan aloittajan ajatus, että vauhti automaattisesti paranee vesilinjapidennyksellä? 10m vesilinjan kasvattaminen 0.5 metrillä voisi runkonopeutta lisätä luokkaa 0,2 solmua. Mutta runkonopeutta purjehtiminen ei ole tavanomaista vaan hyvin poikkeuksellista. Heikossa tuulessa paljon hitaammalla vauhdilla on tavallisempaa. Kun muut tekijät aloittaja pitää muuttumattomina niin pelkästään vesilinjapituuden kasvattaminen voi lisätä märkäpintaa, nopeus ei kasvaisi vaan voisi pienentyäkin. Tästä palautuu mieleen vanhat nykytyylin vastaiset venedesignit. Lyhyt vesilinja tavoitteena pieni märkäpinta heikosda tuulessa. Pitkät matalat ylitykset keulassa ja perässä, jotta vauhdin kasvaessa vesilinja piteni. Näin kai ajatus kulki
10 m vesilinjalla runkonopeus on jo 7,8 solmua. Ei ihan jokapäiväinen nopeus, varsinkaan keskinopeutena. Mutta kyllä vesilinja vaikuttaa jo paljon pienemmilläkin nopeuksilla.
Pelkän vesilinjan muutos on mahdoton. Samalla muuttuu aina jotain muutakin, vähintään runkomuoto.
Ei ole olemassa helppoa kaavaa laskea veneen nopeus. Sitä on yritetty jo pitkälti yli 100 vuotta ja on päädytty käyttämään joko VPP-ohjelmaa tai varsin monimutkaista laskentaa, joka sisältää poikkeuksetta jotain subjektiivista säätöä.
Sepä se, runkonopeus ei ole tavallista purjehdusta. Pienemmällä vesilinjalla numerot ovat pienemmät mutta tapahtuma yhtä epätavallinen. Tehdään kaksi ajatusharjoitusta, joihin luultavasti osaat heittää vastauksen vaikutuksesta likimäärin..
1. yo 38 ft vene 10m vesilinjalla purjehtii tavanomaista 6 s vauhtia. Vesilinja kasvatetaan 0.5 m rakentamalla pysty keula, jota aikaisemmin ei ollut. Paraneeko vauhti 0,1 s vai vähemmän?.
2. Käytännössä usein vesilinjan pidennystä tavoitellaan rakentamalla peräjatke. Em 38 ft vene on designpainoa raskaampi, ui syvemmällä, lastia on 1,5 tonnia ja peräpeilin alaosa on vedessä ja raahaa peräaallon suureksi ennen runkonopeutta. 0,5 m peräjatke tehdään hieman vesilinjan yläpuolelle mutta on vedessä koko pituudeltaann jo 5 s vauhdissa. Kasvaako runkonopeus 0,2s peräjatkeen ansiosta?
"Pelkän vesilinjan muutos on mahdoton. Samalla muuttuu aina jotain muutakin, vähintään runkomuoto."
Käytännössä varmaankin juuri noin, mutta ei teoriassa.
Lisätään esimerkki veneeseen 10 m pitkä ontto päästä tulpattu ympyräputki jäykästi perän jatkeeksi. Putken ja sen sisällön tiheys on puolet veden tiheydestä, ja putken symmetria-akseli olkoon veden pinnassa. Näin vesilinja pitenee 10 metrillä. Kun käytät raja-arvotarkastelua putken ulkohalkaisijan lähestyessä rajatta nollaa, lähestyy uppoama ja massa sekä märkäpinta entistä arvoaan ilman tuota putkea, eikä käytännössä silloin muuttuisi rungon kulkuvastuskaan lainkaan. Voit olettaa putken silloin joustavan siten, että se on koko pituudeltaan vedenpinnan suuntaunen riippumatta aallokosta tai veneen itse muodostamasta aallosta. Eipä tuossa dimensiollinen runkomuotokaan muutu lainkaan, vaikka veneen vesilinja edelleen pitenee 10 metrillä. Käytännössä voi kokeilla hinaamalla veneen perässä 10 m köyttä, jonka tiheys on vettä alempi, ja kokeilemalla aina vain pienemmällä halkaisijalla, lopulta pelkällä mahdollisimman ohuella siimalla. Uppoaman tilavuus jakautuu entiselle vesilinjan pituudelle täysin entisellä tavalla, eikä ylimääräisellä metrillä ole vaikutusta mihinkään muuhun kuin vesilinjan pituuteen.
Sen, minkä vesilinja on pitkä metreinä, niin runkonopeus on solmuina. Tästä saa ensimmäisen approksimaation runkonopeudelle.
Heti ensi silmäyksellä näkee että se on isoille veneille liian optimistinen, mutta suuntaa antava ainakin ja vastaapa myös aloittajan kysymykseen.
"Sen, minkä vesilinja on pitkä metreinä, niin runkonopeus on solmuina."
Tuota yhtälöä en ole onneksi aikaisemmin kuulutkaan. Sehän on ihan pielessä. Esimerkkini 38 ft veneessä 10m:n vesilinjalla runkonopeus on 7.7-7.8 s- ei siis 10. Iso ero.
Vesilinjan pituus on kaikilla purjeveneillä vesirajan pituutta pienempi.
Edellinen mitataan ns linnuntietä suoraan, jälkimmäinen kaarevaa pintaa pitkin eli kaarevaa reittiä, mikä tekee siitä edellistä pitemmän. Vesirajan pituudella on vaikutusta vaikkapa myrkkymaalin kulutukseen, vesilinjan pituudella taas runkonopeuteen.
Lue tästä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runkonopeus