Rupesin päivittämään ajureita. Löysin googlaamalla oikean. Sivuilla puhutaan CVS:stä, tarball:ista. Mitä nämä oikein ovat? Kehottavat lataamaan tarballin vaikka siellä on gz tiedostojakin. Asentuuko ajurit yleensä hiirellä naputtelemalla, vai tarviiko koodailla jotain?
linuxin termejä
ihan uutta
13535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
yksi uusi termi. RPM... ajurin perässä suluissa.
Riippuu distrostasi, mutta eiköhän kaikissa (?) yleisimmissä ole graafinen ohjelma, jolla ne sa avattua. Tiedostomuotoja ovat siis- .rpm redhat-pohjaisia, .tar:it mitä lie. Mutta jos ei sitä graafista tsydeemiä löydy, niin katso man-sivuilta, esim. man -k tar, man -k gunzip. Mutta purkaminen menee muistaakseni näin ikkään:
#tar zxvf paketti.tar
siirryt kansion ja asenna se:
#./tar paketti.tar
CVS ei sano mitään, mutta tollanen löytyi netistä:
http://www.gnu.org/software/cvs/
Joku osaavampi osannee kertoa paremmin, mä oon aloittelija, mie en tiää mittään:)
Riippuu distrostasi, mutta eiköhän kaikissa (?) yleisimmissä ole graafinen ohjelma, jolla ne sa avattua. Tiedostomuotoja ovat siis- .rpm redhat-pohjaisia, .tar:it mitä lie. Mutta jos ei sitä graafista tsydeemiä löydy, niin katso man-sivuilta, esim. man -k tar, man -k gunzip. Mutta purkaminen menee muistaakseni näin ikkään:
#tar zxvf paketti.tar
siirryt kansion ja asenna se:
#./tar paketti.tar
CVS ei sano mitään, mutta tollanen löytyi netistä:
http://www.gnu.org/software/cvs/
Joku osaavampi osannee kertoa paremmin, mä oon aloittelija, mie en tiää mittään:)
Riippuu distrostasi, mutta eiköhän kaikissa (?) yleisimmissä ole graafinen ohjelma, jolla ne saa avattua. Tiedostomuotoja ovat siis- .rpm redhat-pohjaisia, .tar:it mitä lie. Mutta jos ei sitä graafista tsydeemiä löydy, niin katso man-sivuilta, esim. man -k tar, man -k gunzip. Mutta purkaminen menee muistaakseni näin ikkään:
#tar zxvf paketti.tar
siirryt kansion ja asenna se:
#./tar paketti.tar
sitten oikeudet chmod-komennolla?
CVS ei sano mitään, mutta tollanen löytyi netistä:
http://www.gnu.org/software/cvs/
Joku osaavampi osannee kertoa paremmin, mä oon aloittelija, mie en tiää mittään:)
CVS on versionhallintasysteemi, muistaakseni tarkoitti Concurrent Version System. Eli voidaan pitää useita eri versioita tiettyyn softaan kuuluvista fileistä - sorsista, otsikkotiedostoista sun muusta. Myös käännetystä ajettavasta ohjelmasta voidaan pitää useita versioita.
Vähänkin monimutkaisemmissa projekteissa tuollainen versionhallintasysteemi on aika välttämätön. Jos esmes jokin muutos johonkin sorsaan sotkee toisen ohjelman osan toiminnan niin ilman versionhallintaa tulee helposti kusi sukkaan niin sanoakseni. Mutta versionhallintasysteemiä käyttämällä voidaan helposti palata aikaisempaan versioon jos tarve vaatii.
Itse en muista CVS:ää käyttäneeni, mutta muita versionhallintasysteemejä kyllä (ClearCase, StarTeam, Visual SourceSafe).
J.
Tuollaisella saa siis pidettyä esimerkiksi järjestelmän toimivana? Jos päivityksissä tulee jotain bugisia paketteja, niin tuon avulla pystyy helpommin palauttamaan toimivat paketit käyttöön vai? Sillä edellytyksellä tietenkin, että tietää, mikä paketti niitä ongelmia aiheuttaa, niin voi poistaa sen ja käyttää vanhempaa, mikäli mahdollista? Eikö se onnistu ilman erillistä ohjelmaamyös- aptilla vaikka? Sori typerät kysymykset, mutta en oo törmännyt aiemin tollaseen, niin mietin mitä sillä tekee käytännössä.
Käsittääkseni versionhallintasysteemiä ei käytetä tuollaiseen, vaan enemmänkin pitämään projektit hallinnassa. Isossa projektissa voi olla suuri määrä tiedostoja, jotka pitää saada pysymään järjestyksessä. Selvennetään hieman esimerkillä.
Ilman versionhallintaa:
Projektissa on lähdekooditiedosto foo.c, johon projektin työntekijä A ryhtyy tekemään muutoksia, esimerkiksi lisää uuden funktion. Kaikki tiedostot on tallennettu johonkin hakemistoon, johon kaikilla projektin jäsenillä on oikeudet (mikä on tarpeen). A lataa tiedoston omaan työasemaansa ja alkaa muokkaamaan sitä. Samalla työntekijä B ottaa saman tiedoston käsittelyyn ja alkaa tehdä omia muutoksiaan siihen. B saa ensin omat muutoksensa tehdyksi ja tallentaa muokatun tiedoston projektihakemistoon. Myöhemmin myös A saa omat muutoksensa tehdyksi ja tallentaa tuloksen projektihakemistoon - ja päällekirjoittaa B:n tekemät muutokset.
Toinen ongelma projektin hallinnassa ilman versionhallintaa on se, että jos tiedostosta on vain yksi - viimeisin - versio ei voida helposti esimerkiksi tutkia jotain vanhaa versiota. Samaten jos jokin muutos koodiin osoittautuu virhetikiksi ollaan kusessa kun aikaisempaa toimivaa versiota ei ole enää.
Sitten versionhallinnan kanssa:
Henkilö A haluaa tehdä tiedostoon foo.c muutoksia, joten hän tekee siitä uuden version (yleensä tästä käytetään ilmaisua "Check out" tai vastaava). Vanha foo.c jää versionhallintaan talteen ja A saa siitä alkuperäistä vastaavan kopion itselleen. Samalla foo.c menee "lukkoon", joten muut eivät voi sitä muokata. Jos B nyt haluaa tehdä omat muutoksensa hän huomaakin että foo.c on lukossa ja joutuu odottamaan että A on tehnyt muutoksensa ja laittaa versionsa versionhallintaan ("Check in"). Nyt B voi ottaa uuden version käsittelyyn ja tehdä omat muutoksensa siihen.
Versionhallinnassa on usein myös mahdollisuus tehdä haaroja versiopuuhun, eli tiedostosta tehdään ikään kuin erilaisia erikoistumia.
Tämä ei ehkä ole ihan tarkkaa, mutta pääpiirteiltään noin se menee.
J.
Kiitos vastauksesta, asia selvisi. Mietin vain olisiko tavallisella kotikäyttäjällä hyötyä tuollaisesta.
>>
Vanha foo.c jää versionhallintaan talteen ja A saa siitä alkuperäistä vastaavan kopion itselleen. Samalla foo.c menee "lukkoon", joten muut eivät voi sitä muokata.
Distrokohtaiset valmiit paketit, esim. ajuri.RPM ja ajuri.DEB, asentuvat hiirellä klikkaamalla. Muita joutuu sitten konsolilla asentelemaan (nk. kääntämään). Joskus joku ohjelma asentuu myös klikkaamalla puretussa hakemistossa install-skriptiä. Tarball- ja gz-paketeissa (tai lataussivuilla)on yleensä mukana asennusohjeet, joita seuraamalla kirjaimellisesti asennus onnistuu helposti.
Riippuu siis jakelustasi, mitä pakettia asennat.
kertokaa jo mitä noi muut termit on.esim tarball? mikä se on.... ei muuten mikään ajuri asennu mun fujitsu amiloon hiirellä kikkailemalla. eikä myöskään komentotulkilla. herjaa heittää...
jeejee.. linux... jeejee.. joka pojan unelma...
"kertokaa jo mitä noi muut termit on.esim tarball?"
Tarrapallo on tar-paketti. Se voi sisältää ohjelman binääri- tai lähdekoodimuodossa (src).
Se puretaan kätevästi komentoriviltä:
(gzip:llä pakattu tar-paketti)
tar xvzf paketti.tar.gz (paketti.tgz)
(bzip2:llä pakattu tar-paketti)
tar xvjf paketti.tar.bz2
(pakkaamaton tar-paketti)
tar xvf paketti.tar
Yleensä se luo alihakemiston paketti-versio.
Hakemistossa on README/INSTALL tms. tekstitiedosto, jossa kerrotaan kuinka ohjelma saadaan käännetyksi ja asennetuksi tms. muuta tärkeää.
Siirrytään ohjelman hakemistoon.
Komentorimpsu varsin usein:
./configure
make
ja make install (root-käyttäjän oikeuksin).
PS. yleensä kannattaa käyttää jakelun omia työkaluja ja ohjelmien, jotka on jo valmiiksi paketoitu omaan jakeluun. Jos kuitenkin haluaa käyttää tar.gz -paketteja, voi tutustua ohjelmaan checkinstall.