Lapsuudesta asti olen ollut
Ja tästä syystä tietenkin koulu- ja työpaikkakiusattu. Väheksytty, halveksittu, pilkattu, naurettu, hyväksikäytetty ym.
Nyt kun työt vähenevät vähenemistään alkaa tulla sellainen olo, että mitä järkeä tässä elämässä oikein on? Miksi kannattaisi jatkaa elämäänsä? Mikä merkitys tällä elämällä ylipäätään oikein on? Miksi tänne pitää syntyä jos elämä on suurimmaksi osaksi pelkkää kärsimyatä? Mitä hyötyä tästä on? Kasvattaako kärsimys minusta muka paremman ihmisen? Ei se kasvata, ei kärsmimys tuota muuta kuin katkeruuta. Tuntuu ettei millään ole mitään merkitystä. Lapsesta lähtien saanut kärsiä. Kauanko tätä pitää vielä jaksaa? Parempi vain tappaa itsensä niin pääsee pois tästä paskamaailmasta :( mistään ei saa apua.
Nyt kun työt vähenevät vähenemistään alkaa tulla sellainen olo, että mitä järkeä tässä elämässä oikein on? Miksi kannattaisi jatkaa elämäänsä? Mikä merkitys tällä elämällä ylipäätään oikein on? Miksi tänne pitää syntyä jos elämä on suurimmaksi osaksi pelkkää kärsimyatä? Mitä hyötyä tästä on? Kasvattaako kärsimys minusta muka paremman ihmisen? Ei se kasvata, ei kärsmimys tuota muuta kuin katkeruuta. Tuntuu ettei millään ole mitään merkitystä. Lapsesta lähtien saanut kärsiä. Kauanko tätä pitää vielä jaksaa? Parempi vain tappaa itsensä niin pääsee pois tästä paskamaailmasta :( mistään ei saa apua.
Varmaan voit valita jotenkin toisin, että kärsimys vähenee. Me kaikki voidaan. Vai etkö tajua että mistä kärsimyksesi johtuu? Tee syy ja seurausanalyysi elämästäsi ja hommaa vaikka terapeutti avuksesi, jos ei itseltäsi onnistu.
Entinen viisas kollegani sanoi, että burn out ei ole purnnout eli purnaamista olosuhteita vastaan. Mieti siis, että miksi olet jatkuvassa hankauksessa muun maailman kanssa ja koet sen kärsimyksenä? Miten voit elää muun maailman kanssa ja/tai siitä huolimatta.
Entinen viisas kollegani sanoi, että burn out ei ole purnnout eli purnaamista olosuhteita vastaan. Mieti siis, että miksi olet jatkuvassa hankauksessa muun maailman kanssa ja koet sen kärsimyksenä? Miten voit elää muun maailman kanssa ja/tai siitä huolimatta.
joo sillalta vaan hyppäämään.
jos olet aina samassa roolissa niin mitään ei ole tehtävissä.
jos olet aina samassa roolissa niin mitään ei ole tehtävissä.
1 VASTAUS:
No, paskakuutioiden ruuhkissa on vaikea olla mitenkään aito tai ainutkertainen.
Kyllähän merkitystä voi silti löytää, mutta idiooteilta sitä on turha kysellä.
Kyllähän merkitystä voi silti löytää, mutta idiooteilta sitä on turha kysellä.
Hei,
Oletko ajatellut, että voisit jutella tuntemuksistasi jonkin ulkopuolisen tahon kanssa? Ulkopuolinen tuki voisi auttaa jäsentämään ajatuksia ja myös helpottaa jaksamista. Lisäksi voisit saada vinkkejä muista avunsaantimahdollisuuksista.
Sanoit, että et koe saavasi mistään apua. On kuitenkin olemassa monenlaisia erilaisia auttavia tahoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa halutessaan tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.
- Jos soittaminen tuntuu sinulle sopivimmalta tavalta hakea apua, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Voimia tilanteeseesi!
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Oletko ajatellut, että voisit jutella tuntemuksistasi jonkin ulkopuolisen tahon kanssa? Ulkopuolinen tuki voisi auttaa jäsentämään ajatuksia ja myös helpottaa jaksamista. Lisäksi voisit saada vinkkejä muista avunsaantimahdollisuuksista.
Sanoit, että et koe saavasi mistään apua. On kuitenkin olemassa monenlaisia erilaisia auttavia tahoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa halutessaan tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.
- Jos soittaminen tuntuu sinulle sopivimmalta tavalta hakea apua, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Voimia tilanteeseesi!
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Paskaahan tää elämä on ei töitä ei kavereita, ei tyttöystävää, pakko vaan elää ja haaveilla et viel naisen löytäs ja yksin tehdä juttuja
Juu mäkk miettiny sitä, oon viel tyhmä ja heikkolahjainen ns erilainen kun muut, töistä potkuja, haukutaa tyhmäksi luuseriksi kun en tee mitää ja istun kotona vaan, elämä on, apua täs hakenut, mutta kestää ennenku saa apua
Onko sinulla vakava fyysinen sairaus? Esim. syöpä tai ALS tms.? Jos ei ole, et tiedä kärsimyksestä juuri mitään vaan ns. angstailet. Ja tämä on siis kannustava ja rohkaiseva kommentti. Count your blessings.
Parannamme palvelua
