Tämä aihe on tabu.
Valesokkelitalojen omistajat ja kiinteistövälittäjät tietävät tämän riskirakenteen muhivan koko ajan pahemmaksi ajan edelleen kuluessa. Ongelmaa on vaikea siirtää ostajalle siitä ilmoittamatta ja hintaa alentamatta ilman karmeita korvausvelvoitteita tulevissa kaupanperumis- ja hinnan alennus oikeudenkäynneissä. Ongelma onkin siinä, että vaikka myyjä korjaakin valesokkelin aiheuttamat tuhot, niin niiden korjaaminen on todella kallista, mutta ongelman korjaaminen ei nosta talon arvoa ollenkaan. Lähtökohtahan on, että jokaisessa tiilivuoratussa omakotitalossa on virheetön puinen runkorakenne jossa ei ole kosteusvaurioita , eikä siitä leviä sisätiloihin haitallisia mikrobeja jotka huonontavat sisäilman laatua.
Hämeenlinnassakin on sadoittain näitä potentiaalisia homepommeja, omakotitaloja ja rivitaloja joiden sisäilmaongelmien laukeamisessa on vain ajan kysymys. Vuosina 1960 - 1980 rakennettujen tiilivuorattujen valesokkelitalojen puurunkojen alaosat ja niiden alla olevat vaakatasoiset puiset alajuoksut voivat olla vuosikymmenien ja jatkuneen kosteuden ja ilman vaihtumattomuuden takia täysin tuhoutuneet. Monesti alajuoksut, eli ns. kakkosneloset ovat jo niin lahonneet, että sen voi käsin repiä alasiksi kosa ne ovat muuttuneet lähes mullaksi. Lähes mullaksi muuttuneet puurakenteet levittävät koko talon sisätiloihin haitallisia mikrobeja ja jopa sädesientä jonka takia tilanne voi olla niin paha, että talossa ei voi enää asua, vaan se pitää purkaa.
Aamulehden juttu aiheesta ja lopussa linkki juttuun, jossa valesokkeli rivitaloriski laukesi ja sen asuntojen arvo putosi nollaan euroon.
Aamulehti
Kotimaa
Mikä ihmeen valesokkeli ja miten se korjataan? – tässä syyllinen Ylöjärvenkin talodraamaan
8.4.2016 16.09
Jorma Huovinen
Keskustele
Ulospäin valesokkeli näyttää normaalilta sokkelilta, jonka pitäisi olla rakennuksen rungon alla.
Pahimmassa tapauksessa talon puurunko menee maanpinnan alapuolelle.
Kosteus nousee maasta betonia pitkin talon rakenteisiin ja voi aiheuttaa homeongelmia. Etenkin alajuoksu vetää kosteutta. Alajuoksu on puurakenne johon talon puurunko kiinnitetään. Myös ulkoseinään tulee homevaurioita.
Juuri valesokkeli on yksi syy, että ylöjärveläinen rivitaloyhtiö on vaikeuksissa. Ylöjärven Tiikontie 3:ssa sijaitseva, 42 vuotta vanha rivitalo on niin huonossa kunnossa, että asukkaiden sijoitukset ovat käytännössä nolla.
Näin tunnistan valesokkelin
Valesokkeleita rakennettiin omakoti- ja rivitaloihin 1960-luvulta 1990-luvulle asti. Usein niitä näkee tiilitaloissa. Valesokkelit ovat aiheuttaneet lukemattomille rakennuksille homevaurioita vuosien saatossa, mutta silti niistä edelleen suuri osa on korjaamatta.
Helpoiten valesokkelin erottaa siitä että maanpinnalla ja lattian pinnalla ei ole mitään korkeuseroa. Ulko-oven alareuna ja kynnys on maanpinnan tasolla. Asuntoon vain kävellään suoraan sisään ilman mitään rappusia.
Mikä ihmeen valesokkeli ja miten se korjataan? – tässä syyllinen Ylöjärvenkin talodraamaan
Riskirakenteeksi luokitellussa valesokkelissa sitä ympäröivä maanpinta on asuntojen lattian tasolla tai jopa sitä korkeammalla.
Maanpinnan kallistukset ovat osittain rakennukseen päin ja perustuksista puuttuu sokkelien ulkopuolinen vedeneristys.
Kaiken kukkuraksi ilmarako puuttuu kokonaan tai oli puutteellinen.
Koko valesokkeli pitäisi purkaa
Jotta sokkelista saataisiin asukkaille turvallinen, tulisi koko valesokkelirakenne purkaa kauttaaltaan asuntojen lattiatasolle saakka.
Valesokkelin korjaus perustuu puurungon alaosien korvaamiseen jollain ei-orgaanisella aineella. Aiemmin tyypillistä oli sahata rungon alaosa poikki ja asentaa alaosaksi harkkoja. Nykyään on tarjolla myös erilaisia metallisia kengitysratkaisuja, joilla alaosan korjaus sujuu helpommin ja nopeammin
Sokkelin ulkopuolelle asennetaan vedeneristeeksi patolevy ylälistoineen.
Vanha maa-aines rakennuksen ulkopuolella vaihdetaan niin syvältä, että salaoja voidaan asentaa kauttaaltaan perustus- ja sokkelirakenteen alapuolelle.
Vedet saatava pois tontilta
Rivitalon sokkelin ulkopuolelle pitäisi rakentaa salaojitusjärjestelmä, joka purkaa vedet hallitusti pois tontilta. Rakennuksen ympärille tulisi asentaa kauttaaltaan uudet routaeristeet.
Ulkoseinärakenteen sisäpuolella tulisi uusia höyrynsulkumuovi ja sisäverhouslevy.
Näin voi käydä, kun talon korjaaminen maksaa enemmän kuin uusi – ”Jäljellä sata tuhatta velkaa”2.2.2017
https://www.aamulehti.fi/a/23567380
Kuka uskaltaa enää ostaa talon jossa on riskirakenteena tuhoisa valesokkeli
123
23296
Vastaukset
- voihanvoihan
Olipa järkyttävä tarina tuon aloituksen lopussa olleesta linkistä.
- Sp.x
Rakensin talon " valesokkelilla" noin v70 luvun alkupuolella, tiilivuorattu sekä 5 " rungolla. Oletteko ajatelleet että sen ajan arkkitehdit piirsivät ja suunnittelivat sen ajan talot, joita esim Papiniittyyn rakennettiin aika paljonkin kaiken huippuna tasakatolla tai ehdottomasti pulpettikatolla.
Että tällä tasolla liikuttiin silloin ja rakennusmestareiden valvonnassa joten taso ei ollut hääppöinen,itselleni vapaa- ajan asuntoon maavaraiseen kosteus-sulku piirrettiin puulattian ja lattiavasojen väliin kun itse olin suunnitellut sen pohjan soran ja raakavalun väliin, elikkä maakosteuden olisi laskettu tulevaksi lattiavasoille asti josta siitä ylöspäin olisi suojattu muovilla. Oli muuten Rak , Ins suunnittelema, joten ei ihmekkään tätä nyky-talojen homehtumisia, se siitä Suomalaisesta ammattitaidosta.
Ps, Valesokkelilla olevatkin ovat hyvässä kunnossa vieläkin mikäli salaojitus on toiminut moitteettomasti kuten ao, kirjoittajankin talossa.
Että tällä tasolla- pommilaukeekohta
Joo. Pahin virhe valesokkelitaloissa on se, että sokkelin juureen on jäänyt kosteutta imevää maata sokkelia vasten ja jopa laitettu kukkapenkkejä ja nurmikkoa liian lähelle sokkelia ja sitten kuivalla kaudella kasteltiin urakalla einän vierustan nurmikkoa ettei pala. Ei siihen aikaan laitettu kuin pelkät salaojaputket, ei mitään sadevesi kaivoja putkistoieen poispäin talosta. Kaiken huipuksi sadevedet katolta ränneistä johdettiin syöksytorvia pitkin talon nurkalle maahan josta vesi imeytyi sokkeliin. Ja ei mitään kaatoja talosta poispäin vaan ihan vaakatasossa maaperä sokkelin vieressä.
- näitänähtyjapurettu
Voi kuule kun se sun talos purettais niin mitä sieltä tulis esiin. Hometta ja lisää hometta. Kyllä se on niin että itserakennettuhan ei koskaa oo ongelma sille rakentajalle jos siinä asuu. Ongelmat alkavat sitten kun rakennus vaihtaa omistajaa.
Kapilaarinen kosteudennousu on vain yksi osa ongelmaa, samaten konvektion mukana tapahtuva nousu. Suurempi ongelma tulee kylmäsilloista ja huonosti tehdyistä eristyksistä. Veden kondensoitumista kun ei voi välttää muuten kuin hyvällä eristeellä ja toimivalla ilmasululla, myös hygroskooppinen johtuminen rakenteessa pitää estää sisältä ulospäin. Jos sun talon runko on 5" niin väitän että siellä ei ole kovin paksulti eristettäkään, ja onko höyrysulut ilmatiiviit? epäilen. Kerroit jo että laatta on valettu soran päälle. Missä eristeet? Sisätiloissa ulkoseinää vasten kun on jotain mikä estää ilmavirtauksen (esimerkiksi komero/kirjahylly) lattian lämpö saattaa tippua alle sun sisäilman kastepisteen. Tyypillinen valesokkelin ongelma on siinä että sisätilan kosteus pääsee tiivistymään huonosti eristävässä alajuoksussa josta vesi ei pääse haihtumaan pois vaan jää rakenteisiin muhimaan. Siinä ei auta ne salaojat kun se vesi mikä lahottaa on peräisin omasta elämästäsi.
Jos joku kysyy multa neuvoa että kannattaako ostaa vanha omakotitalo, niin vastaan että tuskin. 70 luvun matalasokkeliset kehotan kiertämään kilometrin päästä ettei home tartu. - Anonyymi
Miksi pettää niinkin tuttua miestä kun itseä.
- 50-luku
Siinä on monelle talon omistajalle mietittävää. Hyvä kirjoitus!
- Homenenä
Palstalla on niitä tietäjiä ´, 70- luvulla oli omat selittäjät, silti tuli ins-nööri tasoisillekkin virhe-suunnitelmia näin 50 v jälkeen arvioituna, nyt tuppaa ne uudemmatkin oleen susia.
- tiedänkaikenkaikesta
Omakoti- ja rivitalojen kaupassa tärkein asia on sijainti, sijainti ja sijainti.
Toisin kuin nykyään talon rakentamiselle oli paljon enemmän mahdollisuuksia valita hyvä sijainti jossa on koulut ja palvelut, työpaikat ja joukkoliikenne lähellä ja paikka on muutenkin maisemallisesti ja hyvä. Vuosina 1960-80 näihin sijainniltaan haluttuihin paikkoihin rakennettiin paljon omakoti- ja rivitaloja, joista suuri osa on näitä ongelmallisia valesokkelitaloja. Harmin paikka niille jotka ovat myymässä, ja harmin paikka niille jotka etsivät ko. alueelta vanhaa omakotitaloa, kun sijainti on erinomainen, mutta talossa muhii homepommi.
Eikä kyse ole korttelin yhdestä ainoasta homepommista vaan useasta jokaisessa suomen kaupungissa ja kaikkialla muuallakin minne taloja on rakennettu 40-60 vuotta sitten sen aikaisella tuhoisalla rakennustavalla, eli väärin perustetun maavaraisen laatan päälle valesokkeleineen.
Tuskin kukaan 60-80 luvun valesokkeli omakotitalon maavaraiselle laatalle rakentanut on silloin tiennyt noista virhemahdollisuuksista ja on tehnyt lähes kaikki kohtalokkaat rakennusvirheet.
Tuollaisen talon tunnistaa yhdellä silmäyksellä jo pelkästään katsomalla sen sokkelin kalkkiutunutta kirjavaa pintaa ulkopuolelta vaikka se olisi betonimaalilla maalattu.
Naapurikin peittelee ongelmaa maalaamalla usein uudelleen sokkelin josta betonirakenteen kosteus työntää sementin kalkkia sokkelin pintaan. Ongelma on todella laaja, koko suomea koskeva ja ajan kuluessa tulee tuhoamaan valtavan määrän omakoti- ja rivitaloja. Tällaisten talojen alkuperäisiä omistajia ongelma ei enää juuri koske koska he alkavat jo olla hoitokodeissa, eikä koske myskään niitä alkuperäisiä omistajia jotka asuvat yskien ja köhien huonon ilmanlaadun takia näissä taloissa edelleen loppuunsa asti aikomattakaan myydä niitä.
Ongelma siirtyy yleensä perikunnalle kalliin homesokkeli-korjaustyön kustannusten myötä jos joku perikunnasta alkaa rempata ja asua talossa. Myyntiin laitettaessa kuntotarkastaja poraa reikiä seinien alaosiin ja löytäessään vähänkin kosteutta rakenteissa merkkaa tiedon siitä raporttiin jossa on rasti kohdalla RISKIRAKENNE ( X) Valesokkeli. Ostajaehdokas ottaa ritolat välittömästi. Talo on myynnissä vuosikausia ja kun lopulta saapuu se yksi ostaja joka on "remonttireiska" hän tarjoaa talosta 50% vähemmän kuin myyjä on pyytänyt ja lopulta saa kaupat. - Ladysokkeli
No eihän tässä kaupungissa mikään asunto liiku tällähetkellä muutenkaan. Maalla vielä heikommin.
Itse asun valesokkelitalossa jossa on ilmanvaihto, ilmaraot sokkelin yläpuolella, salaojat, hiekkapohja, ei siis seisovaa vettä keväällä ja itse talo on korkeammalla kuin muu tontti. Lisäksi aumakatto josta vedet menevät suoraan viemäriin.
Ei ole mitään ongelmia ilmanlaadussa. Sädesienen kyllä haistaisin koska olen ollut hometyöpaikassa.
Olen keskimääräistä terveempi ihminen joka rakastaa puhdasta ilmaa.
Remonttiakin on tehty tässä jo senverran että kosteutta sisätiloissa ei ole niiden yhteydessä todettu yhtään missään.
Tämä talo on ainakin vielä hyvä asua, huippupaikalla ja voin asua tässä elämäni loppuun.
Joskus poikani perii tämän ja pikkusen muutakin, mutta hän on jo luonut hyvän omaisuuden ihan itse, joten ihan sama mitä hän tämän talon kanssa joskus meinaa tehdä.
Tiedän tätä vanhemman valesokkelitalon jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä niitä ilmareikiä ulkona, mistään muusta puhumattakaan. Siellä haisee sädesieni mutta asukkaat ovat oireettomia. Itse en tuota taloa ostaisi enkä asuisi mistään hinnasta.
Haju tarttuu jopa vaatteisiin. - kaatopaikalle
Ladysokkeli kirjoitti:
No eihän tässä kaupungissa mikään asunto liiku tällähetkellä muutenkaan. Maalla vielä heikommin.
Itse asun valesokkelitalossa jossa on ilmanvaihto, ilmaraot sokkelin yläpuolella, salaojat, hiekkapohja, ei siis seisovaa vettä keväällä ja itse talo on korkeammalla kuin muu tontti. Lisäksi aumakatto josta vedet menevät suoraan viemäriin.
Ei ole mitään ongelmia ilmanlaadussa. Sädesienen kyllä haistaisin koska olen ollut hometyöpaikassa.
Olen keskimääräistä terveempi ihminen joka rakastaa puhdasta ilmaa.
Remonttiakin on tehty tässä jo senverran että kosteutta sisätiloissa ei ole niiden yhteydessä todettu yhtään missään.
Tämä talo on ainakin vielä hyvä asua, huippupaikalla ja voin asua tässä elämäni loppuun.
Joskus poikani perii tämän ja pikkusen muutakin, mutta hän on jo luonut hyvän omaisuuden ihan itse, joten ihan sama mitä hän tämän talon kanssa joskus meinaa tehdä.
Tiedän tätä vanhemman valesokkelitalon jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa eikä niitä ilmareikiä ulkona, mistään muusta puhumattakaan. Siellä haisee sädesieni mutta asukkaat ovat oireettomia. Itse en tuota taloa ostaisi enkä asuisi mistään hinnasta.
Haju tarttuu jopa vaatteisiin.Se ei riitä että tuollaiunen 70 luvun valesokkelitalo sijaitsee kuivalla paikalla. Siihen aikaan tehtiin olemattomat eristeet ja käytettiin lasivillaa välittämättä höyrynsulkujen tiiveydestä. Tämä aiheuttaa sen että ilmankosteus sisällä alkaa tiivistymään kylmiin rakenteisiin sellaisissa paikoissa jossa ilma ei pääse kunnolla kiertämään. Ilmanvaihtosi varmasti kuljettaa sisäilmaan tulevat myrkkykaasut suurimmilta osin pois, mutta se ei silti poista sitä todellista ongelmaa. Mikäli tuo talosi nyt purettaisiin, pökertyisit kauhusta kun näkisit sen home ja mätä määrän mitä siellä on.
- ajoissavaan
https://www.talopekat.fi/rakenne-ja-kosteusvariokorjaukset/valesokkelin-korjaus-helsingin-vantaan-ja-espoon-alueella/
Kaikkeen on keinonsa. - nohö
https://www.urakkamaailma.fi/valesokkeli
Joo älkää nyt hyvät valesokkelin omistajat ainakaan itse murhaa tehkö.
Vaan pirauttakaa jonnennekkin mistä apua saa, eikä maksakkaan juur mitään.
Valesokkelirakennuksen voi jopa ostaa ja sitten pikkusen rempata jos on hyvällä paikalla ja muutenkin kaikki stemmaa. - talopekkakorjaa
Tässä hyvä linkki Talopekan tekstiä karmeine kuvineen homesokkelitalosta
https://www.talopekat.fi/rakenne-ja-kosteusvariokorjaukset/valesokkelin-korjaus-helsingin-vantaan-ja-espoon-alueella/
Valesokkelin korjaus Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella
• Onko kiinteistösi rakennettu 60-luvulla?
• Onko seinän puunrunkorakenne alempana kuin lattiapinta?
• Tuntuuko siltä, että seinästä tulee tunkkainen tuoksu? - talopekkakorjaa
Valesokkelin korjaus omakotitalossa
Kurikassa sijaitsevassa omakotitalossa valesokkeli oli aiheuttanut homevauriota. Homevaurion oli onneksi rajoittunut ulkoseinien alaosaan. Ulkoseinän huono tuuletus oli mahdollisesti syy homevaurion syntymiseen. Tähän remonttiin kuului muutakin kuin vain valesokkelin korjausta mm. ulkoseinän villojen vaihtaminen, kosteussulun asettaminen, seinän purkua ym. Remontoitavaa aluetta oli 57 metrin pituudelta.
Lue lisää remontista
Tehtävänä vaihtaa -86 valmistuneen omakotitalon ulkoseiniin villat, poistaa viottunut alaohjauspuu ja pätkät runkotolpista. Työ on tehtävä sisäpuolelta, koska samalla tuodaan kosteussulku sisäpinnassa olevan kyprocin taakse. Nykyään se on kyprocin/50mm villan takana. Tämän lisäksi uusi rakenne pitää olla toimivampi.
Seinämetriä tulee noin 57jm.
Urakan toteutunut hinta: 17000€ - hfaoihdfgoiaih
Valesokkelin korjaus
Valesokkelin korjaus Termokengillä ja Termopalkeilla
Termotuote, valesokkelin korjaus
Termokengät ja termopalkit asennettuna. Runkotolppien väliin vielä tolpansyvyiset villat ja muovit päälle.
Ostaessamme talon, olimme tietoisia että kyseessä talon sokkelina on ns. riskirakenne, valesokkeli, mutta koska kuntotarkastuksessa edes sokkelin alapuuhun poratessa ei tullut hälyttävää kosteutta vastaan, oletimme asian olevan kunnossa.
Kuitenkin pikkuhiljaa purkaessamme väliseiniä ja ylimääräisiä verhoiluja, entiseltä asukkaalta jäänyt koiranhaju pikkuhiljaa hälveni ja takkahuoneen puolella alkoi häilyvästi ilmestyä tietynlaista hajua.
Se oli sellainen hieman makea haju, joka ei mielestäni varsinaisesti ole homeen haju. Monesti ohikulkevista ihmisistä on tunnistanut heillä olevan mahdollisest jonkilaista kosteusvauriota kotonaan - tästä hajusta.
Takkahuoneen ulkoseinän kipsilevyn poistamalla haju voimistui kertaheitolla niin, että asia oli selvä. Valesokkelissa on ongelma. Villat poistamalla ulkoseinän alalaidasta näki, että jo noin puolen metrin päästä kuntotarkastajan poraamasta testistä alapuu oli aivan märkä, ja parin metrin päästä saunan kohdalla jo umpihomeessa ja täysin laho.
Noniin, ensimmäinen vastoinkäyminen...
Ei muutakun yönaikana netistä opiskelemaan, miten valesokkelin voi korjata räjäyttämättä taloa (tai hermoja).
Oli useammanlaista vaihtoehtoa, mutta ehdottomasti järkevimmältä meidän aikataululle ja lompakolle vaikutti Termotuote, joka siis koostuu Termokengistä ja Termopalkeista.
Valesokkeli, termotuote, termokenkä
Valesokkeli, lähtötilanne
Termotuote, termokenkä, termopalkki, valesokkeli
Termokengillä ja termopalkeilla korjattu valesokkeli
Termotuotteen asennuksesta löytyy hyvin havannoiva video täältä.
Termotuote asennus käy melko helposti. Ensin sisäkattoa tuetaan kattotuoleista vaihdettavien tolppien kohdalta.
Kastunut/lahonnut/mäännyt/homehtunut rungon alapuu poistetaan. Meillä saunan ulkoseinissä alapuu oli niin laho, että alapuun sai kaivaa sorkkaraudalla säleinä pois.
Runkotolppa katkaistaan. Tässä vaiheessa pitää olla varovainen ettei katkaise liian korkealta, jotta termokengän mitta riittää runkotolpan ja sokkelipohjan väliin.
Sokkelipohjasta poistetaan kaikki villa- ja puumuju, jotta ne eivät myöhemmin mätäne sinne. Sokkelin pinnat desifioidaan. Desifiointiin käytimme soodaa, jota harjattiin sokkelinpohjaan ja sisäkylkiin, annettiin vaikuttaa ja imuroitiin pois. Yön ajaksi jätettiin otsonaattori tuhoamaan itiöitä.
Runkotolpat katkaistaan tarkasti termokenkien korkeuden mukaisesti, ja termokengät asennetaan kattohuopakaistaleen avulla tolppien alle jatkoksi, tarkistetaan vatupassilla suoruus ja ruuvataan sokkelinpohjaan kiinni.
Runkotolppien takana eli ulkopuolella ollut tuulensuojavilla korvattiin meillä finnfoamlevyllä, ja finnfoamin taakse jätettiin tuulettumisväli.
Lopuksi jokaisen termokengän väliin asennettiin termopalkki. Termopalkissa on vanerisuikale, johon saa kiinnitettyä jatkossa helposti esim. jalkalistat. Uretaania saa laittaa oikeastaa joka välissä jokarakoon, paitsi tuuletusväliin ulkopinnassa. Jos vanhat villat ei haise eikä ne ole kastuneet, voi ne katkaista palkin mukaan mittaan ja laittaa huolellisesti takaisin.
Meillä villat vaihdettiin uusiin seinien alaosasta hajun takia.
Valesokkelin korjaus, termotuote, termokenkä
Alapuun poisto, runkotolppien katkaisu, sokkelinpohjan desifiointi ja termokenkien asentaminen
Valesokkelin korjauksen hinta Termotuotteella ja oheistarvikkeilla on kohtuullinen, varsinkin jos työn pystyy tekemään itse.
Meillä valesokkelia joutui korjaamaan noin 5-10 metriä saunan nurkasta molempiin suuntiin, mutta siitä eteenpäin alapuu vaikutti terveeltä ja kuivalta, eikä hajuja ilmennyt. Teemme kuitenkin remontin edetessä "pistokokeita" ympäri taloa, ja jatkamme korjaamista tarvittaessa.- termotuotteentrolli
Jahas, mainostajakin tänne eksyi.
Kyllä kuule se on niin että ainoa tapa korjata on rakentaa uusi talo. Tuollaisilla "termotuote" huijauksilla saa vaan paskaa. Kosteuden tiivistyminen pitää estää ja se ei onnistu kuin koko virheellisen rakenteen vaihtamalla oikeaoppiseen, ei vaihtamalla sitä paremmin märkää kestäväksi. Tollaset termotuotteet ei tee siitä oikeaoppista. - Eipaniikkia
Kenen idea oli korvata tuulensuojavilla finnfoamlevyllä. Finnfoami toimii höyrysulkuna ja kun se asennetaan ulkopuolelle, ei sisäpuolelta tuleva lämpö ja kosteus pääse tuuletusväliin vaan valuu finnfoamia pitkin alas sokkeliin ja alajuoksuun. Sisäpuolihan täytyy olla höyrytiivis, eikä ulkopuoli.
- TaloaOstamassa
Pitkästä aikaa asiapitoinen ja mielenkiintoinen ketju tälläkin palstalla.
- RemontttiReino
Aika helppo homma korjata, kannattaa vaan ajoittaa sisäremontitkin sokkelikorjauksen yhteyteen.
- pahajuttutosipaha
Tässä on tosi video homehtuneen tiilivuoratun valesokkelitalon vahingoista ja korjauksesta. sisäpuolelta. Ulkopuolinen korjaus patolevyt salaojat kaivot sepelit tehty aiemmin edellisenä vuonna.
Hirvee homma ja kallis.
VAROITUS:
EI SUOSITELLA KATSOTTAVAKSI HERMOHEIKOILLE VALESOKKELITALON OMISTAJILLE
https://lamox.fi/- kjdahgighoai
Videolla mainittu ulkopuolinen korjaus kaikkine ympäri talon kaivurilla kaivamisineen, sadevesikaivoineen, putkineen, salaojineen, patolevyineen ja sepelitäyttöineen sekä sokkelin maalaamisineen, maksaa noin 15 000 euroa
Valesokkelin korjaus hintoja. Keskihinta 1964 puutalon valesokkelirakenteen korjaus
23 750,00 €
Valesokkelin korjaamisen yhteydessä leikataan ulkoseinien sisäpuoliset verhoilulevyt metrin korkeudelta alaosastaan kokonan pois joten lopuksi seinät pitää levyttää, kitata ja tapetoida, miten kukin sen tekee, mutta tuo homma on yhtä työläs ja kallis kuin jos se tehdään vastaavan kokoiseen uudisrakennukseen taloa rakennettaessa. Tämäkin homma maksaa 500-1000 euroa per seinä, eli yhteensä - 5000 euroa
Lattiatkin pitää korjata, parketit tai laminaatit uusia kaikista huoneista ulkoseinien osalta seinänvierustan kohdilla olevien kosteus ja homevaurioiden takia maksaa 100 m2 taloon materiaalit ja asennustyö 5000 - 10000 euroa, (sisustusmaun mukaan)
Valesokkeliremontin kokonaishinta pellkkien ulkoseinien osalta vieraalla teetettynä:
( 15 000 23 750 5000 10 000) = yhteensä noin 50 000 euroa
Monessa 60-70 luvun valesokkelitalossa on väärin perustettu maavarainen laatta jonka kostumisen takia myös väliseinien runkotolppien alapäät on muuttunut mullaksi ja
sädesieni pesäkkeiksi ja hengitysilman takia nekin pitäisi avata ja korjata kuten aivan samalla tavalla kuin tehdään ulkoseinien ulkoseinien osalta..... HINTA VAIN NOUSEE! - äääääääh
Yllä olevassa kommentissa on melko realistinen erittely kustannuksista ja koska on kyse 19 60-1980 raknnetusta talosta, niin tuppaa peltinen vesikattokin olla jo aikansa elänyt ja vuotaa väljentyneistä naulanreijistä niin että ruodelaudat on niiltä kohden jo pelkkää multaa. Kondenssivesi on tippunut pakkasten laskiessa isoina helminä villoihin koska siihen aikaan ei laitettu mitään aluskatteita.
Samalla kun katto uusitaan niin yleensä laitetaan uudet kattoturvatuottee, seinätikkaat ja lapetikkaat sekä lumiesteet, , piippu pellitetään ja laitetaan uudet sadevesijärjestelmät, rännit ja syöksytorvet tämä maksaa 20 000 euroa
Kokonaishinta näin laajalle rempalle voi olla jopa 90-100 000 Euroa
Myyjä voi varautua 180 000 euron hintapyynnöstään pudottamaan hintapyynnöön jopa 100 000 euroon että saisi kaupat ilman jälkikorvauksia ja kallista käräjointiä
Ostajan maksaessa hölmöyttään sinisilmäisenä pyydetyt 180 000 euroa vanhasta homesokkelitalosta saa varautua ainakin 80 000 euron remonttiin, ja hankalaan asumiseen pitkän remontin aikana, kun moottorisaha parkuu sisätiloissa ja rakennusmiehet häärää jaloissa kuraisine kenkineen.... Ääääääh! - Sormikeskellä
Oli muuten ammattimies videolla. Mukava katsoa, kun kaveri tietää mitä tekee.
- vmuurari
Sormikeskellä kirjoitti:
Oli muuten ammattimies videolla. Mukava katsoa, kun kaveri tietää mitä tekee.
Olikos se jopa selvin päin?
- Anonyymi
kjdahgighoai kirjoitti:
Videolla mainittu ulkopuolinen korjaus kaikkine ympäri talon kaivurilla kaivamisineen, sadevesikaivoineen, putkineen, salaojineen, patolevyineen ja sepelitäyttöineen sekä sokkelin maalaamisineen, maksaa noin 15 000 euroa
Valesokkelin korjaus hintoja. Keskihinta 1964 puutalon valesokkelirakenteen korjaus
23 750,00 €
Valesokkelin korjaamisen yhteydessä leikataan ulkoseinien sisäpuoliset verhoilulevyt metrin korkeudelta alaosastaan kokonan pois joten lopuksi seinät pitää levyttää, kitata ja tapetoida, miten kukin sen tekee, mutta tuo homma on yhtä työläs ja kallis kuin jos se tehdään vastaavan kokoiseen uudisrakennukseen taloa rakennettaessa. Tämäkin homma maksaa 500-1000 euroa per seinä, eli yhteensä - 5000 euroa
Lattiatkin pitää korjata, parketit tai laminaatit uusia kaikista huoneista ulkoseinien osalta seinänvierustan kohdilla olevien kosteus ja homevaurioiden takia maksaa 100 m2 taloon materiaalit ja asennustyö 5000 - 10000 euroa, (sisustusmaun mukaan)
Valesokkeliremontin kokonaishinta pellkkien ulkoseinien osalta vieraalla teetettynä:
( 15 000 23 750 5000 10 000) = yhteensä noin 50 000 euroa
Monessa 60-70 luvun valesokkelitalossa on väärin perustettu maavarainen laatta jonka kostumisen takia myös väliseinien runkotolppien alapäät on muuttunut mullaksi ja
sädesieni pesäkkeiksi ja hengitysilman takia nekin pitäisi avata ja korjata kuten aivan samalla tavalla kuin tehdään ulkoseinien ulkoseinien osalta..... HINTA VAIN NOUSEE!Siinä taas on aikamoinen pelottelija :D
Kotikaupungissani 80-luvun 130 neliön valesokkelitalon saa noin 140000 eurolla. 2000-luvulla rakennettu samankokoinen talo maksaa noin 215000 euroa.
Valesokkelin korjaus on sen 25000 e ja salaojatyö 15000. Pintojen uusiminen on toki sen 15000 e myös. Eli 55000 e.
140000 55000 e on 195000 e.
2000-luvun talo vaatii usein jo pientä remonttia, sanotaan 10000-15000 e.
Kyllä valesokkelitalo ja sen korjaus tulee yhä halvemmaksi vaihtoehdoksi, ellei sitten valitse marmorilattioita ja että valesokkelitalon katto, ikkunat ja putket on jo uusittu. Ei sitä korjausta tarvitse pelätä ja sen jälkeen talo on kyllä lähes uudenveroinen ja kestää ihan yhtä kauan kuin 2000-luvun talokin.
- lccvlhnnnn
Hyvä ketju tärkeästä aiheesta.
Yllättävän työläs ja kallis juttu - Ostohousut
Ilkeääkö ketjuun laittaa linkkejä myytävistä taloista mm. oikotieltä, jos haluaa tietää, onko kyseessä valesokkelitalo?
- Hh7h7h7h
Ajat vaan portille ja vilkaiset tiilivuoratun talon sokkelia jos se on kalkista kirjava niin homesokkeli se on... ja jos ulko-oven kynnys on alempana kuin sokkelin yläreuna , eli lähes maan pinnan tasolla niin varma juttu.
- kylläilkeää
Pistä tulee!
- löcjgaj
Tämä aloitus j ketju oli kuin sohaisu kusiaispesään
- Salaoja
Olihan talot siihen aikaan hyväksyttyjä rakenteita / lujuuslaskelmien myötä Rak.ins sekä rakennusmestareiden suunnittelemia ja rakennusvalvonnan hyväksymiä luomuksia ja lopputulos on sitten ollut tällainen, Tasakattoja muutettu hajakatoiksi ei ihan halpaa lystiä sekään ,periaatteessa kunnallinen valvonta / hyväksyntä pitäisi laittaa vastuuseen ammattitaidottomasta suunnittelusta.
Onhan Hämeenlinnassakin esimerkkejä paljon uudemmistakin rakennuksista joissa on kosteus ongelmia, taitaa kirkon vieressä olevassa kerrostalossa olla homeongelmia, joten näitä virheitä riittää korjattavaksi vielä tulevillekin sukupolville - siinätuokin
Kerrostaloissakin ongelmia ei kannata enään korjata tulee halvemmaksi, kun pukkaa nurin koko rakennuksen. Osta osake kerrostalosta ja kohta remontti tulee maksaan yhtä paljon kuin sijoitit osakeen ostoon. Tasakattorakennelma ja mätä näin se menee monesti. Moni uutenakin täysi paska siispä kuka enään ostaa yhtään mitään?????? Asuu vuokralla, mutta kun sekin kämppä home ja naapuri outo
- EiOngelmaa
Mielestäni valesokkelitalo ei ole mikään ongelma, jos asia hinnassa huomioitu. Ajatellaanpa, ettätalo o edelleen alkuperäis asussaan sisältä: silloin on useimmiten tehtävä täys sisäremontti ja muutaman seinän aukaisu ei sillointunnu enää missään.
- pääkattoon
Ikääntynyt homesokkelitalo ei ole ongelma siinä alusta asti asuneelle sädesienien takia vuosikymmenien aikana yskimään ja köhimään tottuneelle huohottajalle...
Kyllä ne puurungoiltaan mädäntyneet tiilivuoratut talot kestää ihmisiän ja eihän siinä mitään muuta riskiä ole kuin, että kun runko pettää niin talo putoaa alaspäin 20 cm ja sisätiloissa pitää kulkea vähän kumarassa ettei pää osu kattoon- Eipaskaa
Juuri niin. Itse kun tein ja vanhaksi kun elin olen jo kutistunut 3cm. Hyvin mahtuu vielä liikkumaan, ennen ylettyi sormet kattoon, enää ei. Tuntuu homeet tai mikälie riivaamaan kouluissa pahemmin. -90 luvun torppia kaadetaan, on kuulema hometta ja kolmannessa kerroksessa, kova on maakosteus nousemaan. Sädesieni kuulema haisee ? mille ? Kun ostat talon, mieti olevasi talonmies, joka korjaa ja huoltaa taloa, aina on jotain vikaa, korjaamista, huoltamista, perusparannuksia ja pelkästään ehostamista. Salaojia täytyy korjata/uusia, maanpinta nousee, sitä täytyy muokata (kaadot) Talon osto on kuitenkin aika hyvällä tolalla, jos toteat katon pitävän vettä.
- kyllänekestää
KOTIMAA 2.10.2018 8:00 PEKKA RAHKO
Valesokkelitalot tulivat myynti-ikään
– "Suurin osa valesokkelirakenteista pitää ennemmin tai myöhemmin korjata"
Valesokkelin tunnistaa siitä, että oven kynnys on alempana kuin sokkelin yläreuna.
Valesokkelirakenteella tavoiteltiin tiiviyttä
Valesokkelirakenne on ollut tyypillisesti käytetty ja hyväksytty rakenneratkaisu rivi- ja pientaloissa.
Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin eli perusmuurin liittymään tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua.
Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella.
Tällaisessa ratkaisussa puurungon alaosat ovat alttiina ulkopuolisen maakosteuden vaikutukselle ja riskinä on puurakenteiden kosteusvaurioituminen.
Valesokkeli on pääasiallisesti erittäin helppo tunnistaa rakennuksen ulkopuolelta: valesokkelissa ulko-oven alareuna ulottuu noin 20–40 cm perusmuurin yläpinnan alapuolelle.
Valesokkelitaloissa vaurioita voivat aiheuttaa sade- ja sulamisvedet, kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä, diffuusio ja väärässä korossa olevat salaojat.
Valesokkelirakenteessa voi tiivistyä myös sisäilman kosteus.
Lähde: Hometalkoot.fi, Raksystems.
– Valesokkelitaloja on nyt markkinoilla aika paljon, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo.
Tämä johtuu Mannerbergin mukaan paljolti siitä, että 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla talonsa rakentaneet asukkaat alkavat olla siinä iässä, että he haluavat siirtyä pienempään asuntoon tai kerrostaloon, ja vanha asunto menee myyntiin.
Valesokkelitalon myyntiä Mannerberg ei pidä sen vaikeampana kuin muidenkaan talojen, mutta korostaa kuntotarkastuksen ja vielä tarkemman kuntotutkimuksen tärkeyttä.
Kosteuden hiipiminen puuosiin on valesokkelitaloissa mahdollista, jos esimerkiksi kunnollisesta salaojituksesta ei ole huolehdittu tai jos piha- ja puutarhatöiden yhteydessä on kertynyt maata seinänvierustoille.
Mannerberg korostaa, että kaikki valesokkelit eivät ole samalla tavalla tehtyjä, eikä rakenteen ongelmia voi yleistää kaikkiin valesokkelitaloihin.
– Suurin osa valesokkelirakenteista pitää ennemmin tai myöhemmin korjata, mutta ne ovat korjattavissa, FCG Finnish Consulting Groupin toimialajohtaja Juhani Pirinen toteaa.
Pirisen mukaan taloissa, joissa lattiapinnat sijaitsevat maantasossa, valesokkelit vaurioituvat todennäköisesti jossakin vaiheessa rakennuksen elinkaarta, ja joissakin tapauksissa vauriot johtavat myös sisäilmaongelmiin.
Aina korjaamiseen ei kuitenkaan ole Pirisen mukaan tarvetta. Esimerkiksi soraharjulle rakennetuissa taloissa, joissa sadevedet on ohjattu tehokkaasti pois rakennusten vierustoilta, valesokkelirakenne voi toimia moitteettomasti. - leijuvaperustus
Kaksi edullista tapaa korjata valesokkeliongelma.
1. Irroitetaan ulko-ovi karmeineen. Sahataan ovelle lisää tilaa noin 40cm ylöspäin ja asennetaan ulko-ovi niin korkealle, että oven alareuna on valesokkelin yläreunan tasolla, tai jopa 5 cm yli. Näin hämätään kuntotarkastajaa ja ostajaa etteivät he tajua, että kyse on homesokkelitalosta ja kaupat syntyy hyvään hintaan.
2. Annetaan ulko-oven olla entisellä pikallaan, mutta tilataan Pellonraivaukselta katerpillari pihatöihin madalataan talon ympäriltä ihan sokkelin rajasta alkaen koko tontin pintää 1m ja raparaan tai maalataan harmaaksi sokkelin paljastunutta metrin korkuista maata niin, että sokkeli vaikuttaa 1,4m korkealta. Lisäksi rakennetaan 1m korkeat puuportaat kaiteineen madalletulta tontin pinnalta ulko-ovelle.
Tästäpä kuntotarkastaja ja ostajaehdokas saavat vaikutelman, että normaali betoniperutus, eikä myyjä syyllisty petokseen jos ei puhu mitään, sanoo vaan, että "juu, tällainen tämä on kokeellinen , ns. leijuva perustus"- Igigigigig
Eipä pilailla vakavalla asialla.
- jfdajgiadg
VAROITUS:
EI SUOSITELLA KATSOTTAVAKSI HERMOHEIKOILLE VALESOKKELITALON OMISTAJILLE
https://lamox.fi/
(linkki kopsattu ylempää ketjusta) - yskiiaköhii
Tässä ketjussa on täyttä asiaa vanhan omakotitalon ostajille.
Meidänkin lähellä on erään jo muutama vuosi sitten edesmenneen tiettävästi hyvän kirvesmiehen omin käsin rakentama tiilivuorattu puurunkoinen valesokkelitalo tosi hyvällä sijainnilla. Mies ehti ennen kuolemaansa uusimaan pannuhuoneen, ja kaikki talon putkistot ja laittoi katolle aurinkopaneelit. Naapureiden puheiden mukaan mies yski ja köhi päivät pitkät ilmeisesti homeitiöille herkistyneenä. Lähistöllä asui rivitalossa miehen tuttavaperhe, joka osalta valesokkelikorjauksen otti heti miehen kuoleman jälkeen yhteyttä välittäjän kautta perikuntaan ja teki ostotarjouksen pyyntihinnalla. Kuntotarkastuksessa paljastui kosteutta valesokkelin sisällä runkorakenteissa ja ostajaehdokas vetäytyi kaupoista. Talosta pyydettiin alun perin 180 000 euroa, mutta kun se ei mennyt kaupaksi pariin vuoteen vaikka pyyntihintaa pudotettiin 120 000 euroon niin perikunta teki kylppärin yhden ulkoseinän osalta valesokkelikorjauksen ja myynti-ilmoitukseen tuli maininta täydellisestä vaesokkeliremontista . Talo meni kaupaksi ja nykyään siellä yskii ja köhii onnellinen ostajapariskunta.. Aika tavaran kaupitsee.- EiAinaSairastu
Aika hyvin ihmiset on pärjänneet noissa rintamamiestaloissakin mitä esim. sairio on täynnä. Itsekin olen sieltä ja nyt välillä kun käyn kotitalolla tai missä tahansa siinä naapuristossa niin jokainen talo haisee mummolalle. Ennen sitä maatuneen hajua ei huomannut kun itsekin asui siellä mutta nyt kun asuu itse terveessä talossa niin kyllähän tuo melkoisen kauhea haju on noissa rintamamiestaloissa.
Silti vanhemmillani on ikää jo yli 80v ja kohtuullisen terveitä ovat siellä mikrobien keskellä. - mummolankellari
Heh.. Mummolassahan kuuluukin tuoksua mummolalle!
Homesokkelitalossa haisee mummolan kellarille!
- Homettasevaanon
Onnitelut uusille hometalon omistajille!
- Icugugugugug
Paras puoli asiassa on, että kukaan meistä valhesokkelitalon omistajista ei ole yksin.. meitä on suomessa satojatuhansia. Togethee we are strong?
- hyvinvointi
Valesokkeli voi hyvin ja talo myös. Panu Kailaa siteeratakseni: ongelma on jossain muualla.
- Homenenä
Homepoliisin linkissä isodran. fi eristemainoksessa oli tyypillinen kuva maanvaraisesta laatasta / valesokkeliin liittyen josta oli jätetty kosteussulku täytesoran ja betonilaatan välistä pois.
Oli hienosti esitetty kosteuden kapillaarisesta noususta, meneehän tuollainen kuvakin tietämättömien mieliin tietynlaisesta rakenteesta joita tehdään nykyäänkin uudempiinkin taloihin kun ammattitaito on kadonnut.- MitäVanhaaKaipailet
Mitä meinaat? Nykyään ei tehdä tuommoista uudempiin taloihin. Soraa ei käytetä betonilaataan alla. Sepeliähän siellä on pullea kerros, tai legasoraa, tietty ensin lämmöneristettä parikyt senttiä.
Kosteus ei nouse kapillaarisesti, ei konvektionakaan eikä juuri diffuusionakaan.
Muoviako kaipailet laatan alle kun mainitset kadonneen ammattitaidon, vai jopa muottilautojen jäännöksiä mätänemään?
Minun mielestäni nyt alkaa omakotitalojen rakentaminen olemaan aika hyvin hallussa kun sitä on ensin sata vuotta treenattu kaikki virheet tehden.
- purkuainoavaihtoehto
Muistakaahan että se valesokkeli on vain pieni osa sellaisen rakennuksen ongelmaa missä sellainen on.
Pilaan nyt monen päivän kun kerron että niissä on myös riskialtis lattiaratkaisu.
http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Maanvastainen-kaksoislaatta-tai-puukorotettu-lattia- Hhjkkkbhg
Erinomaista tietoa ok.talojen rakentajille jotka suunnittelevat maanvaraista laattaperustusta.
- raksahemmo
Hhjkkkbhg kirjoitti:
Erinomaista tietoa ok.talojen rakentajille jotka suunnittelevat maanvaraista laattaperustusta.
Itseasiassa maanvarainen laattaperusta on paras ratkaisu. Rossipohja on paljon vaarallisempi.
Se vaan että miten se maanvaranen laattaperusta tehdään. Väärin tehtynä se on huonoin ratkaisu heti maan päälle tehdyn puukoolauksen jälkeen. 70 luvun valesokkelitalojen maanvaraiset laattaratkaisut on poikkeuksetta tehty väärin. Jotku niistä saattaa olla suurimmilta osin kuivia, siis sellaiset joissa on käytetty ns "styroxia" laattojen välissä. Nekin rakenteet on usein pilattu asettamalla höyrynsulku väärään kohtaan laatan päälle.
Nykyinen maanvarainen laatta on tehty niin että ensin on kapillaarikatkosepeli (noin 30cm) jonka jälkeen paksu EPS tai XPS eriste (toimii riittävänä höyrysulkuna samalla) jonka jälkeen luja, luokitukset täyttävä n 10cm teräsbetonikerros. Reunoilla on radon- ja ilmasulkuna bitumikermi joka viedään alajuoksun alta lattian EPS tai XPS eristeiden väliin. Tälläinen ratkaisu on varsin turvallinen kunhan myös sokkeli on oikeaoppisesti eristetty.
Maanvaraiset laatat ovat vasta 2000 luvun jälkeen alkaneet noudattamaan tätä kaavaa, vielä 90 luvulla oli joillakin "mestareilla" tapana jättää kapilaarikatko pois, eristeen alla käytettiin vaan perinteistä soraa joka ei missään nimessä ole kapillaarikatko. Itse olen ollut hanslankarina 90 luvulla useilla työmailla ja nähnyt sen että kapillaarikatkoja ei tehty.
- fghhujkkilll
Valesokkelitaloissa on aina maanvarainen laatta jonka päälle talon runko ja lattiat on rakennettu. Ketjussa ylempänä on kommenteista ja linkkien kautta asiantuntijoiden kirjoituksista on selkeästi käynyt ilmi ne kohtalokkaat virheet maanvaraisen laatan rakentamista jotka johtavat laatan pysyvään kostumiseen.
Tuolta ylempää vielä tämä linkki josta selviää syyt ja seuraukset väärin perustetusta maavaraisesta laatasta
www.isodran.fi/kayttokohteet/maanvarainen-laatta/tavallisimmat-virheet-perustettaessa-maanvaraista-laattaa/ - köhköhköhköh
Älkää olko huolissanne jos 60 vuotta vanha valhesokkelitalo on tullut elinkaarensa päähän ja täytyy romuttaa.
Julkisen rakentamisen , koulut, päiväkodit, virastot, seurakuntatalot jne elinkaari on vain 40 vuotta ja ne on romutettava ja rakennettava uudet tilalle koska sisäilman laatu on köh...köh..köh. atshiiii !
Suomessa on sellainen julkisen rakentamisen tavoite, että koko rakennusbisneksen rahoittajineen, rakennuttajineen, suunnittelijoineen, uarkkitehteineen, urakoitsijoineen jne pitää saada 40 vuoden välein tehdä bisbestä ja kuitata tili.
Mikäli rakennettaisiin kuten 1800-1900 luvulla niin eihän siitä mitään tulisi kun talot ja rakennukset vain kestää kestää kestää kestää ja kestää 100 vuotta tai ylikin ja tilinvälit olis yhtä pitkiä- köhköhköhköh
....kuitata tili per rakennuskohde
- köhköhköhköhköh
1800-1900 luvun rakennuksista on jäljellä vain promilleja. Ei ne kestäneet. Remonttejakin tehtiin ennen ilman pätevyyksiä ja suojauksia, olihan se perkuleesti halvempaa - tosin moni kollega on sittemmin kuollut keuhkosyöpiin jne. Ne pommit on täynnä kaikennäkösii myrkkyi. On kreosoottii, asbestii, arseenia ja vaikka mitä.
- köhköhköhköh
Joo niin on kokonaisia historiallisesti arvokkaita 1800 - 1900 luvun puu- ja kivirakenteisia taloja ja kortteleita on todellakin tuhottu Hämeenlinnassa alkaen 1960 systemaattisesti tähän päivään asti...
Silloiset kaupunginvaltuustot ja - hallitukset ja korruproituneet kaavoitusvirkamiehet, grynderit KUMMILA OY, sekä paikalliset pankit tuhosivat systemaattisesti perinteistä puurakenteista kansallisomaisuutta, arvokkaita täysin toiminnaltaan ehjiä ja kunnollisia puurakennuksia purkamalla ja rakentamalla betonielementtitaloja tyyliin a la Neuvostoliitto - köhköhköhköhköh
No mitenkäs ne lähes miljoona rakennusta 1800 luvulta missä ihmiset suurimmilta osin asu? Missä ne on? Ei oo paljoo jäljellä. Se et Kummola & co tuhos Hämeenlinnan keskustan vanhat puutalot ei tässä kokonaisuudessa merkitse.
- neonjopurettupois
köhköhköhköhköh kirjoitti:
No mitenkäs ne lähes miljoona rakennusta 1800 luvulta missä ihmiset suurimmilta osin asu? Missä ne on? Ei oo paljoo jäljellä. Se et Kummola & co tuhos Hämeenlinnan keskustan vanhat puutalot ei tässä kokonaisuudessa merkitse.
Kyllä se kuule merkitsee Hämeenlinnassa. Vainikaisen kortteli katosi 1963 ja paikalle Kummila rakentama maavaraiselle laatalle ilman salaojia väärin perustettu Keskustalo joka on kuulemm a jo sortumassa kun sen puurunko on pettämässä ja alajuoksut muuttunu mullaksi. Koko Keskustalo on kuulemma mittauksien mukaan kallistunut 70cm linja-autoasemalle päin. No se siitä. Kaikki muut oikein rakennetut 1800 luvun rakennukset on edelleen torin ympärillä kirkkoa myötenja ihan vatupassissa.. Ellet usko niin käypä katsomassa.
Vastakysymys sulle.. missä ne kaikki lähes miljoona ihmistä on jotka asu 1800 luvulla niissä taloissaan siihen aikaan. Nehän on kaikki kuolleet joten ei kai ne enää mitään rakennuksiakaan tarvitse. Eipä ole 1800 luvun asukkaita enää paljon jäljellä. - köhköhköhköh
köhköhköhköh kirjoitti:
Joo niin on kokonaisia historiallisesti arvokkaita 1800 - 1900 luvun puu- ja kivirakenteisia taloja ja kortteleita on todellakin tuhottu Hämeenlinnassa alkaen 1960 systemaattisesti tähän päivään asti...
Silloiset kaupunginvaltuustot ja - hallitukset ja korruproituneet kaavoitusvirkamiehet, grynderit KUMMILA OY, sekä paikalliset pankit tuhosivat systemaattisesti perinteistä puurakenteista kansallisomaisuutta, arvokkaita täysin toiminnaltaan ehjiä ja kunnollisia puurakennuksia purkamalla ja rakentamalla betonielementtitaloja tyyliin a la NeuvostoliittoKaikki tietää funkkis kerrostalon Palokunnankadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa, Rosson talon.
Hämeensanomien jutun mukaan talo on ollut myynnissä monta vuotta ja ostajaa ei ole löytynyt, peruskorjausta vaatii... Rosso lähti pois, uutta ravintoloitsijaa ei ole löytynyt.
Luultavasti talo puretaan Kummila Oyn toimesta ja tillle rakennetaan uusi asuinkerrostalo. Hankkeen takana on Kokoomus,ja Keskusta joiden kaupunginvaltuutetut ja kaupungin hallituksen jäsenet ovat pitäneet hanketta koskevan salaisen neuvottelun Kummila oy:n kanssa.
Hämeen Sanomat
Hämeenlinnan kirje: Funkistalo ei kelpaa – Ehon talosta uhkaa tulla kummituslinna
24.2.2019 09:30Antti
Hämeenlinnaan ei näytä mahtuvan määräänsä enempää ravintoloita, ei ainakaan, jos osuuskauppaväeltä kysytään. Kun ykköskortteliin avataan Amarillo ja myöhemmin toinen ravintola, naapurikorttelista lakkautetaan perinteikäs Rosso. Tuleeko tilalle koskaan uutta ravintolatoimintaa tai yleensä mitään, se on epävarmaa. Palokunnankadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa oleva suojelutalo on ollut myynnissä jo vuosia, muttei ole käynyt kaupaksi. Kiinteistö kaipaisi peruskorjausta, mutta nykyinen…
- ftdrdrrddrd
Isä rakensi 80-luvulla puurunkoisen tiilivuoratun talon. Silloin moni ihmetteli että mitä mies hölmöilee kun teki kivijalan ja laatan yhtenä valuna. Talon pohja nostettiin 50 senttiä korkeammalle kuin tontti ja kivijalka on tosikorkea. Eli talon lattiataso tuli 75 senttiä korkealle maatasosta vaikka tonttille ajettiin valtavasti maata että saatiin kaato pois talosta päin. Toki asiaa auttoi että oli omasta takaa kaivinkone ja hiekka-ja täyttömaata. Eli kyllä olisi tarvinnut tulla rak insinöörit oppiin kuinka tiilivuorattu perustetaan oikein.
- köhköhköhköh
Tiedätkö mitä on laatan alla? Onko kapillaarikatkona patja singeliä tai soraa? Onko 100mm styrox lämpöeriste ja sen päällä rakennusmuovit laatan alla. Jos noin on tehty niin ainakaan maankosteus ei pääse kastelemaan laattaa. Mikäli laatan päällä on läpihengittävä lattiarakenne niin suhteellisen vähäinen sisäilmakosteus ei tiivisty lämpimään laattaan vaan haihtuu takaisin ylöspäin pois laatasta, jolloin väliseinien puurakenteiset rungot säilyvät maailmantappiin vahingoittumatta kosteudesta..
- ftdrdrrddrd
On styroksit ja muovit laatan alla jossa lisäksi soraa 50 senttiä kapilaarikatkona. Sisällä koolatut lautalattiat noin 40 sentin koolauksella, jossa menee myös patterien lämmitysputket. Jalkalistoinna on 2- kerroslista jossa on hengitysurat että mahdollinen kosteus koolaustilasta pääsee pois.
- huhunmukaan
Tässä koko juttu
Hämeen Sanomat
Hämeenlinnan kirje: Funkistalo ei kelpaa – Ehon talosta uhkaa tulla kummituslinna
24.2.2019 09:30 Paavo
Hämeenlinnaan ei näytä mahtuvan määräänsä enempää ravintoloita, ei ainakaan, jos osuuskauppaväeltä kysytään. Kun ykköskortteliin avataan Amarillo ja myöhemmin toinen ravintola, naapurikorttelista lakkautetaan perinteikäs Rosso. Tuleeko tilalle koskaan uutta ravintolatoimintaa tai yleensä mitään, se on epävarmaa. Palokunnankadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa oleva suojelutalo on ollut myynnissä jo vuosia, muttei ole käynyt kaupaksi. Kiinteistö kaipaisi peruskorjausta, mutta nykyinen omistaja........
(tästä alkaen juttu jatkuu torikahvilassa kuulemani huhun mukaan näin)
.........ei halua sijoittaa kulttuuriperinteitä säilyttäen , vaan haluaa maksimoida voittonsa ja tarvittaessa purattaa koko funkkisrakennuksen ja hakea kaavamuutoksen erikoisluvalla Hämeenlinnan Kokoomuksen hyvä veli- ja sisar järjestön avulla. Alustavat neuvottelut on jo käynnistyneet Kummila Oy:n kanssa purkamisesta ja 18-kerroksisen kerrostalon rakentamisesta. Taloon tulee 420 yksiötä a 16m2 yhteiskeittiöllä ja yhteis WC:llä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Tarkoitus on asuttaa 3 henkilöä per yksiö joten taloon tulee yhteensä 1260 kielteisen saanutta jotka voivat asua mahdollisimman lähellä kauppakeskus Goodmannia. Asukkaiden vuokrat maksaa Kela. - TriplaXXXX
Taitaa olla vähän niin , että syy siihen miksei vanhat omakotitalot tahdo käydä kaupaksi on juuri tuo homekeskustelu. Vanhan omakotitalon ostamista moni pitää liian suurena riskinä.
Ja tottahan se on, että menneinä vuosikymmeninä Suomessa omakotitaloja rakennettiin pitkälti hartiapankkivoimin ja rakennusmääräykset olivat aika puutteellisia ja kirjavia. Vasta 1990-luvun alusta asti rakennusmääräykset ovat olleet kohdillaan. - rintsikatkestää
Alkuperäiset muoveilla pilaamattomat ja betoni-holvatuilla kellareilla varustetut Rintamamiestalot 1945-1955 luvulta ovat turvallinen ostos
- Valesok
Perustele kiitos.
- eirintamamiestaloa
Ei todellakaan ole. Niissä on käytetty mm kreosoottia. Myös asbestia löytyy tasotteista jne. Jos itse korjaat niin saat syövän, jos taas teetät alan firmalla purkutyöt niin saat uuden talon halvemmalla.
- köhköhköhköh
Valesok kirjoitti:
Perustele kiitos.
Kreosiittiä käytettiin pikieristyksen sijasta rintsikoissa vain sokkelin ulkopinnassa maatavasten olevassa sokkelipinnassa vesieristeenä. Ei se siellä mitään haittaa. Asbestia oli sen aikaisten mattoliimoissa, eikä se sieltä muovimaton alta päässyt pöllymään. Sitä paitsi alkuperäisen rintsikan lattiat olivat maalattu puulattia tai korkkimattoa, vasta 1960 luvulla laiteltiin muovimattoja lattioihin. Harvalla oli parketit, ja jos oli niin vain olohuoneessa.
- purkanutnoitapaskoja
köhköhköhköh kirjoitti:
Kreosiittiä käytettiin pikieristyksen sijasta rintsikoissa vain sokkelin ulkopinnassa maatavasten olevassa sokkelipinnassa vesieristeenä. Ei se siellä mitään haittaa. Asbestia oli sen aikaisten mattoliimoissa, eikä se sieltä muovimaton alta päässyt pöllymään. Sitä paitsi alkuperäisen rintsikan lattiat olivat maalattu puulattia tai korkkimattoa, vasta 1960 luvulla laiteltiin muovimattoja lattioihin. Harvalla oli parketit, ja jos oli niin vain olohuoneessa.
Joo ja alajuoksuissa, käytännössä kaikessa mikä osu betoniin jos oli "hyvin tehty". Jos siellä on sauna alakerrassa, niin todennäköisesti myös ne tilat on vesieristetty kreosootilla, tuttavallisemmin kivihiilitervalla. Kyllä niissä paljon on kohtia mistä PAH höyryt pääsee sisätiloihin. Remontin tekeminen vaatii samat suojaukset kuin asbestipurussa.
Sitäpaitsi kaikki noi rintamamiestalot on jo useampaan kertaan rempattu (yleensä päin persettä), niissä on kaikki 60-70 luvun asbestimyrkytkin puhumattakaan niistä maaleista mitä käytetty.
ps, se on kreosootti eikä kreosiitti.
- pätevyysvaadittu
Kyllä se vaan niin on että kun rakentaminen on yksityiselle tehty mahdottomaksi niin vaihtoehtona on joko ostaa uusi talo joltaki firmalta jumalattomalla ylihinnalla tai sitten muuttaa ylihintaseen kerrostaloon johonkin isoon kaupunkiin. Näin se menee.
- kjbädjbäjb
Eräässä 1981 rakennetussa valesokkeli rivitalossa olli sellainen ongelm. että keväällä ja rankka sateill aa pihavedet nousivat ulko-oven kynnykselle ja kastelivat latti ita. Talon edessä kulki pihakäytävä joka oli 60-70 cm viereistä tietä alempana ja maa vietti taloon päin tieltä asti. Hulevesille ei ollut käytävällä viemäröintiä ja putkistoa joka olisi poistanut veden käytävältä. Talvella kun maa oli jäässä ongelma oli tosi paha.Yhdessä asunnossa jouduttiin lattiat uusimaan kokonaan. Viemäröinti yritettiin tehdä, mutta viemäreineen putkineen kaivoineen, mutta ei saatu kaatoa tarpeeksi joten ongelmaa ei saatu pois. Urakoitsija joutui tekemään viemäröinnin uusiksi omaan piikkiinsä.
- onkokielletty
Onkohan valesokkeli/maavarainen laatta rakentaminen täysin kielletty nykyään?
- Njoooo
Olis kantsinut tehrä pumppaamo, jonka kautta vedet viemäriin.
- uhugggugugu
Valesokkelitalon huomaa asuntoilmoituksessa siitä että talon ulko-oven alareunaa ei näy kuvissa,otettu kuva puskan takaa tai niin sivusta ettei ovea näy. Mitähän asuntojobbarit tuolla voittavat, ainoastaan vittuuntunut ostaja turhan käynnin jälkeen,ei ainakaan luota sitä vähääkään jobbariin.
- pullantuoksuako
No kyllä lopulta tulee joku ostaja koska aika tavaran kaupitsee. Sijainti ja hinta kuitenkin ratkaisee.
Valesokkelitalon erottaa silläkin tavalla, että kun astut ovesta sisään välittäjän kanssa niin koko talossa leijuu ihnan kodikas vastapaistetun pullan ja korvapuustien tuoksu. Tämä on varma keino hämätä ostajaa.
- köhköhköhköh
Rakennusmääräys
Koskee valesokkelia
https://fise.fi/virhekortti/valesokkelirakenne/ - Nou_problem
Riippuu hyvin paljon siitä onko talo rakennettu johonkin lettoon vai kalliolle. Lisäksi sadevesien pois ohjauksella on iso merkitys.
Kädettömän ei kannata omakotitaloa hankkia, ei minkäänlaista. - jhudsfhudihgu
Tunnen joitakin 60 luvulla rakennettujen valesokkelitalon omistajia, Ei nämä tiedä mitään ongelmia taloissaan olevan ja asuvat tyytyväisinä niissä elämänsä loppuun tai joutumistaan Esperi Caren hoitokotiin haamuhoitajien hoiviin. Ongelma siirtyy perikunnalle ja seuraaville omistajille. .
- Eiolehävettävöö
Ei valesokkelissa ole mitään hävettävää.
- Taulapä.ä
Ihan kun mä olisin lukenut just äsken tästä ketjusta että "Kummila haluaa purkaa ja rakentaa uuden talon vanhan Ehon talon paikalle"? Kokoomuksestakin jotain hölistiin?
Ihan pikku vinkki. Kummila meni konkkaan aikoja sitten. Muistaakseni vuonna 94.... Eli mitähän ...tua?- djpadugpaug
Huomasin saman. Kyllähän se totta on että Kummila oy hävitti ja uudelleen rakensi Hämeenlinnaa surutta kokoomuksen kanssa mutta tosiaan, elääkö Kummila vielä? Todisteena siitä tuhotyöstä on Goodmannin kyljessä se kamala rakennusteline rotisko Kummilan muistoksi.
- SeOnLamaNyt
Eipä nuo näytä muutkaan talot ilman valhesokkeliakaan käyvän kaupaksi.
- Amummoyskii
Valesokkelin omistajana pyydän kiinnittämään huomion todelliseen ongelmaan joka muhii nykyrakentamisessa. Kyse on koneellisella ilmastointilaitteilla varustetuista ok. ja kerrostaloista. Suodattimia ei vaihdeta riittävän usein eikä niitä tuloilmaputkia puhdistusta koskaan. Ei tarvitse muuta kuin että pulu pesii ituloilmaputkeen niin koko systeemi on täynnä lintuinfluenssaa ja pulunpaskaa. Puhumattakaan putkeen muumioituneista hiiristä ja rotista. Jokainen voi nähdä tällaisen talon asuntojen katossa olevien ilmaritilöiden ja katon niiden ympäriltä olevan mustan lian ja pölyn saastuttaa. Onko ihmekään jos J.Karjalainenkin kuuli laulussaan "Tähtilamppu" mummon tekijän yläkerrassa. Meillä ei ole katoissa mustaa pölyä eikä likaa, eikä meillä per kele ja siitä.
- Amummoyskii
Onko ihmekään jos J.Karjalainenkin kuuli laulussaan "Tähtilamppu" mummon yskivän yläkerrassa.
- selvääköhimistä
Asun 2010 valmistuneessa asuinkerrostalossa jossa on täysi tupakointikielto. Kielto ulottuu talon ympärillä 15m päähän joka puolella taloa. Talossa on koneellinen ilmastointi ja asuntokohtaiset tuloilman säätö ja suodatuslaitteet sekä sisäkatoissa ilmantulo ritilät. Olen ihmetellyt samaa mitä ylempi kommentti sanoo, ritilöiden ympärystä ja ritilät ja katto ovat laajalta alalta mustan lian peitossa ja ilman puhalluksessa heiluu mustaa nokista rihmastoa. Suodattimia pitäs puhdistaa useammin kuin kuukauden välein vaikka valmistajan ohje on kerran vuodessa. Tupakointikielto perustuu siihen että tupakansavu voi kulkeutua ulkopuoleltakin asuntoihin tuloilman imun kautta.
Nurinkurista, tupakansavua ei tule asuntoihin mutta koneellisen VALLOX ilmanvaihdon laitteet lykkää sisään saastunutta ilmaa.
Näköjään koneellinen ilmanvaihto on muuallakin vakava terveysongelma:
https://www.google.com/search?q=koneellinen ilmastointi&rlz=1C1PRFE_enFI816FI816&oq=koneellinen ilmastointi&aqs=chrome..69i57j0l5.6217j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
- valloxyskittää
Kyllä se vaan niin on että valesokkeöi yskittää vähemmän kuin koneellinen ilmanvaihto kuten veli tuossa ylimpänä todistaa
- praastui
Tavallaa joo, valesokkelitalossa kun sisäilma on mukavan kosteaa ilman ilmankostuttimiakin.
- emävalesokkeli
Älkääs turhaan hössöttäkö meillä on valesokkeli ja kertaakaan ei olla siihen kompastuttu. Aina on osattu astua yli. Koko valesokkeli on keksittyä suuri valhe. Emävalhe.
- oikeustoimienuhalla
Ylläpidon Seriffille
Kantelu
Tämä ketju on sääntöjen mukainen ja vastoin kaikkea muuta. Tässä ketjussa on paljon vihapuhetta ja valesokkeleita kohtaan osoitettua rasismia. Me valesokkelistit olemme joutuneet tässä ketjussa kokemaan epätasa-arvoa, sorsimista ja suoranaista vainoa. Ketju vaikeuttaa valesokkelitalojemme tulevaa myyntiä koska ostajille on kerrottu totuus joka karkoittaa heidät . Nyt vihapuhe ja rasismi on kohdistunut ässä ketjussa jo koneelliseen ilmanvaihtoon jopa Vallox laitteisiin.
Ketju on välittömästi poistettava oikeustoimien uhalla.- Hohihhi
Olen samaa mieltä
T. Toinen valesokkeli
- Icugucucugugug
Olen samaa mieltä kahden edellä puhuneen kanssa.
Ketju rikkoo suomen tasa-arvolakia ja on poistettava hetimmiten. - Järkikäteen
Lopettakaa toi vouhotus. Ei todellakaan ole kaikki valesokkelitalot elinkaarensa päässä. Yksittäistapauksia, oli talo rakennettu koska tahansa.
- valhesokkeli
Oletko sinäkin valhesokkelin omistaja?
- yhdistysperusteilla
Olen perustamassa Valesokkeliyhdistys.ry yhdistystä puolustamaan omistamiemme homesokkelien kunniaa kiinteistömarkkinoilla.
Yhteystiedot tämän lehden konttoriin 1.5.2019 mennessä - sisäänmeno
Valesokkelin etuja on esteetön sisään meno ilman hankalia portaita elli voi ajaa sisään periaatteessa vaikka suksilla tai rullaluistimilla
- Anonyymi
Minä en uskalla !
- Anonyymi
Kiinnostaako se jotakuta...
Et varmaan uskalla mennä mihinkään taloon, on näitä rossipohjia ja kaikkea muutakin.
- Anonyymi
Vertailin valesokkelin korjauksen hinnat, ehdot, takuut ja arvostelut kodinplazassa. Mikä parasta www.kodinplaza.fi/ on täysin kotimainen tarjouspyyntöpalvelu!
- Anonyymi
Miten valesokkelitalot pärjäävät nykyisissä kovissa rankkasateissa, eli tuleeko niistä lisää ongelmia?
- Anonyymi
Ehkä edellistä kysymystä voisi myös laajentaa vesikattorakenteisiinkin?
- Anonyymi
Kansaa pelotellaan ja lampaat senkus määkii. Suomalaisia yhdistää tyhmyys, kaikki uskotaan mitä media luo ja mainostaa. Sitten yleistetään kaikki talot. Siitä syntyy ns. vessapaperin jemmauskansa korona-aikana
- Anonyymi
Juuri näin, suurin osa näistä 70-80 luvun taloista on täysin kunnossa ilman kosteusvaurioita!
Media vaahtoaa tyhmänä kaikessa?
Tätä ko rakennetta on myös omakotitalossa.
Varsinaisia nimekkäiden arkkitehtien tekemistä uudemmista mokista ollaankin ihmeen hiljaa: Finladia talon seinät, Kiasman vesivuodot, Kansallisteatterin halkeamat...... julkisella puolella miljoona euroa ei tunnu missään , eikä vastuunkantajia näy:)
- Anonyymi
Parempi myydä kys.lainen talo purkutalona. Hinnasta putoo puolet mutta voi nukkua yönsä rauhassa kun ei tarvitse pelätä raastupaa !
Tutussa talotyypissä piilee merkittävä homeriski. HS oli mukana, kun helsinkiläisen rivitalon tiiliseinää purettiin. Alta paljastui ikävä yllätys, joka voisi nostaa remontin hinnan kolminkertaiseksi aiotusta.
Kaisa Hahto HS
8.12.2024 2:00 | Päivitetty 9.12.2024 9:22
Tilaajille
Elämä on iloisia yllätyksiä täynnä.
Niin toteaa Pär Silén hieman sarkastisesti, mutta ortodoksipapin tyyneydellä, kun rivitalon seinälevyä väännetään irti sorkkaraudalla.
Silén on taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jolle on juuri selvinnyt, että remontin hinta kohoaa luultavasti tuntuvasti siitä, mitä alkujaan suunniteltiin. Silén on tehnyt työuransa arkkitehtina, mutta ryhtynyt eläkkeellä papiksi.
Vuonna 1974 rakennettu rivitalo Helsingin Tapaninvainiossa kuuluu Stefanoskoti-säätiölle, joka tarjoaa vuokra-asuntoja yli 60-vuotiaille Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluville.
Talon tiilien saumat alkoivat rapistua jo vuosia sitten. Paikoin ne avautuivat niin pahoin, että Silén alkoi pelätä, että seinästä putoaa jotain alas.
Nyt tarkoituksena oli uusia tiilikerros. Iltapäivän hämärässä tiilikerroksen alta paljastuu kuitenkin isompia ongelmia.
Silén nostaa palan kostunutta levyä. Se on ollut kiinnitettynä runkopuun alaosaan, joka ulottuu betonisokkelin taakse.
”Tämä on suuri riskikohta. Se on ollut rakentamisesta asti kostea.”
Tiilikuorrutuksen alta löytyi riskirakenteeksi tiedetty valesokkeli. Bitumipintaista tuulensuojalevyä ei ollut, vain kuitulevy, johon on sivelty päälle jotain tummaa.
”Tää on tavallista pahvia, johon on klähmitty jotain tervaa sinne tänne”, sanoo seinää purkava urakoitsija Jukka Mäkynen.
Pahvi on imenyt kosteutta. Vielä täytyy tarkistaa, onko kosteutta rungossa asti.
Talon sisäpuolella oireilua tai tunkkaista hajua ei ole huomattu. Se herättää Silénissä toivoa siitä, että hometta ei ole koko rakenteessa.
Jukka Mäkynen (etualalla) ja Ahmed Archakov irrottavat vanhoja tiiliä.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pär Silén tietää arkkitehtina, että 1970-luvulla käsitys toimivasta rakentamisesta on ollut osin erilainen kuin nykyisin.
Seinään on levitelty tervalta näyttävää ainetta.
Ikäviä yllätyksiä voi olla luvassa muillekin suomalaisille.
Tapaninvainion rivitalo kuuluu taloihin, joissa todettiin valtioneuvoston pari vuotta sitten tilaamassa tutkimuksessa kaikista tutkituista taloista suurin ilmastonmuutoksesta aiheutuva homeriski.
Kyseessä on talotyyppi, joita on Suomessa yli 170 000. Nämä omakoti-, pari- ja rivitalot on rakennettu 1970- ja -80-luvuilla.
Aikansa hittitalo on tiiliverhoiltu, usein yksikerroksinen omakotitalo, jonka kantava rakenne on puuta.
Se on tuhansien lapsuudenkoti tai nykyinen asunto.
Laskennallinen homeindeksi ylittää näissä rakennuksissa jo nykyilmastossa usein arvon 3, mikä tarkoittaa rakenteiden merkittävää homeriskiä. Homeindeksillä arvioidaan todennäköisyyttä sille, esiintyykö rakenteessa hometta.
Riski on ilmastonmuutoksen vuoksi entistä suurempi tulevaisuudessa. Erityisesti ennustetaan, että talojen ulkosivuja kastelevat viistosateet lisääntyvät siihen aikaan vuodesta, jolloin aurinko ei kuivata.
Tutkimuksessa arvioitiin päästöskenaariosta riippuen 5–10 prosentin sademäärän nousua vuodelle 2050 ja 10–20 prosentin sademäärän nousua vuodelle 2080.
Riskirakenne ei tarkoita sitä, että jotain olisi jo vaurioitunut.
Kuinka dramaattisesta asiasta on kyse? Onko käsissämme suorastaan aikapommi vai jotain vähemmän dramaattista?
”Ehkä vähemmän dramaattista.”
Niin vastaa Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu, joka johti valtioneuvoston tilaamaa tutkimusta.
Lahdensivu on itsekin aikakauden talosta kotoisin. Hänen isänsä talo on vuodelta 1975, ja vielä tasakattoinen.
”Sieltä löytyvät kaikki riskit, joita kuvitella saattaa.”
Homeindeksiä nostaa Lahdensivun mukaan etenkin tuohon aikaan yleisesti tuulensuojamateriaalina käytetty kartonkipintainen kipsilevy, joka on herkkä homehtumaan.
”Jos olisi käytetty vaikka mineraalivillaa, se pudottaisi tuloksen paljon alemmas.”
Näiden talojen riskit on hyvä tunnistaa, sanoo myös Toni Pakkala.
Hänkin oli kirjoittamassa tutkimusta. Pakkala on yliopistonlehtori, joka tutki väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia betonijulkisivuille. Lisäksi hän on korjausrakentamisen erityisasiantuntijana Renovatek Oy:ssä.
Aikakauden talot alkavat olla jo 40–50-vuotiaita, joten käy koko ajan todennäköisemmäksi, että riskit jossain vaiheessa realisoituvat, Pakkala jatkaa.
Talojen ulkorakenteessa tiili on huokoista ja sitoo itseensä paljon vettä. Se on ongelma, jos sen takana ei ole nykyisen kaltaista tuuletusväliä. Vasta vuonna 1989 alettiin ohjeistaa jättämään tuuletusväli. Aiemmin rakennetuissa taloissa ratkaisu oli Pakkalan mukaan kiinni muurarista.
”Tuuletusväli saattoi jäädä siksi, että muurari tarvitsi tilan sormilleen, jotta sai tiilet muurattua.”Tulisiko tällaisten talojen asukkaiden ryhtyä jonkinlaisiin toimiin?
Riskirakenne ei tarkoita sitä, että jotain olisi jo vaurioitunut, sanoo Pakkala.
”Jos talossa asutaan, siellä ei ole oirehdittu eikä ole selkeää vaurioitumista, niin ei hätä ole välttämättä vielä suuri.”
Pelkästään talotyyppiä pihalta katsomalla ei voi päätellä, onko siinä ongelmia.
Sokkona ei kannata lähteä korjaamaankaan.
Pakkalan mielestä kuntokartoitus voisi olla hyvä teettää jo siinä vaiheessa, kun ongelmia ei ole vielä tiedossa. Silloin hahmotettaisiin riskit ja se, tarvitseeko tehdä jotain.
Kuntokartoituksen tekijä kannattaa kuitenkin valita huolella, sanovat molemmat asiantuntijat.
”Osaamaton tekijä saattaa löytää riskejä ja puutteita, jotka eivät asumiseen varsinaisesti vaikuta. Osaavan tekijän pitäisi tunnistaa, onko riskejä ja miten voi suojautua, jos tulevaisuudessa rasitustaso nousee”, Pakkala toteaa.
Jukka Lahdensivun mukaan olennaisinta on huolehtia siitä, että rakennuksen ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Alun perin näissä taloissa on yleensä ollut painovoimainen ilmanvaihto.
1970-luvun taloissa ratkaisuna on usein tuuletusluukku tai -ikkuna, jonka kautta raitista ilmaa virtaa sisään. Yleensä vessassa ja pesuhuoneessa on poistoventtiileitä, joista ilma kulkee talosta pois. Näitä pitäisi käyttää.
”Jos ulkoseinän tai yläpohjan höyrynsulussa on reikiä tai seinän ja lattian välissä rakoa, niitä olisi syytä tukkia, jotta rakenteiden liitosten kautta ei tule epäpuhtauksia sisäilmaan.”
Ilmanvaihdon tila ei Lahdensivun mukaan selviä muuten kuin mittaamalla. Siihen tarvitaan yleensä ammattilaista.
Lahdensivu kuitenkin lohduttaa, että homeelle herkistä seinärakenteista ei tutkimuksissa ole löydetty yhteyttä esimerkiksi astmaan. Hänen mukaansa käytännössä vasta sisäpuolinen kosteusvaurio aiheuttaa terveysongelmia.
Tarkistuslistoja ilmastonmuutokseen valmistautuessa on esitelty vastikään julkaistussa oppaassa, jota Lahdensivu ja Pakkala ovat olleet kirjoittamassa.
Tiili on huokoinen materiaali, joka sitoo itseensä vettä. Se voi olla ongelma, jos tuuletusväleistä ei ole huolehdittu. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Vaaditaanko jatkossa väistämättä isoja remontteja?
Pakkalan mukaan se on tapauskohtaista. Julkisivuremontti on iso remontti, mutta on myös paljon suojaavia keinoja. Niihin kuuluvat ikkunapellityksistä, räystäistä ja kouruista, yleisestä veden ohjauksesta ja salaojista huolehtiminen.
Kun höyrynsulku on varmasti tiivis, julkisivun vähäinen mikrobikasvusto ei pääse sisäilmaan.
Jos tuon ajan taloissa ei ole tehty vielä kylpyhuoneremonttia, viimeistään nyt alkaisi olla sen aika, sanoo Pakkala.
Jos vaurioitumista on jo ollut, enää ei kannata korjata sellaiseksi kuin on aiemmin ollut, vaan pohtia asiantuntijan kanssa, miten rakennetta saa parannettua järkevällä tavalla, toteaa Lahdensivu.
”Jos talo on nyt kestänyt 40 vuotta, tulevaisuuden ilmastossa se ei välttämättä enää kestä 40 vuotta samalla rakenteella.”
Nykyosaamisen mukaan tehdyillä rakenteilla ongelmia ei pitäisi tulla tulevaisuudessakaan.
Myös puusto on tärkeä suojaustapa, sanoo Pakkala. Puustoa on hyvä olla etenkin lännen ja kaakon välisissä ilmansuunnissa, joista sataa kaikkein eniten Suomessa.
Puusto on myös passiivinen auringonsuojauskeino, kun lämpötilat rakennuksissa nousevat. Kuumuus tulee olemaan terveydelle isompi ongelma kuin vesisateet, kertoo Lahdensivu.
Tulevaisuudessa hellepäivien määrä arvioiden mukaan tuplaantuu Suomessa. Se lisää tukalia lämpötiloja vanhoissa rakennuksissa, joissa ei ole jäähdytysjärjestelmää ja joissa ilmanvaihto on puutteellinen.
Sademäärän kasvu puolestaan tarkoittaa aiempaa enemmän huokoisten materiaalien rapautumista ja orgaanisten materiaalien vaurioitumista. Lisäksi julkisivun pintaan voi tulla nykyistä enemmän kasvustoa. Huoltotarve kasvaa kaikilla materiaaleilla nykyisestä, sanoo Lahdensivu.
Haastattelupäivän jälkeen Ahmed Archakoville, Jukka Mäkyselle ja Pär Silénille on selvinnyt, että valesokkelissa ei ole normaalirajoja ylittävää kosteutta ja puuosat vaikuttavat hyväkuntoisilta. Eristeet vaihdetaan uusiin polyuretaanilevyihin.
Tapaninvainion rivitalon suurin ongelma oli tuuletusrakojen puute. Ratkaisut on tehty sen ajan rakennustavan mukaan. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Tuuletusvälin puuttuminen on suurin ongelma myös Helsingin Tapaninvainion rivitalossa, arvioi Jukka Mäkynen.
Hän esittelee tiiltä, jonka tausta on täytetty laastilla sen sijaan, että olisi jätetty tuuletusrako. Tiili on muurattu levyyn kiinni.
”Tässä esi-isien synnit käyvät ilmi”, sanoo Pär Silén.
Se on kuitenkin humoristinen heitto. Arkkitehtina hän tietää, että ratkaisut on tehty aikansa tapojen ja suositusten mukaan.
”Nyt 50 vuoden jälkeen tiedetään, että olisi voinut tehdä paremminkin. Syyllisiä on turha etsiä.”
Tapaninvainion talossa alkuperäisenä ajatuksena oli vaihtaa pelkät tiilet.Mestari2015 kirjoitti:
Tulisiko tällaisten talojen asukkaiden ryhtyä jonkinlaisiin toimiin?
Riskirakenne ei tarkoita sitä, että jotain olisi jo vaurioitunut, sanoo Pakkala.
”Jos talossa asutaan, siellä ei ole oirehdittu eikä ole selkeää vaurioitumista, niin ei hätä ole välttämättä vielä suuri.”
Pelkästään talotyyppiä pihalta katsomalla ei voi päätellä, onko siinä ongelmia.
Sokkona ei kannata lähteä korjaamaankaan.
Pakkalan mielestä kuntokartoitus voisi olla hyvä teettää jo siinä vaiheessa, kun ongelmia ei ole vielä tiedossa. Silloin hahmotettaisiin riskit ja se, tarvitseeko tehdä jotain.
Kuntokartoituksen tekijä kannattaa kuitenkin valita huolella, sanovat molemmat asiantuntijat.
”Osaamaton tekijä saattaa löytää riskejä ja puutteita, jotka eivät asumiseen varsinaisesti vaikuta. Osaavan tekijän pitäisi tunnistaa, onko riskejä ja miten voi suojautua, jos tulevaisuudessa rasitustaso nousee”, Pakkala toteaa.
Jukka Lahdensivun mukaan olennaisinta on huolehtia siitä, että rakennuksen ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Alun perin näissä taloissa on yleensä ollut painovoimainen ilmanvaihto.
1970-luvun taloissa ratkaisuna on usein tuuletusluukku tai -ikkuna, jonka kautta raitista ilmaa virtaa sisään. Yleensä vessassa ja pesuhuoneessa on poistoventtiileitä, joista ilma kulkee talosta pois. Näitä pitäisi käyttää.
”Jos ulkoseinän tai yläpohjan höyrynsulussa on reikiä tai seinän ja lattian välissä rakoa, niitä olisi syytä tukkia, jotta rakenteiden liitosten kautta ei tule epäpuhtauksia sisäilmaan.”
Ilmanvaihdon tila ei Lahdensivun mukaan selviä muuten kuin mittaamalla. Siihen tarvitaan yleensä ammattilaista.
Lahdensivu kuitenkin lohduttaa, että homeelle herkistä seinärakenteista ei tutkimuksissa ole löydetty yhteyttä esimerkiksi astmaan. Hänen mukaansa käytännössä vasta sisäpuolinen kosteusvaurio aiheuttaa terveysongelmia.
Tarkistuslistoja ilmastonmuutokseen valmistautuessa on esitelty vastikään julkaistussa oppaassa, jota Lahdensivu ja Pakkala ovat olleet kirjoittamassa.
Tiili on huokoinen materiaali, joka sitoo itseensä vettä. Se voi olla ongelma, jos tuuletusväleistä ei ole huolehdittu. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Vaaditaanko jatkossa väistämättä isoja remontteja?
Pakkalan mukaan se on tapauskohtaista. Julkisivuremontti on iso remontti, mutta on myös paljon suojaavia keinoja. Niihin kuuluvat ikkunapellityksistä, räystäistä ja kouruista, yleisestä veden ohjauksesta ja salaojista huolehtiminen.
Kun höyrynsulku on varmasti tiivis, julkisivun vähäinen mikrobikasvusto ei pääse sisäilmaan.
Jos tuon ajan taloissa ei ole tehty vielä kylpyhuoneremonttia, viimeistään nyt alkaisi olla sen aika, sanoo Pakkala.
Jos vaurioitumista on jo ollut, enää ei kannata korjata sellaiseksi kuin on aiemmin ollut, vaan pohtia asiantuntijan kanssa, miten rakennetta saa parannettua järkevällä tavalla, toteaa Lahdensivu.
”Jos talo on nyt kestänyt 40 vuotta, tulevaisuuden ilmastossa se ei välttämättä enää kestä 40 vuotta samalla rakenteella.”
Nykyosaamisen mukaan tehdyillä rakenteilla ongelmia ei pitäisi tulla tulevaisuudessakaan.
Myös puusto on tärkeä suojaustapa, sanoo Pakkala. Puustoa on hyvä olla etenkin lännen ja kaakon välisissä ilmansuunnissa, joista sataa kaikkein eniten Suomessa.
Puusto on myös passiivinen auringonsuojauskeino, kun lämpötilat rakennuksissa nousevat. Kuumuus tulee olemaan terveydelle isompi ongelma kuin vesisateet, kertoo Lahdensivu.
Tulevaisuudessa hellepäivien määrä arvioiden mukaan tuplaantuu Suomessa. Se lisää tukalia lämpötiloja vanhoissa rakennuksissa, joissa ei ole jäähdytysjärjestelmää ja joissa ilmanvaihto on puutteellinen.
Sademäärän kasvu puolestaan tarkoittaa aiempaa enemmän huokoisten materiaalien rapautumista ja orgaanisten materiaalien vaurioitumista. Lisäksi julkisivun pintaan voi tulla nykyistä enemmän kasvustoa. Huoltotarve kasvaa kaikilla materiaaleilla nykyisestä, sanoo Lahdensivu.
Haastattelupäivän jälkeen Ahmed Archakoville, Jukka Mäkyselle ja Pär Silénille on selvinnyt, että valesokkelissa ei ole normaalirajoja ylittävää kosteutta ja puuosat vaikuttavat hyväkuntoisilta. Eristeet vaihdetaan uusiin polyuretaanilevyihin.
Tapaninvainion rivitalon suurin ongelma oli tuuletusrakojen puute. Ratkaisut on tehty sen ajan rakennustavan mukaan. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Tuuletusvälin puuttuminen on suurin ongelma myös Helsingin Tapaninvainion rivitalossa, arvioi Jukka Mäkynen.
Hän esittelee tiiltä, jonka tausta on täytetty laastilla sen sijaan, että olisi jätetty tuuletusrako. Tiili on muurattu levyyn kiinni.
”Tässä esi-isien synnit käyvät ilmi”, sanoo Pär Silén.
Se on kuitenkin humoristinen heitto. Arkkitehtina hän tietää, että ratkaisut on tehty aikansa tapojen ja suositusten mukaan.
”Nyt 50 vuoden jälkeen tiedetään, että olisi voinut tehdä paremminkin. Syyllisiä on turha etsiä.”
Tapaninvainion talossa alkuperäisenä ajatuksena oli vaihtaa pelkät tiilet.Nyt työ jatkuu kuitenkin niin, että kuitulevyt poistetaan, eristeet vaihdetaan uusiin polyuretaanilevyihin ja varmistetaan, ovatko alapuut kunnossa.
Tämä kaikki voi nostaa remontin hintaa suunnitellusta noin 14 000 eurosta ehkä 40 000– 50 000 euroon, jos puurunkoa joudutaan uusimaan.
”Työ, joka oli ostettu yksinkertaisena tiiliurakkana, muuttui pahimmillaan täysrempaksi”, tulkitsee Silén.
”Onneksi säätiöllä on varaa hoitaa työ loppuun, mutta mitä jos kyseessä olisi yksityishenkilö, jonka seuraavan vuoden ruokarahat menisivät tähän”, hän pohtii.
Papilla on kuitenkin revityn tiiliseinänkin äärellä hieman suurempi sanoma.
”Jos on liian murheellinen, niin elämänlaatu vain kärsii.”
Oikaisu 9.12. klo 9.22: Renotek Oy:n kirjoitusasu muutettu Renovatek Oy:ksi.
- Anonyymi
Ei kukaan tuollaista osta, eikä puutaloakaan kannata ostaa. Kivitalo tuulettuvalla alapohjalla on ainoa oikea.
- Anonyymi
Rohkeutta
- Anonyymi
Joka päivä leipoo pullaa niin sädesienen ja kreosootin haju pysyy poissa, problem solved.
- Anonyymi
Älkää missään tapauksessa uskoko näitä asunnonvälittäjiä, niillä ei ole mitään vastuuta talon myynnistä. Suurin osa niistä ei tiedä talosta yhtään mitään. Näitä valesokkelihometaloja on näköjään aika paljon myynnissä. Ostajat ovat viisastuneet.
- Anonyymi
40-luvun Natsi-Suomessa laaditun luokka-yhteiskuntaa ylläpitävän ja kaiken laisen hyväntekeväisyyden kieltävä ns. lahjaverolaki kieltää kiinteistöjen myymisen alle "markkinahinnan".
Missään ei ole määritelty kriteerejä kiinteistöjen markkina-arvolle, ja purkukuntoisetkin talot on myytävä markkinahintaan.
Siksi onkin kummallista että valtio ja kunnat myyvät polkuhintaan kiinteistöjään, vaikka hinnassa onkin huomioitu valmiiksi verottajan karhuama lahjavero.- Anonyymi
Todellakin, elitistinen natsi-valtio on määritellyt "vapaan markkinatalouden" elitistisen hintatason, jota valvoo vero-vouti, aseenaan "veroiksi" nimetyt sakko-maksut, jotka lankeavat maksettavaksi elitistisestä hintatasosta poikkeamisesta.
Tämä on vain nykyajan versio sääty-yhteiskunnan suojellusta ammattikuntalaitoksesta.
Jos ei aukea:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikuntalaitos - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellakin, elitistinen natsi-valtio on määritellyt "vapaan markkinatalouden" elitistisen hintatason, jota valvoo vero-vouti, aseenaan "veroiksi" nimetyt sakko-maksut, jotka lankeavat maksettavaksi elitistisestä hintatasosta poikkeamisesta.
Tämä on vain nykyajan versio sääty-yhteiskunnan suojellusta ammattikuntalaitoksesta.
Jos ei aukea:
https://fi.wikipedia.org/wiki/AmmattikuntalaitosMitä Suomen olisi tehtävä oikeaksi valtioksi ja demokratiaksi tullakseen, sekä historiallisen imperialismin ja rotu-luokka-yhteiskunnan taakse jättääkseen, on perustaa koko lainsäädäntö ja valtio uudelleen.
Uusi nimi ja lippu on myös paikallaan.
Ja mitä enemmän kaivat tämä maan lakia ja hallintosääntöjä, sitä tunkkaisempi ja ääri-luokka-yhteiskuntaisempi asetelma sieltä paljastuu, suorastaan kuin Birger-jaarlin luuranko heräisi henkiin.
- Anonyymi
Ostin valesokkelitalon viime keväänä, perikunta myi. Hinta oli puoli ilmainen eikä rakenteissa ollut mitään löydetty. Kaikkien is kommenttikentän ammattilaisten vuoksi purin kaiken sisältä pois, laatan, seinät ja ihan kaiken. Otin varmaan 2000€ edestä näytteitä kaikkialta. Harmikseni huomasin että turhaan olin kaiken purkanut kun ei löytynyt edes hometta jota tietysti on kaikissa valesokkeli taloissa, harmistuneena tästä ostin toisen valesokkelitalon jos siellä nyt pääsisi edes tutkimaan onko siellä hometta josssin. Pitäisiköhän purkaa uudelleen ja ottaa uudet näytteet….
- Anonyymi
Mikä on is kommenttikenttä?
- Anonyymi
Iltapulun kommenttikenttä
- Anonyymi
Miksi niitä muutamia hulluja joilla on mielipide joka asiaan pitäisi uskoa?
- Anonyymi
Suurin osa valesokkelitaloista on ok. Noita kosteusongelmia on saattanut esiintyä, jos maa on ollut huonosti vettä läpäisevä tai seinän vierustoja ei ole muotoiltu talosta poispäin viettäviksi. Salaojatkin ovat useinkin olleet tarpeettomat, jos maa imee hyvin vettä ja seinän vierustoja muotoiltuja ja rinnetalo.
- Anonyymi
Tämä valesokkelitalojen ongelma ei ole uskon asia, se on täyttä totta. Itse en ostaisi missään tapauksessa valesokkelitaloa.
- Anonyymi
Meidän vanhenpien 1980 luvun alussa tehty ok talo ei homeessa vieläkään on tehty hartia talona sen aikasin timpuri voimin, perustukset ok ja salaojat kunnossa vieläkin tänä päivänä, on turvallista asua. Nykyisin 2000 luvun talot suurinosa home vaurioita on kuulemma kun suljettu ilmanvaihto niissä, vanhemmat ok talot on ilmanvaihdoltaan kunnossa suurimmalla osalla ja ei homevaurioita, että turhaa vouhottamista homeista, Hämeenlinna paljon vanhoja taloja edelleen asumiskunnossa peruskunnostettuja ja hyvä kuntoisia, jos lähette katsoon esim myllymäki, ojoinen, vuorentaka, vanhoja hyväkuntoisia taloja alueet täynnä eikä purettuja uusia taloja paljoakaan löydy, merkki siitä että talot ovat hyviä asua
- Anonyymi
Homeessa ne on. Ihmisten vaan on pakko asua niissä kuolemaansa saakka koska kukaan ei niitä tietenkään osta. Ja ei viitsi purkaakaan kun on mennyt koko elämän säästöt siihen ja joutuisi aloittamaan säästöt alusta.
- Anonyymi
Purettuja uusia taloja voikin olla hankala löytää
- Anonyymi
Lasketaanko sellaiset joita ei ole vielä koottu?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1822120
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1641846Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I461806- 1231523
Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1711341Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia611328Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen741155- 711001
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P29987- 15939