Kertokaatten

Tuo kummittelemisesta varoittaminen minullekin tuli ensimmäisenä mieleen.
Kaikki kun eivät usko vainajien lepäilevän rauhassa, vaan käyvän vilkaisemassa tätäkin palstaa.

Jotkut muutkin viestit täällä viittaavat siihen suuntaan kuin kirjoitettaisiin palstaa vielä lukevalle vainajalle, kun kirjoitetaan hänelle "sinä" muodossa.

Se uskonto, jota suomalaiset vannovat enimmäkseen, ei lupaa lentoa taivaaseen vaan ylösnousemuksen viimeisenä päivånä. Jotta kevyt multa ei auta. Jos R.I.P tarkoittaa kummitusvaroitusta, niin mistä sanoista lyhenne silloin muodotuu?

Kuolemaaeiole kirjoitti:

Se uskonto, jota suomalaiset vannovat enimmäkseen, ei lupaa lentoa taivaaseen vaan ylösnousemuksen viimeisenä päivånä. Jotta kevyt multa ei auta. Jos R.I.P tarkoittaa kummitusvaroitusta, niin mistä sanoista lyhenne silloin muodotuu?

Lue lisää

Mutta jospa ne sitä ilmaisua käyttävät uskovat jotenkin eri tavalla, että jos vainajan ei toivoteta lepäävän rauhassa, niin saattavat lähteä rauhattomana kummittelemaan.

Olen kuullut kummitusjuttuja, ihan omasta piiristä, lähietäisyydeltä ja todellisiin tapahtumiin pohjautuvia. Puolipitkät hiuksenikin nousivat pystyyn ja toivon totisesti, että kaikille kuolleille annetaan lupa levätä rauhassa. Vaikka ko. tapauksessa ei ollutkaan kyse luvasta, toinen vain jäi odottamaan toista ja kummatkin kuolivat tahoillaan.

Kyllä minä keveän ja kevyen mullan ymmärrän kuolemantilanteen yhteydessä, ainakin jos vainaja vanhan tavan mukaan hautausmaalle arkkuineen haudataan. Ettei musta multa häntä kovasti painaisi, että ruumiillakin olisi mukavampi olo siellä mullan alla.

Mutta sana kePeä on mielestäni enemmän kevytkenkäisiä tai muuten herkästi hyppiviä kuvaava sana. Vainajan yhteydessä tuntuisi siis oudolta, jos multa alkaisi hyppimään kepeästi kuin iloinen liikkuja keveine kenkineen. Hyppivä multa - ei oikein onnaa.

Yritän etsiä muita ilmaisuja jos ja kun muistovärssyä hautajaisiin kehittelen.

staka kirjoitti:

Kyllä minä keveän ja kevyen mullan ymmärrän kuolemantilanteen yhteydessä, ainakin jos vainaja vanhan tavan mukaan hautausmaalle arkkuineen haudataan. Ettei musta multa häntä kovasti painaisi, että ruumiillakin olisi mukavampi olo siellä mullan alla.

Mutta sana kePeä on mielestäni enemmän kevytkenkäisiä tai muuten herkästi hyppiviä kuvaava sana. Vainajan yhteydessä tuntuisi siis oudolta, jos multa alkaisi hyppimään kepeästi kuin iloinen liikkuja keveine kenkineen. Hyppivä multa - ei oikein onnaa.

Yritän etsiä muita ilmaisuja jos ja kun muistovärssyä hautajaisiin kehittelen.

Lue lisää

Noita hautajaisia alkaa olla yhä enemmän, päivämme ovat luetut, emme tiedä askeltemme määrää, onneksi emme tiedä.

Eiköhän jokaiselle rakkaalle, itselle tärkeälle vainajalle löydy myös oikeat sanat, ilman fraaseja. Niiden sanojen lausuminen siinä arkun äärellä on kova paikka.

Siis kummassakin ilmaisussa lähdetään siitä, että uskotaan vainajan olevan tietoisessa tilassa vielä koltuaan.

Tellukka kirjoitti:

Siis kummassakin ilmaisussa lähdetään siitä, että uskotaan vainajan olevan tietoisessa tilassa vielä koltuaan.

Kebiet mullat ja lepää rauhassa, tuskin sieltä mullan alta kukaan pois pyrkii, olipa paino kevyt tai raskas, hiekkaa tai tiukkaa savea.

Minä en pysty takertumaan massa suruisin. Surut ovat yksittäisiä ja henkilökohtaisia. Niitä keitä en tunne, en pysty mukautumaan suruun.

Henk.koht.intiimi.asia kirjoitti:

Minä en pysty takertumaan massa suruisin. Surut ovat yksittäisiä ja henkilökohtaisia. Niitä keitä en tunne, en pysty mukautumaan suruun.

Näin kai se useimpien kohdalla on.
Nykyinen tiedonvälitys on niin tehokasta, että näitä suru-uutisia tulee aika usein.
Aika iso osa ajasta menee suremiseen, jos kaikkia alkaa suremaan. Kuitenkin lähipiirissäkin näitä tapahtumia sattuu, ja elämän on jatkuttava.
Äiti puhui joskus, jos talvella kuolee, niin ei heti ala "hajoamaan". Hänen toive toteutui, oli hautajaispäivänä 34 astetta pakkasta.
Siitä on jo aikaa.

k-kotton kirjoitti:

Näin kai se useimpien kohdalla on.
Nykyinen tiedonvälitys on niin tehokasta, että näitä suru-uutisia tulee aika usein.
Aika iso osa ajasta menee suremiseen, jos kaikkia alkaa suremaan. Kuitenkin lähipiirissäkin näitä tapahtumia sattuu, ja elämän on jatkuttava.
Äiti puhui joskus, jos talvella kuolee, niin ei heti ala "hajoamaan". Hänen toive toteutui, oli hautajaispäivänä 34 astetta pakkasta.
Siitä on jo aikaa.

Lue lisää

No joka päivän lehdestä saa lukea miten taas on joku ammuttu tai puukotettu hengiltä tai löytynyt kuolleena maastosta.
En tiedä kuinka jonkun julkkiksen henki on niin kamalan paljon enemmän hänelle tuntemattomien ihmisten itkemisen arvoinen.

Aloittajan tarkoitus ei ollut, että jotenkin erityisesti suree julkisuuden henkilöitä. Ne vaan tuodaan esiin, eikä uutisia kuullessa voi välttyä. Tänään osui näkemään elvytystä kauppakeskuksen aulassa, ei onnistunut. Kuulemma naispuolinen, kosketti sekin, täysin tuntematon.
Nimimerkki tulee kovin automaattisesti, kun ei kirjautuneena olen kommentoinut Matti Nykäsen poismenoon.