Riitely ahdistaa

Nuorempana saattoi tylsyyteen tai vähän aikansa kuluksi aloittaa riitely. Se jopa piristi parisuhdetta. Ja töissäkin se puhdisti ilmaa, no toki silloin oli jokin kunnon asia syynä. Mutta riita meni ohi ja elämä jatkui.
Vanhemmiten kaikkinainen riitely ahdistaa, vaikka on oikeassa ja pitäisi selvittää asia. Ei vaan jaksa ruveta tai jos aloittaakin niin jättää kesken ja toivoo pääsevänsä koko jutusta äkkiä eroon. Tulee raskas olo ja asia kiertää ahdistavana päässä, unet menee ja yöllä on kurjaa, alkaa itkettää. Jopa raha-asioissa saattaa ajatella; paskat olkoon, en jaksa käminöidä. Sitten kuitenkin keljuttaa kun on jäänyt alakynteen, ja kärsinyt vääryyttä, eikä ole pitänyt puoliaan, asia tulee usein mieleen vähän katkerana, ei onneksi kuitenkaan lopullisesti. Nyt juuri on asia, joka kalvaa ja jossa annoin suotta periksi. Odotan että pääsen yli, ja toivon että tämä teille kertominen auttaisi.
Onko vanhemmiten tullut heikommaksi? Vai onko pääni lainkaan kunnossa? Kun näkee toisten riitelevän, he näyttävät vahvoilta, sanavalmiilta ja varmoilta ja kun he kertovat riidoistaan, he esittävät asian pontevasti ja pää kirkkaana.
8235
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Riitely ei ole velvollisuus.
Jokainen kuitenkin tietää velvollisuutensa.
Ja miten täyttää ne.
Sinäkin.

H.

1Äänestä

Sähän voisit palauttaa riitelytaitosi täällä ja treenata.
Keksit vain jonkin kimurantin aiheen.
Vaikuttaa siltä, että olet riitelyn suhteen ikään kuin tyhjäkäynnillä?
En kannata kuitenkaan sitä, että kiihdytät itsesi nettiraivoon.

Riitelyssä on kivinta sovitteluvaihe.

Äänestä

Ilman raivoa et tule selviämään. Etsi se raivo itsestäsi ja pistä kunnolla takaisin. Ranttaliksi.
Mene ampumaradalle, hommaa haulikko, mene kunto nyrkkeilemään, mene raivo harrastuksiin ja tuo se aggressio kotiisi. Anna puolisollesi huutia! Lyö sitä luudalla risu puoli naamaa kohti. Ota ero. Etsi uusi puoliso.

Äänestä
  • No. Ei saa yllyttää moiseen.
    Jos on latenttia vihaisuutta, pitäisi se kanavoida. Jos ei. Purkautuu todella pahasti. Ei sellaiseen saa yllyttää. Toisen koskemattomuus on pidettävä mielessä.
    Me teemme valintoja ja se ei ole sen toisen syy, että olet valinnut hänet ja hän sinut.
    Toistan parisuhteessa sovittelutyö on kivaa.

    Minä tarkoitin, että on asioita joista voi vääntää.

    Äänestä

En ole riitelijä ollut milloinkaan
Niitä on hyvin harvoja asioita, jossa edes kannattaa riidellä.
Politiikasta ja uskonnosta kun ei ala kenenkään kanssa keskstelemaan, (ainakaan sellaisen kanssa, joka on toista aatesuuntaa), niin paljolta säästyy, ja elämänlaatukin on parempi.
Eihän niitä riitely-aiheita tavallisella tämän-ikäisellä edes ole.

1Äänestä

Eikä ahdista!
Kunnon riitely vain puhdistaa ilmapiiriä, antaa helpotusta vitutukseen ja tekee elämästä elämisen arvoista.
Eihän tuppisuusuomalaiset osaa edes riidellä kunnolla.

Ei muuta kuin kovat piippuun, tuima ilme kasvoille ja täysi rähinä päälle!

Äänestä

Kai se riitely joskus puhdistaa ilmaa...jos se osataan tehdä niin.. mutta harva sen taitaa...luulisin.
Vaikka ennenkin on ollut näitä puukkojunkkareita ....niin nykyään saa joka päivä lukea puukotuksista otsikoissa....pidetäänkö sitä puukkoa nyt aina mukana...
"miestä puukotettu Turussa" ..."16 vuotias puukotti" ....."parikymppinen mies puukotti "

Äänestä

Olisiko se myös luonnekysymys? Itse olen hankkiutunut riitaisista kavereista eroon. Asun yksin. Sukulaisista tapaan vain lapsia ja lapsenlapsia. Parin veljen kanssa viestittelen joskus whasappissa, siskojen kanssa en.

Riitaisuus kuluttaa energiaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


romuna.riidasta kirjoitti:

Nuorempana saattoi tylsyyteen tai vähän aikansa kuluksi aloittaa riitely. Se jopa piristi parisuhdetta. Ja töissäkin se puhdisti ilmaa, no toki silloin oli jokin kunnon asia syynä. Mutta riita meni ohi ja elämä jatkui.
Vanhemmiten kaikkinainen riitely ahdistaa, vaikka on oikeassa ja pitäisi selvittää asia. Ei vaan jaksa ruveta tai jos aloittaakin niin jättää kesken ja toivoo pääsevänsä koko jutusta äkkiä eroon. Tulee raskas olo ja asia kiertää ahdistavana päässä, unet menee ja yöllä on kurjaa, alkaa itkettää. Jopa raha-asioissa saattaa ajatella; paskat olkoon, en jaksa käminöidä. Sitten kuitenkin keljuttaa kun on jäänyt alakynteen, ja kärsinyt vääryyttä, eikä ole pitänyt puoliaan, asia tulee usein mieleen vähän katkerana, ei onneksi kuitenkaan lopullisesti. Nyt juuri on asia, joka kalvaa ja jossa annoin suotta periksi. Odotan että pääsen yli, ja toivon että tämä teille kertominen auttaisi.
Onko vanhemmiten tullut heikommaksi? Vai onko pääni lainkaan kunnossa? Kun näkee toisten riitelevän, he näyttävät vahvoilta, sanavalmiilta ja varmoilta ja kun he kertovat riidoistaan, he esittävät asian pontevasti ja pää kirkkaana.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu