Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Venus, salaperäinen...

    Hän oli jumalaisen kaunis nainen.

    Salaperäinen kuin Venus

    Ilmeikkäillä,
    hymyilevillä kasvoillaan hän vangitsi minut.

    Tunnit vaelsivat.
    Ilta yöpyi luokseni...
    – se kalpeni aamuksi,
    ennen kuin hänen elämänsä,
    – hänen tarunsa
    oli solunut aistieni lävitse.

    Hän oli kaunis.
    Näin lapsuuteni enkelikasvot edessäni
    Hänellä oli kauniit
    hymyilevät kasvot
    ja hän vangitsi minut.

    – kaukaisessa lapsuudessa
    availin luukkuja joulukuun rauhassa.
    Samoin raotti hän ikkunaa
    sielunsa syvyyteen...

    Lyhyen hetken
    silmänräpäyksen,
    katselin sivusta hänen sieluunsa.
    – sen kaaokseen,
    pelkoon ja yksinäisyyteen.

    Hän oli kaunis
    vangitessaan minut.
    Silmieni edessä hänestä muovautui ihminen.

    Hänessä oli voimaa
    ja kauneutta.

    Hän oli kaunis
    ja hauras,
    helposti mureneva
    – haavoissaan.

    Hän oli kaunis
    kun hän vangitsi minut

    Näin hänen elävät,
    kauniit kasvot erotessamme.
    Näin hänen hymyilevän.
    - mutta sisällään
    hän kantoi kaaosta,
    pelkoa ja yksinäisyyttään...
    1226
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    upeaa!!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    MrB kirjoitti:

    Hän oli jumalaisen kaunis nainen.

    Salaperäinen kuin Venus

    Ilmeikkäillä,
    hymyilevillä kasvoillaan hän vangitsi minut.

    Tunnit vaelsivat.
    Ilta yöpyi luokseni...
    – se kalpeni aamuksi,
    ennen kuin hänen elämänsä,
    – hänen tarunsa
    oli solunut aistieni lävitse.

    Hän oli kaunis.
    Näin lapsuuteni enkelikasvot edessäni
    Hänellä oli kauniit
    hymyilevät kasvot
    ja hän vangitsi minut.

    – kaukaisessa lapsuudessa
    availin luukkuja joulukuun rauhassa.
    Samoin raotti hän ikkunaa
    sielunsa syvyyteen...

    Lyhyen hetken
    silmänräpäyksen,
    katselin sivusta hänen sieluunsa.
    – sen kaaokseen,
    pelkoon ja yksinäisyyteen.

    Hän oli kaunis
    vangitessaan minut.
    Silmieni edessä hänestä muovautui ihminen.

    Hänessä oli voimaa
    ja kauneutta.

    Hän oli kaunis
    ja hauras,
    helposti mureneva
    – haavoissaan.

    Hän oli kaunis
    kun hän vangitsi minut

    Näin hänen elävät,
    kauniit kasvot erotessamme.
    Näin hänen hymyilevän.
    - mutta sisällään
    hän kantoi kaaosta,
    pelkoa ja yksinäisyyttään...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu