Jos Polyesterikondensaattorin kytkee 230 V AC jännitteeseen, niin
kuluttaako kondensaattori energiaa, ja jos, niin missä suhteessa kulutus on siihen, montako mikrofaradia on ko. kondensaattorin kapasitanssi ?
Entä bipolaarielektrolyyttikondensaattorin osalta sama kysymys ?
Tulipa vain mieleen, että jos haluaisi suunnitella ja rakentaa omatekoisen invertterin, niin entä, jos esim. 330V DC -jännitteestä pyrittäisiin tekemään AC -jännite H -sillalla, ja idea olisi siis siniaaltoinvertteri, jossa H -sillan ohjaustransistoreja kuitenkin ohjataan ON/OFF -tyylisesti (lineaariohjauksen ongelmana kun on se, että energiasta hyvin suuri osa hukkaantuu lämmöksi).
tuon kondensaattorin idea siis on se, että ON/OFF -ohjauksesta huolimatta (ko. ON/OFF -ohjaus huomattavasti suuremmalla taajuudella kuin 50 Hz) saataisiin lähtöön siniaaltoa.
Olettaisin, että isompi kondensaattori auttaa tilanteessa, jossa kuorma ei ole vakio, vaan saattaa vaihdella paljonkin.
kuluttaako kondensaattori energiaa, ja jos, niin missä suhteessa kulutus on siihen, montako mikrofaradia on ko. kondensaattorin kapasitanssi ?
Entä bipolaarielektrolyyttikondensaattorin osalta sama kysymys ?
Tulipa vain mieleen, että jos haluaisi suunnitella ja rakentaa omatekoisen invertterin, niin entä, jos esim. 330V DC -jännitteestä pyrittäisiin tekemään AC -jännite H -sillalla, ja idea olisi siis siniaaltoinvertteri, jossa H -sillan ohjaustransistoreja kuitenkin ohjataan ON/OFF -tyylisesti (lineaariohjauksen ongelmana kun on se, että energiasta hyvin suuri osa hukkaantuu lämmöksi).
tuon kondensaattorin idea siis on se, että ON/OFF -ohjauksesta huolimatta (ko. ON/OFF -ohjaus huomattavasti suuremmalla taajuudella kuin 50 Hz) saataisiin lähtöön siniaaltoa.
Olettaisin, että isompi kondensaattori auttaa tilanteessa, jossa kuorma ei ole vakio, vaan saattaa vaihdella paljonkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vastaus kysymykseesi riippuu kondensaattorista ja siitä taajuudesta jolla hakkurisi toimii. Elektrolyyttikonkkien tapauksessa hakkureissa joudutaan käyttämään low esr komponentteja. Se esr on siis komponentin sisäinen resistanssi hakkuritaajuudella. Konkan läpi kulkeva virta aiheuttaa tehohäviön komponentin sisäisessä vastuksessa. Polykonkissa häviöt ovat vähäisempiä mutta kasvavat taajuuden mukana. Hakkuritrankuissa häviöt kasvavat taajuuden mukana.
Toimivan siniaaltoa tuottavan hakkurin suunnittelu puhtaalta pöydältä on kohtuullisen haastavaa. Toimivalla tarkoitan siis sellaista, joka ei laitetta jolle hakkurilla virtaa syötetään. Jos siihen lähdet niin ota malliksi valmistajan jo esittelemä toimiva laite tai kaiva netistä aihetta käsittelevä kirja.
Lähtöjännite pitää toki suodattaa, mutta suodatuksessa käytetään muutakin kuin vain ulostulon yli nakattua kondensaattoria. Alipäästö- tai kaistanestosuotimeksi suunniteltu kytkentä induktansseineen toimii paljon paremmin.
Kondensaattorissa on myös sisävastusta joka tulee eristeaineen ominaisuuksista. Siis siellä on häviöitä ja suuruus riippuu rakenteestä.
Invertterin toteuttaminen tavallasi on mahdollista. Vastaan tulevia ongelmia en osaa ennustaa, mutta viimmevuosituhannella oli Elector lehdessä invertteri joka oli toteutettuna -330VDC ja puolisilta alipäästösuotimen kautta ulos. Ohjaus kytkimille tuli Mb prommista. Lehden esimerkki oli tehty 500W tehoiseksi joka kykeni syöttämään muutaman sekunnin 1,5kW tehoa moottorin käynnistykseen esim jääkaappi.
Invertterin suunnittelu on aikas haastava temppu. Aloittaa vois tutustumalla ferriiteihin ja niiden häviöihin. Kondensaattorit uskoisin olevan pienin ongelma koko suunnittelukentässä. Hakkurivirtalähde on verraten simppelitehtävä kun kuorma on vakio tai vaihtelee niukasti. Haastavan siitä tekee kun sen on toimittava suurilla vaihteluilla. Esimerkiksi täydeltä teholta nollatehoon.
Yleensä siniaaltoa tasoitellaan kuristimen ja konkan yhteiskytkennällä.
"Yleensä siniaaltoa tasoitellaan kuristimen ja konkan yhteiskytkennällä."
Sitä kutsutaan alipäästö- tai kaistanestosuotimeksi. Mitä korkeampi on hakkurin taajuus haluttuun 50 Hz sähköön verrattuna sitä helpommin on hakkurin toiminnasta aiheutuva jännitteen hyppely suodatettavissa pois.
Suurempi ongelma on siinä, että hakkuri ei saa purskauttaa väärää jännitettä edes silloin kun kuorma muuttuu rajusti, on pulssimaista tai aaltoilee. Jos se ei osaa reagoida oikein niin tuossa vaiheessa hakkuriin liitetty laite kärähtää.