Joo-o.. asun siis kolmikerroksisessa kerrostalossa, aivan keskimmäisessä asunnossa. Ensimmäisenä vuonna sain naapurisedältä sanallisen valituksen liian kovasta musiikista. Olivat kuulemma muiden naapureiden kanssa jo pidemmän aikaa kuunnelleet, kun se soi niin lujalla (just joo, todellakaan lujalla ollu, eivät valittaneet edes tupareista ja sillon sitä meteliä kyllä oli!)
Seuraavana vuonna yläimpään kerrokseen muutti vanha pariskunta, talon mukavimmat asukkaan mutta prkl ku niillä on sellanen ärsyttävä räksyttävä rakki, joka alkaa räksyttää aina viiden aikaan ku lapin kansa tippuu postiluukusta. Ja se äijä kusettaa rakkinsa aina parkkipaikalle. Ensimmäisenä kesänä seinänaapurini alkoholisti-äijä oli melkein joka päivä ottamassa aurinkoa parkkipaikalla pelkissä alkkareissa. Ällöttävää... ja samana kesänä sillä oli riitaa vaimonsa kanssa. Vaimo rääkky parvekkeella ku äijä leikkas nurmikkoa takapihalla. Siihen huutoon oli kiva herätä. Sitte on ensimmäisessä kerroksessa asuva, toista uskontoa edustava naishenkilö, jolle on tainnu tulla elämäntehtäväkseen käännyttää minut. Pisteenä i:n päälle vielä just minun yläpuolella asuva nainen, joka vissiin kuuntelee aina koska mie käyn tupakilla, ja tulee samaan aikaan aina itekki savuttelemaan. Kuuntelee korvat kupilla mitä minun parvekkeella jutellaan, ja luo aina merkittäviä silmäyksiä ku törmätään rapussa tai kylillä. Ja sillä on ollu koko kolme ja puol vuotta kauhea yskä. Itelläki alkaa oksettamaan ku se ei saa sitä limaa kurkustaan irtoamaan. Näin täällä meillä (:
Seuraavana vuonna yläimpään kerrokseen muutti vanha pariskunta, talon mukavimmat asukkaan mutta prkl ku niillä on sellanen ärsyttävä räksyttävä rakki, joka alkaa räksyttää aina viiden aikaan ku lapin kansa tippuu postiluukusta. Ja se äijä kusettaa rakkinsa aina parkkipaikalle. Ensimmäisenä kesänä seinänaapurini alkoholisti-äijä oli melkein joka päivä ottamassa aurinkoa parkkipaikalla pelkissä alkkareissa. Ällöttävää... ja samana kesänä sillä oli riitaa vaimonsa kanssa. Vaimo rääkky parvekkeella ku äijä leikkas nurmikkoa takapihalla. Siihen huutoon oli kiva herätä. Sitte on ensimmäisessä kerroksessa asuva, toista uskontoa edustava naishenkilö, jolle on tainnu tulla elämäntehtäväkseen käännyttää minut. Pisteenä i:n päälle vielä just minun yläpuolella asuva nainen, joka vissiin kuuntelee aina koska mie käyn tupakilla, ja tulee samaan aikaan aina itekki savuttelemaan. Kuuntelee korvat kupilla mitä minun parvekkeella jutellaan, ja luo aina merkittäviä silmäyksiä ku törmätään rapussa tai kylillä. Ja sillä on ollu koko kolme ja puol vuotta kauhea yskä. Itelläki alkaa oksettamaan ku se ei saa sitä limaa kurkustaan irtoamaan. Näin täällä meillä (:
Vastaukset 1
Vanhimmat
...kerrostalossa ja meillä oli kans aika erikoisia naapureita. Ensin yäkerrassa asui ihan kiva yksinhuoltajaäiti kahden muksunsa kanssa ja kiva oli kuunnella niiden pienten lasten kivaa tepsutusta. Sitten ne muuttivat pois ja siihen asuntoon muutti joku avopari ja se mies ruukasi aina komentaa ja pieksää rakasta puolisoaan... vaikeaa.. sitten seinänaapurissa asui alkoholisti, jonka kaverit nukahti meidän oven eteen, että pienempi koululaiseni ei meinannut uskaltaa tulla kotiinsa ja sitten kun sattui vielä olemaan sellainen narkomaaniystävä, joka tuli kannabiskäryissä käymään, mutta hänet me saatiin kiltisti nukkumaan. Mutta aamulla häntä oli vaikea herättää, kun hänen piti tulla meidän kanssamme rakennustyömaalle vähän auttelemaan. Siitäkin päivästä selvittin ihan kunnialla. Mutta siitä ei meinattu selvitä, kun vastapäisellä seinustalla nuori tyttö huusi apua ja sen poikakaveri oli yrittänyt tappaa sen tytön. Meillä meni koko yö jahdatessa poliisien kanssa sitä miestä. Asiat kyllä selvisivät, mutta pienempi koululaiseni ei sitten uskaltanut tulla yksin kotiin. Onneksi silloinkin sain väliaikaisesti potkut töistä ja pystyin lastani saattelemaan ja vastaantulemaan koulusta. Silloin meillä vanhemmillakin alkoi järki päätä pakottaa ja aloimme etsiskelemään rauhallisempia asuinsijoja. Olisi ostettu vanha ok-talo, mutta ne olivat niin kalliita, että näimme parhaaksi rakentaa itse. Onneksi saatiin halvalla kunnan jäännöstontti, johon meidän pieni talomme ihan kivasti mahtuu. Olhan se rankkaa aikaa se rakentaminen, kun kävin vuorotyössä ja yövuorojen jälkeen oli hulluksitulemisen partaalla ja ei ollut kertynyt kesälomaa laisinkaan.Muuten on kaikki hyvin, kun vain oman päänsä kanssa selviäisi ja voisi antaa itselle, aviosiipalle ja kaikille kavereille anteeksi. Jospa se rakkauven aurinko alakas paistaan risukasaankin. Niin toivon näin kevään tullessa.