Romanssi laivalla

Olin lippujonossa kun näin hänet ensimmäisen kerran. Kuin enkeli. Säännölliset kasvot, kirkkaan siniset silmät, kullanruskea, olkapäille ulottuva tukka. Aika pysähtyi. Katsoin hänen kävelyään jakkupuvussa ja korkokengissä. Se oli kuin runoutta; kissaeläimen itsestään selvää, pehmeää liikkumista. En voinut sille mitään, että pääni kääntyi hänen mukanaan, ja lopuksi tuijotin suorastaan taaksepäin. Kun hän oli kadonnut ihmisvilinään, havahduin. Tuntui kuin olisi ollut joku toinen päivä kuin vielä hetki sitten…

Maksoin lippuni Tukholmaan. Itse asiassa lentokone olisi tällaisella liikematkalla ollut nopeampi ja kätevämpi, mutta minä kaipasin merelle. Ehkä se oli etiäinen… Itse asiassa taisin olla vain sentimentaalinen. Tyttöystäväni kanssa olimme tavanneet ensimmäisen ruotsinlaivalla, ja nyt kun kaikki oli ohi, halusin kai elää jotain vielä uudelleen läpi. Tai sitten vain kidutin itseäni.

Yritin laivaan noustessa katsella, mutta väentungoksessa en nähnyt häntä. Olin hieman hämmentynyt. Kuka hän oli? Tuntui kuin olisin nähnyt hänet jo joskus kauan sitten. Unessako? Hytti löytyi nopeasti. Purin vähät tavarani ja otin läppärin esiin. Töistä ei tullut kerta kaikkiaan mitään. Omituisen levottomuuden valtaamana päätin mennä syömään. En nähnyt häntä ravintolassa.

Syötyäni kävelin ympäri laivaa. Parfymerian kohdalla sydämeni melkein pysähtyi. Katsoin lasiseinän läpi miten hän taivutti kauniisti rannettaan, suihkaisi hajuvettä siihen ja nosti ranteen nenänsä alle. Hänellä oli mietteliäs ilme silmissään kun hän nuuskaisi tuoksua. Hän kokeili vielä kahta muuta, mutta palasi takaisin, haisteli vielä kerran pullon suuta ja päätti ostaa sen. Kun hän oli maksanut ja mennyt, astuin sisälle liikkeeseen ja haistoin samaa pulloa. Upea, sensuelli tuoksu, samaan aikaan kevyen kukkamainen, mutta myös makean naisellinen. Nyt tuntui siltä, että tiesin hänestä paljon enemmän…

Harmittelin, etten ollut katsonut tarkemmin oliko nimettömässä sormus. Kiertelin taas ympäri laivaa, mutten nähnyt häntä. Oli luultavasti mennyt hyttiinsä. Menin itsekin vähän lepäämään. Nukahdin. Havahduin ylös kun kello näytti viittä vaille kahtatoista. Kirosin ääneen. Olin ajatellut tehdä hänen kanssaan tuttavuutta tanssiravintolassa tai baarissa - jos hän siellä nyt ylipäätään olisi. Tähän aikaan illasta hänen näköisensä nainen ei taatusti enää yksin istuisi!

Baarissa näin, että aavistukseni piti paikkansa. Hän istui baaritiskillä kahden ulkomaalaisen näköisen miehen kanssa. Ohi kävellessäni kuulin, että he puhuivat keskenään englantia. Istuin pöytään, josta näkisin hänet mahdollisimman hyvin. Hän oli vaihtanut jakkupukunsa minihameeseen ja puseroon. Katsoin lumoutuneena hänen sääriään. Tummien sukkien peittämänä ne olivat uskomattoman seksikkäät ja kauniit. Kerran jätkäporukassa erehdyin kehumaan naisten sääriä ja niiden seksikkyyttä – ja sain osakseni tissi- ja peppumiesten naurut…

Hän istui kauniisti. Muuten en osaa sitä kuvata. Kadehtien, ja mustasukkaisuutta tuntien, katsoin miten hän vuoronperään katseli keskustelukumppaneitaan ja hymyili heille, ja puhui välillä vuorostaan vilkkaasti. Sanoja en erottanut, mutta äänensävy oli miellyttävä; tasainen ja hillitty. Hän joi jotakin trooppisen näköistä cocktailia. Katsoin miten kauniisti hänen täyteläiset huulensa puristuivat pillin ympärille kun hän imaisi tilkan.

Puolen tunnin kuluttua, kun minulla oli jo toinen viskigrogi edessäni, näin hänen nousevan. Ei hän lähtenytkään pois, vaan poistui naisten huoneeseen. Näin hänen keskustelukumppaneiden suhisevan jotain keskenään. He tilasivat uuden samanlaisen drinkin. Sitten toinen mies katsoi ympärilleen, otti drinkin vierelleen ja peitti selällään näkyvyyden. Tiesin heti mitä tapahtui. Tyrmäystippoja. Vitun kusipäät.

Kun hän saapui toiletista, nousin baaritiskin tuntumaan, jotta olisin valmis puuttumaan tilanteeseen. Nyt kuulin repliikitkin. Miehet selittivät mongertavalla englannillaan, että he olivat tilanneet hänelle valmiiksi drinkin. Hän kuitenkin kieltäytyi. Hän sanoi, että on saanut jo tarpeekseen, minkä lisäksi hän ei koskaan anna – periaatteesta - vieraiden miesten tarjota itselleen drinkkiä. Miehet inttivät ja tyrkyttivät, ja silloin hän alkoi suuttua ja ilmoitti menevänsä nukkumaan: ”Good night.” Hän kääntyi ja lähti kävelemään kohti hyttikerroksia. Onnittelin mielessäni häntä hyvästä päätöksestä.

Vähän aikaa miehet solkkasivat jotain omalla kielellään. Sitten he tuntuivat tekevän jonkinlaisen päätöksen ja luikkivat vauhdilla pois baarista. Täynnä pahoja aavistuksia lähdin heidän peräänsä. Kadotin heidät hetkeksi tungoksessa ja lähdin väärää käytävää. Käännyin kuitenkin takaisin ja yritin kerrosta ylemmäs. Käytävä oli tyhjä, mutta kulman takaa kuului epämääräistä ähellystä. Hiivin lähemmäs.

Lyhyempi miehistä oli avaamassa hytin ovea, ja pitempi, viiksekäs, piti Häntä tiukasti kiinni. Isolla kädellään hän oli sulkenut naisen suun ja toisella kädellä sitoi käsivarsia. He olivat osin selin minuun, ja niin keskittyneitä etteivät havainneet minua. Tiesin hyvin mitä pitää tehdä tässä tilanteessa. Olin ”aiemmassa elämässäni” saanut suhteellisen hyvän lähitaistelukoulutuksen. Yleensä puhumalla selviää aina parhaiten, mutta kun en tiennyt oliko heillä aseita, ja pelkäsin heidän satuttavan Häntä, päätin toimia nopeasti. Iskin pitempää niskantyveen, jolloin hän heti irrotti otteensa. Vedin Hänet nopeasti taakseni. Ilmoitin herroille, että ilta on ohi, käykää nukkumaan, ettei käy pahemmin. Vedin vielä lompakon esiin ja näytin ajokorttiani…

Miehet luulivat minua joksikin poliisiksi ja vähän aikaa änkyteltyään menivät hyttiin. Sitten käännyin ja näin miten Hän itki. Hartiat täristen Hän oli vaipunut kyyryyn. Autoin Hänet ylös. Kysyin hytin numeroa, ja kun Hän nyyhkytysten katkomalla äänellä sai sen sanottua, saatoin hänet hytin ovelle. Kysyin tarvitsiko hän lääkäriä tai muuta henkilökunnan apua. Hän pudisti päätään ja katsoi minua kiitollisena kun toivotin hyvää yötä.

Se katse lämmittäjänäni kävelin purserin toimistoon ja kerroin raiskaajakaksikon edesottamuksista, ja valehtelin, että nainen oli päässyt karkuun ja juossut ties minne. Heitä tarinani kiinnosti suuresti. Kerroin heidän hyttinsä numeron. Aamulla kun laivaan sitten saapui pari ruotsalaista poliisia, arvasin heti keitä oli tultu hakemaan…

Nukuin rauhattomasti, mutta suihkun ja parranajon jälkeen olin valmis taas töihin. Puin ylleni Bossin puvun, harmaan pukupaidan ja sinisen solmion. Kävin kahdessa asiakasfirmassa ja hoidin neuvottelut rutiinilla. Silti minulla oli mielessä Hänen kasvonsa. Taksi toi minut hyvissä ajoi terminaaliin. Ehdin istuskella ajatuksissani kolmisen varttia kun näin Hänet. Hän käveli hämmästyneen näköisenä minua kohtia ja näytti tekevän suullaan äänettömiä kysymyksiä.

”Etkö sä olekaan laivapoliisi?”, hän kysyi. ”En.” ”No mutta, eilen sä… sähän tota… etkös sä näyttänyt niille korttia ja… ja sä saatoit… ja kysyit tartteenko mä lääkäriä…”, hän kysyi suloisen hämmentyneen näköisenä. Naurahdin ja näytin hänelle lompakostani ajokorttia. ”Mä osuin paikalle vahingossa. Onneksi osuin.” Hän katsoi vieläkin hämmästyneen näköisenä minua ja kysyi sitten saako hän istua. Punastuin ajatellessani etten ollut älynnyt pyytää sitä itse.

Hänen nimensä oli Sari. Hän oli ollut myös hoitamassa jonkun työasiansa, mutta ennen kaikkea käynyt tapaamassa siskoaan. Nautin hänen äänestään, parfyymin tuoksusta, hänen kasvoistaan, koko hänen läsnäolostaan… Tunsin vajoavani hunajaan. Puhuimme vilkkaasti kuin vanhat ystävät. Sitten nousimme laivaan, ja koko ajan puhetta piisasi. Sitten tuli vaivautunut tauko kun piti mennä omiin hytteihin. Sari katsoi minua ja oli sanomaisillaan jotain, mutta vaikeni. ”Haluaisitko lähteä syömään?”, kysyin. ”Mä meinasin just kysyä samaa.”, hän sanoi ja punastui somasti.

Sovimme menevämme a la carte –ravintolaan tunnin päästä. Istuin jo pöydässä kun hän saapui paikalle. Hän näytti kauniimmalta kuin koskaan; hänessä oli kuin jokin ylimääräinen hehku. Tunsin miten rintaani kouraisi kun ajattelin oliko se hehku minulle… Itse asiassa ihmettelin vähän ruoan aikana, että juttu ei luistanutkaan yhtä luontevasti kuin terminaalissa. Rohkaistuin kysymään seurusteliko hän kenenkään kanssa (olin jo pannut merkille, että nimettömässä ei sormusta ollut). Hän puisteli päätään niin että kullanruskeat hiukset heiluivat. "Erosin juuri. Kuukausi sitten.” En ollut uskoa onneani…

Siirryimme baarin puolelle, ja Sari katsoi hieman varovaisesti ympärilleen. Kerroin, että roistot oli haettu laivalta jo aamulla. Hän rauhoittui. Toisen drinkin aikana päätin kertoa kaiken. ”Mä en ollut sattumalta siinä käytävällä eilen illalla”, sanoin. Sari näytti ällistyneeltä, vähän säikähtäneeltäkin… Sitten kerroin hänelle koko tarinan: miten olin hänet nähnyt, miten seurannut parfymeriassa ja miten katsellut häntä baarissa. Hän punastui siinä kohtaa kun kerroin ihailleeni hänen sääriään… Kun olin lopettanut kertomukseni, näin kyyneliä hänen silmissään. Melkein säikähdin kun hän katsoi minua kirkkaan sinisillä silmillään ja kysyi hiljaa ”Haluat sä lähteä tanssimaan”. Sain nyökättyä ja siirryimme tanssiravintolan puolelle, jossa juuri sopivasti alkoi joku hidas kappale.

Se kävi kuin itsestään. Hän painautui minua vasten ja painoi päänsä olkapäätäni vasten ikään kuin se olisi sille ainoa oikea paikka. Asetin oikean käteni hänen vyötärölleen ja nautin tuntiessani hänen vartalonsa lämmön. Haistoin parfyymin, hiusten, naisen ihon tuoksun. Tunsin haluavani Saria enemmän kuin ketään naista koskaan. Tunsin miten kaluni alkoi turvota puvunhousujen puntissa. Tiesin, että Sari tuntee sen myös. Hän painautui entistä tiiviimmin minua vasten. Minua suorastaan pyörrytti: se tulee tapahtumaan. Pian tämä unelmieni nainen on alastomana sylissäni!

Toisen hitaan jälkeen kaikki oli selvää. Suutelimme. Sari katsoi minua silmiin ja tarttui käteeni. Lähdimme ravintolasta kohti hänen hyttiään. Pari kertaa meidän oli pakko pysähtyä suutelemaan. Miten lämpimät, ihanan täyteläiset, pehmeät huulet hänellä olikaan… Hänen kätensä vapisivat hieman kun hän avasi hyttinsä ovea. Kun hytin ovi sulkeutui takanamme, se oli kuin lähtölaukaus. Kävimme toistemme kimppuun kuin nälkäiset eläimet.

Suutelin hänen suutaan, poskiaan, silmiään, kaulaansa. Samalla käteni vaelsivat pitkin hänen selkäänsä, lantiotaan, pakaroitaan. Sari irrotti solmiota kaulastani ja suorastaan repi auki pari ylintä paidannappia. Läähätin ja kuulin miten hänkin hengitti raskaasti. Tartuin hänen hengityksensä tahtiin kohoileviin rintoihinsa. Puristelin niitä varovasti puseron päältä. Sitten aloin napittaa puseroa auki. Se tuntui vähän hankalalta; napit olivat toisin päin kuin miesten paidoissa… Sari auttoi vähän, otti puseron pois ja avasi itse rintaliivinsä. Syöksyin kiinni hänen pieniin, kiinteisiin rintoihinsa. Puristelin, imin nännejä, suutelin. Sari sulki silmänsä ja huokaili.

Sitten hän oma-aloitteisesti otti hameen päältään. Nyt hänellä ei ollut enää muuta yllään kuin pikkupöksyt ja stay-up-sukat… Hän näytti todella kiihottavalta. Sanoin sen hänelle ja toivoin että hän pitäisi sukat jalassaan… Sari naurahti ja alkoi riisua minua. Puvuntakki, solmio, paita lensivät tuolille yhteistyöllä. Sitten Sari pudottautui polvilleen ja koko ajan silmiin katsellen alkoi avata housujeni vyötä. Vyö aukesi, sitten housun ylänappi.

Sitten seurasi varsinainen ohjelmanumero. Sari painoi huulensa housujeni etumusta vasten. Tunsin hänen kuuman hengityksensä kankaan läpi. Hän siirtyi vähän ylemmäs ja näytti hetken hakevan jotain suullaan. Sitten se löytyi, Hän katsoi minua haastavasti; hänellä oli vetoketjun vedin hampaittensa välissä – ja hän veti hampaillaan vetoketjuni auki. Wouw! Helposti hän vetäisi housut nilkkoihin, ja astuin niistä pois.

Sari nousi ylös, ja kuin yhteisestä sopimuksesta aloimme kumpikin riisua omia aluspöksyjämme. Hitaasti, toisiamme kiusoitellen vedimme niitä sentti sentiltä alaspäin. Silmät suurina tuijotin paljastuvaa häpykarvoitusta, joka oli aivan samanvärinen kuin hänen tukkansa: kullanruskea… Minun osaltani kiusoittelu loppui siihen kun jäykkä kullini pompahti vatsaani vasten. Ei ollut enää mitä peitellä. Riisuin alushousut nopeasti pois. Sari kiusoitteli vielä hetken, mutta vihdoin hänkin oli alasti –stay-up-sukkia lukuun ottamatta.

Työnsin hänet hellästi sängyn reunalle, asetuin polvilleni ja levitin hänen reisiään. Sari nojautui taaksepäin ja levitti itse lisää jalkojaan. Katsoin kiihottavaa näkymää. Sukkien yläpuolella oli kappale vaaleampaa ihoa ja ylempänä Sarin kosteana kimalteleva pillu. Suutelin hänen reisiään. Siinä vaiheessa kun huulet kiipesivät sukanreunan yli paljaalle iholle, häneltä pääsi pitkä huokaus. Iho meni kananlihalle. Pienen kiusoittelun jälkeen painoin vihdoin huuleni hänen pilluaan vasten. Sari värähti ja asetti kätensä hiuksilleni. Kieleni luiskahteli ja pyöri hänen kosteudessaan. Levitin häpyhuulia ja aloin leikitellä hänen klitoriksellaan. Kuulin miten hän alkoi äänellä hiljaa: ”mmmh…mmmhh… ah …mmmh…”

Sitten hän tuntui käyvän hieman levottomaksi. Hän siirtyi sängynreunalta taaemmas ja nosti minun päätäni. Pyyhin suutani ja näin miten hän asettautui pitkäkseen sängylle. Hän levitti jalkansa ja ojensi kätensä minua kohti: ”Tuu. Rakas.” Se oli kaunein kutsu mitä olin koskaan kuullut. Nousin hänen päälleen ja tunsin miten hänen pehmeä kätensä tarttui kulliini. Katsoin miten hän vei sen häpyhuulilleen ja lipsutteli hetken terskan päätä klitorista vasten. Se tuntui minustakin ihanalta. Vielä paremmalta tuntui kun hän ohjasi sen rauhallisesti sisäänsä.

Parilla työnnöllä olin pohjassa. Tunsin miten hänen utelias kätensä kosketteli kullini vartta, pussejani ja hänen omaa pilluaan. Työntelin aluksi varovasti. Muutaman viikon selibaatin jälkeen tunne oli sanoinkuvaamaton. Katsoin samalla lumoutuneena hänen kasvojaan. Ne olivat kauniimmat kuin koskaan. Sari oli sulkenut silmänsä ja keskittyi vain nautintoonsa… Tunsin miten hän kiersi jalkansa pakaroitteni ympärille ja kätensä selkäni taakse. Sari hyväili hiuksiani ja harteitani. Hän kohottautui suutelemaan leukaani. Kumarruin ja suutelin hänen huuliaan. Työnsin kieleni hänen suuhunsa ja leikittelin sillä hänen hampaitaan, kieltään ja huuliaan vasten.

Sari näykkäsi leikillisesti huuliani, sitten leukaani. Samalla hän raapi selkääni. Siitä sain uutta vauhtia vereeni. Aloin työnnellä rajusti, ja se tuntui olevan hänelle mieleen. ”Ihanaa, rakas, iha-naa-aa… ah … iha-naa-aaa…”, hän kuiski kiihkeästi. Tunsin olevani pian valmis. Nain viimeisiä työntöjä kun näin samalla miten hänen kasvonsa ikään kuin aaltoilivat ja hän laukesi huutaen ja nytkähdellen. Laukesin itsekin samalla ja tunsin suurentuvani, sitten pienentyväni ja liukuvani johonkin toiseen universumiin…

Paluu Tellukselle tapahtui hitaasti. Kierähdin Sarin päältä ja käännyin häneen päin. Hän oli kaunis kuin jumalatar. Hänen katseensa oli samaan aikaan raukea ja hymyilevä. Tunsin etten ollut koskaan elämässäni ollut näin onnellinen. Sanoin sen hänelle. Sari hymyili. Sanoin että rakastan häntä. Sari hymyili – ja suuteli minua.

[email protected]