Avioehto kuolemantapauksessa?

Avioehtosi on voimassa sekä eron että kuolemantapauksessa.

Kyllä on "hetkisellä" luetun ymmärtämisen kyky heikkoa! Jos on tuota tasoa, niin parempi olla lukematta mitään.

Itse tekisin jakokirjan. Tarvitsi tai ei. Ei ole sitten kenellekään mitään epäselvää. Pikku homma.

Anonyymi kirjoitti:

Itse tekisin jakokirjan. Tarvitsi tai ei. Ei ole sitten kenellekään mitään epäselvää. Pikku homma.

Voi tehdä myös erottelukirjan. Sen lopputuloksen perusteella sitten jakokirjan.

Anonyymi kirjoitti:

Voi tehdä myös erottelukirjan. Sen lopputuloksen perusteella sitten jakokirjan.

Erottelukirja on se jakokirja!

Mitä jos sitä jakokirjaa ei tee, voiko lesken lapset jotain vaatia, silloinhan voi tehdä vastavaatimuksen eli vastahyökkäyksen!

Koittakaa nyt käyttää oikeita termejä.

Se asiakirja, jolla puolisoiden omaisuus erotellaan silloin, kun avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, on omaisuuden erottelukirja.

Jakokirjalla taas jaetaan perintö perillisten (tai testamentinsaajien) kesken sen jälkeen, kun ositus ja/tai erottelu on tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Koittakaa nyt käyttää oikeita termejä.

Se asiakirja, jolla puolisoiden omaisuus erotellaan silloin, kun avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, on omaisuuden erottelukirja.

Jakokirjalla taas jaetaan perintö perillisten (tai testamentinsaajien) kesken sen jälkeen, kun ositus ja/tai erottelu on tehty.

Lue lisää

Erottelukirja on myös jakokirja (kuten osituskirjakin). Siinä jaetaan puolisoiden omaisuus heidän keskensä. Kun jaetaan perintöä, kirjan nimi on perinnönjakokirja. Ei "jakokirjaa" ole perinnönjakoon monopolisoitu.

Anonyymi kirjoitti:

Erottelukirja on myös jakokirja (kuten osituskirjakin). Siinä jaetaan puolisoiden omaisuus heidän keskensä. Kun jaetaan perintöä, kirjan nimi on perinnönjakokirja. Ei "jakokirjaa" ole perinnönjakoon monopolisoitu.

Lue lisää

Ei ole.

Perintökaaressa puhutaan nimenomaam jakokirjasta:

"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja."

Voihan näistä kaikista käyttää vaikka nimitystä "lappu" tai "paperi", mutta selkeintä on tosiaan käyttää laissa olevia nimityksiä - ainakin asiatekstissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole.

Perintökaaressa puhutaan nimenomaam jakokirjasta:

"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja."

Voihan näistä kaikista käyttää vaikka nimitystä "lappu" tai "paperi", mutta selkeintä on tosiaan käyttää laissa olevia nimityksiä - ainakin asiatekstissä.

Lue lisää

Voi hölmöläistä!

Eihän se, että PK:n mukaan perinnönjaosta on laadittava jakokirja ("perinnönjakokirja" tahi vaikkapa "perinnönjakosopimus" tai "jakopaperi", otsikolla ei ole väliä) merkitse sitä, etteikö muusta jaostakin, kuten osituksesta tahi erottelusta, laadittaisi myös jakokirja. Jakokirjoja ovat yhtäläisesti perittyyn kuin avioliiton purkautumiseen liittyvistä jaoista tehdyt asiakirjat.

Kysyin verottajalta tarvitseeko perinnönjaosta laatia jakokirja, sanoivat ettei tarvitse. Kenelle se jakokirja oikein laaditaan kun kerran verottaja ei sitä kaipaa?

Ei kai avioehto siihen vaikuta, onko perintöön oikeutta. Sen vuoksi vain ei saa osituksessa toisen omaisuutta, jos tämä on varakkaampi.

Avioehto ei todellakaan kumoa perintöoikeutta. Jo perittävällä ei ole rintaperillisiä, puoliso perii hänet.

Velkojien oikeus menee lesken asumisoikeuden edelle. Eikös se ollut kerrottu ihan selvästi tuossa Nykäs-uutisessa, että nimenomaan velat olivat ongelma?

Entä jos olisi testamentannut kaiken Pialle, olisiko velkojat ja lapset jääneet nuolemaan näppejään?

Törkeää että leski häädetään rakkaasta kodista, se ei ole oikein!

https://www.seiska.fi/Uutiset/Erimielisyytta-Matti-Nykasen-perinnonjaosta-Pia-leski-pelkaa-menettavansa-kotitalonsa-Se-ei

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos olisi testamentannut kaiken Pialle, olisiko velkojat ja lapset jääneet nuolemaan näppejään?

Törkeää että leski häädetään rakkaasta kodista, se ei ole oikein!

https://www.seiska.fi/Uutiset/Erimielisyytta-Matti-Nykasen-perinnonjaosta-Pia-leski-pelkaa-menettavansa-kotitalonsa-Se-ei

Lue lisää

Häädetään ne muutkin kodeistaan, jos eivät velkoja maksa.

Eikös se mene niin että vainaja velat pitää maksaa. Jos varat ei riitä menee asunto myyntiin, toki leski saa siitä puolet. Jos jää jaettavaa niin se jaetaan lapsille.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös se mene niin että vainaja velat pitää maksaa. Jos varat ei riitä menee asunto myyntiin, toki leski saa siitä puolet. Jos jää jaettavaa niin se jaetaan lapsille.

Ei leski saa mitään puolikasta asunnon myynnin tuomasta rahasummasta, vaan sillä maksetaan ensisijaisesti vainajan velat pois. Tämän jälkeen leski saa puolet hänen ja pesän yhteenlasketusta varallisuudesta, ellei ole avioehtoa.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ei leski saa mitään puolikasta asunnon myynnin tuomasta rahasummasta, vaan sillä maksetaan ensisijaisesti vainajan velat pois. Tämän jälkeen leski saa puolet hänen ja pesän yhteenlasketusta varallisuudesta, ellei ole avioehtoa.

Lue lisää

Välittäjä jälleen haparoi ja antaa virheellistä tietoa:

"Ei leski saa mitään puolikasta asunnon myynnin tuomasta rahasummasta, vaan sillä maksetaan ensisijaisesti vainajan velat pois. "

Seiska:
"Matti ja Pia ostivat viisi vuotta sitten yhdessä omakotitalon Joutsenosta. Asunnon kohtalosta on puhuttu perunkirjoituksessa, mutta siitä on ollut hieman erimielisyyksiä."

Asunto oli siten puoliksi Matin ja Pian omistuksessa. Ei asunnosta (1/1) suinkaan makseta ensisijaisesti vainajan eli Matin velkoja. Vain Matin omistama puolisko (1/2) kauppahinnasta voidaan käyttää Matin velkojen maksamiseen - paitsi jos asunto oli panttina Matin veloista.

Leski lähtökohtaisesti nimenomaan saa omistusosuuttaan vastaavan osan asunnon myyntihinnasta. Tästä lesken puoliskosta maksetaan lesken asuntolaina, jollei leski pankin kanssa muusta sovi.

Asia on toisin, jos puolisot olivat vastuussa asuntolainasta yhteisvastuullisesti eli kumpainenkin omasta ja toisen puolesta. Silloinkaan velka ei ole vain vainajan velka, vaan yhteinen velka. Tällöin kauppahinnasta maksetaan molempien velkaa, ei vain vainajan velkaa.