Amos Rexiinkö

Olisin mielelläni käynyt, mutta aina ohi kulkiessani sinne on ollut todella pitkät jonot ulkopuolella. Ehkä poikkean, kun uusi näyttely avataan, eikä se ilmeisesti kiinnosta suuria massoja. No, jos elämä jatkuu, käyn siellä vielä jonain päivänä - ehkä useampiakin kertoja.

Seuraavaksi aion poiketa Taidehalissa ja Ateneumissa, ehkä Sinebrykoffillakin. ;)

Kyllähän sä menetät, jos olet visuaalinen henkilö. Kuvataide on minulle mieleisin taidemuoto , mutta senkin osalta olen kranttu eli kaikki ei kelpaa. Rene Magritten näyttely kiinnostaisi vaikka toisaalta katselen erityisen mielläni Suomen kultakaudentaiteilijoiden töitä. Tamara Piilolan ja Heiki Trollan työt ovat mieltäkiehtovia, kauniita jne. Niisä minun sieluni lepää.

Useat ihmiset saavat syviä kokemuksia taiteesta. Muistan kuulleeni, että johonkin yksilöön käynti Louvressa olisi vaikuttanut siten, että vierailija olisi joutunut myös psykoosin valtaan.

Kyllä kävin edellisen näyttelyn katsomassa Amos Rexissä. Minulle jäi vähän sellainen olo, että en nähnyt ihan kaikkea. Koska teemana olivat valot ja osallistuva taide, niin tilat olivat pimeät. Olin vähän pettynyt, ei sen kaltainen taide ollut minulle.
Tuo uusi näyttely voisi enempikin olla minun mieleeni. Ehkä käyn katsomassa.

Amos Rex on lapsille tehty lämmin kokoontumis-paikka.
Paikka jossa pössytellä ja piikitellä rauhassa.

H.

En ole siellä käynyt...

Pitääkin taas joku päivä hypätä junaan ja tulla katsomaan,
mitä kaikkea pääkaupunki taas maalaisjuntille taiteita tarjoaa.
Aamujunalla tulla ja jalat kipeinä kiertää ja
käydä tutuissa paikoissa syömässä ja juomassa ja
illalla taas tänne periferiaan.

Sitten olisi taas taitetta sulateltavana.

en ole käynyt, pari kertaa yritin edellisen näyttelyn aikaan, mutta aina oli jonoa enkä viitsinyt jäädä jonottamaan. ehkä jonakin päivänä poikkean sinnekin, Ateneum ja designmuseo ovat lempparimuseoitani.