Mulla on ollut jonkin aikaa kani. Se on nyt n. ½-vuotias.
Kani oppi melko nopeasti sisäsiistiksi ja kävi häkissä asioilla. Nyt on kuitenkin ajat muuttuneet..
Kani oli n.4pv mukaanani toisessa asunnossa, jossa se sikaili aivan miten halusi; kakki pitkin ja poikin, varsinkin sohvalle, ja myös pissi sohvalle. Kyllähän se ärsytti, mutta ajattelin, että kohtahan tämä ohi on, enkä jaksanut rähjätä muusta kuin sohvalle menosta.
No kuinka ollakaan, sitten kun tultiin kotiin, niin lähes sama meno jatkui. Ja käytös on aina vaan pahentunut. Monta kertaa kani juoksee ensimmäiseksi vapaaksi päästyään sohvalle ja pissii/kakkii sinne. Ennen reissua se ei (yleensä) näin tehnyt. Papanoita on pitkin ja poikin. Pissattu on mm. keittiön ja vessan matolle. Vessassa kanille olisi myös kanille vessa (uusi juttu), mutta se ei kelpaa, vaikka vessa muuten onkin kanin mielestä oiva paikka tarpeille.
Mitä siis tehdä? Miten kani voi muuttua noin paljon lyhyessä ajassa? Onko kanilla jonkinnäköistä uhmaikää? Pinna on vähitellen venynyt äärimmilleen, sohvakin on jo kohta pilalla.. Siis apua! Miten saa kanin opetettua takaisin hyville tavoille? Olen nostanut kania vessalaatikkoon heti kun se kakkii ja sulkenut sen häkkiin rangaistukseksi, jos saan sen "itse teosta" kiinni, lähinnä olen käyttänyt tätä keinoa vain jos löydän sen sohvalta, pitäisikö käyttää muutenkin? Vai onko tämä edes oikea keino kanin koulutukseen?
Kaikki kommentit, neuvot, niksit tervetulleita!!
Kani oppi melko nopeasti sisäsiistiksi ja kävi häkissä asioilla. Nyt on kuitenkin ajat muuttuneet..
Kani oli n.4pv mukaanani toisessa asunnossa, jossa se sikaili aivan miten halusi; kakki pitkin ja poikin, varsinkin sohvalle, ja myös pissi sohvalle. Kyllähän se ärsytti, mutta ajattelin, että kohtahan tämä ohi on, enkä jaksanut rähjätä muusta kuin sohvalle menosta.
No kuinka ollakaan, sitten kun tultiin kotiin, niin lähes sama meno jatkui. Ja käytös on aina vaan pahentunut. Monta kertaa kani juoksee ensimmäiseksi vapaaksi päästyään sohvalle ja pissii/kakkii sinne. Ennen reissua se ei (yleensä) näin tehnyt. Papanoita on pitkin ja poikin. Pissattu on mm. keittiön ja vessan matolle. Vessassa kanille olisi myös kanille vessa (uusi juttu), mutta se ei kelpaa, vaikka vessa muuten onkin kanin mielestä oiva paikka tarpeille.
Mitä siis tehdä? Miten kani voi muuttua noin paljon lyhyessä ajassa? Onko kanilla jonkinnäköistä uhmaikää? Pinna on vähitellen venynyt äärimmilleen, sohvakin on jo kohta pilalla.. Siis apua! Miten saa kanin opetettua takaisin hyville tavoille? Olen nostanut kania vessalaatikkoon heti kun se kakkii ja sulkenut sen häkkiin rangaistukseksi, jos saan sen "itse teosta" kiinni, lähinnä olen käyttänyt tätä keinoa vain jos löydän sen sohvalta, pitäisikö käyttää muutenkin? Vai onko tämä edes oikea keino kanin koulutukseen?
Kaikki kommentit, neuvot, niksit tervetulleita!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kanisi on nyt hieman hämillään hajuista, kun on joutunut reissaamaan. Oman kodinkaan tuoksut eivät enää tunnu tutuilta...
Tähän ei auta kuin aika, joten rankaisut voisit unohtaa. Kun asuntonne taas käy tutuksi, niin merkkailu varmasti hiipuu.
Jos kyseessä on uros, niin voi kyllä olla, että merkkailu on tullut jäädäkseen (uros kanit saattavat hyvinkin innokkaasti merkkailla reviiriään), jolloin siihen auttaisi kastroiminen. Tosin sinuna vielä odottaisin, jospa laantumisen merkkejä alkaisi näkyä, sillä leikkauttaminen on kuitenkin raskasta pienelle eläimelle.
Kaneilla muuten voi olla ns. murkkuikä ja yleensä ennen puolen vuoden ikää, joten käytös voi johtua osittain siitäkin.
Itse laitoin sängylle suojapeitteen. Illalla kun menin nukkumaan ja kanit pääsivät makuuhuoneeseen, ja tietty suoraan sängylleni jättämään viestiä. - No, mutta mitä tähän tuli. Murrrhh! Tyynesti vaan hakemaan rättiä ja pyyhkimään pois. Kolme kertaa toistui ja sitten loppui.
Kanit murahtavat toisilleenkin silloin kun eivät pidä jostain jutusta. Käyttämällä kanin omia viestintätapoja hyväkseen saa nopeasti tuloksia.
Suosittelen tiukkaa valvontaa kanillesi aina sen ollessa vapaana. Juttele koko ajan, myös hyvät jutut. Vältä kovia ääniä ja otteita. Jos kani pääsee kerran tekemään "eitoivottuja", se tahtoo aina tehdä sen. Etikalla voit yrittää poistaa hajuja sohvaltasi (pesuliuos esim 1 osa etikkaa 10 osaa vettä).
Eikö kani liristellyt sen jälkeen sängylle enää ollenkaan, siis suojapeiton poiston jälkeenkään?Hyvältä kuulostaa.. Millainen suojapeite sinulla oli ja mistä hankit?
Puhelen kyllä kanille paljon, yleensä ystävällisellä äänellä, on tullut huudettuakin, kun se tekee pahojaan (syö johtoja, pissii jne).. Hölmöä on, että kani oppi olemaan sohvalla siististi alun hankaluuksien jälkeen, mutta nyt on muistanut taas pahat tapansa. Sohva on sille suunnilleen lempipaikka, joten olisi kiva, jos sen voisi siihen päästää temmeltämään.
Ai niin vielä; ymmärsinkö oikein, onko murahtaminen hyvä kommunikointikeino, jos kani tekee pahojaan?
Suojapeitteeni on kumimainen alta ja liukas kangasmainen päältä. Se on vihreä ja pitää vettä. Olen ostanut sen joskus Etolasta muistaakseni metritavarana. Mikä tahansa käy, mikä pitää kosteuden loitolla. Sohvalla pidin sitä niin, että kumimainen puoli oli ylöspäin, jottei kani vahingossa liukastuisi ja putoaisi. Peitteen otin myöhemmin käyttöön sohvalle vain silloin kun olin pitempään poissa, ei kuitenkaan yli vuorokautta. Yli kaksi vuotiaina kanit rauhoittuivat eivätkä välittäneet löhötä nojatuoleissa tai sohvilla.
Huutamisesta puheenollen. Huusin ensimmäisille kaneilleni epätoivoissani kun ne siinä 5 kk ikäisinä alkoivat telmiä pahojaan. Vanhin kani teki koko elämänsä ajan sen, että aina halutessaan huomiota nosti takapuoltaan "katso, mä kusen matolle". Ellen huomannut, lurut tuli.
Kaikki mitä olin kieltänyt kovasti, sitä tahdottiin tehdä huomionkipeydessä tai uhmatessa.
Tämä viimeisin kanini on lottovoitto. En kertaakaan ole korottanut ääntä. Aina sen tutkiessa paikkoja, juttelin ja selittelin ja varoittelin. Olenkin saanut pitää vaikka kirjoja keskellä olohuoneen lattiaa (olohuone on kanin huone) eikä niihin kukaan kaneistani ole kajonnut, paitsi ne ensimmäiset kaksi, jotka minulla oli, mutta niille tulikin huudettua.
Murahtelusta sen verran tiedän, että kun nykyinen urokseni teki merkkauspissan, sellaisen ison kaaren matolle, niin minä ihmettelemään mitä tässä on. En itse ollut paikalla kun kani ruiskautteli, mutta tyttökani tuli katsomaan mitä höpötän. Jonkinlainen kutsu meni pojalle, joka tuli paikalle myös katsomaan. Tyttö murahti äkäisesti ja siihen loppui kaikki merkkailu pisun kanssa. Toteutin tätä murahtelua myös toisen aikuisen tyttökanin kanssa, jonka otin 3-vuotiaana. Se tahtoi pissiä matolle reviirin merkkaus mielessä. Muutamia kertoja jouduin urahtelemaan, joskus sain urahteluita takaisin. Naurua pidätellen taistelin emännyydestä talossa.
Kanille kannattaa opettaa muutamia yksittäisiä sanoja. Itselläni ne ovat olleet ruotsinkielisiä sanoja (nej, akta, fara, vänta ja duktig X). Äänensävyä muuntelemalla ja selviä lyhyitä käskyjä antamalla kani ja muutkin eläimet oppivat ihmistenkin kieltä. Moni onkin ihmetellyt miten kani lopettaa kielletyn tekemisen sanomalla hiljaisesti "Pupu, ei!" ja kolmenkin kanin koplasta, juuri se jolle viesti oli tarkoitettu lopettaa, muut eivät reagoi.
Annan mielelläni vinkkejä lisää. Kuitenkin jokainen kani on yksilö, mikä tehoaa yhteen ei ehkä tehoakaan toiseen. Kanien päät tuntuvat toisinaan olevan umpiluuta! Kunhan kestät ensimmäiset kaksi vuotta, niin sitten kanisi on parhaimmillaan.
Oma tyttökanini on myös ollut nyt uhmaiässä. Se on noin 1/2 vuotta vanha ja kuukauden päivät se on riehunut niin että hermot on mennyt. Paras keino mitä itse olen keksinyt kun kani tekee pahojaan, on suihkauttaa suihkupullosta vettä sen niskaan. Ääni ja vesi ovat niin epämiellyttäviä (täytyy varoa kastelematta liikaa, varsinkin korviin ja silmiin ei saisi osua!!) että kani kyllä oppi välttämään niitä asioita jotka se nopeastikin yhdisti siihen. Ja silloin kani myöskään ei yhdistänyt minua rankaisijaksi, koska saatoin toiselta puolelta huonettakin suihkauttaa. Enhän mä siihen läheskään aina ees osunu, mutta äänikin jo sai kanin lopettamaan tekonsa tai hyppäämään heti pois sohvalta. Jossain vaiheessa en päästänyt kaneja ulos muuten kuin silloin kun pystyin pullon kanssa niitä valvomaan, mutta tämä kannatti. Nyt ei uhmaikäiseni ole hyppinyt viiteen päivään sohvalle, ja on muutenkin rauhoittunut selvästi. Se myös nyt tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Vieläkin suihkupullo on pöydällä jos ruvetaan hyppimään sohvalle tai jyrsimään mattoa tms. ;)